Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tuli parivuotta sitten ostettua käytetty MXU 110. Myyntilmoituksesta poiketen koneessa oli 50-laatikko ja etuakselin jousitus. En olisi ikinä kuvitellut että kuinka paljon jousitus vakauttaa ja pehmentää ajoa niin tiellä kuin pellolla. Oli ennestään saman ikäinen MXM vastaavalla hytin ja penkin jousituksella. Eroa kuin yöllä ja päivällä. Meille jousitus tuli vahingossa ja nyt jos vaan voin niin yritän ainakin yhden koneen pitää talossa vastaavilla ominaisuuksilla vaikka tarpeellinen se ei olisi. Jos kustannusvaikutus olisi muutamissa prosenteissa niin en epäröisi. Etukuormain käytössä jousituksen lukitus on varmaan ehdoton vaatimus.
Tuli selväksi että sinulla on kriisi mutta epäselväksi jäi että saitko 100 vai 300 M€?
Tekisin sillain, että pyytäisin öljypoltinhuoltomiehen tekemään uudelle polttimelle tarkastushuollon ja samalla kysyisin, pitääkö tästä tehdä jotain papereita jonnekin. Mielestäni tämä menee niin, että polttimen vaihtuessa isommaksi, huoltomies tekee ilmoituksen palotarkastajalle ja se käy tarkistamassa tilanteen. Itse ei tarvisi tehdä mitään. Huoltomies tietää nämä kuviot.
Kerrohan syksyllä kokemuksia remontista. Minulla on juuri identtinen kokoonpano samalta ajalta ja tehoton se on, ei siitä mihinkään pääse. Tekisin varmaan itse saman vaihdon, mutta pannun puhaltimen moottorin noustessa 7,5->11kw, kasvaa myös virrankulutus sen verran, että on sulakkeet turhan naftit muuhun toimintaan. Pitäisi melkein kuivuri eriyttää omalla liittymälleen ja siitä tulee kulunsa.
Jäin miettimään toteutusta tarpeksi pitkäksi aikaa että meni kauppa ohi. Tuntuu muutenkin siltä että öljystä pois siirtyminen olisi ehkä älykäs veto mutta hakkeella toimiva kuivuri vaatisi melkoisia investointeja verrattuna vain uunin vaihtoon. Raaka-aineen saa omasta metsästä mutta varastointi jo vaatii uusia ajatuksia(investointeja). Lähistölle on suunnitteilla biokaasulaitos. Se voisi olla mielenkiintoinen juttu.
Ihan sama miten päin hyllyt laitat.
Tila loppuu kuitenkin loppupeleissä kesken. Mitä enemmän hyllytilaa sitä enemmän turhaa tavaraa kertyy nurkkiin. Ensin loppuu hyllytila ja vähän myöhemmin lattia on niin täynnä että kone on sateesa ja pakkasessa pihalla kun ei enää mahdu sisälle. Mielestäni alussa kuitenkin pitäisi olla ainakin metri koneen ympärillä työskentelytilaa.
meillä on 90-luvun lopulla tehty antin 270hl kuivuri 300 uunilla. On vähän tehoton. Siinä on kolme lämpökennoa ja neljä varastokennoa.
Mietin että jos vaihtaisi uunin neljäsataseen ja lisäisi yhden lämpökennon niin alkaisi pelittämään. Sellainen kun olisi käytettynä myynnissä.
Mitäköhän lupia tuollainen muutos mahtaa tarvita? Onko vinkkejä mitä muuta pitäisi huomioida.
Mxm ja Mxu suunnan vaihdossa on sellainen piirre joka ärsyttää varsinkin alamäessä suuntaa vaihdettaessa. Kun vetää vivusta, kone ensin jarruttaa ja sitten miettii jonkin aikaa ennen kuin veto kytkeytyy. Mietinnän aikana vaihde on vapaalla ja kone alkaa valua eteenpäin kun ei ole mitään jarrua ellei itse paina poljinta. Jos on kärry tai kylvökone (5-20t) takana on käytännössä aina painettava poljinta kun laatikko ei aina edes tasaisella täysin pysäytä konetta ennen vaihteen kytkentää. Tämä siis 5-10km/h nopeudessa. Maxxum vaihteisto on ehkä liiankin raju mutta ei todellakaan jää miettimään eikä valu. Tämä valuminen harmittaa eniten ei niikään vaihdon nopeus sinänsä.
