Otsikon kultivaattoreita löytyy käytettynä kohtuuhintaan. Miten toimii käytössä ?

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 28.08.18 - klo:21:56

Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...

Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)

Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.

Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?

Tuota kyllä itsekin mietin että onko siitä mitään hyötyä oikeasti? Antaako olla vaan nollalla?

Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?

Jos kyntimissä on kiekkoleikkurit, niiden virheellinen säätö saattaa myös oireilla noin

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 27.08.18 - klo:18:21

Valtusta mitään tiiä, mutta..

kai sulla hydr. työntövarsi on niin saat kammettua aurojen takapäätä ylemmäs.

Omissa 3-siip. kverneissä aurat pyörähtää tukipyörä yläkautta niin ei ole pikku-Jonnellakaan ongelmaa käännössä.

Kyl mulla on samaa ongelmaa kun aloittajalla, alakautta pyörähtää, kvernen museomalli.

Ainakin vanhoissa ES-kverneissä voi valita , kääntääkö ylä- vai alakautta.  Pyöräytetään vain kääntökeskiössä oleva sylinterinkorvake 180 astetta.  Omat kvernet kääntyy yläkautta eikä ongelmia, valtrassakaan.

Parikymmentä vuotta vedelty 4-teräisiä meno-paluu Kvernejä ilman ko. säätöä. Mielestäni tarpeeton varuste, lisää vain yhden takertuvan letkuparin koneeseen. Peltolohkot pääosin niin viheliäisen mallisia, ettei viilun leveyden säädöstä sanottavaa etua kuitenkaan olisi.  Omat aurat  18 " säädössä jossa siipi vielä toimii hyvin.

mikäli käyntijaksot on pirentyny ja korvakuulollaki huomaa jos viipyy painerajaan pääsy, kannattaa ensimmääsenä kiristää kansi, (tämä on monis merkiis ihan ohjekirjaski yleensä 50-100h eka ja määrävälein tarkatus), mutta se yleensä on tällääsis tapauksis jo myöhäästä tai tuo korkeintaan hetken helpotuksen.. venttiilit on kyllä yleensä meleko toimintavarmoja, josei ny moskia satu menehen just kansipaffista välihin..

sitte toisekseen pikkupään kompurat on sen verran halapoja että kannattaako niiren kans taistella sen kummemmin.. nehän on reissukäytös kovilla saa kolhuja ja väliajat säilytetään autos tai työmaakopis ja lämpövaihtelut on suuria, vetet jää purottamatta ja säiliöt ruostuu niin ihan oman ja muirenki turvallisuuren vuoksi tuollaasten käyttöaika on just se 2-3 vuotta minkä ne kestää jos kestää..

Olipa Jusulta tosi kannustava kommentti..... )  mutta näinhän se on.  Tuollainen halpiskompura menny nopeimmillaan vaihtoon alle kahden käyttötunnin ...

Konkurssihuutokaupat on hyviä paikkoja hankkia ammattikone pilkkahinnalla

 Jep, joskus saattaa onnistua. Tahtoo vain tuollaisissa tapauksissa olla, että kaluston huollot  jääneet tekemättä jo pitkään. Mieluummin merkkiliikkeestä huollettu ammattikone, jolle voi saada jopa takuun.

Korjaamolla  samanlainen Kemppi kuin jarimanilla. Kova kone kovaan käyttöön. 25 A sulake riittänyt ainakin vielä kun ryhmässä ei muuta kuormaa. Kyllä sillä kauhat kasassa pysyy, useita hitsailtu kasaan ja ainuttakaan ei ole tarvinnut korjata saumoista. Jos ei pysy, säädöissä vika. Paksu rauta vaatii kunnolla lämpöä. Vesijäähdytys jatkuvassa hitsauksessa ehdoton.  Toisena koneena Kempin 3500, ei nestejäähdytystä, käypänen pienempiin hommiin. Tosin tällä hetkellä lainassa jo toista vuotta.....  Molemmat käytettyinä, huollettuna hankittuja.

Tää optimumi maksaa sen 900€ sis alv ja ei kuulemma hihnat luistele... konepajakäyttöön kuulemma ostavat noita.... No painoa on 140kg ettei nyt ihan rimpula ole.
Arboga 100 olisi tiedossa mutta hintaa on 1400€,onko se pikkasen liikaa vai ei. Kunto pitäisi olla myyjän mukaan tosi hyvä eikä kone ole kovin kaukanakaan. Mitteehän tekis?

