Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10

Viestit - Niitti

Puimurin ohjauksen olisi paras toimia samoin kuin ruohonleikkurinkin. Etupyörien pyörimisnopeuksia ja -suuntia pitäisi voida säätää toisistaan riippumatta. Takapyörät olisivat täysin vapaasti kääntyvät.
Miksei puimureita, traktoreita ja autoja tehdä sauvaohjattavia, jos ovat niin erinomaisia?
Olen itse asiassa miettinyt tuon sauvaohjatun leikkurin tulon jälkeen, että sauvaohjattu puimuri olisi äärettömän kätevä.
Ei tuon Deeren kanssa ainakaan ole mitään ongelmia puiden juurelta leikkuussa.
Sauvaohjattua käyttäneenä ei voi kuin ihmetellä, että miksi muunlaisia tehdään vielä.
Ajaminen oli aluksi vähän mutkittelevaa, mutta vartissa siihen tottui.
Etenemiskyky on todella hyvä, sillä lähes kaikki paino on vetävillä pyörillä. Lisäksi vetotavasta johtuen voimansiirto toimii kuin siinä olisi tasauspyörästön lukko.
Tuo onkin hyvin kummallinen uutinen. Dieselin hyötysuhde on parempi kuin bensamoottorilla, mutta pakokaasut paljon haitallisempia. Siksi hiilidioksidipäästöt ovat kummallinen tapa perustella dieseleiden poistumista.
Ymmärrättekö tahallaan vai vahingossa väärin?
Koko juttu on tehty henkilöautopuolen näkökulmasta. Dieselit häviävät henkilöautoista ja ehkä pienistä pakuista. Raskas kalusto tulee kulkemaan dieselillä hamaan tulevaisuuteen.
deutz-fahr lopettanut puimurien teettämisen  jo monta vuotta sitten porissa ,ja syynä heikko laatu! :D

Mikäs muuten uudet Fahrit on Suomesta karsinut. Maahantuonnin puute vai mikä? Tai kosla sillä on maahantuontia viimeksi ollut? Ei ole vissiin mennyt kaupaksi, kun on loppunut?
Okrassa oli kesällä näytillä taas ja tähän lähelle tulikin yksi uusi.
Ja neljäntenä Vauxhall, eli suomalaisittain Opel.
Tärkeämpää mielestäni olisi pohtia sitä, että miksei valmistajilta/jälleenmyyjiltä saa manuaaleja edes rahalla (eikä ole koskaan kai saanutkaan, ainakaan helpolla).
Luulisi, että nykyisin olisi aika helppoa laittaa ne nettiin ladattavaksi vaikka ilmatteeks...

Onko ainoa syy ollut kautta aikojen se, että ("valtuutettujen") huoltokorjaamoiden liikevaihto putoaisi jos kaikilla olisi tarvittavat tiedot?
Vai keksiikö joku jonkun muun järkevän syyn.
Tokihan saa, EU-lainsäädäntökin jo pakottaa firmat myymään korjausoppaita.
Esimerkiksi CNH:n vehkeisiin saa täältä tonnisarjan Fordista lähtien korjausoppaita, mutta se maksaa.
http://www.dmcretail.com/
Minun käsittääkseni homma menee niin, että tieto sinänsä ei ole tekijänoikeudella suojattua, mutta tiedon esitys kirjallisena teoksena on. Eli koko korjausopas täytyisi kirjoittaa uudelleen itse, jotta sitä voisi myydä.
-90-luvulla traktorin moottorit olivat erittäin vähäruokaisia verratuna 2000 luvun koneisiin. 2010-luvulla alettu taas pääsemään samoihin ominaiskulutuksiin kuin -90-luvulla SCR:n käytön ansiosta. Päästöt tosin ovat enää vain pari prosenttia ysärimoottoreiden tasosta. Kohta kai pakokaasut ovat puhtaampia kuin imuilma suodattimen jälkeen. Kalliit moottorit ja konepellinalus täynnä nykytarpeen mukaista roinaa. Moottoria joutuu etsimään sieltä apulaitteiden alta.
Tässä tullaan juuri samaan asiaan, missä Volkswagen meni metsään.
Dieselmoottorin päästöjenhallinta on vaikeaa. Kolmesta ominaisuudesta (suuri teho, pieni polttoaineenkulutus ja pienet päästöt) voidaan helposti valita kaksi. Vasta SCR:n avulla kaikki kolme ominaisuutta on saatu samaan moottoriin.

Bensiinimoottoreiden tilanne on täysin eri. Nykyaikaisten bensamoottoreiden pakokaasut ovatkin jo aivan oikeasti puhtaampia kuin imuilma. Ainakin suurkaupungeissa.
OT, mutta Kirovets K-700 ahdetulla V-8:lla tuli myyntiin 1964:

http://konedata.net/traktorit/belarus/kirovets-k-700-k-701/

"Vuonna 1959 USA:ssa vieraillut Nikita Hruštšov innostui hänelle
 esitellyistä suurtraktoreista ja määräsi välittömästi käynnistettäväksi
 kehitystyön 200…220 hv:n runko-ohjattavan traktorin kehittämiseksi.
 Ensimmäinen kone valmistui Kirovin tehtaalla heinäkuussa 1962 ja
 sarjatuotanto alkoi syksyllä 1964.
 
K-700:ssa oli moottorina YaMZ:n 14,9-litainen ahdettu
 suorasuihkutusdiesel ja se oli varustettu sähköstartilla."
Mutta oliko se turbo?
Aika pitkälti kaikissa uusissa koneissa on aivan liikaa turhaa sähkövikaa verrattuna noihin 80-luvun vempeleisiin. Silloin kun Fendtkin oli vielä raktori, eikä mikään akko kokoonpano.

Ei ole 2000 luvun eikä uudemmissakaan sähkövikoja. 80 luvun koneissa oli huonot sähköt, aina joku lamppu pimeänä tai ei startannut ym vikaa. Siitäkö johtunee luulo ettei sähköt uusissa pelaa. Ei ole ollut voimansiirto eikä moottorivikoja näissä uudemmissa. Öljyt kun muistaa vaihtaa ja laittaa vielä oikeat öljyt niin kyllä kestää voimansiirron pakatkin. Ensimmäinen sähkösempi kone oli meillä 98 maxxum 5140. Mittarissa oli 13000.h ja ikää koneella oli 14 vuotta kun myytiin pois eikä sähkövikoja. Nyt vanhin kone 98 jd 6910 12000 h ja sähköt pelaa. Sen verran oli sähkövikaa että peräkärryn valopistoke piti vaihtaa. Näihin uudempiin tulee vikakoodia,jos parkkipolttimo palanut. Erikoisia polttimoita ei löydy oman kylän huoltamolta. Sekös ärsyttää. Silti kaiholla muistelen 80 luvun koneita. Aika kultaa muistot.
Samaa minäkin olen huomannut. Vaikka mahdolliset vikakohteet lisääntyy niin viat vähenee.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10