Siispä: Ovatko em. koneet kuitenkin kaikki hammasratasvetoisia, muista eroavaisuuksista huolimatta. Muistelen jostain lukeneeni, että ainakin jonkin venäläisen  niittokoneen palkki olisi rasvavoideltu, nipat lautasen keskellä. Liekö vain huhu. Mitä eroavaisuuksia rakenteissa?

Elikkäs kokemuksia ko. kamppeista. Niitä myytäneen Suomessa monenkin kanavan kautta eri nimillä mutta laite taitaa olla kuitenkin sama. Kannataako noita edes harkita, kun tarvis kuitenkin jollain kesannot niittää eikä kiinnosta investoida kovin kalliita laitteita vähäiseen käyttöön.

Et kertonut koneen merkkiä tai murskaimen tyyppiä. Jos murskain on muovisorminen, jo pienikin kuluminen, alle 10 mm sormen mitassa tekee herkästi tuon ilmiön. Jos voit, kokeile vaihtaa sormia seuraavien lautasten välistä, eli  siitä kohtaa, mistä ei tavallisesti heinää mene murskaimen läpi. Myös vajaalla työleveydellä ajaminen heikossa kasvustossa saattaa olla syynä em. ilmiöön.

Eipä noista MP-Liftin tiedoista käy ilmi, onko kyseessä ns. kaksoisvaimennin. Kuvan perusteella näyttäis olevan ainoastaan yhteen toimintoon vaikuttava.
Jos näin on, aika hintavalta vaikuttaa. Kiusaus "mennä halpaan" kasvaa..

Hyvin on teillä akut kestäneet. Omassa käytössä jo toiset hengettöminä viiden vuoden sisään. Käyttötunteja toki muutama tuhat ja raskaita nostoja eikä lukitushanoja tule käytettyä.
Liekö kuormaimen mallilla merkitystä, oma lännen 1816.

Raatilaisten kokemuksia esim. Hydrollin mäntätyyppisistä kaasuvaimentimista etukuormainkäytössä. Nuo kalvovaimentimet tuntuvat olevan kokolailla löyhytikäisiä. Kestävämpiä olisi tarvis saada.

Laihialainen mies päätti myydä koiransa ja laittoi lehteen ilmoituksen.
Koira menikin pian kaupaksi. Naapuri kysyi, minne oli koiran myynyt.
"Vaasaan ja sain siitä kolmesataa"
"Eikö se ollut aika huono hinta hyvästä koirasta", ihmetteli toinen.
"Eräs mies seinäjoelta kyllä tarjosi siitä viisisataa", mies kertoi.
"Tyhmä, miksi et myynyt sinne" ihmeteli naapuri.
"Ei meidän Musti osaa takaisin kotiin niin kaukaa........"

Napa on kyllä melko lujaa tekoa. Laakeriviat johtuu yleensä kiristysmutterien löystymisestä, vaikka siellä on aika veikeän näköinen lukitus ko. muttereille. Korjaus onnistuu helposti myös siten, että puretaan jarrut ym. sälä pois, akseli puolesta välistä kaasulla poikki, laakerikaulojen ja kierteen kohdat hitsillä täyteen ja koko komeus sorviin. Lukitusmuttereita saa varaosana.
Reilu vuosi sitten korjasin vastaavan tapauksen ja ainakin vielä on toiminut moitteettomasti.

Luultavasti etuakselissa keskiölaakeroinnin päittäisvälystä. Keula ylös ja vääntele kangella niin välyksen huomaa. Säätölevyjä väliin niin johan vaikenee.

Jos kerran aikomus lavettia vedellä, älä rakentele mitään kompromisseja. Laita kunnon merkkikohtainen venttiili niin homma toimii polkimesta kuten pitääkin. Kun perässä on parinkymmenen tonnin kapine ja tulee se tiukka paikka ja vauhtia liikaa, ei silloin ole aikaa miettiä, millä vivulla ne jarrut toimivatkaan ! Kun perävaunu työntää traktoria raviojan yli niin siinä vaiheessa kunnollinen venttiili tuntuu jopa sikahalvalta 

Tuosta linkistä löytyy hakukone, jolla voip katella eri valmistajien valikoimista mittojen perusteella. Lontoon murteella tosin...
http://www.daltonbearing.com/supplier-catalog.asp?sid=57

Onhan tuolla hintaa... mutta on silti suunnilleen samassa suhteesssa rehuviljan hintaan kuin ennenkin, ts. n. kolminkertainen

Ehtii myös C-alueella, jos saa keväällä aikaisin kylvettyä.
Vaikka korsi puitaessa melko vihreä, jyvä valmis.
Lujakortinen ja turvemaalla sato noin  4 tn/ha .
Todella suurijyväinen lajike ja korkea hlp.