Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 14

Viestit - erppo

Nämä nykykoneiden sähkölaitteet on tarkkoja järjestelmän jännitteestä. Tarkista laturin ja akun kunto. Omassa  hi-tekissä oli aikoinaan samaa oiretta kun kaikki valot oli päällä ja lämppäri puhalsi täysillä
Haitaripuruputkea on turha laittaa viljan käsittelyyn. Sisäpinta poimuinen ja kestää vain hetken. Tarkoitukseen sopivampaa on vahvaseinämäinen, sisäpinnaltaan melko sileä silikoniutki. Ei sitäkään kannata laittaa jatkuvaan kiertoon. Purkuputkena kestää muutaman vuoden, jos ei tarvi käytössä kovin suuria kulmia käyttää.
Lieneekö tuolla  laatan alla mitään eristettä, kun ei ole aikoinaan lämmitettäväksi tarkoitettu.
Aiemmin kokeillut valovirta-Esabilla, eikä saumasta tullut mitään hyvää, ei sitten millään. Yhtä räkimistä.
Samoin kävi 1,2 mm langalla 400A migillä, en suosittele edes harkitsemaan mitään hankintaa ainakaan. 1,5 mm puikolla saa paremmin kiinni ohutta rautaa.
Tuossa kesällä työmaalla  pontituksen tuennat hitsasivat  1,6 mm ydintäytelangalla ilman suojakaasua.
Koneena joku 300 A Kemppi ja voima aggrekaatista. Homma kävi suorastaan naurettavan helposti. Asialla tosin ammattimiehet, kertoivat aiemmin käyttäneensä puikkoa mutta lankakone on ylivoimaisen nopea ja näkyi onnistuvan yhtälailla vaaka- kuin pystyhitsaus.
Hajontaa turhan paljon  2-3 kg, myös kosteusmittaus melkoista haja-ammuntaa.
Tässäkin keississä saattaa käydä niin, että patentin aikanaan vanhetessa kapinetta aletaan lyödä jossain kiinassa halvalla ja kauppa käy kuin siimaa.  Kirves ilmeisen toimiva kuitenkin.
Onko näistä nykyään markkinoilla olevista kuivalannan tarkkuuslevittimistä kalkinlevitykseen ?
Essexin linjoilla. Omassa käytössä saatavuus myös tärkeä. Woikosken pullon saa vaihdettua myös lauantaisin alle tunnissa.
Laitoin kokeeksi muutama vuosi sitten teräspohjaisen kuilun alle yhdelle sivulle valovirtavibran, kun oli huono puintisyksy ja vilja kosteaa, siis märkää.  Kuilu mallia, jossa elevaattorisivu pystysuora ja muut  luiskattu. Toimii, vaatisi vielä myös kahdelle muullekin sivulle samanlaisen, jäänyt vain laittamatta kun ollut kuivia syksyjä...
Kun ilman virtausta on kuristettu, niin jäähdytysajasta tulee pitkä. Kuristus pitäisi saada avattua jäähdytyksen alkaessa. Kuristusläppää voi tietysti käydä käsin kääntämässä, mutta onko siihen kehitetty mitään automatiikkaa?
Mikä on pitkä jäähdytysaika?  Itse käytän 2 tunnin jäähdytystä läpi kauden. Yli 30  kuution viljakasa ei jäähdy hetkessä vaikka tekis mitä. Loppusyksyllä riittaisi vähempikin. Antin vakiolämpöautomatiikka taitaa tarkoittaa 2-suutintekniikkaa.
Vuodesta 2009 käytössä Antin alipainelaitos, öljyuunilla.  Käyttötunteja kertynyt hieman päälle 3000.  Kuivaamo pitää itsensä puhtaana koska pölyt poistuvat poistoilman mukana. Jalustaimuri tarpeeton.  Kuivauslämpönä rehuviljalla käytän n 100 astetta.  Eikä tunnu vaikuttavan siemenviljan itävyyteenkään, jos puintikosteus on rittävän alhainen. Imuilman säätö tasolle, jossa poistoilman kosteus ei vielä tiivisty poistokanavaan ja kuivausilma ehtii sitoa maksimimäärän kosteutta. Tällöin hyötysuhde on parhaimmillaan. Kiertonopeus saa olla reilu mutta varo elevaattorin tukkeentumista lähes kuivalla viljalla ( ruis ja vehnä) koska syöttönopueus kasvaa kuivauksen edistyessä.
Komppaan metäsjussia. Meillä Tempo 4:llä lautasella, kestänyt väärinkäyttöä risukon  niitossa yllättävän hyvin.  Painava terä syö puuta tehokkaasti. Rakenne yksinkertainen ja helppo korjata. Suojukset teräpalkin päältä on aika syönyt jo kauan sitten, roiskii vetokoneen päälle maata ja kiviä herkästi.
Palkissa vaihteistoöljyä ja automaattirasvaa.
Riippuu varmaan käytettävissä olevasta apukalustosta. Itse otin pyörän maahan makuulleen, jossa sai lätkät rauhassa asetella kohilleen ja kiinni, sitten pyörä nosturilla takaisin paikalleen.
Jos palataan alkuperäiseen ongelmaan eli viljan siirtoon pisteestä A pisteeseen B.
Matkaa 20 km. Jos vain lastaus ei tuota ylipääsemätöntä ongelmaa, kuorma-auto on ehdottomasti taloudellisin kuljetusväline jo noinkin lyhyellä matkalla. Viljarekka ottaa n. 50 tn kerralla ja rahti tuolla matkalla ehkä 6-6,5 e/tn alv 0. Traktorilla saa ajaa 4-5 reissua samaan tonnimäärään ja aikaa kuluu pari päivää tai enemmän. Huonolla tuurilla vielä rengassulkeiset kaupan päälle. Mutta kukin tavallaan.
Ei ole paha homma katkaista kytkinkopan kohdalta, liitos kun on  ohjaamon etupuolella. Etukuormain tietysti lisää vaikeusastetta ja työtä kun sovitteet on irroitettava ainakin taka-akselista, jos sinne asti yltävät.  Akku ja akkuteline pois, orbitrolin letkut irti (merkkaus), sähköliittimet irti, lämppätin putket irti (poikki ja tulppaus) ilmastoinnin letkuista kaikki löysät peliin, ehkä riittää (ei kannata irroittaa jos ei ole huoltolaitetta käytössä), etuvedon kardaani irti, kelkka ja tunkki alle (muista etuakselin tuenta), pultit auki ja irroitetaan kappaleet toisistaan. Noin pääpiirteissään.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 14