Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3

Viestit - Noneman

Tulipa luettua keskustelun avaava kirjoitus ja ainakin osa vastauksista.

Tykkään historiasta ja joskus osuu eteen juttu mitä ei yhdestäkään ylä-asteen historiakirjasta aikoinaan löytänyt.

Japani sai juuri ennen sodan loppua valmiiksi kaksi runkoisen sukellusveneen jonka tarkoitus oli toimittaa lentokoneita (muistaakseni 6kpl) Amerikan itärannikolle pommitus tehtäviin. Panaman kanava ja Sandiegon telakka olivat muistaakseni kohteina.

Koska ilmavoimat olivat jo tehokkaita sukellusveneen torjunnassa, tuli ongelmaksi lentokoneiden moottoreiden nopea lämmitys pinnalle nousun jälkeen. Moottori kun on hieman viileä kun on ollut pitkän aikaa meren pinnan ala. Ratkaisuksi keksittiin laittaa esilämmitetyt öljyt lentokoneeseen pinnalle nousun jälkeen että ei tarvitse odottaa tuntia moottorin lämpenemistä vaan kone voidaan käynnistää heti kun lämpimät öljyt on lisätty koneeseen ja kun muut toiminpiteet tehty, kone voi lähteä suorittamaan tehtäväänsä.

Sodan loputtua isoisälläni oli kolme kuorma-autoa ja ne kuulemma lämmitettiin kylmällä laittaen jäteöljyastia tai klapikasa öljypohjan alle palamaan aamulla enne käynnistystä.

Tuli vain mieleen että keskustelun avaus oli vuodelta muistaakseni 2009 ja ensimmäiseksi keinoksi tuli mieleen kitkan hyödyntäminen moottorin lämmittämiseksi kun jo 1944 oli muitakin mielestäni jopa helpompia vaihtoehtoja käytössä. Tosin monella tavalla tehokas ja turvallisin niistä on hieman pilattu kun uudempiin koneisiin ei monesti saa kuin moottorin kylkeen pultattavan "säteily lämmittimen" kuin ennen oli vastus suoraan vesitilassa. "Webasto" yleensä myös kierrättää lämintä nestettä koko järjestelmässä mikä Japanilaisilla oli tavallaan ideana jo aikoinaan.

Tuli nyt vain mieleen kun autoni Webasto on nyt vikatilassa ja ennemmin ajattelin saada sen toimimaan kuin rakentaa jonkin laitteen joka vain pyörittäisi konetta jotta öljy lälmpenisi, saati sitten sisätila. Vika kun on ilmeisesti vain hupi akussa.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 11.11.23 - klo:06:52
Mitenkähän Reglone näkyisi testeissä, kun tuntuu, että kaikkialla muualla maailmassa kuin Suomessa palkokasvit valmistetaan puintia varten kemiallisesti.

-SS-

En sano testeistä mutta eikö kustannus ole yli herne tonnin per hehtaari? Taitaa hillitä käyttöä enemmän kuin testit.
Aikoinaan 90-luvulla oli 600 sampo. Eräänä syksynä seisoi tovin puintiaikaan katkaistuna pihalla kun kelan hitsaukset petti. Sen jälkeen meillä ei ole ollut kuin HD-kelalla varustettuja koneita. 600 oli ehkä 2500h ajettu ja kahdella sitä seuranneella ei ole menty yli 1300h joten en sillä tavalla voi verrata mutta uskoisin että jos aikoo itsellä pitää niin pääsee helpommalla ja jos joskus myy niin voi ostaja jättää kaupat tekemättä. En ainakaan usko että hitsaus laatu olisi parempaa kuin ennen. Sinänsä Sampo on 30 vuodessa kehittynyt kestävämmäksi kuin ennen mutta laatu ei varsinaisesti ole parantunut. Rakenne muuten on parempi. Meidän nykyinen 2085 vm 09 on ihan eri kone kuin edellinen 2045 vm 98.
Voi puhtaasti olla käyttäjä pohjainen vika mutta en ole tyytyväinen. Meillä etelässä ei ole kuin kahden laista lunta. Märkää ja tuulen pakkaamaa. Nuoskalumi ei mene edes syöttösiiville asti 250 mallissa vaan kasautuu ennen sitä. Tuulen kasaama pakkaslumi menee perälle mutta ei heittosiiville jos ei painetta. Kun on paine niin vaatii tehoa.

