Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Käytöstä poistettu sikala pitäisi muuttaa soveltuvaksi muuhun käyttöön. Paikat pitäisi saada siivottua ja hajut pois. Erityisesti huolettaa se, ettei ilmaan jäisi mitään höyryjä, jotka voisivat ruostuttaa rautaa tai tehdä muuta haittaa tilassa mahdollisesti oleville tavaroille. Tästä varmasti löytyy kokemusta, joten kaipaisin kokemuksia ja vinkkejä.
Seinät luultavimmin saa hoidettua pesulla ja uudella maalilla. Katto ja lattia ovat ongelmat.
Katto on paikasta riippuen joko aaltopeltiä tai villainen korvausilmakatto. Eniten mietityttävä asia on se, paljonko katon rakenteisiin on imeytynyt höyryjä ja hajuja. Erityisesti tämä huolettaa villakaton osalta. Yläpohjan sisällä ei toisaalta ole voimakasta sikalan hajua, joten ei katto ainakaan läpikotaisin ole kyllästynyt. Käytön aikana korvausilma tuli yläpohjan kautta, joten ilmavirran suunnan olisi pitänyt vähentää kaasujen virtausta katon suuntaan. Ilmanvaihto kuitenkin sammutettiin kun siat lähti, joten tilanne on voinut muuttua.
Entä mitä tehdä lattialle lietekuiluineen? Varsinkin kuilujen pintoihin on varmasti imeytynyt ties mitä. Voiko niitä saada ikinä puhtaaksi, vai onko ainoa keino täyttää kuilut ja valaa uusi betoni päälle? Vai hiipiikö haju vielä siitäkin läpi? Hirveä työ, jos täytyisi piikata pois koko lattia- ja kuilurakenne ja tehdä uusiksi.
Kun ilman virtausta on kuristettu, niin jäähdytysajasta tulee pitkä. Kuristus pitäisi saada avattua jäähdytyksen alkaessa. Kuristusläppää voi tietysti käydä käsin kääntämässä, mutta onko siihen kehitetty mitään automatiikkaa?
On ainakin Antilla. Vakiolämmönsäädin
Mitä se tekee/toimii?
Kun ilman virtausta on kuristettu, niin jäähdytysajasta tulee pitkä. Kuristus pitäisi saada avattua jäähdytyksen alkaessa. Kuristusläppää voi tietysti käydä käsin kääntämässä, mutta onko siihen kehitetty mitään automatiikkaa?
Voisi olla, että kun suppilo on täynnä viljaa, niin jyvät ovat melkein pysähdyksissä mistä ne joutuvat omalla painollaan varisemaan, kun kierukka tekee alta päin tilaa. Tyhjässä suppilossa vilja taas pääsee esteettä valumaan kierukkaan asti, jolloin sitä menee enemmän.
Mistä voi johtua, että viljaruuvi jumittaa puolityhjänä?
Ruuvissa on syöttösuppilo alhaalla. Kaikki toimii hyvin, jos aukko suppilon pohjalla on kokonaan viljan peittämä. Jos taas aukko paljastuu ja vilja virtaa ruuviin sitä mukaa kun tulee suppiloon, niin ruuvin kuormitus selvästi kasvaa ja pyörimisnopeus laskee. Jollei suppiloon tällöin saa pian lisää viljaa, pysähtyy ruuvi täysin.
Mistä voisi johtua? Sehän toimii aivan nurinkurisesti.
Nykyään ei uudessa traktorissa enää tarvitse olla hyttiä, vaan turvakaarikin riittää. Koskeeko tuo myös vanhempia koneita?
Mietiskelin, että joku 70- 80-luvun hytitön kone voisi olla kätevä aputraktorina, mutta siihen aikaan oli Suomessa hyttipakko. Hytittömiä koneita kyllä saa keski-Euroopasta, mutta tulisiko niiden kanssa sitten ongelmia täällä päässä?
Välissä oli niin paljon rasvaa ja pölyä, että se rajoitti liikkeen. Näköjään sitä voi useiden vuosien aikana kertyä sinne noinkin paljon.
Puhdistuksen jälkeen kaikki toimii taas niin kuin pitääkin.
Purkaa se täytyy. Rasvaa sieltä ei ainakaan puutu. Liikaa voi olla.
New Holland TC-sarjalaisen puintikelan hihna löystyy kun nopeus lasketaan pieneksi. Ongelma on se, että puintikelan hihnapyörän puolikkaat eivät mene tarpeeksi lähelle toisiaan, vaan niiden välille jää n. 15 mm rako. Ohjekirjan mukaan raon pitäisi pienentyä yhteen millimetriin. Variaattorin toimintaa seurattaessa näkyy selvästi kuinka puolikkaat liikkuvat aluksi lähemmäs toisiaan, kunnes liike pysähtyy suunnilleen liikealueen puolivälissä. Tässä vaiheessa säätömoottori kuitenkin jatkaa liikettään levittäen hihnapyörää olkikelan akselilla, jolloin hihna löystyy. Tällöin hihnan kiristysjousi painuu kasaan, koska alahaarukankin täytyy liikkua moottorin työntäessä.
Olisiko puolikkaiden välissä jotain ylimääräistä? Miten sinne edes voisi joutua mitään?
Pyörän puolikkaissa ilmeisesti on sakaroita, jotka estävät niiden kiertymisen toistensa suhteen. Olisikohan joku niistä voinut katketa estäen puolikkaiden pääsyn lähelle toisiaan?
Onko kokemusta vastaavasta?
Onko kenelläkään ollut ongelmia TC5000-sarjalaisen näytön alla olevien nappien kanssa? Meillä ei ajonopeusnappi toimi enää lainkaan. Oireet alkoivat niin, että painalluksia tarvittiin useampi, mutta pian napista tuli tyystin toimimaton. Hiukan hankala tilanne, kun puintikelan ja puhaltimen nopeuden säätämisen jälkeen täytyy sammuttaa kone ja ottaa virrat pois, jotta näyttö palautuu näyttämään ajonopeutta.
Räjäytyskuvien perusteella paneelin alla on piirilevy, jolla kytkimet ovat. Uuden katkaisimen vaihtaminen voisi siis olla mahdollista, jos löytyy uusi vastaava.
Putkille on lähinnä tarvetta. Mitähän seinämävahvuutta Arskan 160-milliset mahtaa olla? Entä supistin 150/160?
Saako mistään kierrätyksenkestäviä 150- tai 160-millisiä viljaputkia ja mutkia? Ei löydy kuin ohutseinämäisiä
Katseltiin Okrassa Multivan Cerexiä ja vaikutti kiinnostavalta. Eräs tärkeä asia kuitenkin unohtui katsoa: Paljonko se vaatii hydrauliikkaliitäntöjä traktorilta? Tietääkö kukaan?
Mitä luokkaa Reini-Nepen hinta on?
