hetken vaan olen miettuinnä kun joka kevät täällä on ollu juttua kuin ei taho lanta mennä koneesta läpi ja kokkareita (  ei kokoomuslaisia ) on säkissä paljonkin...  miten sit nuo on varastoitu kun kerran jopa ressun alla säilyy pihalla kemiralaiset säkit hyinä ja irtonaisina..

Minä olen kovasanaisesti haukkunut tuota Bernerin ja sen edeltäjän tavaraa ja syystä. Ongelma on se että heidän tuotteensa ei ole tasalaatuista. Joka vuosi on eri väristä tuotetta säkissä ja erikokoista raetta. Ainoa mikä pitää aina paikkansa on pölyn määrä. Joskus on enemmän ongelmia kun toisin. Voi olla kaksi vuotta vanhaa tuotetta joka toimii mutta samana kesänä toimitettua joka ei toimi.

Viime kesänä touhusin kaivinkoneella apulanta kasan vieressä ja tietysti tuli osuma. Pressu rikki ja Bernerin typpisäkin yläosaan 30cm reikä. Teippasin säkin sisämuovin mutta en saanut tiiviiksi. Siirsin pressun reiän toiseen kohtaan. Kaksi pressua päällekkäin niin ei ole paha ongelma. Tänä keväänä levitin viskalla ja ei mitään ongelmaa. Ei muuta kuin että ei uskaltanut nostaa lenkistä. Tuote oli kuivaa eikä kokkareita. Samassa kasassa oli ehjiä säkkejä joissa hajoavia kokkareita ja kokkareita jotka ei hajoa. Ei säilyvyys ole sinänsä merkki kysymys.

Mulla on VM:n kylvökone jossa syöttimien alla on suppilot joihin siemenet ja apulanta tippuu. Kylvöjen jälkeen Belor/Bernerin lannoitteen käytössä on suppilot ja pelti paksun apulantapölyn peitossa. Pahimmissa tapauksissa jouduin kesken kylvöjen putsaamaan suppiloita jotta tavara menee läpi. Yaran lannotteella tätä kerrostumaa ei ole. Tämä pöly menee joka paikkaan ja ruostuttaa varsinkin ne kohdat joita on hankala pestä.

Yaran ylivalta markkinoilla vituttaa mutta kilpailijat eivät ole edes kilpailijoita. Berner ei edes mainosta tuotteella vaan sillä että meillä on tavaraa tilattavissa. Samalla hintaa kuin Yara. On huonompaa mutta ethän sinä enään siitä ole kiinnostunut kun ei enää ole vaihtoehtoehtoa.

Naapurin luomuviljelijä lähetti luomulanta säkit takaisin tehtaalle kun oli mustaa pölyä säkin päällä. Hänellä oli riittävä sanavalta jotta Yaran edustaja tuli paikalle toteamaan asian ja voi olla että minulle ei kaikkia tietoja kerrottu mutta mietin että pitäisikö meidän tavallisten viljelijöiden alkaa vaatimaan jotain rahojemme vastineeksi. Hieman vain pelottaa että jos menee jotain vaatimaan niin maksaja ei ole myöskään kaukana. Tavalla tai toisella.

Minulla on mennyt äkeiden kehitys hieman ohi kun ei ole ollut tarvetta mutta nyt olen muutanut viljely tapaa ja 30 vuodessa tarve on muutenkin muuttunut.

Ajatuksena on hankkia 7-8m leveä käytetty äes jossa on ainakin riittävä piikkiakseli määrä jotta toimisi kertaalleen avatussa sängessä tai piikit vaihtamalla sänkiäkeenä. Massa ei ole mielestäni haitaksi kun on savimaatakin.

Hintaluokassa on silmään pistänyt Potilan Master ja Magnum. Magnumit on vanhempia ja vissiin valmistus lopetettu. Masteria ehkä uudempia tarjolla samoihin hintoihin. Eri varustelu tasoja on huomattavissa mallisarjan sisällä mutta mikä ero masterin ja magnumin välillä oikeasti on? Ja jos puhutaan Masterista niin jotain muutoksia on 2000-2015malleissa mutta en oikein osaa huomata mitä. Osaisiko joku avata asiaa minulle paremmin mitä eroja etsiä koneita verratessa.

Muutkin merkit kiinnostavat mutta eroja viellä vaikeampi havaita kun ei tiedä kunnolla mitä katsoa.

