Minulla on mennyt äkeiden kehitys hieman ohi kun ei ole ollut tarvetta mutta nyt olen muutanut viljely tapaa ja 30 vuodessa tarve on muutenkin muuttunut.

Ajatuksena on hankkia 7-8m leveä käytetty äes jossa on ainakin riittävä piikkiakseli määrä jotta toimisi kertaalleen avatussa sängessä tai piikit vaihtamalla sänkiäkeenä. Massa ei ole mielestäni haitaksi kun on savimaatakin.

Hintaluokassa on silmään pistänyt Potilan Master ja Magnum. Magnumit on vanhempia ja vissiin valmistus lopetettu. Masteria ehkä uudempia tarjolla samoihin hintoihin. Eri varustelu tasoja on huomattavissa mallisarjan sisällä mutta mikä ero masterin ja magnumin välillä oikeasti on? Ja jos puhutaan Masterista niin jotain muutoksia on 2000-2015malleissa mutta en oikein osaa huomata mitä. Osaisiko joku avata asiaa minulle paremmin mitä eroja etsiä koneita verratessa.

Muutkin merkit kiinnostavat mutta eroja viellä vaikeampi havaita kun ei tiedä kunnolla mitä katsoa.

Kone seisoi ainakin kaksikymmentävuotta ja ei yhtään anturivikaa kun päräytti käymään. Virtalukko ja käynnistys solenoidi ei toiminut niin kuin ei toiminut silloinkaan kun aikoinaan laitettiin latoon säilöön. Jarrut, nostolaite, vaihdelaatikko ja kytkin toimivat. Täysin yhtä hyvin kuin silloin kuin sen viimeksi sammutti.  Ainoa harmi ettei ole vielläkään minkään laista käyttöä tilalla. Pikantti turvallisuus välineen ominaisuus: taustapeili pultattu puolenmetrin varrella takalokasuojaan kiinni. Melkein näki naamansa jos kone ei käynyt.

Mietin vain että jos laittaisi seisomaan 20 vuotta minkä tahansa traktorin joka on tehty 90-luvun jälkeen niin mitenköhän kävisi.

Oli muutenkin melkoinen kone aikoinaan ja vielläkin kun maailma oli muutunut. Kone oli 90-luvulla Pehtoorin 8500TT täyttökärryjen edessä kylvöaikaan. Nyt jos menisi Valtran insinöörille kertomaan että aion tuon uuden N-sarjalaisen kanssa vetää kolmenkymmenen vuoden päästä yli neljäkertaa sen omanpainoista kärryä. Saattaisi tulla mielenkiintoisi katseita ja ilmoitus että koukkumme on rekisteröity vain kolmen tuhannen kilon rasitukselle.

Saattaisi myös öljy-insinööri hämmentyä. Kaveri on pitänyt puolen tunnin luennon  "kuinka tärkeää on oikeat oljyt" kun ilmoitan että pistin samaa ruohonleikkuri öljyä koneeseen ja perään ja hyvin toimii.. Saako teiltä 10w-30 sellaisella jäteöljyn paksuudella?

Jotta ei mene liikaa kehuksi niin Isäni kertoi että oli mahdollista saada kaksi vaihdetta yhtäaikaa kytkettyä koska valitsin haarukka oli kulunut. Tämäkin ominaisuus oli kopioitu 80-luvun Ford 6610 versioon. Myöskin korjaus oli saman tyylinen mutta uudemmassa piti irroittaa kumimatto.

Mietin että ei ole käyttöä ja en ole ihminen joka käyttäisi aikaa ja rahaa laittaakseen koneen arvoiseensa kuntoon. Ei ole tietynlaista tunnesidettä koneeseen vaikka muistoja olisi. Olisi silti haikea luopua koneesta kunnioi

Commanderissa on kääntyvä takakehto. Jos on todella kalteva pelto ja hieman kurvia niin kaatuuko koko paska? Ei tietysti ole pakko mennä pahaan paikkaan säiliö täynna mutta kuitenkin.

Meillä on paljon mutkittelevia ja kulmaisia pellon reunoja. Commanderissa puomi kääntyy takakehdon mukana. Kuvittelen että puomi seuraa vähän kuin reppuruiskussa(kaartaen) mutta olisiko parempi jos vain takapyörät kääntyisivät niin kuin joissakin muissa koneissa asia on toteutettu? Mietin että puomi on pienemmällä rasituksella kun ei tule "piiska" efektiä, jyrkemmässä sisäkurvissa ei tule samanlaista päälekkäis ruiskutusta ja painopiste ei siirry sivusuunnassa.

