En usko että MTK hajoaa parinsadan viljelijän kapinakokoukseen. Jos taas lähtevät uutta järjestöä perustamaan niin kyllä on kivinen tie: valtiovalta tuskin vaivautuu muutaman sianviljelijän kanssa neuvottelemaan vaan MTK istuu edelleen kabinetissa niin kuin ennenkin.

Viestiä kokous kyllä tehokkaasti alleviiivaa ja on siinä mielessä ehdottoman hyvin perusteltu. MTK:n asioiden hoito on ollut lepsua ja eripuraista - vastakkainasettelut syövät päätöksentekokykyä, eikä johtajisto ole pystynyt puhumaan rivejä suoriksi.

Lainaus käyttäjältä: maatyolainen - 14.01.09 - klo:15:35

Niin ,että persselikin ne hyväksyy.
Pelkkä pohjoisen tuen leikkaus ei tuota lisäarvoa minnekkään.
Leikitäämpä hieman: Kyllä persselissä nauru raikaa kun ensin kaikenmaailmanlaskelmin ja neuvotteluin perusteltiin kuinka tarpeellinen ja hyvä 142 on.
Sitten Suomi ilmoittaakin ,että ei me nyt oikeesti sitä tarvitakkaan!

Joo. Ei hyvä. Mutta kyllä se 141-tukikin tarpeeseen olisi ollut edelleen... Tämän(kin) takia uskon että tässä tulee sikapuolelle vaikeat ajat. C-alueen tukia ei monestakaan syystä voi leikata ja toisaalta AB-alueelle ei saada sioille uusia tukia ja pellon kautta ei voida tai jos voidaan niin pellosta tuilee sen verran kysyntää että tuki pääomittuu pellon hintaan ja 12.000 muuttuu 24.000 tasoksi ja sitä rataa. Jos vaan keksis mitä muuta niin se rakennemuutoskorvaus kyllä houkuttaisi. Mutta sen verran työvuosia vielä että tarttis saada sijoitettua johonkin tuottavaan joka jatkossa tuottaisi tuloa. Loppuu aika varhaiseen jos tuloksi suoraan nostaa.

Eikös nykyinen kotieläintuki AB-alueella perustu historiaan (v. 2007)? Uusia alueita ei tuen piiriin siten pitäisi tulla. Koskee myös vuokrausta. Siten hinnan nousun pitäisi tasaantua jos se perustuu tukien maksimointiin. Tämän käsityksen saa oikaista jos se on väärä.

Myös ympäristöpuoli on kiihdyttänyt maan hinnan nousua - tarvitaan lannanlevitysalaa, jota tähän asti ei ole saatu muuten kuin ostamalla tai vuokraamalla.

Lannoitteiden hinnan nousu on pistänyt myös paskalle vauhtia, joten tällä hetkellä taitaa olla se tilanne ettei lannanlevitysalasta tule pulaa vaikka olisi minkämoinen kombinaatti tahansa.

Meni istunto vanhaksi ja paiskasi viestin uuteen ketjuun. Tarkoitus oli jatkaa Jaken aloittamaan ketjuun.

Pelto-Jussi on AB-alueelta. Pertteliin kirjoitin kun en viittiny kirjoittaa persiiseen . Ehkä enemmän mentaalihygienisistä syistä, eihän tuo isoveli täällä niin nuukaan valvo.

C-alueen tuottajat tuskin haluaa vastata. Siinä on oma leipä ojassa. Täytyy muistaa, että valtaosa siellä itsensä maataloudella elättävistä on melko "pieniä" tuottajia - kotieläinyksiköt keskikokoa tai alle, peltoa kohtuullisen vähän ja siten pääosa elannosta tulee elukoista, metsästä ja mahdollisesti sivuhommista. Se maatalouden paljon puhuttu kolmen euron keskituntiansio syntyy vissiin juuri noilta tiloilta, tosin ympäri maata tietysti.

Tukiratkaisun suhteen on aikamoinen ongelma: suuret yksiköt hyötyvät isosti pienistäkin tuista, pienet taas tulevat töin tuskin toimeen. Jos 142/141-tuki otetaan pois, pitäisi jotain merkittävää saada tilalle. Muuten syrjäseuduilla menee vielä entistäkin kehnommin. Maatalouspolitiikka on siten myös aluepolitiikkaa, vaikka sitä ei juuri kukaan ääneen myönnäkkään.