Märkä lumi ei mene mistään hyvin läpi. Kuvittelen että 230 ja 250 on sama kone mutta 250 on leveämpi ja pidempi rungoltaan mutta sama akseli ja siivet. Märkä lumi tekee vallin ennen syöttösiipiä ja kasautuu siihen. Jääpaakut rikkovat murtopultin tai luistokytkin antaa periksi. Kun on tuulen pakkaamaa hienoa lunta niin ottaa koneelta tehoa pienessä nopeudessa kunnes nivelakselin kytkin antaa periksi.

Ostan talveksi paremman nivel akselin mutta näkisin laitteen ongelmaksi liian lyhyen syöttöakselin mitan ja heillolavat ovat suorat reunoiltaan(u-palkki).  Heittolavat eivät myöskään ole kammiossa vaan rungon v-malli jatkuu peräpeltiin asti.

Kone on suunniteltu ja hinnoiteltu pihojen ja metsäteiden linkoamiseen. Toiminee siinä riittävästi. minulla oli 80-luvun huhki tai joku ja se oli kevyempi vetää ja heitti paremmin. Oli tarve leveämpään ja vanhat oli loppun pihalla seisotettu.

Kyse on siis enemmän mitä koneelta vaatii. avara rakenne toimii jos pelkää kantoja. Ongelma on että avara rakenne ei ole kovin tehokas.

Tämä kahdenvuoden kokemuksella eteläsuomessa näillä keleillä 110/135hp veturilla.
Kuinka syvään tuollaisella olkiäkeellä ajetaan? Eikö tuollainen vanha joustopiikki äkeen runko ole aika hessanen jos sitä on tarkoitus vetää muokkaamattomaan maahan? Eikö ne ole tarkoitettu pehmeiden kynnöksien äestämiseen. Tumeahan tarttee hitsata kun se näkee kiven pellolla

Olkiäes on eri asia kuin sänkiäes.Vanha Potilan sph taitaa painaa saman kuin nykyiset olkiäkeet.  Ei ole minulla tarkoitus mennä syvään sänkiäkeellä mutta kun sama äes meni syvälle pehmeässä maassa jo normi "pysty lapulla" niin kai se hanhenjalallakin menee vähintään yhtä syvään. Ainoa ero on se että kun normi lappua vedetään kuin lekaa niin hanhenjalka on leikkaava ja maahan vetävä. Oma kokemus rasituksesta on että paljon pienempi kuin perinteisillä piikeillä
Alunperin ostin hinattavan Antti-Sampo 450 äkeen sänkiäkeen aihioksi. En ehtinyt tekemään muutoksia ennen kylvöä ja tuli onneksi kuitenkin kokeiltua paria pahaa paikkaa raapia normi piikein. kokeilun tulos oli että isä putsasi varpajyriä loppupäivän kun olin itse kylvämässä. Tuli myös huomattua muutama muu ongelma.

Pyörättömässä äkeessä on se hyvä puoli että piikit voi asettaa tasaisesti koko leveydelle. Antti-sampossa on muistaakseni viisi piikki akselia joten piikkien väli samalla akselilla on riittävän iso etei tuki herkästi. Ne vanhat varpajyrät ovat vain kehältään liian pienet kehältään oikeastaan kahdesta syystä. Ensinnäkin tietyissä olosuhteissa herkästi tukkivat ja toiseksi sänkiäkeen piikki on korkeampi kuin vasinkin vanha s-piikki. Piikin korkeus aiheuttaasen että alkuperäinen korkeus säätö ei riitä ja vaikka riittäisi niin takimmainen varpajyrä tulisi liian lähelle piikkejä. Varpajyrä ei ehkä myös tasaisi tarpeeksi kun viimeisitä piikeistä jää aika vanat hanhenjalalla.