Mulla on parista Hardin puomista kokemuksia ja niissä suuttimet ovat rungon sisällä suojassa mikä minusta on hyvä. Puomit ovat olleet moneen osaan taittuvat eli monta säätö kohtaa. Näissä Hinattavissa on yleensä puomi kahdesta kohtaa taittuva plus jousto pää. Olisiko joku kertoa plussia ja miinuksia näistä eri puomi malleista. Amazonen ruiskuja kehutaan mutta suuttimet on 10cm rungon alapuolella. Asia mietityttä kun ajan 150ha puomi alhaala glyfoa syksyllä.

Mulla on nyt Hardi Master 1500 PZI 20m 5500 ohjaimella. On muuten mulle sopiva mutta ei ole puomin kallistusta. Vaikka on etukuormaajassa 600L säiliö niin paino taka-akselilla hirvittää. GPS-automatiikka maksaisi tuohon ojaimeen liikkaa verrattuna koneen arvoon. Ruisku-traktori-etusäiliö pakettia ei viitsi purkaa hetken mielijohteesta joten yksi traktori on sidottuna lähes koko kesän jos on syys- ja kevät erikois kasveja. Kun myyn koko paketin niin kuvittelen että sillä jonkin laisen hinattavan saa ostetua.

Huomenna on koulutus mutta kysytään täältäkin. Miten tuo pysyvän heinän luokitus toimii. Ennen käsitteekseni oli että jos status iskee niin jää pysyvä merkintä. Nyt siitä ilmeisesti pääsee eroon kylvämällä tuotantokasvin.  Onko näin vai olenko ihan hakusessa?

Mulla on pieniä ja isompien lohkojen reunoja ollut heinällä koneiden ja ajan säästämiseksi. Osa paikkoja joista ei panoksia ei nyky kustannuksin saa takaisin vaikka tekisi mitä. Osa joihin 20m ruiskun puomi on vaikea rikkomatta sovittaa. Joissain paikoissa pitäisi naapurin metsä kaataa tai valtion tie siirtää että olisi oikesasti mitään järkeä.

En haluasi tilannetta jossa osa lohkosta on eri statuksella kuin toinen ja muutenkin ei voi tietää mitä säädöksiä tulevat keksimään.  Alueet on kuitenkin ihan kunnon peltoa että niistäkin kulmista ovat perheet elantonsa aikoinaan hankkineet.

Mulla oli öljyretikkaa maanparannuskasvina ja murskasin sen 5m leveällä vaakatasomurskaimella. Muuten oli ihan hyvä mutta varsinkin traktorin pyörän jäljissä leikkuu jälki oli huono ja jäi pitkiä korsia. Kultivoinin jälkeenkin ne olivat liian tuoreita ja tukkivat harvapiikkisen sänkiäkeen. Mietin että miten niittomurskain toimisi jos siihen laittaisi leikkaavat veitsiterät pätkimään kasvuston. Kuvittelen että työteho niitossa kärsii mutta kuvittelen että lopputulos olisi parempi kylvömuokkausta ajatellen.

Kaivon tuotto ei enää riitä nyky hehtaareille niin pitäisi keksiä järkevä tapa saada lammesta tarpeeksi puhdasta vettä kasvinsuojeluun. Suurin ongelma on nykyiset sademäärät ja niiden mukana lampeen valuva maa aines. Normaalisti vesi on riittävän puhdasta mutta usein tulee hetkellisiä isompia kuuroja jotka tuovat humusta lampeen.

Olisiko ideoita toteuttaa riittävä suodatus järkevällä kustannuksella? Toden näköisesti käyttäisin pääasiassa kaivovettä ja 4m2 välisäiliöta mutta esim. herneen maavaikutteinen rikkatorjunta vaatii melkoisesti vettä silloin kun siihen on sopivat olosuhteet. Ongelma on jos seuraavana päivänä on kaivo ja säiliö tyhjä ja tarvittaisiin 6-8m2 vettä lisää.

Itse mietin jonkin laista isoa kelluvaa suodin allasta lampeen josta imu mutta olisiko ajatuksia miten sen toteuttaa tai parempia ajatuksia?

Ohjekirjan mukaan tuohon koneeseen ei sovi leveämmät renkaat kuin 650/65-42. Rajoitus on vain tässä mallissa tuolla aktiivisella hytin jousituksella. Onko tietoa mistä tämä johtuu?

Jousituksen kiinnitys voi olla leveämpi mutta sen luulisi hoituvan oikealla vanteella. Hytin suurempi liike voisi rajoittaa renkaan kehää mutta muistkaeni rajoitukset oli myös 38" renkailla eli viitaisi kuitenkin leveyteen tuo rajoitus.