Missä ovat huiskat ja heinänsiemenlaatikot tänä keväänä olleet ? Ehkäpä ajatus siitä, että voi joutua luovuttamaan satotasossa 500 kg eli 100 euroa satoa satasen tuen vastineeksi miinus vielä lisäksi heinänsiemen, on ollut vaikuttamassa. Ainakin laajoissa kevätvehnäpelloissa ovat heinät ottaneet punertavaa sävyä, Broadway®-kasvuohjelma on nähtävästi ollut vallalla.

Ainoat huiskat, mitä on näkynyt, ovat olleet erinäisiä salpietarilajeja levittämässsä. Jokainen lisäkilo pellosta pumpataan nyt tavanomaisin viljelytoimin. Maan rakenteen viljely ei oikein jaksa kiinnostaa ketään.

Jos en ole käsittänyt väärin niin ruis viskalla viljan kasvustoon heinäkuun puolessa välissä ja glyfo 15.9. Ei ongelmia  kevään kylvöissä tai rikka ruiskutuksessa ja 6vk ehto täyttyy ja sängestä palkkio. Miksi siis pitäisi keväällä hankaloittaa asiaa?

-SS-

Kylläpä oli taas helppoa ja vaivatonta ostaa laadukasta lannoitetta ilman venäläistä raaka-ainetta! Vielä toimistopäivän jälkeenkin saa samalla hintaa ku aamulla. Nimittäin Berneriltä! Suomen halvin typpilanta, jäi selvästi lannoitetta.fi hintaakin alemmas. 355e/tn. Aiemmissa typpilannoossa tai 25-1.3-3 ja pykälää väkevämmässä ei ole ollu mitään ongelmaa itellä, ei jää ritilän päälle mitään.

Kyllä Berneriltä saa tilata rauhassa ja tavarakin tulee mutta kun avaa säkin niin halua lähettää tuotteen takaisin. Yli kymmenen vuoden kokemuksella toteaisin että minulla ei ole varaa käyttää heidän tuotteitaan. Noin viisivuotta sitten tilasin viimeisen kerran heiltä noin 40tn kolmea eri laatua. Syksyllä lähetin 10tn takaisin kun ei mennyt kylvökoneesta läpi ja marraskuussa olivat sitä mieltä että ehkä 20tn yhtä laatua on myöskin huonolaatuista. Sinänsä kiva että ovat kiinnostuneita jälkikäteen mutta  olisiko joku voinut kurkistaa säkkiin ennen kuin lähetti asiakkaalle. Yara kusettaa hinnassa mutta tuote on yleensä ok. Berner kusetti hinnassa ja laadussa. Olisi oikeasti kiva että Yaralle olisi kunnollista kilpailua mutta silloin pitää tuote olla kunnossa.

Suurin mutta vaikeammin todennettava asia on se että Bernerin tuote on huonosto granuloitu ja monesti pölyävää. Eri laaduissa on vaihtelua mutta tämä pöly on vaikeasti pestävää ja ruostuttaa helposti. Tämä oli jo ennen kuin Berner osti tehtaan.

Jos en väärin käsittänyt niin aine maksaa noin 50€ per hehtaari.

Kone seisoi ainakin kaksikymmentävuotta ja ei yhtään anturivikaa kun päräytti käymään. Virtalukko ja käynnistys solenoidi ei toiminut niin kuin ei toiminut silloinkaan kun aikoinaan laitettiin latoon säilöön. Jarrut, nostolaite, vaihdelaatikko ja kytkin toimivat. Täysin yhtä hyvin kuin silloin kuin sen viimeksi sammutti.  Ainoa harmi ettei ole vielläkään minkään laista käyttöä tilalla. Pikantti turvallisuus välineen ominaisuus: taustapeili pultattu puolenmetrin varrella takalokasuojaan kiinni. Melkein näki naamansa jos kone ei käynyt.

Mietin vain että jos laittaisi seisomaan 20 vuotta minkä tahansa traktorin joka on tehty 90-luvun jälkeen niin mitenköhän kävisi.

Oli muutenkin melkoinen kone aikoinaan ja vielläkin kun maailma oli muutunut. Kone oli 90-luvulla Pehtoorin 8500TT täyttökärryjen edessä kylvöaikaan. Nyt jos menisi Valtran insinöörille kertomaan että aion tuon uuden N-sarjalaisen kanssa vetää kolmenkymmenen vuoden päästä yli neljäkertaa sen omanpainoista kärryä. Saattaisi tulla mielenkiintoisi katseita ja ilmoitus että koukkumme on rekisteröity vain kolmen tuhannen kilon rasitukselle.