Vaikka veitsileikkuri edessä kuulostaa hienolta idealta joka kyllä oli mielessä niin sanoisin että sitä ei juuri tarvita. Keväällä pahna on jo niin heikkoa että häviää melko hyvin jo ekalla ajolla. Hienossa maassa yksirivinen takahara kerää tolloiksi ja silloin jää jälki hieman epätasaiseksi. Muuten ei ongelma ainakaan kiekkovantailla kylväessä. Kaksi rivinen hara poistaisi ongelman, kuvittelisin ainakin. Hara täytyy säätää melko agressiiviseksi koska taain piikki jättää vakoa.
Tuli tehtyä vanhasta Potilan sph äkeestä sänkiäes MV-agentin vahvemmalla s-piikillä, 15cm hanhenjalalla ja noin 12cm piikki jaolla. Koska telien kohdalla ei ollut käytännössä kuin kaksi piikki akselia niin hitsattiin yksi lisää koneen taakse. Olen positiivisesti yllättynyt koneen toimintaan.  Yksirivinen jälkihara ei toimi hyvin oljessa mutta muuten tulee yhdellä vedolla tasainen kylvöpohja. Ajan silti kosteuden takia kaksi hieman viistoon toisistaan. Rungon keveys vaikuttaa äestys syvyyteen vaihtelevilla mailla (samoin vakio piikillä) ja etuakselin hanhen jalat kuluvat nopeasti. Kun keula ei mene maahan niin koko äes vähän kelluu ja ei mene maahan. Eturivin laput vaihtaen auttaa. 5,4m äes kulkee 15kmh 110hp koneella kevyesti noin 3-4cm syvyydellä muokkaamattomassa kevät sängessä. Toimii myös kerran kultovoidussa maassa mutta kynnetyllä en ole kokeillut. Ainoa oikea pettymys oli hanhenjalan kuluvuus. On kyllä ohuempi ja halvempi kuin esim multivan vastaava ja pitäisi ostaa viellä 30k€ runko.

Potilan SPH vuodelta -91 oli mielestäni äes joka oli suunniteltu ajalla jolloin kaikki kynnettiin. Kun tuli kultivointi muotiin niin äes ei toiminut ollenkaan. Savisissa kohdissa oli vain kokkareita, hienolla maalla äes sukelsi ja jos oli pahnaa vähänkään hienossa maassa niin äes oli parissa metirissä tukkeessa. Uudemmissa oli enemmän akseleita ja raskaampi runko.

Pyrin äkeellä tasaamaan keväällä pinnan kosteutta ja kylvän kiekkokoneella äestys syvyyden tasolle ja ehkä hieman alle kosteaan maahan.
Meillä on kevään kosteuden epätasaisuus ollut monella tavalla ongelma jo vuosia. Viljelytavasta huolimatta. Yhdellä 5ha pellolla voi olla lähes kaikki suomessa tavattavat maalajin vaihtelut peruskalliosta turvesuohon.

Millaisia sänki äkeitä olette tehneet tai ostaneet? Millaisia kokemuksia niistä olette saaneet. Miten tekisitte toisin . Ajatuksissa tehdä itselle uusi leveämpi. Todennäköisesti samoilla piikeillä mutta paremmalla taka haralla ja raskammalla rungolla.
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit
: 10.08.23 - klo:02:19
Puinti raportteja aina kiva lukea mutta paikkakunta ja lajike olisi kiva mainita. En tarkoita huonolla mutta Hanko ja Pohjanmaa on eri asia monellakin tavalla.

Itsellä rukiit puitu 5-7.8. Myrskyn pelossa puitu kun oli jo kallellaan. Kosteus 13,5-30,5%, lajike Turkus. Sato tyydyttävä. Ihmeen liukas lajike, meinasin luikastua kun harjasin kärryn pohjan puhtaaksi. 30% ruis valui kaatosuppilossa samoin kuin 16& vehnä.

Syysvehnä informer 9.8. aloitettu. Kosteus 17%,  sato heikko. Ainakin ekalla lohkolla.

Vappuna tuli vettä ja heti perään juhannuksena. Välissä oli yöpakkaset ja kuivuus. Alue, Salon seutu.
Ensimmäisen kerran viljelen populaatio ruista ja olisi ajatus ottaa siitä siemen tälle syksylle. Jostain olen kuullut että ruis ei itäisi puinti vuoden syksyllä vaan pitäisi olottaa seuraavaan. Onko asialla mitään perää?
Onko ajatuksia mitä muutoksia kuivuriin pitäisi tehdä jos muuntaisi 98 vuotisen perinteisen kuivurin alipaine kuivuriksi? Vai tarviiko mitään.

Kuvittelisi äkkiä että putket kestävät mutta poistopuolen suorat pellit olisi oltava ehkä paksumpaa tavaraa. Kuvittelen että kuivauskennot ovat samaa tavaraa ja tulopuoleltahan rasitus poistuu. Tosin taitaa olla yhtä ohutta peltiä molemmin puolin. Uuni ja ropellit pitää tietysti vaihtaa.