Edelleen odottelen että josko joku osoittaisi minun laskeneen väärin? Farmitin puolella kun oltiin sitä mieltä näistä laskelmista että "etelän vuosikausia jatkunut röyhkeä lobbaaminen on jo tuottanut pysyvää vahinkoa c-alueen tiloille". Mutta josko joku nyt osoittaisi että nuo laskelmat ovat väärin ja sieltä ja syvältä erästä suurta ajattelijaa lainatakseni. Jos joku huomaa minun laskeneen oikein niin senkin saa kertoa tietysti. Kiitos.

P.S. Pistäkääs google hakuun "mtk hornborg" ja viimeisen vuorokauden ajalta ja vilkaiskaas Kauppalehden sivuja?

Ei laskelmissa varmaankaan suurempia heittoja ole. Periaate on käsittääkseni oikein ja jos euromäärissä on pientä klappia puoleen tai toiseen niin se ei kokonaisuutta kaada.

Olen kuullut parinkin A- alueen sika- ja karjatilallisen noituvan tuota asiaa. Toinen jopa uhkasi siirtää tuotantonsa jonnekin hevon pertteliin paremman tuen takia. Tuossa takavuosina käyttivät Pohjanmaalta mullikoita jossain Tunturi-Lapissa parin viikon ajan kasvamassa jolloin saivat sieltäkin korkeammat tuet (tarkkaa systeemiä en tiedä, mutta näin tehtiin).

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 14.01.09 - klo:13:28

USA:ssa ja Kanadassa on tälläinen tarjousten mukaan myynti, eli käydään jonkinsortin huutokauppa, se suosii isoja tuottajia, koska niillä on isoja myyntieriä millä esim. teurastamot varmistaa raaka-aineiden saannin, pikkutilojen erät poljetaan sitten alemmaksi ja ne ovat tavallaan laskunmaksajia ...

Niin? Sama systeemihän täällä meilläkin on vain ilman tuota huutokauppaa? Huutokauppa käydään tavallaan siinä vaiheessa kun tehdään sopimus mille teurastamolle toimitat. Tosin tiedän erään tilan joka kauan sitten kun siasta oli pulaa kilpailutti jokaisen erän mikä sikalasta lähti. Ette arvaa paljonko teki tiliä verrattuna tilohin jotka joutuivat myymään sillä mitä tarjottiin kun sopimus kerran oli.

Pienet ja tehottomat tuottajat kärsivät nyt jo systeemissä. Teurastamo sorsii pieniä: hinnoittelussa mm. tehokkuuslisät, ison erän lisät, nettilisät yms. Lisäksi on huomioitava se, että pienessä yksikössä ei yleensä saada niin hyviä päiväkasvuja kuin isoissa johtuen monista olosuhdeteknisistä syistä. Rehuyksikön hintaa on samoin vaikea puristaa niin alas kuin isoissa laitoksissa.

Sitten on vielä tuo poisvienti: teuraita saatetaan joutua pitämään kauemmin kun kuljetus ei jostain syystä juuri nyt ehdi, toisaalta voidaan hukataan kasvua kun kaikki pitää lastata samaan autoon kerralla.

Veikkaus on, että tuotanto tulee vähitellen keskittymään suuriin yksiköihin lähelle jalostuslaitoksia. Losolla tästä on vähän ongelmaa kun siantappolaitos sijaitsee Forssassa ja sinne on pitkä matka C-alueelta. 

Kannattaa tietysti tarkistaa että sillä mökkinaapurilla on oikiat tiedot rajoista. Jollain huruilla voi olla pönttö jo niin sekaisin ettei erota omia ja toisten maita.

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 12.01.09 - klo:20:05

Mökkinaapuri soitti ja sanoi kokoomuslaisen maanviljeliän antaneen kokeurakoitsialle toimeksi annon puiden kaatamiseksi toisten mailta . että ne jaksaa .

Siis.............niiku.............mikä täs nyt on menossa

Siinä vaiheessa kun tie on niin täyteen ojassa kasvavia puita, ettei henkilöautolla mahdu ajamaan, pitää vissiin ryhtyä toimenpiteisiin. Tai ainakin niin luulen.