Saattaisi myös öljy-insinööri hämmentyä. Kaveri on pitänyt puolen tunnin luennon  "kuinka tärkeää on oikeat oljyt" kun ilmoitan että pistin samaa ruohonleikkuri öljyä koneeseen ja perään ja hyvin toimii.. Saako teiltä 10w-30 sellaisella jäteöljyn paksuudella?

Jotta ei mene liikaa kehuksi niin Isäni kertoi että oli mahdollista saada kaksi vaihdetta yhtäaikaa kytkettyä koska valitsin haarukka oli kulunut. Tämäkin ominaisuus oli kopioitu 80-luvun Ford 6610 versioon. Myöskin korjaus oli saman tyylinen mutta uudemmassa piti irroittaa kumimatto.

Mietin että ei ole käyttöä ja en ole ihminen joka käyttäisi aikaa ja rahaa laittaakseen koneen arvoiseensa kuntoon. Ei ole tietynlaista tunnesidettä koneeseen vaikka muistoja olisi. Olisi silti haikea luopua koneesta kunnioi

Mikä on Rinexi?

Mulla on muutamia peltoja joissa on todella jyrkkiä osia. Ovat mallilltaan pikiä ja kapeita joten ei ole jäkeä mennä ylös-alas. En ole varma olisiko pitoa vetää 4m VM mäkeä ylös jos on siemeniäkin mukana. En pelkää että ruisku kaatuu normi oloissa mutta jos vesi on tehnyt vanan tai jos on liukas keli niin traktori voi tehdä äkkinäisen sivuttais liikkeen ja ruiskun ohjaus heilauttaa puomia ja samalla ruiskun painopiste siirtyy. Lähinnä kun ei ole kokemusta miten raju tuo liike on. Tietysti ajonopeudella on varmasti vaikutusta.

Commanderissa on kääntyvä takakehto. Jos on todella kalteva pelto ja hieman kurvia niin kaatuuko koko paska? Ei tietysti ole pakko mennä pahaan paikkaan säiliö täynna mutta kuitenkin.

Meillä on paljon mutkittelevia ja kulmaisia pellon reunoja. Commanderissa puomi kääntyy takakehdon mukana. Kuvittelen että puomi seuraa vähän kuin reppuruiskussa(kaartaen) mutta olisiko parempi jos vain takapyörät kääntyisivät niin kuin joissakin muissa koneissa asia on toteutettu? Mietin että puomi on pienemmällä rasituksella kun ei tule "piiska" efektiä, jyrkemmässä sisäkurvissa ei tule samanlaista päälekkäis ruiskutusta ja painopiste ei siirry sivusuunnassa.

Mulla on parista Hardin puomista kokemuksia ja niissä suuttimet ovat rungon sisällä suojassa mikä minusta on hyvä. Puomit ovat olleet moneen osaan taittuvat eli monta säätö kohtaa. Näissä Hinattavissa on yleensä puomi kahdesta kohtaa taittuva plus jousto pää. Olisiko joku kertoa plussia ja miinuksia näistä eri puomi malleista. Amazonen ruiskuja kehutaan mutta suuttimet on 10cm rungon alapuolella. Asia mietityttä kun ajan 150ha puomi alhaala glyfoa syksyllä.

Mulla on nyt Hardi Master 1500 PZI 20m 5500 ohjaimella. On muuten mulle sopiva mutta ei ole puomin kallistusta. Vaikka on etukuormaajassa 600L säiliö niin paino taka-akselilla hirvittää. GPS-automatiikka maksaisi tuohon ojaimeen liikkaa verrattuna koneen arvoon. Ruisku-traktori-etusäiliö pakettia ei viitsi purkaa hetken mielijohteesta joten yksi traktori on sidottuna lähes koko kesän jos on syys- ja kevät erikois kasveja. Kun myyn koko paketin niin kuvittelen että sillä jonkin laisen hinattavan saa ostetua.

Heti kun niitä on järkevää käyttää. Tuotettavalle viljasadolle on monia eri laatu ja tervellisyys vaatimuksia mutta keirrätys ravinteessa saa olla epäpuhtauksia joista vastuun kantaa vain viljelijä.

