Onko sillä nykyään mitään merkitystä merkitäänkö auton omistajaksi Y-tunnus vai henkilö? Ennen sai ainakin yrityksenä täydet bonukset heti alusta.

Maksaa ainakin puoltoista tonnia.

Aika kallista. Edellisessä oli Comaxle, laakerit 34,- kpl ja pari tuntia pajalla. Kesti ajoa 3400h, ei ek.

Töissä tulee aina sanomista; kollegat saa satunnaisvapaita matkusteluun, harrastuksiin, loikoiluun ym. ihan tosta vaan, mutta viljelystöihin niitä ei kirveelläkään annettaisi

Lähtökohtaisesti työnantanjalla ei ole oikeutta kieltää työntekijää tekemästä vapaa-aikana toista työtä, mikäli se työ ei liity samaan alaan jolloin se voi vaarantaa päätoimen kilpailuetuja. Työnantaja voi myös kieltää esim teknisen asiantuntijan yksityisen konsultoinnin tai muun opetustoimen jonka voi olettaa siirtävän päätyöstä saadun kokemuksen ja tiedon vapaasti eteenpäin.

Työnantajalla on lisäksi oikeus kieltää sivutoimen, jos sen hoitaminen aiheuttaa haittaa päätoimen työn tekemiselle ja/tai sen tekemisen tehokkuudelle. Tämän peruste voi olla esim väsymys, jonka huomaa ihan päältäpäin esim kuivaajan päivystyksestä syyskuun aikana. Lisäksi työaikalaki rajoittaa tekemisen kokonaistyömäärän osalta, mikäli sivuhomma on tehty tunti/palkkatyönä palkansaajana.

Isommassa firmassa voi tietysti aina argumentoida muiden kustannuksella miten oikeudet eroavat maataloudesta, koska aina löytyy porukasta henkilöitä jotka tekevät palkattua sivuhommaa jonkun tunnin viikossa esim urheiluseuroille, seurakunnille tai kaupalle viikonloppuisin. Puhumattakaan luottamushenkilöiden työmääristä kuntapolitiikassa tai muissa luottamustehtävissä.

Se että työkaverit ottavat satunnaislomaa nimenomaan loikoiluun on täysin työnantajan etujen mukaista. Satunnaislomat vähentävät tuuraajapaineita lomasesongilla, lomat ovat kuitenkin lakisääteiset ja yleensä henkilökunnan tehokkuus ja motivaatio paranee, kun henkilö lähtee tekemään jotakin suunniteltua muuta, eli lataamaan akkuja halutulla tavallaan. Vaikka olisi kuinka kiinnostunut maataloudesta, se ei keskimäärin ole lomaa. Siinä rassaa aina olosuhteet, tekniikka, byrokratia ja oma tulosvastuu.

Pakko olla vähän liioitellut koneet, kun tehokasta peliaikaa on niin vähän ja kerittävä kuitenkin on

Aika heikko argumentti. Voisi jopa kutsua itsensä huijaamiseksi.

lähes kaikki muu on huuhaata

Maanomistus - kaivos - malmi - louhintakoneet - kuljetukset - terästehdas - terästehtaan tuotantopanokset ja koneet - kuljetukset - takomo/valimo - kuljetukset - traktoritehdas - kokoonpano - sinun traktorisi siellä pellolla.
Sivuraiteena vielä koulutus, infra, energiantuotanto ja lainsäädäntö.

Voihan se olla että sieltä hihnalta tulleen valmiin traktoripukin päältä näyttää siltä että kaikki muu paitsi oma työ on huuhaata.

Reagoiko käsikaasuun?

Puhun siis nyt modernisti kuutioista

Kuutio ei ole tilavuusmitta sen kummemmin kuin sentti pituusmittakaan.

Jos et siis todella tarkoittanut että mittaat jyväkuormaa esim liemikuutioissa.

se vaihtoehtoiskustannus tai vaihtoehtoistuotto puuttuu ja kannattavuuslaskelma näyttää erilaiselta.