Nyt ettei mee sit ihan palturin jauhannaksi ja väittelyks, löysin naapurikunnan teknisenlautakunnan pöytäkirjan jossa suuntaa vuokrahinnoista:
 http://loimaa.tjhosting.com/kokous/KOKOUS-476-6.HTM

Tuo oli sitten viime vuoden tilanne, eikä hinta ole lähelläkään huippuja. Kovimmat, mistä olen kuullut ovat siinä 700 €/ha ja useampi vuosi (tää on kyllä sitten huhu). Ei vuokramiestä kauheesti varmaan naurata jos on pitkä paperi, iso summa ja oikeuksistaan tietoinen vuokranantaja.

Uusien sopimusten hinnoista ei vielä ole juurikaan tietoa. Veikkaan että alaspäin tullaan, mutta miten paljon??

Nyt olisi hyvä tilaisuus juntata vuokria. Yhteiseen hiileen kusemisen perinne istuu vissiin niin syvässä, ettei kurinpalautukseen taida olla mahdollisuuksia.

Ostettiin vajaa vuosi sitten 6430 ja koneella ajettu nyt n. 1000h ja koneeseen tulee koko ajan uusia vikoja. Ensin katkesi moniurahihna ja sitten antureita meni rikki. Oven saranat vaihdettu ja nyt ei ovi aukea sisältäpäin. Ulosottoakselin stefa kolme kertaa ja tihkuu edelleen. Moottorin öljypohjan tiiviste, egr venttiili, hydrauliikkaliitimet vuotaa ja joitain vaihdetaan jo kolmatta kertaa. Comman Center sammuilee ja monta muuta vikaa. Suurin murheenaihe kuitenkin on traktorin savutus !!! Pakoputkesta tulee välillä mustaa sauhua pitkiä aikoja.... Onks muilla samoja ongelmia

Jos Agrimarketti olisi fiksu  (mitä ei tietenkään voida olettaa), se antaisi teille uuden vastaavan tilalle ja veisi tuon susikappaleen kiiruusti takaisin Saksaan tehtaan ihmeteltäväksi.

Tiedän yhden vastaavan tapauksen, jossa kaveri sai vähän vastaavan tapaisen romuraudan. Sitkeästi yrittivät sitä korjata suomalaisin voimin, mutta tuloksetta. Seuraus jupakasta oli että Valtra sai uuden pitkäaikaisen asiakkaan. Tuo susikappale jäi ilmeisesti Suomen markkinoille Musta-Pekaksi.

Jospa mestarilta puuttuu sähkö. Tuuli tai reipas kansalaistottelematon on kaatanut puun linjalle.

Linja-asentajia pitäisi valistaa, että eivät nyt pitäisi tuolla mahdollisella kohdalla kiirettä vaan ihan rauhassa tekisivät tärkeämmät paikat ensin

Ilmasto muuttuu, sitä ei voida kiistää. Viime vuosikymmeninä ollaan menty selvästi lämpimämpään suuntaa, minkä jokainen tietysti on tykönänsä huomannut .

Lämpenemisen syistä voidaan vääntää kättä loputtomiin, lähes kaikki tekijät mahtuvat ns. tilastolliseen haarukkaan verrattuna johonkin kauteen maapallon menneisyydessä. Ja maapallon ilmasto on vaihdellut lumipallosta trooppiseen ilmastoon napaseuduilla.

Olennaista minusta jutussa on se, että tieteentekijät ovat ennustaneet ilmaston lämpenemistä jo 70- ja 80 -luvuilla ja laatineet nousuvauhdista ennusteita malliin miniminousu - todennäköisin nousu - maksiminousu (onko raati vielä kärryillä ). Näitä ennusteita on siis tehty niin kauan kuin ihmisen toiminnan on epäilty lämmittävän ilmastoa. Tietokonekapasiteetin ja mallilaskennan kehittyessä ennusteet ovat tulleet hienostuneemmiksi mutta ei välttämättä sen tarkemmiksi - ilmakehä on kaoottinen systeemi, jota ei voida matemaattisesti ennustaa kovinkaan tarkasti. Trendit kuitenkin saadaan selväksi ja ne osoittavat päin helvettiä.

Kun toteutuneet lämpötilat sijoitettiin ennustetaulukoihin, havaittiin että ilmasto lämpenee ennusteiden ylärajoilla tai yli - eli ollaan matkalla jos ei helvettiin niin ainakin Venukseen. Tilasto- ja ennustemateriaalia on 80- luvulta alkaen.

