Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.10.20 - klo:08:33

Lainaus käyttäjältä: PelleH - 19.10.20 - klo:19:17

Noo,kyllä ahkeran luomumiehen tukieuroille ottajia löytyy;naftakauppiaat,koneitakin pitää
olla monenmoista haraa ja kylvökonetta. Siis sellaiselle joka oikein tosissaan yrittää.
Valvattiviljelijällä ei niinkään.

Tämä totta. Olen itse miettinyt tätä asiaa ja todellisuudessa tuottaminen kannattaisi unohtaa. Maksimi määrä latausnurmelle ja lopuille sitten kerääjäkasvit yms. mahdolliset lisätoimenpiteet. Kylvö sitten jollakin keskipakolevittimellä mahdollisimman edullisesti ja nopeasti ja muuten vain niittelee niitä heiniä. Tukieurot kerää kotiin ja kuluja mahdollisimman vähän. KUN EI OLE MITÄÄN VELVOITETTA TUOTTAA YHTÄÄN MITÄÄN!

Eiks uusilla luomusäännöillä pyritä nimenomaan ehkäisemään tuollaista näennäisluomua? Miten tuollainen näennäisluomuilu menee läpi tarkastuksissa?

Kai sitä pyritään ja en tiedä kuinka menee läpi, itsellä ei kokemusta, kun yritän vielä tuottaa jotakin, mutta mitä olen seuraillut luomu touhuja niin aika yleistä tuo tuntuu olevan. 30% pitää olla myyntikasvia vuosittain, mutta sadonkorjuu velvoitetta ei ole ja kasvusto voidaan tuhota jos rikkasaastunta paha.

Niin,eikö tosiaan tullut/tulee sadonmyyntivelvoite??? eli siis jotain muutakin pitäisi
saada myytyä kuin metsää?

Myyntikasvivelvoite on 30% pinta-alasta jos elukat ei ole myös luomussa. Mutta satoahan ei ole pakko korjata eikä myydä ainoastaan kylvää pitää.

ongelmallista, jos yritystoiminnan minimitason määrittää tukiehdot ja valvontakomission aktiivisuus 

Tuotantoon sidottu tuki on muutenkin kielletty puheenaihe, nytkö se tulisi luomutukien maksun ehdoksi? Pitää viljellä myyntikasvia.... joo, sehän ei vielä takaa sitä, että sato korjataan tai myydään mihinkään? Miksi ottaa satoriskiä omilla pelloilla, jos esim rehun voi ostaa ilman riskiä naapureilta? Tyypillinen "harakka tervatulla katolla"-case, jos alennat luomutukea, niin tavoite luomualan kasvusta karkaa, jos nostat tukea, niin houkutus tuottamattomuuteen kasvaa. Luomutuki on nyt jo pääomittunut pellon hintaan siten, että luomutilat kasvavat muita nopeammin, eläinluomutilalla on pinkka kunnossa, kun mitellään peltokaupassa ja tulo on taattua tulevaisuudessakin... tämähän se mahtaa olla erikokoisten tukien tarkoituskin?? Asettaa yrittäjät tasapuoliseen kilpailuasetelmaan 

Olet oikeilla jäljillä. Toki ei se aina mene niin, että luomutilat haalii kaikki pellot. Kyllä niitä muitakin löytyy jotka jostakin sivuhommasta on raapinut euroja kasaan.

Niin kauan kun mennään hehtaariperusteisella tuella niin näennäisviljelystä ei päästä eroon. Tämä alkaa uusille viljelijäpolville vaan tulemaan entistä enemmän tutuksi ja tulee lisääntymään reilusti. Vanhat jäärät luulee edelleen, että kannattaa asiat tehdä viimeisen päälle ja saada iso sato. Tätä yrittää sitten kauppaketjut rummuttaa parhaansa mukaan..

Ei kai suomi sellaista hyväksy, ja kyllä aura ja kultivaattori valmistajatkin varmaan taustalla lobbaa päättäjiä. On suorastaan idioottimainen ehdotuskin jotta syysmuokkaus pitäs lopettaa.

Musta tuntuu, et suomelta ei paljon kysellä noissa neuvottelupöydissä. Suomen tulee löytää liittolainen jostakin suuremmasta maasta ja saada heidän suunnitelmiin omat näkemyksensä.

