Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 12

Viestit - erppo

Jos nuo edelliset ei auta, vasen rengas irti, ohjaamon sivusta luukku auki ja tarkistat sunnanvaihdon solenoidit sieltä rungon päältä. Luultavasti vika siellä. Jos vanhan malliset "kanttiset" palikat lohkon päässä, tarkista tarkkaan, jos vähänkään halkeamia kuoressa, vaihtoon.  Muistaakseni  kyseessä  ensimmäinen lohko oikealta ajosuuntaan.  Vaihto parin minuutin homma eikä ollut hinnan kiroissakaan tuo osa.
En tiedä. mikä on kyseisen kohteen rakenne.  Voi tehdä kahdella tapaa:  Sorvataan täysin sileä  muutaman asteen kartio, jos akselissa varaa,  kartioholkkiin sisäpuolinen kartio ja kiinitettävään pyörään suora holkille sopiva reikä. 
TAI  akseliin suora sorvaus, irrallinen kartioholkki ja kiinnitettävään pyörään sama kartio, pulttikiristys . Holkki leikataan halki toiselta puolelta rälläkällä.  Menetelmä kohteen mukaan.  Näin niinkuin yksinkertaistettuna. Molempia olen tehnyt ja hyvin pysyneet ja pyörivät ilman heittoa. Kohteita monenlaisia paalaimen rullista vesakkoleikkurin vetopyörän kiinnitykseen.
Sorvaile akselille kartio ja holkki, jonka voi kiristää pulteilla.  Monia kuluneita boorituksia olen korjannut noin ja tulee välyksetön, pitävä liitos. Tietysti sillä varauksella, että rakenne ja tila antaa myöten.
Korjaamolla juurikin tuollainen, kylläkin 150 mm nauhalla.  Verraton peli, teho riittää, hakkaa smirgelin 6-0. Laadukkaisiin nauhoihin kannattaa panostaa.
Minulla on auton lavalla pieni Hiabin nosturi, jossa asia on toteutetu siten, että käsikäyttöisen ventiiliin vivut on kytketty yhteiseen ohjaustankoon, joka käyttää pumpun sähkönsyöttöä säätelevää kontaktoria. Kaikki lohkot ovat 2-toimisia. Pumppu pyörii vain vipuja käytettäessä. Pelittää hyvin.
Cyproc  hinnaltaan halvin, vaikka kaksinkertaisenakin. Villa-pelti-villa-elementti syö korkeutta aika lailla, jos tila valmiiksi matala.  Omassa korjaamossa seinien alaosa n. 2,5 m korkeudelle 22 mm Sasmox-levyä. Tolkuttoman raskasta ainakin kattoon mutta kohtalaisen lujaa mekaanisia kolhuja vastaan, saatavuudesta nykyään en tiedä. 
Nämä puhaltimen/imurin moottorit ovat usein rakennettu niin, että pyörivä osa (ankkuri) on moottorin ulompi osa ja voima siirtyy akselilla siivikolle staatorin läpi. Ankkuriin on samalla rakennettu pyörimistunnistimen vaatima tunnistuspinta, vähän kuten auton abs-laitteistossa. Laakerit noissa on melko pienet, rullaluistimen laakerien luokkaa. Tyyppi voi olla muistaakseni joku 60082Z tai jotain sinnepäin. Laakerien vaihto ei ole vaikea homma.
Siivikon takaa akselilta voi löytyä pieni lisätuuletinkin. Laakereiden lukitus luultavasti todella heiveröisellä lukkorenkaalla joka ei enää ensimmäisen irroituksen jälkeen tahdo pysyä urassaan. Froling-kattilan imurin taaimmaisen laakerin takana vielä pari belleville-jousta asennusta haittaamassa. Kun purat, merkkaa osien sijainti toisiinsa nähden niin ei tule kasatessa ja paikalleen asennettaessa ongelmia.
Kymmenkunta vuotta letkuja tehty prässillä. Oman kaluston tarve riippuu kyllä  paljon paikallisesta tarjonnasta. Kyllä itsekkin käytetään myös toisten palveluja, jos ollaan työmaalla kaukana omalta hallilta ja akuutti letkun tarve iskee. Muutamat liitintyypit ovat melko hintavia ja harvoin tarvittavia ettei niitä ole omassakaan varastossa. Varsinkaan 4-kerrosletkuun  tarvittavia korkeapaineliittimiä.
 Nippelivarasto on oltava kuitenkin melkoinen, laskin tuossa äkkiseltään että jo pelkästään r-standardin osia löytyy hylystä yli 50 nimikettä. Lisäksi muut tyypit ja muunnososat ym.  Vuodessa kuluu eri letkukokoja muutama sata metriä kun kuitenkin tehdään myös asiakkaille.
Ei omakohtaisia kokemuksia juuri tuosta konetyypistä, mutta koneen hydrauliikka ja tehot samat kuin saman ikäluokan 210, ainoastaan ajomoottorit eri. Varmatoinen kone, alustan uusiminen käytöstä riippuen jossain 6000-8000h, 10000 tunnin kieppeillä alkaa vaatimaan hieman tapitushuoltoa ja tiivisteiden vaihtoja. Jos ei vasarakäytössä , puomit yleensä ehjät, tarkista kuitenkin puomin tyvi hiusrailojen valralta. Jos Mitsun kone, varmatoiminen ja pikkuruokainen. Hallinaltaan ei ehkä nykykoneiden vertainen mutta kyllä sillä kaivelee.
Huoltaminenhan noissa töpöhännissä on merkistä riippumatta hieman työlästä, ahdasta kun on. Moottorin lisälaitteisiin ei pääse kunnolla käsiksi ilman vastapainon poistoa. Kabiini meluisampi kuin nykykoneissa mutta aikalaisekseen OK. Tuon ikäisissä koneissa pikku välyksiä siellä täällä, käytöstä riippuu, haittaavatko. Jos koneessa ollut rasvari uudesta, ilman muuta plussaa.
Kannattaa kurkistaa ruuvin sisälle. Viime syksyn jäljiltä saattaa kierukassa olla todella  paksu kerros suoranaista p****a. Jos tuosta mämmistä osa irtoaa, kierukka on pahasti epätasapainossa ja täristää.
Koneet, laitteet ja tekniikka / Potila K 13
: 04.09.18 - klo:15:41
Otsikon kultivaattoreita löytyy käytettynä kohtuuhintaan. Miten toimii käytössä ?
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...

Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)

Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.

Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?

Tuota kyllä itsekin mietin että onko siitä mitään hyötyä oikeasti? Antaako olla vaan nollalla?

Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?

Jos kyntimissä on kiekkoleikkurit, niiden virheellinen säätö saattaa myös oireilla noin
Valtusta mitään tiiä, mutta..

kai sulla hydr. työntövarsi on niin saat kammettua aurojen takapäätä ylemmäs.

Omissa 3-siip. kverneissä aurat pyörähtää tukipyörä yläkautta niin ei ole pikku-Jonnellakaan ongelmaa käännössä.

Kyl mulla on samaa ongelmaa kun aloittajalla, alakautta pyörähtää, kvernen museomalli.

Ainakin vanhoissa ES-kverneissä voi valita , kääntääkö ylä- vai alakautta.  Pyöräytetään vain kääntökeskiössä oleva sylinterinkorvake 180 astetta.  Omat kvernet kääntyy yläkautta eikä ongelmia, valtrassakaan.
Parikymmentä vuotta vedelty 4-teräisiä meno-paluu Kvernejä ilman ko. säätöä. Mielestäni tarpeeton varuste, lisää vain yhden takertuvan letkuparin koneeseen. Peltolohkot pääosin niin viheliäisen mallisia, ettei viilun leveyden säädöstä sanottavaa etua kuitenkaan olisi.  Omat aurat  18 " säädössä jossa siipi vielä toimii hyvin.
Sivuja: [1] 2 3 ... 12