Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Viime vuonna oli kaksi lohkoa Tayoa. Esinäytteissä oli torajyvää 0,03 ja 0,04. Raisio sanoi ei kiitos. Lähetin Fazerille lahteen ja tulos oli 0,00. Torajyvää oli mutta ei osunut näytteeseen. Ainoa vain että rahti oli vähän tyyriimpi. Tuo raja on täysin typerä koska esinäyte ei välttämättä kerro totuutta ja virhe marginaali on liian pieni. Lahteen otetaan ainakin vielä 0,3 rajaan asti mutta sanktio on aika kova kun mennään yli 0,1.
Horsch fx 3 kultivattorilla olen juuri ja juuri saanut kultivoitua pellot joissa on pahasti juolavehnää. Potila tai vastaava 90-luvun kone ei toiminut ollenkaan. Pahassa paikassa kyntöaurakin meni helpolla tukkeeseen.
Koneessa on kolme piikkiakselia, jousitetut pyörivät tasauslautaset ja winter pakkeri. Läpäisee hyvin kun avara ja jos tulee paakku niin lautaset ei heti tuki kun on jousto. Harva pakeri jättää kuohkean jäljen. On kuitenkin suht tasainen että kuivalla kelillä olen kylvänyt kiekkokoneella syysviljaa kun äes ei läpäissyt kasvujätettä.
Nuo edulliset eivät näytä äkkiä mitenkään huonoilta koneilta mutta jos laitetaan samat ominaisuudet kuin esim tuossa Horssissa niin olisiko hinta paljon eri. Toinen on arvo käytettynä. Nyt on myynnissä yksi fx3 vm2014 alta 15k€. Silloin uusi kone taisi olla jotain 17€ uutena. Pitänee siis arvonsa.
Tuo heinän lopetus on ihan oma juttunsa, mutta onnistunee kultivaattorilla jos kasvujäte on lyhyttä ja vaatinee monta ajokertaa. Luomupuolelta varmaan saa parhaat neuvot siihen.
En kuulu Faari kerhoon ja ihan mielenkiinnosta utelen että miksi merkin koneita kehutaan aika yleisesti? Onko joku ominasuus joka on yli muiden vai riittääkö syyksi se että oli enemmän rautaa kuin Sampossa? Jos on ominaisuus josta mainita niin onko jossain nykykoneessa vastaava ja onko se kokonaisuuteen jotenkin merkitsevä?
Joo vaihtoehtoja on ja niitä kyllä yritetään kartoittaa. Ajatus on etsiä käytettyä jotta kulut saa pidettyä kohtuullisena. Yksi alipainepannun aihio minulla jo on. Jos pari EL-mallin lämpökennoa viellä löytäisi järkevään hintaan. Lopun voisi ostaa jo uutena osana. Minulla ei ole hirveä kiire kun viellä tukipolitiikkakin ohjaa vähäiseen kuivaamiseen. Hakkeelle voisi jättää suunnittelussa tilaa että voi myöhemmin radiaattorin liittää samaan kanavaan öljyn rinnalle.
Joozepille vastaisin että olen hieman eri mieltä kuin sinä. SS:n kommentti asiaan on hyvin asiallinen.
Antin kaveri totesi että hake on järkevä kun kuivaukseen menee 10000l öljyä vuodessa. Olen samaa mieltä varsinkin jos ei ole muuta hake käyttöä eikä ole mitään valmista infraa hakkeelle. Jos ei olisi puolet pelloista hömpällä ja heinällä niin ehkä se olisi järkevää.
Jokatapauksessa kuivuriin pitäisi tehdä muutoksia ja tässä vaiheessa en haluaisi käyttää siihen sataa tonnia. Nyt on käytössä kaksi kuivuria joista pienemipi on tehokas mutta loppu. Yksi mies ei oikein pysty puimaan ja hoitamaan kuivureita yhtäaika. Olisi ihan ok jos tuon 300hl satsin saisi vaihtaa aamuin illoin. Puida päivällä ja nukkua yöllä. Tämä olisi toiveena jos sen 20k€ saisi niin olisin tyytyväinen.
Onko mitään hyötyä tehdä muutos? Olisiko vinkkiä mitä pitäisi ottaa huomioon? Antin edustaja on käynyt ja ehdotti miten se hänen mielestään kannattaisi tehdä ja antoi vähän hintoja. Kuivuriin pitäisi joka tapauksessa lisätä yksi lämpökenno ja isompi uuni joten muutos ei työnä tai kuluna olisi suuri asia verrattuna kokonaisuuteen. Kuivuri on sinänsä ihan hyvän kokoinen ja toimintakunnossa mutta on vain alunperin suunniteltu alitehoiseksi kustannus syistä.
Epäonnistuneet syysvehnät puitu. Ei paljon kuivuri kulunut mutta ehkä apulannan hinnan sai takaisin. Naapurin pienviljelijä pui 25ha luomu puhdaskauraa päivässä ja suurin ongelma tuntui löytää tarpeeksi kärryjä ja kuskeja kuskata vilja kuivurille vaikka puoli sukua paikalla ja äkkiä laskien noin 1000 hevosvoimaa pellolla satoa puimassa ja liikuttamassa. Kyllä välillä osaa vituttaa tuo näennäis viljely joka vain tukeutuu luomun parempiin tukiaisiin:).
