Ehkä se 4,5m voisi olla maksimi.

Mieluusti kuulisin kokemuksia mikäli joku 865:lla vedellyt 4,5m tai 5m äkeitä.

No 865:stä ei ole kokemusta, mutta puoli kierrosta piristetyllä 455:llä 4,2 metrinen Tume Nordic kulki yleensä vaivattomasti.

Vuoto selvisi. Oli juuri kuten Toivo Tonta sanoi. Pistin vettä hanan yläpuoliseen osaan, ja kuplaahan sieltä tuli. Nyt on ihan kierre tulppa silikoniteipillä.

Tämä on todella vanhanaikainen painesäiliömalli, mutta tällaista tehdään edelleen.Kun hyväksyy sen, että pönttö pitää tyhjentää määrävälein, niin ihan toimiva peli ja todella pitkäikäinen. suuri kylläkin. Samaa ei voi sanoa kalvoastioista,etenkään ilmatäytteisistä. Typpitäytteiset kestää aikansa, mutta vähitellen niissäkin  kalvo alkaa vuotaa

Meillä on parikymmentä vuotta ollut käytössä Pumppulohjan 120 litran kalvopainesäiliö. Kerran vuodessa kun lisää hiukan ilmaa, muuta ei tarvitse. Painekytkin on uusittu useamman kerran, mutta sitä tuskin voi säiliön viaksi laskea.

Jouduin aamulla samanlaisen hyökkäyksen kohteeksi kuin käyttäjä Rakkine taannoin. Pyrkiessäni Agronetiin selaimen kautta ruutuun ilmestyi virheteksti: "Vieras, sinulla on porttikielto tälle keskustelualueelle! Mainostus. Mainostaminen agronetissä on kielletty Porttikiellollesi ei ole määritelty päättymishetkeä."

No, jostain syystä pääsin kuitenkin kirjautumaan palveluun puhelimen kautta...

Siinä ei oikein mitään menetä, jos tälle palstalle ei pääse kirjautumaan. On tämä niin surkeaksi mennyt. Sivuston Agronet-teema oli viimeinen niitti Agronetin käytettävyydelle. Ylläpidolla itselläänkin on niin heikko usko Agronet-teemaan, että SMF:n oletusteeman käyttö on estetty. Tuskin kukaan Agronet-teemaa vapaaehtoisesti käyttäisi...

WLAN on lyhenne sanoista wireless local area network eli langaton lähiverkko. Langaton lähiverkko käyttää useimmiten IEEE 802.11 -standardin mukaista tekniikkaa, jota markkinoidaan kauppanimellä Wi-Fi.

Tuo oma hiplauspuhelin käyttää langatonta lähiverkkoa, jos sellainen on saatavilla. Jos ei ole, niin käytössä on automaattisesti mobiiliverkko.

Uusimmissa koneissa oli keksitty jo muunnin joka osasi jarruttaakin, ainakin Volvon viimeisissä tuollainen oli. Ilmeisesti sitten Valmeteissakin.
Kockumissa, Lokomossa ei kai ollut. Tuon artikkelin mukaan se oli joskus vain Volvon erikoisuus:
https://www.koneviesti.fi/metsa/d22c051f-753f-5ba7-b2ba-275e696b55cc
En tunne rakennetta mutta tuon mukaan 'vapaakytkimellinen staattoripyörä' mahdollisti moottorijarrutuksen. Muunninhan on 3-osainen, pumppupyörä, välissä oleva staattorisiivikko ja sitten turbiinipyörä.

Mutta öljyn määrällä noiden käyttäytymistä voi tosiaan säätää, järkevissä rajoissa toimien.

Liekö tuossa Volvossa ollut sama 2-portaisella hydrodynaamisella momentinmuuttimella varustettu ns. power shift-vaihteisto, Allison TT 2421 - 1, tai vastaava edelleen kehitettynä.  Uudemmassa Valmet 882 K:ssa oli 4-vaihteinen Clark (4F+4R) ja siinä kyllä moottorijarrutus toimi. Samoin moottorijarrutus toimii 3F+3R Clark'issa, jota on käytetty esmes Valmet 862 K:ssa, FMG Lokomo 910:ssä ja ainakin Länkkärin 840 mallissa.

Valmet 882 K -kuormatraktorin käyttöominaisuudet, valmistusvuosi 1974

 Myös henkilöauton (vm-2001) amerikanautomaatissa moottorijarrutus toimi vallan hyvin. Kerran reilussa alamäessä 80 km/h alueella vakkari tienopeuteen säädettynä hätkäytti oikein kunnolla, kun moottori alkoi yht'äkkiä huutaa kierroksilla. Nopeuden ylityksestä johtuen vakkari oli vaihtanut kolmoselle. Ei ollut virhe eikä sattumaa, koska sama tapahtui parin kolmen vuoden kuluttua uudestaan samassa paikassa

Kumpikaan ratkaisuista (muunnin tai turbiini) ei taida tyhjäkäynnin tuntumassa oikein välittää moottorijarrutustakaan, se pitää muistaa. Tässä yksi syy miksi muunnin poistui metsäkoneista aikoinaan ja korvautui hydrostaattisella voimansiirrolla.

