Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Hankin Minunmaatilani Wisun ja ihan toimivalta vaikuttaa.
Sitä en vain ole löytänyt että mihin peittaus pitäisi merkitä? Ohjelma kuitenkin tuntee peittausaineita, joten oletettavasti sen johonkin pystyy merkkaamaan.
Eikös se kasvinsuojelu välilehdelle mene ..
Saa sen sinne laitettua samoin kuin ruiskutuksenkin, minkä takia esimerkiksi käyttömäärä merkitään hehtaaria kohden. Mielestäni olisi paljon loogisempi kylvöosiossa.
Hankin Minunmaatilani Wisun ja ihan toimivalta vaikuttaa.
Sitä en vain ole löytänyt että mihin peittaus pitäisi merkitä? Ohjelma kuitenkin tuntee peittausaineita, joten oletettavasti sen johonkin pystyy merkkaamaan.
Mikä ohjelma näistä mahtaisi oll paras? Kaikissa tuntuu olevan hyviä ja huonoja puolia
10W-40 olisi tosiaan varmaan hyvä kompromissi. Traktorit tykkäsi kylmässä ja puimuri lämpimässä. Sitä ei traktorin ohjekirja tunne, mutta 15W-40 ja 10W-30 kyllä, joten 10W-40 lienee sopivaa.
Puimurissa on 6,7-litrainen NEF jakajapumpulla, jonka öljyksi ohjekirja ohjeistaa 15W-40. Sellaista tavallista kaaviota, josta voi käyttölämpötilan mukaan valita viskositeetin, ei ole ollenkaan esitetty. Ohjekirjan tekijä ei ole varmaan nähnyt puimurin tapauksessa tarpeelliseksi.
Luokituksen puolesta voisi käyttää samaa öljyä sekä puimurissa että traktoreissa, mutta viskositeetti ei sovi. Kylmässä 15W-40 olisi varmaan liian paksua, ja traktoreissa onkin ollut 10W-30.
Onkohan tuossa moottorissa jokin todellinen tarve paksummalle öljylle, vai voisiko siinäkin käyttää 10W-30:a? Jonkin samalla moottorilla varustetun traktorin (TSA?) ohjekirjasta ehkä voisi löytyä enemmänkin viskositeettivaihtoehtoja.
Junkkarin S-sarjalaisen kylvökoneen siemenpuolen kiertokoeräikkä on jumissa. Siemenen kiertokoetta tehdessä tulee siis apulantaakin. Aiemmin ongelman sai ratkaistua pitämällä maapyörää paikallaan. Nyt ei sekään enää toimi, kun räikkä on täysin jumissa.
Onko räikkä vaihdelaatikossa vai sen takana? Onko jollain kokemusta vastaavasta ongelmasta?
Käytöstä poistettu sikala pitäisi muuttaa soveltuvaksi muuhun käyttöön. Paikat pitäisi saada siivottua ja hajut pois. Erityisesti huolettaa se, ettei ilmaan jäisi mitään höyryjä, jotka voisivat ruostuttaa rautaa tai tehdä muuta haittaa tilassa mahdollisesti oleville tavaroille. Tästä varmasti löytyy kokemusta, joten kaipaisin kokemuksia ja vinkkejä.
Seinät luultavimmin saa hoidettua pesulla ja uudella maalilla. Katto ja lattia ovat ongelmat.
Katto on paikasta riippuen joko aaltopeltiä tai villainen korvausilmakatto. Eniten mietityttävä asia on se, paljonko katon rakenteisiin on imeytynyt höyryjä ja hajuja. Erityisesti tämä huolettaa villakaton osalta. Yläpohjan sisällä ei toisaalta ole voimakasta sikalan hajua, joten ei katto ainakaan läpikotaisin ole kyllästynyt. Käytön aikana korvausilma tuli yläpohjan kautta, joten ilmavirran suunnan olisi pitänyt vähentää kaasujen virtausta katon suuntaan. Ilmanvaihto kuitenkin sammutettiin kun siat lähti, joten tilanne on voinut muuttua.
Entä mitä tehdä lattialle lietekuiluineen? Varsinkin kuilujen pintoihin on varmasti imeytynyt ties mitä. Voiko niitä saada ikinä puhtaaksi, vai onko ainoa keino täyttää kuilut ja valaa uusi betoni päälle? Vai hiipiikö haju vielä siitäkin läpi? Hirveä työ, jos täytyisi piikata pois koko lattia- ja kuilurakenne ja tehdä uusiksi.
Kun ilman virtausta on kuristettu, niin jäähdytysajasta tulee pitkä. Kuristus pitäisi saada avattua jäähdytyksen alkaessa. Kuristusläppää voi tietysti käydä käsin kääntämässä, mutta onko siihen kehitetty mitään automatiikkaa?
On ainakin Antilla. Vakiolämmönsäädin
Mitä se tekee/toimii?
Kun ilman virtausta on kuristettu, niin jäähdytysajasta tulee pitkä. Kuristus pitäisi saada avattua jäähdytyksen alkaessa. Kuristusläppää voi tietysti käydä käsin kääntämässä, mutta onko siihen kehitetty mitään automatiikkaa?
Voisi olla, että kun suppilo on täynnä viljaa, niin jyvät ovat melkein pysähdyksissä mistä ne joutuvat omalla painollaan varisemaan, kun kierukka tekee alta päin tilaa. Tyhjässä suppilossa vilja taas pääsee esteettä valumaan kierukkaan asti, jolloin sitä menee enemmän.
Mistä voi johtua, että viljaruuvi jumittaa puolityhjänä?
Ruuvissa on syöttösuppilo alhaalla. Kaikki toimii hyvin, jos aukko suppilon pohjalla on kokonaan viljan peittämä. Jos taas aukko paljastuu ja vilja virtaa ruuviin sitä mukaa kun tulee suppiloon, niin ruuvin kuormitus selvästi kasvaa ja pyörimisnopeus laskee. Jollei suppiloon tällöin saa pian lisää viljaa, pysähtyy ruuvi täysin.
Mistä voisi johtua? Sehän toimii aivan nurinkurisesti.
Nykyään ei uudessa traktorissa enää tarvitse olla hyttiä, vaan turvakaarikin riittää. Koskeeko tuo myös vanhempia koneita?
Mietiskelin, että joku 70- 80-luvun hytitön kone voisi olla kätevä aputraktorina, mutta siihen aikaan oli Suomessa hyttipakko. Hytittömiä koneita kyllä saa keski-Euroopasta, mutta tulisiko niiden kanssa sitten ongelmia täällä päässä?
Välissä oli niin paljon rasvaa ja pölyä, että se rajoitti liikkeen. Näköjään sitä voi useiden vuosien aikana kertyä sinne noinkin paljon.
Puhdistuksen jälkeen kaikki toimii taas niin kuin pitääkin.
Purkaa se täytyy. Rasvaa sieltä ei ainakaan puutu. Liikaa voi olla.