Nythän sieltä on kaiketi jonkinlaista kompromissia saatu aikaan. Vanhat jäärät saa edelleen jatkaa kyntöä syksyisin, turvepeltoja saa edelleen raivailla lisää ja maito saa edelleen litratukensa. Hyvä me!

Lähes kait kaikki idioottimaisuudet on aina kadonnut tai järkevöitynyt matkanvarrella pl. pysyvät nurmet . Tai oikeastaan niiskään ei mitään ihmeellistä ollut. Itte päässyt kaikista ainakin eroon Mutta järkeähän niis ei ollut. Jaa niin tukioikeudet, nooh eipä vuokranantaja huudattele vuokrahintoja

Niinkö? Unohdat suojavyöhykkeen joka vei sitten rahat kaikilta muilta toimenpiteiltä. Suojavyöhyke hyvä asia, mutta jos se lohko nyt jostakin kulmasta oli kiinni siinä vesistössä niin ei sitä suojavyöhyke rahaa nyt koko lohkolle tarvii maksaa. Tähän liittyy se toinenkin älyttömyys, aluskasvi tuki jota ei edes valvottu ekana vuonna. Sitten toimenpide jolle olisi oikeasti tarvetta ja joka taatusti ainakin parantaisi viljelijän kuten lohkon lähellä asuvien mieltä niin on lannan sijoitustuki. Nyt sitä maksetaan 60% ja 40e/h. Tuo prosentti ei paljon lämmitä jos joka hehtaarille levitetään ja 40e/ha ei todellakaan kustanneta mitään. Jo pelkästään tuon 20 kuutiota joka on se minimi, että tuon saa, niin levittäminen maksaa enemmän. Samaan aikaan kerääjäkasveille on kuitenkin antaa rahaa 100€/ha, josta siemeniin menee maksimissaan 20€, kylvö viljan kanssa samalla ja glyfoon syyskuun puolessa välissä 10€ + ruiskutustyö päälle.

Niin että kyllä niitä idioottimaisuuksia riittää. Mielestäni tässä on sellainen ongelma, että kun suoraan ruuan tuotannon tukeminen on kirosana ja sitä ei voida tehdä. Ympäristöön pitää kohdentaa rahaa, mutta kukaan ei tiedä miten järkevimmin, niin sitten saadaan aikaan tälläisiä älyttömyyksiä.

Pakkokasvipeitteisyys ja mahdollinen glyfosaattikielto, se on huono yhdistelmä.  Poliitikkojen ei pitäisi päättää, mitä pelloilla saa ja ei saa tehdä.

Joo tuo yhdistelmä on huono. Tässä on juuri se, että kun halutaan ympäristölle parempaa tilaa (kasvipeitteisyys) niin sitten jostakin muusta olisi pakko luopua (glyfo kielto). Tämähän ei ole ongelma valtaosassa eurooppaa, missä viljellään syysviljoja. Ne muokkaillaan ennen kylvöjä syksyllä ja ei sinne glyfoa tarvita. Suomessa kevätviljelyssä tämä on sitten vaikeampi toteuttaa. En ihmettelisi, vaikka ensi tukikaudella ihmeteltäisiin, että kasvipeitteisyys pitää olla ja glyfon käyttö kielletty. Siinä saattaa sitten olla hieman ongelmia toteuttaa..

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 20.10.20 - klo:10:43

Kelpaako kasvipeitteeksi?

Jos tulee pakollinen talven kasvipeitteisyys, niin eiköhän toi kasvipeitteisyystuki lopu samalla...

Niin tai se siirtyy "perustuen" ehdoksi. Ja ymppiin keksitään "suojavyöhyke kakkonen". Vaikka tuo kasvipeitteisyys ei mulle mikään ongelma tavis viljelyssä ollutkaan niin kyllähän tämä siltä kuulostaa, että varsinaisesta ruuan tuotannon tukemisesta siirretään rahaa ympäristön tukemiseen..

Noo,kyllä ahkeran luomumiehen tukieuroille ottajia löytyy;naftakauppiaat,koneitakin pitää
olla monenmoista haraa ja kylvökonetta. Siis sellaiselle joka oikein tosissaan yrittää.
Valvattiviljelijällä ei niinkään.

Tämä totta. Olen itse miettinyt tätä asiaa ja todellisuudessa tuottaminen kannattaisi unohtaa. Maksimi määrä latausnurmelle ja lopuille sitten kerääjäkasvit yms. mahdolliset lisätoimenpiteet. Kylvö sitten jollakin keskipakolevittimellä mahdollisimman edullisesti ja nopeasti ja muuten vain niittelee niitä heiniä. Tukieurot kerää kotiin ja kuluja mahdollisimman vähän. KUN EI OLE MITÄÄN VELVOITETTA TUOTTAA YHTÄÄN MITÄÄN!