Onko tietoa minkä näköinen tuon siemen on kun ei onneksi ole edes kasvista kokemuksia. Mietin vaan kun nykyään on olemassa teknologiaa joka automattisesti säätää puimurin toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla niin kuinka hankalaa on toteuttaa samaa siemen lajittelijassa? Kuvittelen että puimuri on käynnissä korkeintaan pienen osan vuodesta mutta lajittelija voi pyöriä koko vuoden. Vai onko yksinkertaisesti halvempaa kun viljelijä kipuilee asian kanssa ilmaiseksi.

Ostimme muutamia vuosia sitten naapuri maatilan ja kauppaan kuului noin 2x250m2+120m2 sikala. Kattokorkeus toisessa osassa on 2,5m ja toisessa 2,8m. Rakennukset on kulmistaan kiini toisiinsa ja yhdistetty 5m korkealla 12x10m eristämättömällä osalla.  Korotettu osa on siis 2,7m korkean osan päädyssä ja 2,5m korkean osan sivussa. Molemmissa 250m2 tiloissa on vain kaksi  1m kulkuovea mutta yhdistävässä osassa on 4x4m ovi ja sen kautta pääsee 2,7m osaan 4,5m leveästä aukosta. Lattiat on betonia mutta kolmessa eri tasoissa ja 2,7m korkeassa tilassa on molemmissa reunoissa 1,2m leveät paska kourut ja 2,5m korkeassa tilassa on kourut sivuilla ja keskellä ja kourun alla on kusi käytävät. 2,5m korkea osa on tehty 80-luvun alussa ja seinät ja katto on kohtuu kunnossa. Vanhempi 2,7m osa vuotaa katosta ja seinien kunnostakaan en olisi niin varma. Ehkä asbestilevyllä sisävuoraus.

2,5m korkea osa voisi toimia kevyen ja trukilla liikuteltavan tavana varastona kun vain tekisi 4m leveän oven päätyyn ja tasoittaisi lattian keskellä olevan kourun. Trukki hyllyt sivuseinille.

2,7m korkean osan katto on vuotanut jo kauan. Välikatossa olevat eristeet ovat pitäneet kattotuolit kosteina joten niiden kunto on vähintään epävarma. Lattia on suunniteltu sikoja varten joten ei kestä nyky koneita. Veli on miettinyt tunkata kattoa ja korottaa seinää. Jo 30cm nosto mahdollistaisi tilan hyödyntämisen paremmin.  Itse mietin että koska koko kattorakenteen kunto on huono, sen voisi purkaa ja tilata uudet kattotuolit joissa olisi 1m korotus ja tehdä uuden katon. Pelottaa vain kun kaikissa tilan rakennuksissa laudan raottaminen on johtanut koko seinän uudelleen rakentamiseen.

Sikala sinänsä sijaitsee hyvällä paikalla. Valtion tien varrella ja melko keskellä meidän maitamme. Siellä on jo vesi ja sähkö.  Jos olis varaa rakentaa uusi halli se todennäköisesti tehtäisiin samalle tontille. Meillä on muita varasto rakennuksia mutta ne ovat vanhoja makasiineja eri puolella tilaamme. Liian pienet ovet ja lattiat ei kestä rasitusta. Puuttuu myös korjaamo tila jonka saisi edes puolilämpimäksi.

Nyky viljan hinnalla on vaikea perustella uutta 200k€ konehallia. Minun on myös vaikeaa laittaa yli 50k€ tuollaiseen vanhaan sikalaan joka ei korjaamallakaan tule kuntoon tai hyvin toimivaksi tilaksi.

Yritin parhaani mukaan kuvailla ongelmani. Olisiko ajatuksia mitä tuolle sikalalle voisi tehdä kohtuullisella rahalla. Miten muut ovat toimineet vanhojen rakennusten kanssa. Olen kuulut että on laskettu lattiaa jotta saadaan korkeutta mutta koska katto vaatii huomiota niin en koe hyväksi tässä tapauksessa.

Onko kokemuksia kyseisetä laitteesta?

On mielestäni hinnaltaan verrattain järkevän oloinen. Tekee satokartan pilveen ja osaa laskea jos kiilassa pui puolella pöydälllä. Ei omaa näyttöä vaan ohjataan omalla kännykällä tai tabletilla.

Onko tietoa että saako gps pohjaiseen satokartoitukseen investointitukea niin kuin automaatti ohjaukseen?

