Hyvin toimii 

mutta tulipa tuossa mielipuoleen että mitä se haittaa jos on pellot pysyvää nurmea?   kattelin että tällä kylällä alan kohta olla ainoita viljelijöitä ja siinäpä sitten pellot puskee heinää!    mutta ei täällä kait kannata enää kasvattaakaan... karjat jalostaa heinät ja viljat unohtuu jo muutenkin... itelle kertyis noin viisin kertainen peltoala jos kaikki liikenevän vuokrais... tarvetta ei ole näkösällä.

Tällä hetkellä pysyvä nurmi ei ole kun sanan helinää, tulevaisuudesta näidenkään osalta ei ole mitään varmuutta.
Ennaltamisvaatimuksia tulee jos tulee, tukia voi jäädä pois yms. tai sitten koko jutusta ei puhuta parin vuoden päästä enää yhtään mitään.

Eivät mitkään toimenpiteet mitään kusetusta ole sen enempää kuin toisetkaan. Enemmän lähellä kusetusta kuitenkin; miten voi vain lähes 100€ keskimääräinen hehtaarikorvaus liikutella niin suurta innostusta, tuotantokoneistot ovat viritetyt juurikin tähän mitättömään tukimuotoon, niin että ketään ei oikeastaan kiinnosta viljellä mitään muuta kuin niitä toimenpiteitä. Saneeraus- ja kerääjäkasvit kummatkin olivat käytännössä mitättömillä aloilla ennen tukisummien selviämistä. Mikään muu ei selitä valtaisaa suosion nousua kuin uuden kauden antelias tuki. Lannan kierrätys tietenkin on ollut suosittua myös ennen tukijärjestelmää, mutta edelleenkin paikkakuntien väliset lantataseet ovat pysyneet erittäin epätasaisina, sitä lantaa ei paljon 500 km päästä kannattane rahdata, vaikka saisi 200 €/ha. Eli lantakasan viereinen vieras pelto saa 40 euron lisälahjan, vaikka ennestäänkin lantaa olisi tuotu, ilmankin korvauksia.

-SS-

On totta, että kerääjien ja saneerauksien suosiota ei selitä mikään muu kuin antelias tuki.  Mutta väitätkö, että niistä ei olisi mitään hyötyä mikä oli kylmiksenkin alkuperäinen väite? Toki, kerääkasvien ja saneerauskasvien ehdot saisivat ehdotomasti olla tiukemmat ja nehän tiukentuvatkin tulevaksi vuodeksi. Omasta mielestäni saisivat olla vielä vaativampia.

Karjanlantatuista sanoikin, että karja-alueilla siitä pääasiassa onkin hyötyä. En minäkään näe järkeä kuskata sitä 500km päähän. 10 kilometriäkin on siinä ja siinä kannattavuuden kanssa jos mennään tuntitaksalla.
Vaikka lantaa olisikin saatavilla, niin ei se useimmissakaan tapauksissa ilmaiseksi peltoon leviä ja maksaja on vastaanottaja. Ilman tuota korvausta sitä tuskin karjattomien tilojen pelloille saisi ajaa kovinkaan paljoa. Varsinkiaan syyslevityksenä. Ei se apulanta ihan oikeasti niin kallista ole vrt. karjanlanta.

Mitenkäs se puhdas SINIMAILAS kasvusto käyttäytyy tässä tapauksessa ?
Pitääkö se olla myös siementuotannoksi ilmoitettu, ettei tule kerry nurmivuosia ?
Viime keväänä tästä oli jotain epävarmaa tietoa et sinimailanen olis nurmikierron katkaissut.

Juu, nekin katkaisee. Ilmoittaa vain siemennurmeksi. Eikä tarvi olla edes mitään soppareita.

Lainaus käyttäjältä: mah - 05.03.16 - klo:15:06

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 04.03.16 - klo:21:02

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 04.03.16 - klo:20:42

Oliko se niin, että viisi vuotta sai olla nurmea peräkkäin, ettei laskettu pysyväksi vai neljä?

Vai koskiko tämä vain viime vuotta?

Tarkoitus oli alunperin laittaa uudet nurmet kasvuun ilman suojaviljaa, mutta jos
pysyvän nurmen peikko vaanii edelleen, niin romuttuu meidän suunnitelma ja kylvö on
tehtävä silti vanhalla simultalla.