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.10.20 - klo:08:46

Ton "pakon" nyt on moni saanut aikaan muullakin tavalla. Pinta-alan kasvattaminen -> liian pienet varastot. Ostettu tai vuokrattu ylihintaista peltoa -> pakko saada rahaa vuokrien tai lyhennysten maksuun. Kiiltävää peltiä pihalla -> rahaa rahoituslaskuihin.

Voi olla, mutta esimerkiksi rukiilla aikaisemmat kolmen tonnin keskisadot hyppäsivät kuuteen tonniin, myllyjen voimakkaan proruis-mainostuksen avulla tukittiin rukiin markkinat vuosiksi. Vaikkapa 50 ha:n ruisalaa viljelevällä tilalla ruisvarastojen tuplaaminen vain lajiketta vaihtamalla tuottaa kasvukipuja varmasti, samalla hinnat putosivat 210-220  eurosta 120-130 euroon, eli varastoitavan kokonaissadon hinta ei juurikaan noussut, vaikka varastoinvestointeja tarvitsisi rahoittaa nopeasti.

Toisin päin asia menee tietenkin niin, että puhtaaaseen kasvinviljelyluomuun siirtyessä ei tarvitse päivittää massan käsittelyä ja varastoja, voi  kolminkertaistaa pinta-alan entisellä kalustolla, koska koko ala ei ole satokasvia. Tämä ei ole vähämerkityksellinen asia, luomu on kasvuala, pinta-alankin osalta, jos maataloushallinnon strategia jatkuu entisenlaisena.

-SS-

Niin mainitsin vain nyt äkkiä mieleen tulevat asiat. Muitakin on ja satotasojen nousu on varmasti yksi. Yksi syy voi myös olla rahavirtojen ajoituksessa. Tarkoitan siis, että koko alkuvuonna ei ole euroja tullut mistään. Kesäkuussa maksetaan sitten edellisen vouden tukien rippeet jotka viime vuosina olleet pienempiä, kun sitä kakkua syödään etukäteen ja maksuprosentteja on nostettu. Elokuussa kun ekat jyvät on laarissa niin tili saattaa huutaa yhdellä sun toisella tyhjää ja nippu muistutuslaskuja on jo odottamassa. Loppuvuotta kohden sitten tukieuroja tulee tilille ja verottaja pelossa ne työnnetään ennen vuoden vaihdetta johonkin. Väittäisin, että olisi aika monen viljelijän etujen mukaista, että tukimaksatukset siirrettäisiin tammikuulle loka-joulukuun sijaan.

Mitä luomuun tulee niin tämähän on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa. Ainakin meidän seudulla eniten hehtaareja on nimenomaan luomutilolla. Tukieurot ovat kuitenkin aika varmoja euroja. Takavuosina luomua kiitettiin vielä erittäin korkeilla viljanhinnoilla niin ymmärtäähän tuon. Mielenkiinnolla ja kauhulla odotellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt on ekoja merkkejä jo luomumarkkinoiden tukkeutumisesta.

Paljonko syksyn hinnanmuodostukseen vaikuttaa monen suora sidonnaisuus kauppiaaseen.
Moni tainnut ostaa tarvikkeita sadon päälle.
Miksi kauppias maksaisi enemmän kun osan pakko myydä heti puinneilta.

Ton "pakon" nyt on moni saanut aikaan muullakin tavalla. Pinta-alan kasvattaminen -> liian pienet varastot. Ostettu tai vuokrattu ylihintaista peltoa -> pakko saada rahaa vuokrien tai lyhennysten maksuun. Kiiltävää peltiä pihalla -> rahaa rahoituslaskuihin.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 18.10.20 - klo:08:10

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 17.10.20 - klo:21:31

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.10.20 - klo:19:56

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 17.10.20 - klo:19:32

Ei Kohorin koskaan. Joku valittaa runsaita sateita ja loput kuivuutta. Ens kesänä sitten taas tekemään uudet virheet ja ottamaan vastaan sään epäkohdat. Valitus jatkunee

Valitus on vakio. Oma kommentti nyt liittyi tuohon sorkkahoitajan kommenttiin et millo näytti huonolta ja milloin ei. Samoin kuin yllä oleva "tehoviljelijän" kommenttiin sadon määrästä.. Kai sitä kommentoida voi vai pitääkö tyyty siihen et kun yks sanoo että "keväällä luomuviljat näytti huonolta" ja toinen et "ei sieltä satoa kuitenkaan paljon tule" että nämä ovat ainuita totuuksia?