Kaasu olisi kiva mutta liian kallis ja hake ei juuri nyt kiinnosta.
No sain ohjeet Dometallin varaosapuolelta. Tarvittsee mennä ns takavalikkoon josta löytyy kalibrointiluku. Tuo luku on koneen leveydestä riippuva.. Lukua voidaan säätää nuolinäppäimillä ja mikäli mittasi näyttää liian vähän, pitää lukua pienentää.Säätö on nyt tehty ja katsotaan, kunhan kelit taas sallii
Saitko sen mittarin ohjeen vai koneen ohjeen? Mittarille tehty ohje on tarkemmin selitetty. Sain ostaessa koneen 2004. En ole materiaali-pankissa nähnyt.  Ohjeissa annetaan ohje suhdeluku ja sitä muokataan osuman mukaan. Mittartissa muisti mutta joskus talven aikana nollaantunut. Joskus muuten vain heittää koska olosuhteet vaihtelee. Tehtaalla kyllä hyvä tuki vanhempiin koneisiinkin.
Multivan materiaali pankista löytyy ohjeet toden näköisesti. Jos on se vanhempi mittari niin saatta olla mittarin oma manuaali jossain ellei mennyt koneen muka. On tarkempi kuin koneen yleis ohje.  Siellä on rattaassa pulssi anturi yhdistettynä mittariin jolle annetaan suhde arvo. Arvo on eri koneen leveydestä riippuen ja muuttuu kulumisen mukaan.

Riippuen hieman miten tuo 6% virhe on määritelty, sanoisin että minkään VM:n koneen mittari ei pysty edes virheeseen noin tarkasti. Ketjujen kireys ja kuluminen, maan laji ja kosteus, painatuksen määrä/koneen paino ja mitä suuremmin,  pellon muoto ja ajolinjan heitto. Vanhassa (2004) koneessa oli kerran  talven aikana suhdeluku oli nollaantunut. 2012 tassu ollut nyt 5v ja on yllättävän liki. 7ha pellolla heiti muutaman aarin, kolmen ha pellolla 30 aaria. Syy ei ollut mittarissa vaan pellon muodossa ja päällekkäin ajossa.
pienempiä koneita?   tuo tyhjän tilan täyttyminen on niiiiin maakinen juttu.    itelä oli vielä yks varasto hyin tyhjä ja nyt valu seisoo taas ulkona... ::)

Yritin vähän siivota paikkoja kun isäni, silloin 75v, oli vieressä. Aloitin isän tekemän työpöydän ensimmäisestä laatikosta. Heittelin kolmekymmentä vuotta vanhoja ruosteisia muttereita romulaariin kun käteen osui ratas joka kuului vanhaan vinssiin. En ole ikinä nähnyt koko vinssiä. Sitä ei ole ainakaan 40v käytetty ja käsittääkseni muut osat vinsistä on maatuneet tai muuten hävinneet. Kaikin määritelmin rattaan tarpeellisuus nykypäivänä olisi täysi nolla ja itseasiassa laiton turvallisuus määräystenmukaan käyttää. Isäni veti välittömästi paarman suuttimeen kun hävitetään työllä hankittua omaisuutta roskiin.  Samaan aikaan pihalla seisoo parikin traktoria talvella kun ei ole tilaa ja työkalu laatikosta ei ikinä löydä oikean kokoista avainta.

Tulee vain mieleen että mitähän tämä eräs Mari olisi meinannut kun olisi vähän aikaa viettänyt aikaa samassa makasiinissa..

No kon-mari on kuulemma luovuttanut, isäni ei. Siivoan siis nykyään salaa.
Tuli parivuotta sitten ostettua käytetty MXU 110. Myyntilmoituksesta poiketen koneessa oli 50-laatikko ja etuakselin jousitus. En olisi ikinä kuvitellut että kuinka paljon jousitus vakauttaa ja pehmentää ajoa niin tiellä kuin pellolla. Oli ennestään saman ikäinen MXM vastaavalla hytin ja penkin jousituksella. Eroa kuin yöllä ja päivällä. Meille jousitus tuli vahingossa ja nyt jos vaan voin niin yritän ainakin yhden koneen pitää talossa vastaavilla ominaisuuksilla vaikka tarpeellinen se ei olisi. Jos kustannusvaikutus olisi muutamissa prosenteissa niin en epäröisi. Etukuormain käytössä jousituksen lukitus on varmaan ehdoton vaatimus.
Tuli selväksi että sinulla on kriisi mutta epäselväksi jäi että saitko 100 vai 300 M€?
Sivuja: [1] 2 3