Facebookin Britti NH/Ford keskustelupalstoilta voisi löytyä tietoa. Briteissä on paljon yhden miehen pajoja jotka korjaavat sen mitä tehdas ei halua edes yrittää.
Kylvin keväällä herneen suorakylvönä ajatuksena vetää glyfo ennen taimettumista. Noin viikkoa myöhemmin kävin tarkastamassa pellon ja herne oli jo pinnalla. Mietin että ei hätä, mulla fenixiä että laitetaan sitten sitä. No hajosi ruiskusta pumppu ja kun se oli kunnossa niin ei ollut keliä. No nyt on herne kasvusto jossa on paljon valkoista kukkaa mutta se herne joka kukkii.
Käsittääkseni ei ole puinti pakkoa joten mietin koskakohan voin tuhota kasvuston? Joskus ainakin oli päivä johon asti kasvusto oli säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Kasvusto on ilmoitettu rehuherneeksi ja mulla on prosentit täynnä heinä ja maanparannus kasvien kohdalla. Lannoitetta ei ole käytetty kun metsä pellola oli muutenkin vähän kokeilu että voiko siellä hernettä edes viljellä.
Amerikkalaisesta tekoälystä ei ollut apua niin kokeillaan parvi älyä.
Meillä oli 3m VM 2004 piensiemen laatikolla. Piensiemen puolella on hitaampi ratastus mutta läpät silti minimissä ja säätöruuvi oli 0,3-0,5. Muutaman vuoden jälkeen en tehnyt kiertokoetta kun kuitenkin heittäisi.
Suurin virhe tässä lajissa on yrittää toistaa opit hyvästä vuodesta. Se vuosi jolloin vahingossa kaikki toimi ei toistu koskaan. Vaikka kasvissa on monta hyvää puolta, 5 vuoden keskiarvo on yleensä miinuksella.
Ainakin hytin osia voi näköjään hakea CNH:n tiskiltä. Hytti näyttää CNH kopiolta. Kysymys on että noilla suoritus arvoilla saa päämerkkien koneitakin ja hinta ei ole kaukana tuosta. Niistäkään ei ole kuin pienen klapikoneen eteen. Mikä mahtaa olla käytetyn kiinalaisen koneen myyntiarvo?
eiks 9 tn tuhti olla jo kahen lavan lava? ainakin pottuviljelijällä oli tuollasia.. ja olikos 8 peräkkäin...
Siis tuossa lavan pituus on yli viisi metriä ja 8/9 tonnisissa on neljän ja puolen paikkeilla. Olen kuulut että näitä olisi perunan viljelijöille tehty mutta en ole mitään virallisia speksejä nähnyt.
Etu akselissa mahdollisesti merkattu haluttu renkaiden välitys suhde. Kannattaa mitata eturenkaiden oikea ympärysmitta ja verrata sitten minkä kehäiset takarenkaat sopisi. Rengastoimittajien taulukko luvut ovat hieman epämääräisiä ja en ole itse loytänyt kuin uusien renkaiden mittoja, ei esimerkiksi saman mallin vanhemman sarjan tietoja. Eri merkkiset saman koon renkaat ovat eri mitoissa. Korkeus ei ole hyvä vertailu luku. Vierintäkehä muutuu melkoisesti pienelläkin korkeus erolla ja käytetty rengas ei ole taulukko mitoissa. En tiedä onko se niin tarkkaa mutta olen kuullut tarinoita että neliveto on tuhottu väärillä renkailla.
Tuli itse paneuduttua asiaan kun piti ostaa renkaat ruiskutus traktoriin. Traktori painaa yli 6tn etukuormaajalla, päälle 700kg etusäiliö ja 3000kg ruisku takana. Pelto ajossa ja ilman etukuormainta ei ehkä ole ihan niin tarkkaa jos ei maantiellä ole neliveto päällä.
Vaikuttaako rengas paineet käytännössä kehä mittaan ? Siis jos rengas on vajaa ja lontollaan , eteneekö traktori saman matkan renkaan pyöriessä esim kymmenen kierrosta kuin jos rengas renkaassa on tarpeeksi ilmaa ja ei ole yhtään lontollaan ?
Tuohan olisi peri aatteessa helppo kokeilla kun vetää liidulla merkin ja testaa .
Äkkiä sanoen kyllä vaikuttaa tai ainakin luiston määrään. Näin muistelen jostain rengas videolta kuulleeni. Siksi tasauspyörästö on hieno keksintö. Harva ajaa lukot päällä koko ajan. Eturenkaiden kohdalla epätasapaino voi vääntää ohjausta mutta ei se takapäässä tunnu muuten kuin että traktori on kallellaan.
ja onhan tuota väläytelty et ens kaudella ei luomu saisi enää erillistä tukea kuin siirtymävaiheessa..