Niin minä en lukenut kuka kirjoitti mitäkin. Tein vaan päissäni johtopäätöksen. Omat puinnit / kylvöt / muutkin korjuut on tehty jo ajat sitten ja niiden aiheuttamat harmistumiset / riemun kiljahdukset on myös unohdettu jo ajat sitten. Siis ensi kesänä yhtä tyhmänä ja intoa täynnä kohti uusia pettymyksiä näiltä osin.

Näinhän ne maajussit toimii. Aika lyhyt muisti monellakin. Monikaan ei tunnu lisäksi ottavan oppia vaan samalla vanhalla kaavalla mennään. Enkä nyt tarkoita sinua, vaan yleisesti. Tulee itsekkin syyllistyttyä tuollaiseen. Huonon vuoden haluaa aina unohtaa nopeasti, mutta sen aikaa voisi aina miettiä, et mikä mahdollisesti aiheutti huonon vuoden. Meillä tota vettä riitti niin nyt yritetään korjailla peltojen vesitaloutta mitä tässä nyt ehditään eli piiriojien kaivuuta ja laskuaukkojen tarkistuksia, pellon muotoilua jne.

Sä kyllä taidat olla ainut tällä sivustolla jolla kasvustot kärsi sateista. Tai jos jotain haittaa sateesta niin syyskuun alussa puintikelit sellaisia piskon ja kasteen välissä tehtäviä. Sitten kelit parani, mutta puinnit oli osaltani ohi.  Paskaa ajelin, niin että yksi pellon päässä oleva "tie" meni kyllä ihan kurakolle. Siihen täytyy pari sepeli kuormaa ottaa tien routaannuttua. Muutenhan pelto lähes pölyää vieläkin kynnettäessä. Pellon pinta voi olla jopa tuuman litkulla, mutta syvempää ihan kuivaa. Kesäkuun 8mm ja heinäkuun muutama kymmenen milliä sadetta kesän pilasi, mutta kuten sanoin unholassa jo 

Voi hyvinkin olla. Meillä kesäkuun sademäärä oli jotain 30-50mm ei muista enää. Heinäkuussa sitten 200-300mm välillä. Mielelläni olisin heinäkuun sateista antanut vaikka 2/3 osaa teille. Syksy saman olonen. Elokuussa oli puintikeliä mutta ei puitavaa. Sitten alkoi sateet ja puitavatkin alkoi valmistua. Ei muuta kuin sateiden välissä sitten puitiin. Kun puinnit oli päätöksessä niin ihan hyvä kuiva jakso tuli syyskuun lopun puinneille. Luomussa nyt ei tätä puitavaan niin paljon ole, että nykysellä kalustolla menee aika kevyesti vaikka vähän vettä tulisikin.

Osa muokkauksista saatin tehtyä ennen sateita, mutta vielä olisi 30ha jäljellä. Sopivasti aina viikottain tiputtelee vettä, ettei sellaista ihmettä pääse käymään, että pääsisi kuivahtamaan liikaa. Kyllähän tuo menisi mut olkoon odotellaan josko pikkupakkanen tulisi kuivattamaan, jos ei niin jääköön kevääseen. Meillä se pelto on siitä pinnasta märkä sen muokkauskerroksen verran olkoon se muokkauskerros sitten muokkaustyylistä riippuen kuinka paksu tahansa. Sen alla kuivaa kyllä. Maalajien ominaisuus kaiketi, että muokkausantura syntyy aina johonkin korkeuteen.

Onko nyt myöhäisten kevätvehnien ja kevätrapsien hankinta ensi vuodelle riskinottoa ?
Eipä ehkä. Riippuvuuksia voidaan löytää aivan jokaiseen suuntaan, siksi kansanennustajat pärjäävätkin hyvin.

No, itse varaan vain aikaisia lajikkeita jälleen, eivät pettäneet tänäkään vuonna. Oikeastaan pahin, mitä voi sattua,
on se, että pääsee heinäkuussa puinneille.