Mitä ollaan mieltä massikan laatikoista ja 2007-2013 ajan 6000-7000 sarjan koneista muuten? Mietinnässä perus kone joka kääntyy pihassa ja vetää pellolla. Mielellään saisi vaihtaa suuntaa kun pyytää eikä jäädä miettimään että mitä pitikään tehdä. Ureaa en halua joten siksi ei uudempaa.
Itsellä ollut Casen eri malleja 91-2004. Maxxum ja MX sarja on ehkä nyky mittarilla karu mutta toimiva. MXM ja MXU ei oikein anna mitä lupaa.
https://www.koneviesti.fi/maatalous/f1a57ca5-b710-4052-8448-7ef0d385f929
Nythän se sitten sieltä tuli, jo jonkun aikaa spekuloitu Valtran vastine 8S massikalle. Suurin uutuus lienee, että koneessa on vaihteistona VARIO. Hieman yllättävästi suolahdessa kuitenkin kasaavat nuo. Valtran mukaan tuotahan ei voi ostaa edes kaiksita myyntipisteistä, ilmeisesti kuuluu valikoimaan vain eturivin viljelijöiden alueella.
Tuohan voi olla jopa kohtuu hyvä tuote, ainakin verkua tuntuvat kehuvan. Eroahan ei ole kuin kopissa ja isänmaallisille valmistusmaassa.
Tähän suuntaan konekaupan kuuluukin mennä. Lähinnä tarkoitan sitä että myyjät keskittyy aiempaa enemmän joihinkin tiettyihin koneisiin isommalle myyntialueelle jolloin kappalemääräisesti vähän myytävien koneiden osalta voidaan hankkia edes jonkinlainen kunnollinen osaaminen niistä.
Paljon muuten kuulee ettei myyjä ole oikein perillä koneen ominaisuuksista, eikä osaa myydä asiakkaalle sopivaa konetta. Tuo voi tosiaan olla ihan hyvä juttu.
Kai ne myyjät osaa myydä mutta viellä kun tuo huoltokin pysyisi perässä. Saati sitten itse tehdas. Tuntuu olevan vähän sama asia kuin Uuno armeijassa että nopeuden lisääntyessä kasvaa myös virheiden määrä. Valmistusmäärät jäävät maatalouskoneissa niin pieniksi että vanhoista malleista ei ehditä karsia suunnittelu virheitä pois ennen kuin uusi malli on jo kehitteillä. Asiaa pettyneenä hieman avasi jopa moottoritehtaan pääsuunnittelija. Viittasi hieman että tuotteet testataan käyttäjällä. Toisaalta esimerkiksi John Deere tekee tappiota uusien koneiden myynnistä mutta miljoona voitot huollosta ja varaosista.
Miksi ruiskuun? Halvimmalla versiolla, huonoimmalla tarkkuudella äestyksessä saa nyky öljyn hinnalla parhaan säästön. Mitä kapeampi äes sen suurempi säästö. Suorat linjat ja täysi työleveys käytössä.
Kylvössä tasainen riviväli mekaanisella merkkarilla tai silmällä (kun äestyskin jo ohjattu) ja ympäri ajo ruiskunleveydellä on halvin navigaattori. Näkee silmällä pellosta tai oraasta mihin tähdätä ja koska lopettaa.
On ollut opastin jo 10v. sillä voi merkata mihin säiliö loppuu kesken mutta yleensä linja on pielessä kun tulet takaisin pellolle. Sillä myös näkee reaali ajassa missä kohtaa tuli hauki. Lohko-ohjaus toimii vain kalliimmilla ohjaimilla ja uudemmill ruiskuilla( 2010 hardi 5500 on liian vanha ja halpa). Linjan seuraaminen on lähes mahdoton suoralla pellolla ja jos lohko kaartaa tai on kumpua niin voi unohtaa koko homman. Haukia tulee helpolla 5-8km/h nopeudellakin 18/20m puomilla. Päisteessä linjaan tähtääminen vaikeinta kun ei kerro etäisyyttä seuraavaan uraan.
Jos kylväkoneesta hajoaa merkkari niin yleensä voi korjata hitsaamalla. Jos sateliitti häviää metsän tai Puuttinin takia niin siinä itket.
Ajatus on hieno ja laitteet on nykyään parempia mutta vaatii sen 10k€ helpolla esimerkiksi omaan Hardiin jotta automatiikka toimisi.