Kun olen kauan sitten ajanut Valmet 870 CK:lla ja malleilla 872 CN sekä 872 K, joissa kaikissa on moottorin perässä Voith nestekytkin, voin todeta, että niissä moottorijarrutus toimi tyhjäkäyntikieroksilla aivan normaalisti. Ei niissä nestekytkimen luistoa ollut havaittavissa myöskään vedossa tyhjäkäyntikierroksillakaan. Nestekytkimen täyttö on niissä sen verran runsas, ettei luistoa esiinny. Jos öljytäyttö olisi pienempi, meno maastossa loppuisi lyhyeen öljyn (vajaa 8 l) ylikuumenemiseen. Voith'issa on täyttötulpassa sulake, joka päästää öljyt pihalle lämpötilassa 150°C, jos oikein muistan. Paljon halvempaa ja nopeampaa laittaa uudet öljyt ja tulppa, kuin ruveta tiivisteitä vaihtamaan.

Myös momentinmuunnin jarruttaa samalla suhteella kuin vetääkin. Mitä suurempi kierrosnopeus, sen pienempi jättämä. Allison 2+1R muunninvaihteisto ei käytännössä jarruta, kun siinä on turbiiniin liitetty mekaaninen lisävälitys, joka vaihtuu automaattisesti. Alamäessä tietysti nopeampi (yli 10 km/h) välitys vaihtuu käyttöön, joten moottorijarrutus on olematon.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.11.22 - klo:17:35

Lohja
-SS-

Tää nyt ei liity mitenkään polttoöljyyn, vaan Lohjaan; ei sulla satu olemaan Potilan 7.8m tasausäestä... Jos ei, niin unohda että kysyin 

Tämäkään ei liity polttoöljyyn eikä Lohjaan, mutta Kanta-Hämeestä löytyy 7,2 m Kipa, jos tasausäestä olet vailla.

No mitä hittoa. 6600valmetin ulosotto ei yht äkkiä lähdekään napista päälle. Ajovoimanotto toimii kyllä. Mikäs hitto sille nyt tuli.

Sulake palanut?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 31.08.22 - klo:12:20

Miksei samalla New Holland oljenkeltaisella ? Likinäköiset naapurit ainakin alkaisivat arvostaa.

Äänestä erottaa sokeakin. Toinen kolisee ja rämisee, toinen humisee...

Aika samanlainen kolkotus New Holland'in pöydästä kuuluu...

Black Bruinissa on freewheel -toiminto. Kun ei tule painetta, niin navat ovat "vapaalla".
Ohessa kuva maahantuojan lisälohkosta.

Sisun napamoottoreissa freewheel -toiminto tehtiin kotelopaineella, moottoreiden vuotolinjaan järjestettiin sopiva vastapaine painamaan männät lepoasentoon.

Ota suosista. 2065 , on öljynavat ( made in  claas!) , WB teränkäyttö,
Öljykylpyinen mekanismi.  Viljakierukan voimansiirto kulmavaihteella
( ennen viljasäiliötä),   On yleensä 3,9 pöydällä.

Vanhemmassa päässä oli Danan öljynavat, sittemmin molempia.

2035:ssa verrattuna isompiin
 - lyhemmät seulat

Myös 30 senttiä lyhyemmät kohlimet kiinteillä pohjilla. Silppuri on siis 30 senttiä lähempänä taka-akselia, kulkee märässä ja pehmeässä paremmin.

- puintikoneiston säädöt ilman sähkömoottoreita (isommissa sähköllä)
 - viljasäiliön täyttöruuvin käyttö kiemuraisella tekstiili-kiilahihnalla (isommissa kulmavaihde)

23 puintivuoden jälkeen on alkuperäinen hihna käytössä. Täyttöruuvi on lyhyempi kuin isommissa, joten ei ongelmia.

- jäähdyttimen edessä ei pyörivää itsepuhdistuvaa siivikkoa vaan yksinkertainen verkko
- viljasäiliö hieman pienempi (30 hl)
- pöytä vakiona ilman sähkösäätöjä (lisävarusteena sai)

10 jalan pöydän leikkuuleveys on 310 cm, ns. 12 jalan pöytä on vain 35 cm leveämpi. 2035:llä on puitu keskimäärin 1,5 ha/h.

ja nuita vyökoteloita ei ole nykylaatoille olemassa.   

Kyllä niitä on, jos pituudeksi ilmoitetaan 184 mm, eiköhän sinne puhelimeksi kutsuttava mahdu. Phapletti on asia erikseen, mutta sekin usein povitaskuun mahtuu, ainakin omassa käytössä ollut mahtui.

https://oukitel.fi/products/oukitel-vyokotelo-isolle-puhelimelle

Ei mikään laki kiellä käyttämästä vyötä ja olkaimia samaan aikaan ;- )

Pitää kait hommata kaulaan sellainen turistien suosima pussukka , kun housun etutaskussa se ei tunnu pysyvän istuessa.

Minä olen jo vuosia käyttänyt vyökoteloa. Tai oikeastaan vyökoteloita, eri koteloa pyhähousuissa ja työvaatteissa.



Suunnilleen tuollaisia, ikinä ei ole puhelin kotelosta itsekseen karannut.