Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 12

Viestit - erppo

Jos palataan alkuperäiseen ongelmaan eli viljan siirtoon pisteestä A pisteeseen B.
Matkaa 20 km. Jos vain lastaus ei tuota ylipääsemätöntä ongelmaa, kuorma-auto on ehdottomasti taloudellisin kuljetusväline jo noinkin lyhyellä matkalla. Viljarekka ottaa n. 50 tn kerralla ja rahti tuolla matkalla ehkä 6-6,5 e/tn alv 0. Traktorilla saa ajaa 4-5 reissua samaan tonnimäärään ja aikaa kuluu pari päivää tai enemmän. Huonolla tuurilla vielä rengassulkeiset kaupan päälle. Mutta kukin tavallaan.
Ei ole paha homma katkaista kytkinkopan kohdalta, liitos kun on  ohjaamon etupuolella. Etukuormain tietysti lisää vaikeusastetta ja työtä kun sovitteet on irroitettava ainakin taka-akselista, jos sinne asti yltävät.  Akku ja akkuteline pois, orbitrolin letkut irti (merkkaus), sähköliittimet irti, lämppätin putket irti (poikki ja tulppaus) ilmastoinnin letkuista kaikki löysät peliin, ehkä riittää (ei kannata irroittaa jos ei ole huoltolaitetta käytössä), etuvedon kardaani irti, kelkka ja tunkki alle (muista etuakselin tuenta), pultit auki ja irroitetaan kappaleet toisistaan. Noin pääpiirteissään.
Komppaan pääosin Metsäjussia.  Muutaman vuoden kokemuksella Ertistä (Granger) muutamia huomioita.  Kauppias sanoi aikoinaan pohjan maalamattomuudesta että on jätetty tarkoituksella, että asiakas näkee pohjan teräslevyn materiaalin. Ettei kukaan pääse epäilemään viron poikia vilungista materiaalin suhteen.  Lavan saranatappien lukitus kannattaa tarkistaa, jostain syystä väännättää tappia niin, että lukituspultti katkeaa vaikka voitelu kunnossa. Kannattaa simmata sivuttaisvälys tapeista pois. Ne lavan sisäpuolen lenkit on  vain nostamista varten. (Kertoi eräs virolainen rekkakuski kun nostelin  kerran kaivinkoneella perävaunuja alas rekan lavalta)  Omasta kärrystä leikattu pois, kun pakkaa tarttumaan kaikenlaista kipatessa.  Kippi tosiaan öljyrohmu, laskee hitaasti vaikka linja rakennettu 3/4" letkusta. Jostain ahdistaa. 710 Tianlin renkaat pompottaa tyhjänä ajettaessa 45-47 km/h, muuten rauhallinen ja kevyt vetää myös täydellä kuormalla. Ei ole kokeiltu rengaspaineiden vaikutusta ilmiöön.
HInta/laatusuhde OK.
Kokeilin tuossa jokin aika sitten autossa H4 polttimon tilalla vastaavia ledejä. Valo kyllä tehokas ja kuviokin ok, mutta virrankulutus  ja myös lämmöntuotto melkoinen. Päätellen siitä, että polttimolle oli järjestetty jäähdytys 4:llä alumiinisella punoskiepillä, jotka jäivät umpion ulkopuolelle, . Lystiä kesti pari viikkoa kunnes auton ajovalojen ohjauskortista paloi jokin osanen ja valonvaihto lakkasi toimimasta.
Vaatisi ilmeisesti kytkentään omat releet ja virransyötön sekä lyhyille että kaukovaloille.
Jos nuo edelliset ei auta, vasen rengas irti, ohjaamon sivusta luukku auki ja tarkistat sunnanvaihdon solenoidit sieltä rungon päältä. Luultavasti vika siellä. Jos vanhan malliset "kanttiset" palikat lohkon päässä, tarkista tarkkaan, jos vähänkään halkeamia kuoressa, vaihtoon.  Muistaakseni  kyseessä  ensimmäinen lohko oikealta ajosuuntaan.  Vaihto parin minuutin homma eikä ollut hinnan kiroissakaan tuo osa.
En tiedä. mikä on kyseisen kohteen rakenne.  Voi tehdä kahdella tapaa:  Sorvataan täysin sileä  muutaman asteen kartio, jos akselissa varaa,  kartioholkkiin sisäpuolinen kartio ja kiinitettävään pyörään suora holkille sopiva reikä. 
TAI  akseliin suora sorvaus, irrallinen kartioholkki ja kiinnitettävään pyörään sama kartio, pulttikiristys . Holkki leikataan halki toiselta puolelta rälläkällä.  Menetelmä kohteen mukaan.  Näin niinkuin yksinkertaistettuna. Molempia olen tehnyt ja hyvin pysyneet ja pyörivät ilman heittoa. Kohteita monenlaisia paalaimen rullista vesakkoleikkurin vetopyörän kiinnitykseen.