Kysy kokemuksia monelta taholta ja ota kunnolla selvää mitkä laitteet sopivat yhteen omien koneidesi kanssa. Mieti mitä nyt toivot laitteistolta ja saako samalla rahalla tulevaisuuden laajennus mahdollisuuksia.
Vanha ruisku ja lohkojen automatti sulku on akkiä saman hintainen kuin kylvötraktoriin automaatti ohjaus.
Oman kokemuksen mukaan maassa näkyvä (aivan sama minkä muotoinen) linja on helpompi havaita ja seurata kuin suora näytöllä ledien ohjastama. Toisaalta jos kylvökoneessa on gps ja automaattti ohjaus niin ei sitä enää ruiskuun välttämättä tarvita.
Tuli tuossa mieleen kun aikoimaan laitoin rikkatorjuntaan mukaan litran lehtilannoitetta. Itse ajattelin että hieman piristeeksi kun taas kuiva kesäkuu. Sattu Eu-tarkastus ja kaveri totes että silmän lumeeksi (viittasi typen määrään) ja jossain kohtaa jopa myyjät ovat todenneet että hiveniä laitetaan varmuudeksi vaikka ei itse todettu mitään hyötyä. Huono opastin on vähän sama. Harvalla on oikeasti puute ja jos väärin täsmennetty täysin turha. Oikein toteitettuna varmasti hyvä ja mahdollisesti nopeastikkin itsensä takaisin maksava apulaite.
Tehtiinkö turkissa jotain pienemmän pään aggo koneita? Jotenkin muistelisin että ainakin laatikot tehtäisiin siellä. En muista kunnolla mutta katsoin jonkun brittiläisen youtube pätkän ja ei siinä G:n osalta juuri suomea mainittu.
Vaikuttaisi mielestäni ominaisuuksiltaan sopivalta värkiltä monen tilan yleiskoneeksi. On tehoa vetämiseen ja näppäryyttä kääntymään omalla pihalla. Alta 120Hp yli 10m kääntöympyrä on täysin käsittämätön. Vanha Magnumi jossa yli 250Hp kääntyy 9,8m. Tai sitten tehdään muuten näppärä kone mutta hydrauliikan tuotto 60l. Hyväksyn että haetaan akselivälin suurentamisella vakaampia maantie ominaisuuksia mutta jos ajatellaan esim auraamista niin pitäisi sen pystyä pihalla auran kanssa kääntymäänkin.
Vannaspultin aluslevyksi peltilevy, johon reikä, siihen ohut vaijeri kiinni ja runkoon toinen pää., Onhan tuo työläs varmistus, mutta saattaisi toimia.
-SS-
Reunimmainen piikki mulla meni poikki. Joutuvat reunoja ajaessa koville. Niihin voisi tuollaisen tehdä varmistukseksi. Saattaisi toimia ilman prikkaakin, ihan vain vaijeri tai naru puristukseen terälapun mutterin alle. Voi kyllä pahna alkaa tukkia helpommin kun on alas asti naru. Kuitenkin todennäköisesti menee poikki ylempää. Ylempänä ei vain oikein ole kiinnitys kohtaa.
Tuossa vähän hieronut kauppoja 1500litran ruiskusta 20m puomeilla.
Painoja kyllä löytyy ka vanhasta hardin purkistahan saisi kyllä etusäiliönkin🤔
On niin pirusti noita pieniä ja hankalan muotoisia lohkoja että hinattava tuntuu jotenkin hankalalta. Tosin en oo koskaan hinattavalla ruiskinut mutta lähinnä nostolaitepurkkia katellut. Tuon 1500:sen saisi 1000litrasen/15metrin ruiskun hinnalla ja on miltei uusi.
Naapuri ajaa urakkaa 6400:lla ja 1500l/21m uudella Amazonella. Keulalla varmaan kuutio rautaa etunostolaitteessa.
Meillä oli hardin 1200l/18m muistaakseni HZY. Kokeilin sitä 6300 vatraan ja meinas tyhjänä keula nousta. Maxxumi etukuormaajalla toimi ihan hyvin täydellä kuormallakin. Nyt on master 1500l/20m oliko PZY, uudempi malli jokatapauksessa ja pirusti vakaampi kuin vanha. Puomi on 30cm taaempana ja säiliö on suurennettu taaksepäin. Painopiste siis huomattavasti taaempana. Tuhat litraa olen uskaltanut laittaa ilman että etusäiliössä on vettä. Tein etusäiliön sylinterin mallisesta vanhasta 600l ruiskusta. Elo tai Ylö tai joku. sellainen oranssi. On paljon matalampi kuin hardin säiliö. Voi nostaa ylemmäksikin ja silti näkee helposti yli.