Kätevä lisäominaisuus tullut tähänkin, lhp, kesanto, riistapellot ym. hömpät ei katkaise nurmivuosien laskentaa, vain siirtää laskentaa välivuosien verran eteenpäin! Eli neljännen nurmivuoden jälkeen kannattaa laittaa jotain muuta kuin noita, ettei käy kylmät ja laita seuraavaana taas nurmea ja se onkin samantien viides vuosi nurmea, ikinurmea hupskeikkaa. Tää on sitä tukiviidakon yksinkertaistamista virkamiesten puolelta...

Eikös viisi vuotta saa olla nurmea ja kuudennesta "vasta" tulee pysyvän nurmen status?

Varmasti tiedät paremmin. Mulla mutu viidestä vuodesta Mutta muuten tuo on tietoa, eli hömpällä ei lähden laskenta alusta, tulee vain välivuosi(a)...

6. vuodesta vasta tulee pysyvä nurmi. Sivu 8:

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Viherrytt%C3%A4mistuki.pdf

Olisihan tässä saanut omankin tilan tuotantosuunnan kätevästi vaihdettua kasvinviljelytilasta suojavyöhyketilaan. Kyllä hommia olisi riittänyt, kun ruohoja olis raahannut pitkin kylää navetoille. Yksi kollega jutteli, että heidän kimppatilaukselleen tuli kerääjäkasvinsiemeniä 10 vuode tarpeisiin jne. Iteltä jäi kaikki tukiautomaatit ruksimatta ihan tietoisesti. Noi jutut on sellaisia, että ne ei yksinkertaisesti vie maailmaa, eikä omaa tilaa eteenpäin. Rahaa niistä saa, mutta raha itsellään ei kehitä tilaa. Mun mielestä kaikki ratkaisut täytyisi olla sellaisia, että niistä on jotain pysyvämpää hyötyä itse bisneksen kannalta. Okei, myönnän, että tuo kerääjäkasvihomma voisi toimiessaan olla merkittävä tapa tehostaa viljelykulttuuria, valitettavasti hommaa ei ainakaan vielä saatu toimimaan. Kokeneemman pään luomukaverikin alkaa olla jo skeptinen kerääjien suhteen. Ei ole vaan oikein onnistunut. Itse näkisin, että näiden juttujen pitäisi olla sellaisia, että näitä on oikeasti testattu etukäteen, eikä sellaisia, että puoli Suomea houkutellaan kokeilemaan omilla pelloillaan kaikenlaisia hölmöjä juttuja. Nämä ne vasta kalliiksi tulee.

Osittain olen kyllä eri mieltä, ettei tukiautomaattien toimenpiteistä olisi hyötyäkin. Kyllähän lietelannan multaus ja kuivapaskan vastaanottamistuki ainakin karja-alueilla edes auttaa maanparannusta ja sitä kautta kehittää tilaa?

Saneerauskasvit samoin, ovathan ne maanparannuksesssa ja ankeroisen torjunassa todella hyvä apu.

Kerääjäkasvit on kyllä haasteellisia ja luomu ei ainakaan helpota asiaa. Mutta oikealla pellolla onnistuessaan tekevät kyllä hyvää maaperälle.

Säätökaivotkin oikein käytettyinä oikeassa paikkaa, tekee kyllä ihan silmilläkin huomattavan vaikutuksen laihoon. Valitettavasti ne on useinkin vain ja ainoastaan tuen takia laitettu ja käyttö on sitten sen mukaista.

Niityt, riistat, maisemapellot, orgaanisen katteen käytöt ja vaihtoehtoiset kasvinsuojelut ovatkin sitten puhdasta veronmaksajien kusetusta.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.03.16 - klo:14:28

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 01.03.16 - klo:14:05

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.03.16 - klo:13:07

Luennolla kuultua: 2015 ympäristökorvaukset laskua 260 miljoonaa. Rahaa oli varattu 210 miljoonaa. Lisää rahaa ei ole tulossa joten niukkuutta on jaossa tänä vuonna.

Koska suojavyöhyketoimenpiteitä et al ei peruuteta, rajoitukset kohdistuvat lyhyen keston toimenpiteisiin. Kerääjäkasville tulee maksimiosuus ainakin.

Rajoitukset kestävät loppukauteen asti, koska 2015 ylikuormaa jatkuu kauden loppuun.

-SS-

Maksetaanko täys korvaus nyt sitte niillekin suojavyöhykkeille, joita ei viimekesänä perustettu?

Ei vaan pelipöytään ei pääse enää mukaan muut kuin jotkut vanhat päättyvät suojavyöhykesopimukset tänä vuonna. Näin käsitin. Eli 2015 suojavyöhykerälssi on se joka kerää massit.

