Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 5

Viestit - Noneman

Vaihtoehtoja tässä mietin kun tänä vuonna oli joku 50ha heinää ja muuta niitettävää kasvustoa. Ajattelin että jos niittomurkaimen saisi tuossa toimimaan niin olisi muutenkin käyttöä. En vain ole varma miten toimii tuollaisella paksummalla korrella.

Vuoralla ollut 5m vaakatasomurskain on kustannus tehokas noissa lhp heinissä mutta tuohon se ei ollut hyvä. Lautasmuokkain vaatisi ristiin ajon jotta katkaisisi korren. Suorakylvöön on mahdollisuus mutta olen rapsin kohdalla epäileväinen meidän maalajeilla ainakin.
Olen tietoinen että vesissä on eroja mutta toisaalta tiedän että ilman vettä on mahdoton edes yrittää kasvinsuojelua. Se tuli tänä kesänä selväksi. On siis keksittävä ratkaisja asiaan. Haluaisin lampivedestä kohtuu toimivan avun kun kaivovesi ei onnistu. Puuilosta huomasin suodattimen satasella ja jos siihen lisäisi jonkinlaisen imusuotimen lampeen niin uskoisin että asia hoituisi.
Mulla oli öljyretikkaa maanparannuskasvina ja murskasin sen 5m leveällä vaakatasomurskaimella. Muuten oli ihan hyvä mutta varsinkin traktorin pyörän jäljissä leikkuu jälki oli huono ja jäi pitkiä korsia. Kultivoinin jälkeenkin ne olivat liian tuoreita ja tukkivat harvapiikkisen sänkiäkeen. Mietin että miten niittomurskain toimisi jos siihen laittaisi leikkaavat veitsiterät pätkimään kasvuston. Kuvittelen että työteho niitossa kärsii mutta kuvittelen että lopputulos olisi parempi kylvömuokkausta ajatellen.
Kaivon tuotto ei enää riitä nyky hehtaareille niin pitäisi keksiä järkevä tapa saada lammesta tarpeeksi puhdasta vettä kasvinsuojeluun. Suurin ongelma on nykyiset sademäärät ja niiden mukana lampeen valuva maa aines. Normaalisti vesi on riittävän puhdasta mutta usein tulee hetkellisiä isompia kuuroja jotka tuovat humusta lampeen.

Olisiko ideoita toteuttaa riittävä suodatus järkevällä kustannuksella? Toden näköisesti käyttäisin pääasiassa kaivovettä ja 4m2 välisäiliöta mutta esim. herneen maavaikutteinen rikkatorjunta vaatii melkoisesti vettä silloin kun siihen on sopivat olosuhteet. Ongelma on jos seuraavana päivänä on kaivo ja säiliö tyhjä ja tarvittaisiin 6-8m2 vettä lisää.

Itse mietin jonkin laista isoa kelluvaa suodin allasta lampeen josta imu mutta olisiko ajatuksia miten sen toteuttaa tai parempia ajatuksia?
Pari kertaa isä vahingossa laittanut väärää tavaraa puoli täyteen antin 2x2m siiloon. Siellä olen kontallani ollut ämpärin kanssa eikä vajoamis ongelmaa. Ehkä oli joku 50x50cm levy apuna ettei sekoita viljaa jaloilla.

Äly täytyy olla aina mukana ja ei ikinä yksin muitakaan tuon tyylisiä juttuja kannata tehdä.

En epäile että pieni lapsi paniikissa kaivautuisi viljaan. Näin voi käydä aikuisellekkin.

Ameriikassa on isoja siiloja joissa voi olla keskellä monien kuutioden holvautuma. Jos se romahtaa kun joku seisoo massan päällä niin ei ole paljoa tehtävissä.

Alkuperäinen kysys oli kuitenkin työtasosta. Antin profiilin väliin mennee sopivan mittainen pattinki ja niitä kun on riittävästi niin ei tarvitse askelta liikaa varoa. Viljaa alle niin toimii turvaverkkona.

Tuli messuilla kysyttyä asiaa ja myyjä ei ollut varma mutta epäily oli että on merkitty vain tehtaalta tarjolla olevat tuotteet.

Kertoi myös että nykyään ohjekirjat tehdään Englaniksi ja sitten käänetään Suomeksi.
Olikohan keskustelu kylällä samanlaista kun ensimmäiset traktorit tulivat tiloille :) Kesti tovin enen kuin hevosen korvasivat mutta korvasivat kuitenkin.
Aikoinaan työkaveri totesi että ei ole typeriä kysymyksiä, on vain tyhmiä ihmisiä. kuulin myöhemmin että hänenstä tehtiin asiakaspalvelu päälikkö.