-SS-

Mistä luulet tai tiedät, että aikaset lajikkeet pärjää? Tarkoitatko pärjäämisellä nyt taloudellista tulosta vai kilosatoa?
Voiko syy olla aikaisten lajikkeiden nopeassa kehityksessä ja siitä johtuen ehtii jo käyttä tarvitsemansa veden ennenkuin se maassa karkaa niin syvälle juurten ulottumattomiin? Ajattelen siis asiaa niin, että kylvät sen lajikelistan aikaisimman ohran huhtikuun puolella ja puimaan siis pääset hyvinkin jo heinäkuun puolella?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.10.20 - klo:19:56

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 17.10.20 - klo:19:32

Ei Kohorin koskaan. Joku valittaa runsaita sateita ja loput kuivuutta. Ens kesänä sitten taas tekemään uudet virheet ja ottamaan vastaan sään epäkohdat. Valitus jatkunee

Valitus on vakio. Oma kommentti nyt liittyi tuohon sorkkahoitajan kommenttiin et millo näytti huonolta ja milloin ei. Samoin kuin yllä oleva "tehoviljelijän" kommenttiin sadon määrästä.. Kai sitä kommentoida voi vai pitääkö tyyty siihen et kun yks sanoo että "keväällä luomuviljat näytti huonolta" ja toinen et "ei sieltä satoa kuitenkaan paljon tule" että nämä ovat ainuita totuuksia?

Niin minä en lukenut kuka kirjoitti mitäkin. Tein vaan päissäni johtopäätöksen. Omat puinnit / kylvöt / muutkin korjuut on tehty jo ajat sitten ja niiden aiheuttamat harmistumiset / riemun kiljahdukset on myös unohdettu jo ajat sitten. Siis ensi kesänä yhtä tyhmänä ja intoa täynnä kohti uusia pettymyksiä näiltä osin.

Näinhän ne maajussit toimii. Aika lyhyt muisti monellakin. Monikaan ei tunnu lisäksi ottavan oppia vaan samalla vanhalla kaavalla mennään. Enkä nyt tarkoita sinua, vaan yleisesti. Tulee itsekkin syyllistyttyä tuollaiseen. Huonon vuoden haluaa aina unohtaa nopeasti, mutta sen aikaa voisi aina miettiä, et mikä mahdollisesti aiheutti huonon vuoden. Meillä tota vettä riitti niin nyt yritetään korjailla peltojen vesitaloutta mitä tässä nyt ehditään eli piiriojien kaivuuta ja laskuaukkojen tarkistuksia, pellon muotoilua jne.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.10.20 - klo:19:56

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 17.10.20 - klo:19:12

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.10.20 - klo:19:10

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 17.10.20 - klo:16:22

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.10.20 - klo:16:17

Ohrasadot ovat olleet suuriakin, riippuen siitä, onko saanut kylvöt ihmisten aikaan tehdyksi, tai sitten kylvänyt vasta juhannuksen alla. Räntäsateinen toukokuun puoliväli toi harvimmat oraat.

Samoihin olosuhteisin joutuneissa kasvinviljelyluomupelloissa  ei puitavaa välttämättä ole ollenkaan. Aina pitää verrata samaa tuotetta, eikä verrata massatuotettavaa viljaa eläinten aineenvaihduntamiseen.

"...myöntää, että silmä lepää hyvinvoivilla, terveillä, rikkakasveista puhtailla tavanomaisilla viljapelloilla.

Mutta kun tietää, miten paljon niiden eteen joutuu tekemään työtä, miten isot ovat riskit ja että tuki ja hinta ovat huonompia, aika äkkiä alkaa katsoa toisella tavalla."

Niinpä, viljelijä, joka on ollut kummallakin puolella aitaa.

-SS-

Suurimmat huonon sadon kiroojat , oikeutetusti , löytyy teho puolelta . Keväällä ja alkukesästä näytti luomupellot kehnoilta . Vilja sekä rehunurmet . Loppukesästä paremmilta eikä rikkakasvit vaivanneet .

Luomu vaatii paljon työtä onnistuakseen .

Mulla päinvastoin. Keväällä ja alkukesästä näytti hyvältä sitten tuli sateet ja pilas sadon..

Eihän sieltä luomupellolta hyvänäkään vuonna mitään ihmeitä tule.
Ei pudotus huonona vuonna paljoo ole.

Niin kevätvehnää tänä vuonna ehkä tonni hehtaarilta. Viime vuonna 4 tonnia.. Eihän se ero tietysti paljoakaan ole.. 