Sorvaile akselille kartio ja holkki, jonka voi kiristää pulteilla.  Monia kuluneita boorituksia olen korjannut noin ja tulee välyksetön, pitävä liitos. Tietysti sillä varauksella, että rakenne ja tila antaa myöten.
Korjaamolla juurikin tuollainen, kylläkin 150 mm nauhalla.  Verraton peli, teho riittää, hakkaa smirgelin 6-0. Laadukkaisiin nauhoihin kannattaa panostaa.
Minulla on auton lavalla pieni Hiabin nosturi, jossa asia on toteutetu siten, että käsikäyttöisen ventiiliin vivut on kytketty yhteiseen ohjaustankoon, joka käyttää pumpun sähkönsyöttöä säätelevää kontaktoria. Kaikki lohkot ovat 2-toimisia. Pumppu pyörii vain vipuja käytettäessä. Pelittää hyvin.
Cyproc  hinnaltaan halvin, vaikka kaksinkertaisenakin. Villa-pelti-villa-elementti syö korkeutta aika lailla, jos tila valmiiksi matala.  Omassa korjaamossa seinien alaosa n. 2,5 m korkeudelle 22 mm Sasmox-levyä. Tolkuttoman raskasta ainakin kattoon mutta kohtalaisen lujaa mekaanisia kolhuja vastaan, saatavuudesta nykyään en tiedä. 
Nämä puhaltimen/imurin moottorit ovat usein rakennettu niin, että pyörivä osa (ankkuri) on moottorin ulompi osa ja voima siirtyy akselilla siivikolle staatorin läpi. Ankkuriin on samalla rakennettu pyörimistunnistimen vaatima tunnistuspinta, vähän kuten auton abs-laitteistossa. Laakerit noissa on melko pienet, rullaluistimen laakerien luokkaa. Tyyppi voi olla muistaakseni joku 60082Z tai jotain sinnepäin. Laakerien vaihto ei ole vaikea homma.
Siivikon takaa akselilta voi löytyä pieni lisätuuletinkin. Laakereiden lukitus luultavasti todella heiveröisellä lukkorenkaalla joka ei enää ensimmäisen irroituksen jälkeen tahdo pysyä urassaan. Froling-kattilan imurin taaimmaisen laakerin takana vielä pari belleville-jousta asennusta haittaamassa. Kun purat, merkkaa osien sijainti toisiinsa nähden niin ei tule kasatessa ja paikalleen asennettaessa ongelmia.
Kymmenkunta vuotta letkuja tehty prässillä. Oman kaluston tarve riippuu kyllä  paljon paikallisesta tarjonnasta. Kyllä itsekkin käytetään myös toisten palveluja, jos ollaan työmaalla kaukana omalta hallilta ja akuutti letkun tarve iskee. Muutamat liitintyypit ovat melko hintavia ja harvoin tarvittavia ettei niitä ole omassakaan varastossa. Varsinkaan 4-kerrosletkuun  tarvittavia korkeapaineliittimiä.
 Nippelivarasto on oltava kuitenkin melkoinen, laskin tuossa äkkiseltään että jo pelkästään r-standardin osia löytyy hylystä yli 50 nimikettä. Lisäksi muut tyypit ja muunnososat ym.  Vuodessa kuluu eri letkukokoja muutama sata metriä kun kuitenkin tehdään myös asiakkaille.
Ei omakohtaisia kokemuksia juuri tuosta konetyypistä, mutta koneen hydrauliikka ja tehot samat kuin saman ikäluokan 210, ainoastaan ajomoottorit eri. Varmatoinen kone, alustan uusiminen käytöstä riippuen jossain 6000-8000h, 10000 tunnin kieppeillä alkaa vaatimaan hieman tapitushuoltoa ja tiivisteiden vaihtoja. Jos ei vasarakäytössä , puomit yleensä ehjät, tarkista kuitenkin puomin tyvi hiusrailojen valralta. Jos Mitsun kone, varmatoiminen ja pikkuruokainen. Hallinaltaan ei ehkä nykykoneiden vertainen mutta kyllä sillä kaivelee.
Huoltaminenhan noissa töpöhännissä on merkistä riippumatta hieman työlästä, ahdasta kun on. Moottorin lisälaitteisiin ei pääse kunnolla käsiksi ilman vastapainon poistoa. Kabiini meluisampi kuin nykykoneissa mutta aikalaisekseen OK. Tuon ikäisissä koneissa pikku välyksiä siellä täällä, käytöstä riippuu, haittaavatko. Jos koneessa ollut rasvari uudesta, ilman muuta plussaa.
Sivuja: [1] 2 3 ... 12