Tuli tehtyä vanhasta Potilan sph äkeestä sänkiäes MV-agentin vahvemmalla s-piikillä, 15cm hanhenjalalla ja noin 12cm piikki jaolla. Koska telien kohdalla ei ollut käytännössä kuin kaksi piikki akselia niin hitsattiin yksi lisää koneen taakse. Olen positiivisesti yllättynyt koneen toimintaan.  Yksirivinen jälkihara ei toimi hyvin oljessa mutta muuten tulee yhdellä vedolla tasainen kylvöpohja. Ajan silti kosteuden takia kaksi hieman viistoon toisistaan. Rungon keveys vaikuttaa äestys syvyyteen vaihtelevilla mailla (samoin vakio piikillä) ja etuakselin hanhen jalat kuluvat nopeasti. Kun keula ei mene maahan niin koko äes vähän kelluu ja ei mene maahan. Eturivin laput vaihtaen auttaa. 5,4m äes kulkee 15kmh 110hp koneella kevyesti noin 3-4cm syvyydellä muokkaamattomassa kevät sängessä. Toimii myös kerran kultovoidussa maassa mutta kynnetyllä en ole kokeillut. Ainoa oikea pettymys oli hanhenjalan kuluvuus. On kyllä ohuempi ja halvempi kuin esim multivan vastaava ja pitäisi ostaa viellä 30k€ runko.

Potilan SPH vuodelta -91 oli mielestäni äes joka oli suunniteltu ajalla jolloin kaikki kynnettiin. Kun tuli kultivointi muotiin niin äes ei toiminut ollenkaan. Savisissa kohdissa oli vain kokkareita, hienolla maalla äes sukelsi ja jos oli pahnaa vähänkään hienossa maassa niin äes oli parissa metirissä tukkeessa. Uudemmissa oli enemmän akseleita ja raskaampi runko.

Pyrin äkeellä tasaamaan keväällä pinnan kosteutta ja kylvän kiekkokoneella äestys syvyyden tasolle ja ehkä hieman alle kosteaan maahan.
Meillä on kevään kosteuden epätasaisuus ollut monella tavalla ongelma jo vuosia. Viljelytavasta huolimatta. Yhdellä 5ha pellolla voi olla lähes kaikki suomessa tavattavat maalajin vaihtelut peruskalliosta turvesuohon.

Millaisia sänki äkeitä olette tehneet tai ostaneet? Millaisia kokemuksia niistä olette saaneet. Miten tekisitte toisin . Ajatuksissa tehdä itselle uusi leveämpi. Todennäköisesti samoilla piikeillä mutta paremmalla taka haralla ja raskammalla rungolla.

Ensimmäisen kerran viljelen populaatio ruista ja olisi ajatus ottaa siitä siemen tälle syksylle. Jostain olen kuullut että ruis ei itäisi puinti vuoden syksyllä vaan pitäisi olottaa seuraavaan. Onko asialla mitään perää?

Onko ajatuksia mitä muutoksia kuivuriin pitäisi tehdä jos muuntaisi 98 vuotisen perinteisen kuivurin alipaine kuivuriksi? Vai tarviiko mitään.

Kuvittelisi äkkiä että putket kestävät mutta poistopuolen suorat pellit olisi oltava ehkä paksumpaa tavaraa. Kuvittelen että kuivauskennot ovat samaa tavaraa ja tulopuoleltahan rasitus poistuu. Tosin taitaa olla yhtä ohutta peltiä molemmin puolin. Uuni ja ropellit pitää tietysti vaihtaa.

Kaasu olisi kiva mutta liian kallis ja hake ei juuri nyt kiinnosta.

meillä on 90-luvun lopulla tehty antin 270hl kuivuri 300 uunilla. On vähän tehoton. Siinä on kolme lämpökennoa ja neljä varastokennoa.

Mietin että jos vaihtaisi uunin neljäsataseen ja lisäisi yhden lämpökennon niin alkaisi pelittämään. Sellainen kun olisi käytettynä myynnissä.

Mitäköhän lupia tuollainen muutos mahtaa tarvita? Onko vinkkejä mitä muuta pitäisi huomioida.

Mitä ollaan mieltä massikan laatikoista ja 2007-2013 ajan 6000-7000 sarjan koneista muuten?  Mietinnässä perus kone joka kääntyy pihassa ja vetää pellolla. Mielellään saisi vaihtaa suuntaa kun pyytää eikä jäädä miettimään että mitä pitikään tehdä. Ureaa en halua joten siksi ei uudempaa.

Itsellä ollut Casen eri malleja 91-2004. Maxxum ja MX sarja on ehkä nyky mittarilla karu mutta toimiva. MXM ja MXU ei oikein anna mitä lupaa.