Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Olen kyntänyt 3x16" paluuauroilla hehtaarin tunnissa useampana keväänä. Kuuden hehtaarin lohko, vaon pituus 400 m vähän yli ja alle. Keskeltä leveämpi, joten kiilaaman joutui toisesta reunasta.
Saattaa vielä viuhua ihan kaikkien tankilla :-/
Toki voi olla noinkin. Mutta sähkön hinnan huippu luultavasti on jo nähty ja eikös nyt ole puhuttu jopa siirtohintojen laskusta ? Ja sähköautojen verotuksen nosto luulisi olevan täysin mahdotonta.
Polttoainevero pois, joka korvataan kilometriverolla kaikille autoille ja veron määrä riippumaan siitä missä ajetaan.
Noissa on lyhyt kardaanin pätkä moottorin ja vaihteiston välissä. Taitaa 10-sarjassa olla vähän niinkun tyyppivika kardaanin pettäminen.
Tappi-reikään malleja on vähän hankala saada kunnolla tiukalle ellei onnistu kaksin käsin keräämään niistä kaikkia löysiä pois ennen tapin laittoa.
Pikakourien kanssa tappimallin saa helposti välyksettömäksi. Suotavaa olisi muutenkin asentaa sisäpuoliset ohjaimet, helpottaa kytkemistä aina. Nostolaitestandardi on siinä suhteessa puutteellinen. Minulla on useimpiin usein käytettäviin työkoneisiin asennettu yksinkertaiset lattaraudasta taivutetut lirpakkeet. Juontokouraan laitoin kuulaohjaimista irti revenneet, kuva alla.
Yksi hyvin totuudenmukainen keino on ladata jotakin isoa tiedostoa vaikka Funetista ja katsoa selaimesta mitä vauhtia se tulee.
Vaikka tuo on vajaan gigatavun kokoinen tiedosto:
http://ftp.funet.fi/pub/Linux/INSTALL/almalinux/9.3/isos/x86_64/AlmaLinux-9-latest-x86_64-boot.iso
Selaimesta riippuen latausnopeuden näkee jostakin latauksen aikana. Esimerkin vuoksi mulle se näkyy tulevan noin 9 MB/s vauhtia eli yhteysnopeus (joka ilmoitetaan bitteinä sekunnissa) on siis noin 90 Mbit/s.
Palvelin rajottaa nopeutta tuolta ladatessa, wget'illä nopeus jäi vähän alle 9 MB/s.
Areenan audiota ladatessa rävähtää:
2024-02-28 18:06:24 (57,7 MB/s) - ‘/Videos/Muistojen_bulevardi__Punatukkaiselle_tytölleni__2024-02-28T10_10.mp3’ saved [75596277/75596277]
Kyllähän autossa pitää olla automaattilaatikko.
Nämä joilta esim vanhempi 7-portainen DSG on porsinut saattavat olla asiasta toistakin mieltä.
Tosin en tiedä onko tuo automaattilaatikko sanan varsinaisessa mielessä. Jotkut tykkää että ainoa oikea automaatti on sellainen muuntimella oleva jenkkilaatikko jota pyörittää joku isolohko riittävällä väänöllä...
Mikä se sitten on, jos ei automaatti? Rauhallisessa ajossa välityksen vaihtumisen huomaa lähinnä kierrosnopeusmittarista, veto ei katkea vaihtamisen aikana, kuten robottilaatikossa käy. Nykyisessä h-autossamme on Getrag'in tekemä 6-portainen kuivilla kytkimillä. Ajaminen ei oikeastaan varsinaisesti poikkea edellisestä jenkkiautomaatista. Sivistyneemmin lähtee liikkeelle, kun jarrua painamatta siirtää vaihdevivun D:lle, ei minkäänlaista nykäisyä. Tietysti kuljettajan olisi hyvä ymmärtää, ettei luistattele määrättömästi, kuten momentimuuntimella öljyä vatkaten voi tehdä.
Mikähän idea oli isommissa 40 mallin Sampoissa palauttaa puimattomat tähkät takaisin seuloille. Eikös 2000-sarjassa ne sentään puida semmoisessa lietsossa.
Sampo kympissä palautettiin rajaiset puintikelan päälle, vanhassa Claasissa poikkiruuvilla kelan etupuolelle.
Rajaisten palautus kelalle lisää jyvien kulkeutumista kohlimille, joka on huono asia kosteissa oloissa.
Olen luopunut hydraulisen työntövarren käytöstä, koska tuntui hankalalta käydä aina hytistä sitä säätämässä, kun konetta laittoi perään
Höh... osaan käyttää suuntaventtiilin vipua myös vasemmalla kädellä, oikealla kädellä pudotetaan pikakoura palloon kiinni. Ei ohjaamosta tarvitse poistua, ellei ole hydeletkuja tai nivelakselia kytkettävänä. Eikä varren pituutta tarvitse erikseen säätää, kun laittaa riittävästi pituutta ennen kytkentää. Vetovarsien korkeutta saa säädettyä maassa seisoenkin. No, kukin tavallaan...