-SS-

Eikös ton saanu valita viimehaus lisätoimenpiteeksi ja vasta kolmantena sitoumusvuonna sen tarvitsi perustaa. Ne jotka sen perusti viimekesänä, korjaa potin, ne jotka perustaa tänä tai enskesänä eivät saa mitään, mutta pakko se on perustaa, kerta on semmoseen sitoutunu.   
Onneksi ei kosketa meikäläistä 

Mielenkiintoista, jos valitsi suojavyöhyke lisätoimenpiteen, niin tuli valinneeksi samalla myös monivuotiset
ympäristönurmet ja luonnonhoitopeltonurmet, koska ne kaikki oli saman rastin alla.

Meinaatko että niitäkin pitää perustaa? Vai puhutko kenties täyttä paskaa?

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 02.03.16 - klo:19:05

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.03.16 - klo:18:15

Kasvipeitteisyydet 20(pakollinen)-40-60-80%, varmaa yhtä hurjat korvaukset kun viime vuonna?

Kasvipeitteisyyteen kelpaamattomat:

Luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, suojavyöhyke,
monimuotoisuuspellot (riista-, maisema), saneerauskasvit

Jee, vieläks LHP-niittykukat kelpaa? 

Jo vain kelpaa, kuten 2015

Mikä on LHP-niittykukan ja monimuotoisuuspelto niityn ero?

Nimittäin monimuotoisuuspelto niitty ei kelpaa, niin kuin ei kelpaa muutkaan monimuotoisuuspellot (riista,maisema)

Ammattitaidon puutetta pysyvän nurmen leimat.

Pysyvän nurmen uhan alla olevat ilmoitetaan vihantavilja+ns ja vedetään murskalla slieäksi , jos tarkastajat on tulossa. Siinähän arpovat onko vai eikö vihantaa.

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 26.02.16 - klo:11:30

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 26.02.16 - klo:11:23

Missähän vaiheessa näistä apusäilörehunurmista ja viljapelloista ruvetaan näytteitä ottamaan tarkastuksen yhteydessä jos selviää että kasvusto on niitetty maahan?

Ei missään vaiheessa kun sadonkorjuu velvoite poistui...

Hei kaikille!

Asiaan liittyen, olen tehnyt maa- ja metsätalousministeriön valvontaosastolle kantelun tästä viljelijöiden harjoittamasta säilörehunurmen lannoitukseen sisältyvästä vilpistä, mitä viljelijät ihan yleisesti tuntuvat harjoittavan, sieltä vastatiin kiitoksen kera, ja luvattiin puuttua kovalla kädellä asiaan jo heti ensi kesän valvonnoissa, lisäksi tukiehtoihin tullaan tekemään muutoksia. Tietenkään eivät halunneet paljastaa, miten tulevat toimimaan, jotta eivät viljelijät osaisi varautua. Myös muista tukihuijauksista ja viljelijöiden harjoittamista viranomaisten erehdyttämistavoista heille kerroin, ja vastasivat, että valvontaa tullaan laajentamaan ja tiukentamaan, ja tukiehtoihin muutoksia tullaan tekemään, jotta tukirahojen väärinkäyttöä saadaan vähenemään. Luonnollisesti myös sanktioita havaituista väärinkäytöksistä tullaan koventamaan, mikä on mielestäni aivan oikein.

Troilleihin ei pitäisi vastata mutta on tämä jo aika huippu 

Ei se vettä oo. Se on täyttä paskapuhetta.

Paljon pitää laatulisää saada, että öljykasvi+kerääjä+lautasniittokone -menetelmälle pärjää.

itellä pahin pelto missä ilmoitettiin kalkitustarpeeksi tyydyttävään 57 tn/ha. Pitääkö tuollainen määrä jakaa useammalle vuodelle, esim 3:lle?

Kerralla ja kauraa perään.

Voihan sitä hakee mutta ei oo hyötyä. Ymppikorvausta 450€/ha max.

Lainaus käyttäjältä: Nyyhtöpossu - 22.10.15 - klo:07:59

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 22.10.15 - klo:07:53

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.10.15 - klo:17:45

Myyräaurailijat hiiohoi.

Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.

Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.

Niin. Ennen kun tuota aikoinaan kysyttiin niin ei tarvinut ilmoitella eika noteerata jos nyt siis koko peltoa ei oltu vedelty myyrällä tai jankkurilla mustaksi.
No tarviikohan jankkuroidusta kohdasta tehdä sitten oma kasvulohko? Vai miten tuo hoidetaan?
Pellon pitää olla aidosti kasvipeitteinen.

Mutta eihän siitä kasvipeitealasta tarvi vähentää kun se myyrän tekemä jälki.

Ilmoitetaan vaan se ala numeraalisesti mikä on kasvipeitteinen.