Kyllä minullakin katseet ovat tuolla hinattavan puolessa. Pienemmät ja epäsäännölliset lohkot on ollu ajatus tasolla esteenä. Ja hinta sillä varustelutasolla minkä siihen kuvittelen tarvitsevan. Syysrapsia kun myrkytin niin jäi 10cm syvät renkaan jäljet kuivalla kelillä. Se pisti miettimään Taka-akselin paino on isossa repussa järkyttävä. Käytettyjä reppuja kyllä saa tuurilla jopa todella edullisesti mutta nyt on euroopasta tuotuja hinattaviakin tullut myyntiin järki hintaan.
Tein parivuotta sitten Mv-agentin osin vanhasta potilasta sänkiäkeen. Toiminut sinänsä hyvin. Nyt katkesi ekan kerran reunimmainen piikki. Eipä siinä muuta mutta kun oli aika uusi (sopivasti teroitettu) hanhenjalka terälappu. Tiesin hieman mistä katsoa ja oli keskellä päivää niin huomasin missä makasi. Jos ei olisi huomannut olisi vähintään yksi rengas olisi puhki, parhaassa tapauksessa kolme. Piikki kun makaa maassa kyljellään niin terävin kulma on tukevasti pystyssä. Nykypäivänä kun renkaan hinta on 500-5000€ ja jopa yli ja monessa äkeessä on jonkin tyylistä hanhenjalkaa niin mietin millä tuota vahinkoa estäisi. Heitin jo Multivalle vitsiä että heidän äkeeseen sopisi keltaiset piikit niin näkisi pellolla paremmin. Ehkä kuitenkin joku naru varmistus olisi helpompi että katkennut piikki jäisi roikkumaan eikä jäisi pellolle. Saisi piikissä olla joku reikä tai lovi mihin narun kiinnittää. Normaalilla lapulla ongelma aika pieni mutta harvemmin se hyvä on rautaa pellolle kylvää.
Kaikki muu on korjattavissa mutta jos on säiliöt ruosteessa niin sitten on töitä tiedossa. Kone on muuten kestävä ja tehty raudasta joten pieni ruostekaan ei konetta heti pilaa. Pahin paikka on säiliöiden pohjassa, syöttölaitteiden välissä. Erittäin hankala pestä hyvin.
Vanha kone oli vm sk 300 vm2003. Peitto/kannatus ilmakumipyörät jouduin uusimaan täysin, vetokartun tapin, yhden takapyörästön laakerin ja viisi kannatuspyörän laakeria. Nuo noin 2300ha käytöllä. Tosin vannas kiekot ja tapit tuossa kohtaa täysin loppu joka oli yksi syy vaihtaa isompaan ja uudempaan kun pinta-alakin kasvanut.
Vaihdoin 2012 DS400. Nyt on menossa täysi vannas remontti (noin 10k€) ja huomannut että uudemmissa koneissa missä on erilliset apulanta ja siemen putket, kannattaa oikeasti paneutua vantaiden pesuun sisäpuolelta. Käytännössä täytyy ottaa apulanta putket irti ja putken avaus suuttimella pestä vantaan sisältä apulanta pois. Sitten suojaöljyt perään. Vaikka uudemmissa on laakerit paremmin suojattu mutta apulantapöly leviää koloihin joita ei muuten saa puhtaaksi ja ruostuttaa rungon. Tosin ongelman huomaa vasta seuraava omistaja ja vaikka antasi vain ruostua niin toimii ehkä noin 40 vuotta.
En ole täydellistä konetta viellä nähnyt mutta hyvällä pidolla VM on melko ikuinen peli ja tehtaalta saa neuvoja kun vaan kysyy. Olen saanut hyviä ja huonoja satoja mutta tästä en konetta syytä. Kone on kohtuu kevyt vetää mutta jos mäkiä niin vetokoneessa on syytä olla massaa jotta pito riittää.
Ensimmäinen vaikutus oli maan happamoituminen. Mitään muuta en ole vielä huomannut.
Miten totesit happamoitumisen? Oliko iso muutos. Mietin vain että pieni muutos siinä vissiin on luvassa mutta jos vertaa viisivuotta vanhaan näytteeseen niin muutos voi johtua muistakin tekijöistä. Itsellä viellä harkinnassa tilaus joten hieman kiinnostaa.