En usko että kestävyys on este normaalissa maatalous käytössä. Varsinkin kun ilman tuota jousitusta leveämpi on ok. Väitän että momentit on isommat 650+650 levikekeillä kuin vaikka yhdellä 900 leveällä.

Olisi kiva tietää mistä tuota asiaa tiedustella kun valtralla ei ollut teknisen tuen yhteistietoja.
Kaikki vehkeet hajoaa varsinkin väärin käyttäen. Eli kai ne turbiinin öljyt saa keittämään mut toden näköisesti käytäjä pohjainen vika. Ekana vuonna isä ajoi viljakärryä ja sanoi että on valmetissa voimaa kun ei kierrokset tipu ylämäessä. Ihmetteli kuitenkin että nopeus tippui. Eli kestää kyllä luistatusta kuormalla tai ilman mutta ei tietysti typerrää aikaa. Kuulemma jokus joku oli pysähtynyt juttelemaan naapurin kanssa ja unohtanut vaihteen päälle vartiksi. Oli ollut aika kallis rupattelu hetki. Turbiini on ihan hyvä ja kestävä. Vanhaa todettua tekniikkaa joka ei vaadi turhia antureita ja sähköä.
Maalajikin vaikuttaa... sanoisin jopa et eniten..
Enimmäkseen multavia hietamaita. Lähinnä pohdin, riittääkö tuon wibergin piikin jäykkyys ja traktorin teho, jos ne kierrekärjet vaihtaisi hanhenjalkoihin. Eli oma mielenkiinto ei siis ole tällä kertaa "yleinen", vaan noiden vaihtoehtojen välinen.

Mitä tarkoitat Wibergin jäykkyyden riittävyydellä? Se piikki ei jousta muuta kun rungon kiinitys kohdasta. Itse varsi on aika jäykkä. Pelkkä hanhenjalka leikkaa maata ja heittää ylös sivuille. On siis mahdollisesti kevyempi vetää kuin kierrekärki.  Periaate on mielestäni eri. Molemmat varmasti toimivia ja yleensä paremmin kun on npeutta enemmän.
Ohjekirjan mukaan tuohon koneeseen ei sovi leveämmät renkaat kuin 650/65-42. Rajoitus on vain tässä mallissa tuolla aktiivisella hytin jousituksella. Onko tietoa mistä tämä johtuu?

Jousituksen kiinnitys voi olla leveämpi mutta sen luulisi hoituvan oikealla vanteella. Hytin suurempi liike voisi rajoittaa renkaan kehää mutta muistkaeni rajoitukset oli myös 38" renkailla eli viitaisi kuitenkin leveyteen tuo rajoitus.
Onko tietoa minkä näköinen tuon siemen on kun ei onneksi ole edes kasvista kokemuksia. Mietin vaan kun nykyään on olemassa teknologiaa joka automattisesti säätää puimurin toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla niin kuinka hankalaa on toteuttaa samaa siemen lajittelijassa? Kuvittelen että puimuri on käynnissä korkeintaan pienen osan vuodesta mutta lajittelija voi pyöriä koko vuoden. Vai onko yksinkertaisesti halvempaa kun viljelijä kipuilee asian kanssa ilmaiseksi.

Onko ajatuksena tuoda ulkomaista hömppäkasvuston siementä ja lajitella sitä ympäri vuoden myyntiin rikoista puhtaana?

Jos oman pellon satoa lajittelee niin tuskin lajittelija pyörii ympäri vuoden ja muutenkin vähän turhaa kun vain murto-osa siemenistä tulee sinne lajiteltaviksi?

Tuolla lisää kuvia siemenistä:
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/rikkakananhirssi--vaikea-ylittaa-haitallisuudessa/

Jos puimurissa on tekniikka joka tunnistaa rikat niin luulisi että se kuuluisi olla joka siemenpakkaamon lajittelijassa. Sen läpi menee monen puimurin sato ja se siemen päätyy monille pelloille. On täysin naurettavaa että siemenen kohdalla sallitaan tietty määrä rikkoja kun toleranssi puhdaskauralla tai rukiin torajyvällä on kohtuu tiukka. Lajittelija voi olla käynnissä ympäri vuoden mutta puimuri on käytössä vain kun on puintikausi. Pitäisi olla laitonta tuoda suomeen siementä joka ei nene meillä tehtaille rehuksi kun liikaa rikkoja.
Onko tietoa minkä näköinen tuon siemen on kun ei onneksi ole edes kasvista kokemuksia. Mietin vaan kun nykyään on olemassa teknologiaa joka automattisesti säätää puimurin toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla niin kuinka hankalaa on toteuttaa samaa siemen lajittelijassa? Kuvittelen että puimuri on käynnissä korkeintaan pienen osan vuodesta mutta lajittelija voi pyöriä koko vuoden. Vai onko yksinkertaisesti halvempaa kun viljelijä kipuilee asian kanssa ilmaiseksi.
Tietääkö kukaan  mistä löytyisi Wibergin kultivaattoriin (Stubbis) piikkejä? Sellainen C:n mallinen, kierrejousitettu. Omistuksessa vanha, mutta toimiva  kampe, jossa pari piikkiä on väsähtänyt, hakeutuu kieroon eli ei toimi. Firma näyttää menneen konkurssiin jo 10-luvulla eli jälkituotanto - tai sitten jonkun vanhan teurastaminen varaosiksi?