Ajoviiman ja tuulen vaikutuksen voi estää, mutta osakuormalla dieselin läpi menevä yli-ilmamäärä jäähdyttää väistämättä sisäisesti. Solmu pakosarjassa auttaa hiukan...
Kaikki käytössäni olleet dieselpakut ovat pudottaneet moottorin lämpöä kaupunkiajossa, vaikka ovat maatiellä lämmenneet normilämpöön, kovalla pakkasella siis.
Solmunkin vaikutusta heikentää mahdollinen välijäähdytin...
Nykyisessä henkilöbiilissä on solmu pakoputkessa ja ilmasta ilmaan välijäähdytin. Talvikaudella välijäähdytin (ja muutkin) suojataan maskipeitolla. Kyseessä on suorasuihkutteinen ottomoottori, kulutuslukemat kesällä ja talvella ovat samaa tasoa olleet.
Joskus on kerrottu että moottorin juuri oikea käyntilämpötila olisi siinä +83 C.
Talvella tyhjäkäynnillä lämmityslaite päällä sitä voi olla mahdotonta saavuttaa kun jo ajoviima ja tuuli jäähdyttää koneen kylkiä enemmän kuin mitä hukkalämpöä syntyy.
Ajoviiman ja tuulen vaikutuksen voi estää, mutta osakuormalla dieselin läpi menevä yli-ilmamäärä jäähdyttää väistämättä sisäisesti. Solmu pakosarjassa auttaa hiukan...
Kaikki käytössäni olleet dieselpakut ovat pudottaneet moottorin lämpöä kaupunkiajossa, vaikka ovat maatiellä lämmenneet normilämpöön, kovalla pakkasella siis.
Ehkä se 4,5m voisi olla maksimi.
Mieluusti kuulisin kokemuksia mikäli joku 865:lla vedellyt 4,5m tai 5m äkeitä.
No 865:stä ei ole kokemusta, mutta puoli kierrosta piristetyllä 455:llä 4,2 metrinen Tume Nordic kulki yleensä vaivattomasti.
Vuoto selvisi. Oli juuri kuten Toivo Tonta sanoi. Pistin vettä hanan yläpuoliseen osaan, ja kuplaahan sieltä tuli. Nyt on ihan kierre tulppa silikoniteipillä.
Tämä on todella vanhanaikainen painesäiliömalli, mutta tällaista tehdään edelleen.Kun hyväksyy sen, että pönttö pitää tyhjentää määrävälein, niin ihan toimiva peli ja todella pitkäikäinen. suuri kylläkin. Samaa ei voi sanoa kalvoastioista,etenkään ilmatäytteisistä. Typpitäytteiset kestää aikansa, mutta vähitellen niissäkin kalvo alkaa vuotaa
Meillä on parikymmentä vuotta ollut käytössä Pumppulohjan 120 litran kalvopainesäiliö. Kerran vuodessa kun lisää hiukan ilmaa, muuta ei tarvitse. Painekytkin on uusittu useamman kerran, mutta sitä tuskin voi säiliön viaksi laskea.
Jouduin aamulla samanlaisen hyökkäyksen kohteeksi kuin käyttäjä Rakkine taannoin. Pyrkiessäni Agronetiin selaimen kautta ruutuun ilmestyi virheteksti: "Vieras, sinulla on porttikielto tälle keskustelualueelle! Mainostus. Mainostaminen agronetissä on kielletty Porttikiellollesi ei ole määritelty päättymishetkeä."
No, jostain syystä pääsin kuitenkin kirjautumaan palveluun puhelimen kautta...
Siinä ei oikein mitään menetä, jos tälle palstalle ei pääse kirjautumaan. On tämä niin surkeaksi mennyt. Sivuston Agronet-teema oli viimeinen niitti Agronetin käytettävyydelle. Ylläpidolla itselläänkin on niin heikko usko Agronet-teemaan, että SMF:n oletusteeman käyttö on estetty. Tuskin kukaan Agronet-teemaa vapaaehtoisesti käyttäisi...
WLAN on lyhenne sanoista
wireless local area network eli langaton lähiverkko. Langaton lähiverkko käyttää useimmiten IEEE 802.11 -standardin mukaista tekniikkaa, jota markkinoidaan kauppanimellä Wi-Fi.
Tuo oma hiplauspuhelin käyttää langatonta lähiverkkoa, jos sellainen on saatavilla. Jos ei ole, niin käytössä on automaattisesti mobiiliverkko.