Kyllä nykyään on vaikea tietää milloin pellolle on syytä mennä. Vanhat merkit eivät enään päde. Naapuri aikoinaan aina levitti paskaa ätienpäivänä toisen naapurin ikkunan alle. silloin oli syytä meillä aloittaa valmistelut. Kun sama naapuri alkkoi kylvämään, meidän pellot alkoi olemaan äestys kunnossa. Kun Äiti alkoi olemaan todella hermostunut oli alta viikko kylvöön. kun isä ilmaisi sanalliseti hermostuksensa oli hieman myöhässä.

Naapurin pellot on nykyään meidän ja yli 80v isä on ollut jo viikon hermostunut ja äiti ei ole ihan viellä aloittanut. Tällainen "ilmastonmuutos" meillä.

Tuossa kun tuli kommenteja metsittämisestä ja muuta vastaa niin totean että jos viljan hinta korreloisi edes viimeisen 10 vuoden kulujen nousua niin olisi nuokin alat viljalla kasvilla. Ei vain tappioksi huvittaisi ajella ympyrää. Toinen ihan varteen otettava juttu täällä missä eläinpuolen tuet ovat heikommat on että ne vähät jäljellä olevat karjatilat ovat saaneet heinää näiltä hömppäpelloilta korjuu kuluilla. Saattaa huonona heinävuotena mennä loputkin eläintilat nurin kun tätä apua ei ole.

Laitoin vissiin 15ha pinta-alaksi mutta siitä nyt ensivuonna poistuu yli puolet kun saan lisäsalaojat tehtyä ja reunat suoristettua.

Tässä murehditaan että joku ö-luokan peltoheitto menee pysyväksi nurmeksi 5 vuoden kuluttua.  Pysyvän nurmen tukikin on ihan sama kuin muunkin pellon. Kerta muuta kasvia päättää pysyvän nurmen. Eikö teillä ihan oikeasti ole ongelmia?

Ennemmin yksi ongelma nyt johon voi etsiä oikeaa tietoa ja harkita hyviä rakaisuja kuin monta ongelmaa myöhemmin ja pakko tehdä jotain typerää. Ja juuri nyt on suurin ongelma kun traktori ei starttaa ja epäilen että pitäisi irroittaa etukuormain ja pakoputki että yletyn avaimella siihen taaempaan pulttiin jotta saan startin irti.

Huomenna on koulutus mutta kysytään täältäkin. Miten tuo pysyvän heinän luokitus toimii. Ennen käsitteekseni oli että jos status iskee niin jää pysyvä merkintä. Nyt siitä ilmeisesti pääsee eroon kylvämällä tuotantokasvin.  Onko näin vai olenko ihan hakusessa?

Mulla on pieniä ja isompien lohkojen reunoja ollut heinällä koneiden ja ajan säästämiseksi. Osa paikkoja joista ei panoksia ei nyky kustannuksin saa takaisin vaikka tekisi mitä. Osa joihin 20m ruiskun puomi on vaikea rikkomatta sovittaa. Joissain paikoissa pitäisi naapurin metsä kaataa tai valtion tie siirtää että olisi oikesasti mitään järkeä.

En haluasi tilannetta jossa osa lohkosta on eri statuksella kuin toinen ja muutenkin ei voi tietää mitä säädöksiä tulevat keksimään.  Alueet on kuitenkin ihan kunnon peltoa että niistäkin kulmista ovat perheet elantonsa aikoinaan hankkineet.

Vaihtoehtoja tässä mietin kun tänä vuonna oli joku 50ha heinää ja muuta niitettävää kasvustoa. Ajattelin että jos niittomurkaimen saisi tuossa toimimaan niin olisi muutenkin käyttöä. En vain ole varma miten toimii tuollaisella paksummalla korrella.

Vuoralla ollut 5m vaakatasomurskain on kustannus tehokas noissa lhp heinissä mutta tuohon se ei ollut hyvä. Lautasmuokkain vaatisi ristiin ajon jotta katkaisisi korren. Suorakylvöön on mahdollisuus mutta olen rapsin kohdalla epäileväinen meidän maalajeilla ainakin.

Olen tietoinen että vesissä on eroja mutta toisaalta tiedän että ilman vettä on mahdoton edes yrittää kasvinsuojelua. Se tuli tänä kesänä selväksi. On siis keksittävä ratkaisja asiaan. Haluaisin lampivedestä kohtuu toimivan avun kun kaivovesi ei onnistu. Puuilosta huomasin suodattimen satasella ja jos siihen lisäisi jonkinlaisen imusuotimen lampeen niin uskoisin että asia hoituisi.