Naapurilla on kaksi wiberg kultivaattoria, toinen hinattava 3m ja toinen nostolaite 4m. Hänen veljillä oli myös hinattava  leveämpi. Kysyin että saako varaosia jos tuollaisen ostaa itselle. Totesi että ei tarvitse varaosia. Taisi firma mennä konkurssiin kun teki liian kestävän koneen.  Se c-piikki on jäykkä, sen voi hitsata tai okaista. Ainoa jousto on siellä kiinityksessä. Uutena ollut kuulemma kyntöaurojen hinnoissa joten ei ihme että harvinainen suomessa.
Ostimme muutamia vuosia sitten naapuri maatilan ja kauppaan kuului noin 2x250m2+120m2 sikala. Kattokorkeus toisessa osassa on 2,5m ja toisessa 2,8m. Rakennukset on kulmistaan kiini toisiinsa ja yhdistetty 5m korkealla 12x10m eristämättömällä osalla.  Korotettu osa on siis 2,7m korkean osan päädyssä ja 2,5m korkean osan sivussa. Molemmissa 250m2 tiloissa on vain kaksi  1m kulkuovea mutta yhdistävässä osassa on 4x4m ovi ja sen kautta pääsee 2,7m osaan 4,5m leveästä aukosta. Lattiat on betonia mutta kolmessa eri tasoissa ja 2,7m korkeassa tilassa on molemmissa reunoissa 1,2m leveät paska kourut ja 2,5m korkeassa tilassa on kourut sivuilla ja keskellä ja kourun alla on kusi käytävät. 2,5m korkea osa on tehty 80-luvun alussa ja seinät ja katto on kohtuu kunnossa. Vanhempi 2,7m osa vuotaa katosta ja seinien kunnostakaan en olisi niin varma. Ehkä asbestilevyllä sisävuoraus.

2,5m korkea osa voisi toimia kevyen ja trukilla liikuteltavan tavana varastona kun vain tekisi 4m leveän oven päätyyn ja tasoittaisi lattian keskellä olevan kourun. Trukki hyllyt sivuseinille.

2,7m korkean osan katto on vuotanut jo kauan. Välikatossa olevat eristeet ovat pitäneet kattotuolit kosteina joten niiden kunto on vähintään epävarma. Lattia on suunniteltu sikoja varten joten ei kestä nyky koneita. Veli on miettinyt tunkata kattoa ja korottaa seinää. Jo 30cm nosto mahdollistaisi tilan hyödyntämisen paremmin.  Itse mietin että koska koko kattorakenteen kunto on huono, sen voisi purkaa ja tilata uudet kattotuolit joissa olisi 1m korotus ja tehdä uuden katon. Pelottaa vain kun kaikissa tilan rakennuksissa laudan raottaminen on johtanut koko seinän uudelleen rakentamiseen.

Sikala sinänsä sijaitsee hyvällä paikalla. Valtion tien varrella ja melko keskellä meidän maitamme. Siellä on jo vesi ja sähkö.  Jos olis varaa rakentaa uusi halli se todennäköisesti tehtäisiin samalle tontille. Meillä on muita varasto rakennuksia mutta ne ovat vanhoja makasiineja eri puolella tilaamme. Liian pienet ovet ja lattiat ei kestä rasitusta. Puuttuu myös korjaamo tila jonka saisi edes puolilämpimäksi.

Nyky viljan hinnalla on vaikea perustella uutta 200k€ konehallia. Minun on myös vaikeaa laittaa yli 50k€ tuollaiseen vanhaan sikalaan joka ei korjaamallakaan tule kuntoon tai hyvin toimivaksi tilaksi.

Yritin parhaani mukaan kuvailla ongelmani. Olisiko ajatuksia mitä tuolle sikalalle voisi tehdä kohtuullisella rahalla. Miten muut ovat toimineet vanhojen rakennusten kanssa. Olen kuulut että on laskettu lattiaa jotta saadaan korkeutta mutta koska katto vaatii huomiota niin en koe hyväksi tässä tapauksessa.





Sivuja: [1] 2 3 ... 5