       Ilman muuta tuo Arboga,, kairaat sillä vielä eläkkeelläkin..

Pajalla tuollainen Shtahlwerk 120. Käytetään pääasiassa likaisen raudan leikkuuseen, kuten kauhojen huulilevyjen vaihtoon tms. Pystyy joten kuten vielä n. 30-35  mm levyyn, leikkuujälki ei enää aivan priimaa mutta pala irtoaa.
16 A sulake ei tahdo riittää. Tilasin aikanaan saksasta, hintaansa nähden  ok. Suuttimet suhteellisen hintavia jos ostaa vaikka IKH:lta. Tilasin itse tuolta http://www.aliexpress.com/store/product/100pcs-Tips-Nozzle-1-1mm-Electrodes-For-Panasonic-P-80-Plasma-Cutting-Torch-Cutter-Consumables/103159_32231181366.html . Kohtuuhintaisia ja laatu vähintään yhtä hyvä kuin noissa IKH-tarvikkeissa.

Ajelin tänään yhden tuulipuiston ohi ja suurin ongelma oli silmin nähtävissä, ei kuultavissa. Pakkasta n. -20 ja myllyt seisoivat kuin  patsaat, siivet eivät inahtamneetkaan. Luultavasti kuluttavat koko ajan sähköa muutaman omakotitalon verran vaihteistojen lämmitykseen.

Hakkeen käyttö on nimenomaan  tapauskohtaisesti arvioitava. Olen kyllä samoilla linjoilla, että öljyn nykyhinnalla tukitkin kannattaisi hakettaa polttoon. Tuolla "42" laskentakaavalla ( 1 m3 haketta = 80 l öljyä) kannattaa varmasti. 
Hyvää valmista haketta  saa ostaa n. 25 €/im3 .
 Omassa käytössä kuluu haketta 250 - 300 m3/v.  Hakeranka omasta metsästä , olkoon kuutiohinta (myyntihinta) sitten vaikka 25 €/km3, sekarangasta kun on kyse. Sahapuuta ei haketeta. Menekki  vaikka 140 km3/v.  Haketus sen 4 €/m3.  Kustannukset  n. 5000 €/v. Öljyä samaan energiamäärään 20000 - 24000 l á ,9 €  = 18 000 - 21 600 €. Erotus työpalkkaa ja katetta järjestelmän hankintakuluille.
Toistaiseksi olen tyytyväinen valintaani.

Olisko väljemmistä laakereista apua... c3

tai kuumaa kestävistä... http://www.skf.com/group/products/bearings-units-housings/engineered-products/high-temperature-bearings/index.html
[/quote]


Tällä hetkellä taitaa olla juuri c3 paikallaan. Kuumankestävät ei käy, kun niiden pyörimisnopeusmaksimi tuossa kokoluokassa on vain n. 1000 r/min. Letti pyörii max. 3000 r/min.

[suora]Ehkä hieman liiankin hienoa tekniikkaa lämmitykseen, pienikin poikkeama pysäytää kattilan ja vaatii kuittauksen.

Mitkä poikkeamat pysäyttävät kattilan toiminnan? Kuittaus täytyy hoitaa papannuhuoneella?
[/quote]

Esimerkiksi  katilan sisäisen alipaineen pienet muutokset vaikka huonosti suljetusta luukusta johtuen tai vaikkapa paloilman säätömoottorin poikkeuksellinen kuormitus  ja hieman vajaa toiminta likaantuneen säätokiekon takia. Myös syöttökierukan äkillinen tehontarvepiikki kookkaan kapulan sattuessa lokerosyöttimen leikkuriin saattaa laukaista hälytyksen.