Vaihtoehtoiskustannus on aina olemassa. Jopa nukkuminen maksaa. Jos ei nukkuisi voisi myydä sen ajan vaikkapa yöbussin ajoon. Se nyt vain on hinta jonka pitää terveydestään maksaa.

toiminnan tehokkuus on aika erilaista kuin päätoimisilla

Onko todellakin? Juuri puinnissa ironia on siinä että Suomessa tehokkaammilla puimureilla kustannukset per yksikkö nousevat työn ostajalle, vrt siihen että itse omistaa riittävän kapasiteetin. Ruiskutuksista olen kyllä samaa mieltä.

Palkkatyöhön ja sivutoimisuudessa tuskin on suurta yleislinjaa olemassa, kaikki tila- ja työpaikkakohtaista. Itse näkisin että muutaman perusperiaatteen on täytyttävä; maatalous kantaa itse itsensä, palkkatyö menee ensin eikä saa kärsiä oman bisneksen takia, korkeintaan kolmas-osa vuoden palkkavapaista menee maatilan hommiin ja kalusto on toimintaan nähden järkevä ja jatkosuunnitelma pitää olla selvillä toiminnan loppupäässä (tilan myynti tai seuraavalle sukupolvelle siirto), ja lisäksi maatilan hommiin saa mennä max 1000h/v kaikkineen.

Eli todelinen tuntipalkka

Ei. Palkkakustannus. Joka on eri asia kuin palkka.

Suomen palkkakustannukset pitäisi alentaa. Nettopalkkoja ei yhtään.

Onko nykyään sarka-ojalle mitään viljelemättömän pientareen vaatimusta, eikös se ollut ennen 60 cm vai muistanko väärin. Vai koskiko se vain isompia ojia?

Kuva oikeassa alakulmassa kun rullaa alaspäin

Kieltämättä aika miehekäs akseliratkaisu. En tiedä kiinnostaisiko ajaa tuota maadoitusratkaisua maantienopeudessa kärry perässä.

saatavilla silloin kymmenen v sitten kun ishift tuli

Mielestäni Mersuissa on ollut parhaat robottilaatikot jo kauan ennen ruotsalaisia. Seuraa kierroksia ja ajatuksia/ennakointia paremmin ja vaihtaa jouheasti. Mutta kulutukset olleet +2L Scaniaan verrattuna, samankaltaisissa ajoissa.

Kuorma-autojen vaihteistoihin pitäisi kyllä tulla seuraavan sukupolven ratkaisut. Nämä robotisoidut 12 tai 16 vaihteiset alkavat olla hieman vanhanaikaiset. Ehkä pitäisi olla luokkaa 30 vaihdetta ja katkeamaton veto. Tyyliin 0 - 80 km/h kierroksilla 1200 - 1300 rpm ja jatkuva automaattinen pykältäminen.

jos halutaan esim. 5-akselinen kasettiveturi tai vaikka puuauto manuaaliaskilla

Sisun hyvä ajatus, teliveto nostolla, ei oikein sovi 5-akseliseen jos ei 3 ensimmäistä ole ohjaavia, joten sen takiakaan ei ole poissulkeva. 5-akselisista täälläpäin valta-osa ovat Volvoja ja MAN, pää-asiassa rehuliikenteessä samoilla konteilla edessä ja takana. Manuaaliaski on kyllä jo niin vanhentunutta ajattelua kun olla ja voi. Ei länsiautoissa ole enää vuosiin ollut kytkinpolintakaan.

Huomaan myös että lähialueella valta-osa 76 tonnisista sora- ja puuajossa ovat 4-akselisia telivetoja ohjaavalla ekalla ja viimeisellä + 5 akselinen kärry. Raskashan se kasetti on vetää yli mutta meinaavat että kestää. Aika harva hankkii 5-akselisen auton. Ei kannata: kallis ostaa ja käyttää ja jälleenmyyntiarvo on huono.