Rankasti yksinkertaistettuna tämä on se pointti, minkä takia tiedemiehet ja sen seurauksena myös valtionpäämiehet (poisluettuna Yrjöpusikko, joka uskoo raamattuun, öljy- ja aseteollisuuteen ja siihen, että usalaiset ovat valittu kansa ) ovat huolestuneita asiasta ja minkä takia niitä Kioton sopimuksia ja päästökauppoja väsätään. Pelätään mm. geopoliittisen voimatasapainon muutoksia, ilmastopakolaisia, nälänhätiä ja niiden seurauksia. Kun ei parempiakaan rätinkejä ole saatavissa, niin mennään näiden mallien mukaan seurauksia ajatellen ja sopivista toimenpiteistä riidellen.

No täälläpä ei taas toimi. Menee sitkeesti faijan luo

Harmillista skeidaa, kertakaikkiaan.

Pakko myydä hiukan . Kaikki paikat täynnä, kuivurin monttuja ja kärryjä myöden ja vielä on puimatonta pellossa.

Suunnittelen tässä reissua fanerikauppaan - täytyy vissiin vääntää vanhaan latoon sen verran laakavarastoa, että saa loput jonnekin mahduteltua.

Kummasta tässä on kysymys euroista vai kiloista

Eurot muuttuvat kiloiksi ja kilot euroiksi. Vaihtelevalla menestyksellä.

Vaikka mentäisiin mimimipanoksilla, voi työn silti huolellisesti. Korvaus käytetylle ajalle ja ajattelulle on käsittääkseni aivan omaa luokkaansa, huomattavasti parempi kuin ns. tehoviljelyssä, jossa panosten ja raudan määrä  antaa jonkun verran anteeksi hutilointeja.

Rautalankamallina sekä että: hyviä tuloksia vähällä vaivalla Esimerkkejä elävästä elämästä:
 
1. Juolavehnän torjunnat tehty parhaista näkemistäni suorakylvömaista syksyllä, keväällä sitten ihan normaali ruiskutusrutiini. Puhtaita peltoja, hyvät kasvustot.

2. Kylvöt tehty oikeaan aikaan jolloin kasvustot joka vuosi todella hyviä. Mutta suorakylvössäkin onnistuivat muutamat meillä päin sössimään tänä vuonna kylvönsä ajoituksen puolesta, sekä liian aikaisin että liian myöhään. Ei vissiin käyty pellolla ennen kylvöä tutkimassa tilannetta vaan luotettiin naapuriajoitukseen.

3. Koneen säädöt: liian syvään, liian matalaan, ajettu varmuuden vuoksi päällekkäin, kaikenlaisia muita virheitä. Seurauksena tietysti vähien panosten tuhlausta. Kolmen metrin kone ajettu kaksi kylvöriviä päällekkäin (noin 30 cm), seurauksena lannoitteen ja siemenen kulutus kasvaa 10 %.

4. Sitten kun kaikki virheet ovat näkyvissä, unohdetaan pelto taas vuodeksi ja tehdään seuraavana vuonna lisää samanlaisia tyhmyyksiä.

Jos mietitään satotasoja suorakylvön ja perinteisen välillä, niin mulla olisi yksi teoria, joka on suorakylväjien satotasoa alentava. Nimittäin tuntuu siltä, että suorakylvöön lähti mukaan aika paljon sellaisia hälläväliä viljelijöitä, joita ei niin kauheasti kiinnosta mitä sieltä pellosta tulee. Pääasia, että kylvöt saadaan äkkiä tehtyä. Alhainen viljanhinta vaikutti tietysti kovasti asiaan.

Joka paikkaan suorakylvö ei sovi. Jos maat ei ole sellaisessa kunnossa, että suorakylvö ei käy, niin kannattaako kalliita panoksia tuhlata väkisin yrittämiseen. Kerta kultivointia ja vähän äestystä on kuitenkin pieni hinta onnistuneesta sadosta.

Tuota hälläväliä-mentaliteettia kylvönteossa olen minäkin ihmetellyt - tehdään miten kuten, mutta siemeniä ja lannoiteita maahan kuitenkin laitetaan. Jos vähänkin näkisivät vaivaa ja olisivat huolellisia niin voisi tulos minimipanostuksesta huolimatta olla ihan siedettävä.