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 17.10.20 - klo:19:32

Ei Kohorin koskaan. Joku valittaa runsaita sateita ja loput kuivuutta. Ens kesänä sitten taas tekemään uudet virheet ja ottamaan vastaan sään epäkohdat. Valitus jatkunee

Valitus on vakio. Oma kommentti nyt liittyi tuohon sorkkahoitajan kommenttiin et millo näytti huonolta ja milloin ei. Samoin kuin yllä oleva "tehoviljelijän" kommenttiin sadon määrästä.. Kai sitä kommentoida voi vai pitääkö tyyty siihen et kun yks sanoo että "keväällä luomuviljat näytti huonolta" ja toinen et "ei sieltä satoa kuitenkaan paljon tule" että nämä ovat ainuita totuuksia?

Tottakai saa olla mielipiteitä, jokaisella omansa.
Jos sit ensvuonna osuisi kelit paremmin kaikilla kohdilleen. Idästä niitä sateita tänne etelä länsi akselille enemmän.

Aika harvoin ne sateet mielestäni idästä tulee. Se kesäinen korkeapaine joka nostaa lämpötilan hellelukemiin tulee kyllä idästä tai kaakosta ehkä tarkemmin. Sateet tulee yleensä aina lounaasta kesäaikana.. Voin toki olla väärässäkin..

Olisihan sitä vettä saanut siinä kesäkuussa tulla enemmän ja hellekkin olisi voinut jäädä tulematta noin viljojen kannalta. Meidän seudulla nämä kuivat alkukesät ovat kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus, eikä tämä kesä edes sademäärällä mitattuna ollut edes kuivimpia kesäkuun osalta. Sen vuoksi viljat ehkä juhannuksen tienoilla näyttivätkin niin hyviltä. Enkä oikein allekirjoita sitäkään, että se parin viikon hellejakso mikä siihen juhannuksen ympärille sattui olisi vielä pahasti häirinnyt viljoja. Jopa härkäpapu joka on herkkä helteelle jatkoi edelleen kukkimista. Mutta sitten tuli heinäkuu ja loputtomat sateet.

Näihin kuiviin alkukesiin ainakin itse aiemmin on tullut reagoitua niin, että muokkaukset minimiin jotta kosteus säilyy paremmin ja mahdollisuuksien mukaan enemmän syysviljoja jotka pystyvät hyödyntämään kevään kosteuden paremmin. Luomussa nämä sitten hieman hankalampia toteuttaa..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.10.20 - klo:19:10

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 17.10.20 - klo:16:22

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.10.20 - klo:16:17

Ohrasadot ovat olleet suuriakin, riippuen siitä, onko saanut kylvöt ihmisten aikaan tehdyksi, tai sitten kylvänyt vasta juhannuksen alla. Räntäsateinen toukokuun puoliväli toi harvimmat oraat.

Samoihin olosuhteisin joutuneissa kasvinviljelyluomupelloissa  ei puitavaa välttämättä ole ollenkaan. Aina pitää verrata samaa tuotetta, eikä verrata massatuotettavaa viljaa eläinten aineenvaihduntamiseen.

"...myöntää, että silmä lepää hyvinvoivilla, terveillä, rikkakasveista puhtailla tavanomaisilla viljapelloilla.

Mutta kun tietää, miten paljon niiden eteen joutuu tekemään työtä, miten isot ovat riskit ja että tuki ja hinta ovat huonompia, aika äkkiä alkaa katsoa toisella tavalla."

Niinpä, viljelijä, joka on ollut kummallakin puolella aitaa.

-SS-

Suurimmat huonon sadon kiroojat , oikeutetusti , löytyy teho puolelta . Keväällä ja alkukesästä näytti luomupellot kehnoilta . Vilja sekä rehunurmet . Loppukesästä paremmilta eikä rikkakasvit vaivanneet .

Luomu vaatii paljon työtä onnistuakseen .

Mulla päinvastoin. Keväällä ja alkukesästä näytti hyvältä sitten tuli sateet ja pilas sadon..

Eihän sieltä luomupellolta hyvänäkään vuonna mitään ihmeitä tule.
Ei pudotus huonona vuonna paljoo ole.

Niin kevätvehnää tänä vuonna ehkä tonni hehtaarilta. Viime vuonna 4 tonnia.. Eihän se ero tietysti paljoakaan ole.. 