Puutavaran ajoos Sisun ylivoima on ollut aina verraton

Menestyvimmillä puunkuljetusliikkeillä, jotka myös tuottavat tulosta ja näkyvät messuilla, eivät käytä Sisuja. Kun kalustoon kuuluu 5-10 autoa polttoaineenkulutus on jo niin tärkeä tekijä että voittaa nostotelivedon, ja ne haastavimmat paikat joihin vain ja ainoastaan mahti'sisut pääsevät, voi jättää hakematta, ja ulkoistaa ne noudot sitten tosi-rahtareille. Lisäksi on helpompaa saada kuskeja länsimerkkeihin jo pelkästään ajomukavuuden ja ergonomian takia.

kumminsi olla voimissaan kun ruottalaaset hapatukset ovakkin jo kuormureiden hautausmailla

Tuo kertoo enemmänkin firman huonosta hinnoittelutaidosta ja bisnesosaamisesta jos pitää ajaa niin vanhoilla romuilla.

Ei auta vaikka Sisu/Mersu/Rellu/Eaton/Allison/Cummins/Mack tekisi 2000 hv:n koneen. Peli on hävitty jo aikoja sitten.

Ei noita kukaan täysjärkinen enää osta. Kulutus ja melu +20% muihin verrattuna, tehdas voi olla huomenna konkurssissa, mistä huollot vuoden päästä ja jälleenmyyntiarvo määräytyy teräksen painon mukaan.

Arkisin pärjätään n 700+hv:n koneilla ja jos tarvitsee 15 000 niin ostaa Wärtsilän. Mitä tekee 1000 hv erikoisSisulla?

Maksan 30% pääomaveroa. Jos myyn samat puut itse tehden, saan esim. 28€. Maksan pääomaveroa 30% ja yli 125 kuution menevältä määrältä ansioveroa vai kuinka?

Tuo verovapaa osuus vähentää verotettavaa summaa. Esim myyt puuta yhteensä 5000 eurolla. Lasket taulukkojen mukaan hankintatyön kokonaisarvoksi esim 1000 euroa ja määrä jää alle 125 m³. Maksat pääomaveroa 4000 eurosta.

Voitat esimerkissä 300 euroa (+ mahdollinen hankintahintaerotus) joten ei se ihan maailmanjärjestystä muuta.

Kivitalikko näyttää olevan samanmoinen kuin Quicken talikko lieko aivan sama valmistaja.MT tukun tavarat näyttää ihan asiallisilta laitteilta.

Ei ole sama valmistaja.

Quicken talikko on kestävä ja muotoiltu hyvin, pystyy noukkimaan kiviä maanpinnasta täydessä äestysvauhdissa ja heittämään ne kumpareen yli kippiliikkeellä. En ole lainkaan varma että onnistuu kaikilla. Osta joko Vreten tai Quicke.
Nuo paksupiikkiset tuskin toimii yhtä hyvin.

Tukusta ostin vuosia sitten trukkipiikit. Ei moittimista asioinnissa. Nopeaa ja yksinkertaista.

https://webshop.konekesko.fi/shop/fi/verkkokauppa/epc-varaosakirjat

Siinä linkki josta saa MF ja Claas varaosakirjoihin hakea tunnukset

Ovatko nämä lakanneet AGCO:n osalta toimimasta? En pääse käsiksi kirjoihin, sisäänkirjautuminen toimii kyllä. Mainitsevat kylläkin Claasin ainoastaan linkissä.

Joko on kyseessä tosi kova kaveri tai sitten on työajanseurannassa lähes kaikki mahdollinen nukkumisen ulkopuolinen toiminta

4500h/365vrk = 12h20min/vrk. Ja tokkopa joka minuutti on tehokasta työaikaa. Varmaan mahdollista, tuskin järkevää, ja yksinäistä.

Aika moni pienyrittäjä tekee lähelle tuota määrää, 6 pv palveluksessa, 7:s päivä paperihommia ja muuta suunnittelua. Tai konemiehet 5 pitkää päivää ja 6:s pesua ja huoltoa. 70h/vk = on jo n 3500 h vuodessa.

Tuskin kaikki haluaa tehdä niin paljon, mutta palkkakustannukset (ei välttämättä palkka) taakan keventäjälle ovat liian korkeat.