 

Lainaus käyttäjältä: erppo - 23.01.18 - klo:20:16

Pian 2 vuotta lämmitelty 90 kW Frölingillä. Valinnan ratkaisi lähinnä vanhan kattilahuoneen "asemakaava", johon ko. pannu parhaiten sopi. Tarjouksia kyselin noista em. merkeistä, kaikilta ei edes tullut tarjousta.  Laitteiston hinta n. 24 k€ asenettuna. Savupiippu entinen. Kotimaisten hinnat samoilla varusteilla samalla tonnilla. Varaosia mennyt 1 arinamoottori, muutama laakeri savukasuimuriin ja  lambda-anturi. Varaosahuolto suomessa hieman heikossa hapessa, ei tahdo löytyä hyllystä edes tavallisia osia. Itävallasta suoraan tehtaalta tiukan paikan tullen 2-3 vrk.  Ehkä hieman liiankin hienoa tekniikkaa lämmitykseen, pienikin poikkeama pysäytää kattilan ja vaatii kuittauksen. Hyvä olla jokin varavoima, omassa järjestelmässä vanha öljypannu, jonka teho ei tosin riitä kuin hätäisesti kahden talon ylläpitolämmitykseen. Polttaa hyvällä hyötysuhteella, parinkymmenen asteen pakkasella huilaa hetkittäin, vaikka lämmitettävänä 2 isoa ok-taloa, 180 m2 toimistotilat ja korjaamotilaa yhteensä lähes 500 m2. Tuhkaa tulee tosi vähän. Jousipurkain verraton.  Tässä näin aluksi hieman käyttäjäkokemuksia.

Aika nopeesti menny laakereita ja moottori.

Aika kuluu näemmä nopeasti, kattila otettiin käyttöön huhtikuussa 2015, siis vajaa 3 vuotta.  Moottorissa todennäkoisesti vikaa jo tehtaalta lähtiessä, valmistaja halusi sen tutkittavaksi niin en voinut tutustua ongelmaan tarkemmin.  Moottori kyllä toimi, mutta asentotieto ei tavoittanut kattilan "järkeä" ja siksi pyöri vain yhteen suuntaan.  Savukaasuimurin laakerit todennäköisesti tulevaisuudessakin  pari kertaa vuodessa vaihdettavia komponentteja. Imuri melko kuumassa paikassa poistokanavassa kuivattaa rasvat laakereista ja pyörintä käy raskaaksi, vaikuttaa kattilan alipaineeseen ja  korjaamattomana aiheuttaa kattilan pysähtymisen. Vaihtotyö kyllä helppo puolen tunnin homma, jos laakerit varastossa. Laakerit aivan tavallisia, muutaman €/kpl. Pikkuhiljaa pannun tavat alkavat jo tulla tutuksi ja kyllä nykykattilaa edeltäneellä Ala-Talkkarillakin oli omat murheensa.

Pian 2 vuotta lämmitelty 90 kW Frölingillä. Valinnan ratkaisi lähinnä vanhan kattilahuoneen "asemakaava", johon ko. pannu parhaiten sopi. Tarjouksia kyselin noista em. merkeistä, kaikilta ei edes tullut tarjousta.  Laitteiston hinta n. 24 k€ asenettuna. Savupiippu entinen. Kotimaisten hinnat samoilla varusteilla samalla tonnilla. Varaosia mennyt 1 arinamoottori, muutama laakeri savukasuimuriin ja  lambda-anturi. Varaosahuolto suomessa hieman heikossa hapessa, ei tahdo löytyä hyllystä edes tavallisia osia. Itävallasta suoraan tehtaalta tiukan paikan tullen 2-3 vrk.  Ehkä hieman liiankin hienoa tekniikkaa lämmitykseen, pienikin poikkeama pysäytää kattilan ja vaatii kuittauksen. Hyvä olla jokin varavoima, omassa järjestelmässä vanha öljypannu, jonka teho ei tosin riitä kuin hätäisesti kahden talon ylläpitolämmitykseen. Polttaa hyvällä hyötysuhteella, parinkymmenen asteen pakkasella huilaa hetkittäin, vaikka lämmitettävänä 2 isoa ok-taloa, 180 m2 toimistotilat ja korjaamotilaa yhteensä lähes 500 m2. Tuhkaa tulee tosi vähän. Jousipurkain verraton.  Tässä näin aluksi hieman käyttäjäkokemuksia.

Noita liittimiä tosiaan löytyy useammaltakin edustajalta.  Kytkeminen tehtävä huolella, painettava liitin kunnolla pohjaan, palautus varovasti, tuntee, jos ottaa kiinni, ellei, uusi yritys. On nuo saatu kiinni tarttumaan eri valmistajan osillakin, ei tosin aina ensi kerralla. Quicke/Triman lohko on vain niin ahtaasti tehty, ettei sinne oikein tahdo tavalliset nipat sopia saatikka sitten avain...