Ei Kohorin koskaan. Joku valittaa runsaita sateita ja loput kuivuutta. Ens kesänä sitten taas tekemään uudet virheet ja ottamaan vastaan sään epäkohdat. Valitus jatkunee

Valitus on vakio. Oma kommentti nyt liittyi tuohon sorkkahoitajan kommenttiin et millo näytti huonolta ja milloin ei. Samoin kuin yllä oleva "tehoviljelijän" kommenttiin sadon määrästä.. Kai sitä kommentoida voi vai pitääkö tyyty siihen et kun yks sanoo että "keväällä luomuviljat näytti huonolta" ja toinen et "ei sieltä satoa kuitenkaan paljon tule" että nämä ovat ainuita totuuksia?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.10.20 - klo:16:17

Ohrasadot ovat olleet suuriakin, riippuen siitä, onko saanut kylvöt ihmisten aikaan tehdyksi, tai sitten kylvänyt vasta juhannuksen alla. Räntäsateinen toukokuun puoliväli toi harvimmat oraat.

Samoihin olosuhteisin joutuneissa kasvinviljelyluomupelloissa  ei puitavaa välttämättä ole ollenkaan. Aina pitää verrata samaa tuotetta, eikä verrata massatuotettavaa viljaa eläinten aineenvaihduntamiseen.

"...myöntää, että silmä lepää hyvinvoivilla, terveillä, rikkakasveista puhtailla tavanomaisilla viljapelloilla.

Mutta kun tietää, miten paljon niiden eteen joutuu tekemään työtä, miten isot ovat riskit ja että tuki ja hinta ovat huonompia, aika äkkiä alkaa katsoa toisella tavalla."

Niinpä, viljelijä, joka on ollut kummallakin puolella aitaa.

-SS-

Suurimmat huonon sadon kiroojat , oikeutetusti , löytyy teho puolelta . Keväällä ja alkukesästä näytti luomupellot kehnoilta . Vilja sekä rehunurmet . Loppukesästä paremmilta eikä rikkakasvit vaivanneet .

Luomu vaatii paljon työtä onnistuakseen .

Mulla päinvastoin. Keväällä ja alkukesästä näytti hyvältä sitten tuli sateet ja pilas sadon..

Tolla ajattelulla kannattaa miettiä kummassa palaa enemmän löpöä tavis viljelyssä joka perustuu mahdollisimman paljon suorakylvöön vai luomussa? Viljan kuivauksessa jos sitä taviksena enemmän tulee niin poltettu löpö on aika helposti korvattavissa muilla energianlähteillä toista se on traktorin menoveden kanssa..

Laakavarasto. Jos ei ole viljaa mitä säilyttää niin muuta mahtuu sisälle sitten..

Lainaus käyttäjältä: JäyhäJököttäjä - 11.10.20 - klo:20:54

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 11.10.20 - klo:14:47

tuoretuotteiden markkina supistuu ja vienti on erittäin haastavaa.

Tässä on nyt pari juttua, joita en ymmärrä.

Miksi tuoretuotteiden markkina supistuu? Valiohan kehittää jatkuvasti huippupalkoilla olevien tuotekehittäjien toimesta uusia huippulaatuisia innovatiivisia tuotteita (Mifu yms) joten luulisi kuluttajien suorastaan tappelevan siitä, että saavat ostaa niitä? Tietysti jos tuotekehitys on enemmän tai vähemmän väkinäistä mainosmiesten lanseeraamia "uusia tuotteita" niin sitten. Mutta muillahan sellainen ongelma on, ei Valiolla.

Miten vienti voi olla haastavaa? Maailman parhaiden tuotekehittäjien tekemät maailman parhaat tuotteet? Maailman laadukkain maito, ei antibiootteja yms ja eettisesti tuotettu ja ilmastoystävällisestkin vielä? Ja ainakin puheiden mukaan melkein EUn halvin tuottajahinta? Miten tällaisista lähtökohdista vienti voi olla haastavaa? Tai tietysti jos se on haastavaa siksi, että tuotteita menisi enemmän mihin maito riittää, sitten ymmärrän.

Tuottajahinta on likimain Euroopan korkein ja lisäksi elintarviketeollisuudessakin eurooppalaisittain kalliimman pään palkat. Eli kustannustaso on Suomessa varsin haastava.

Jos se vienti olisi helppoa niin esim. Maitomaan ja Juustoportin osaajat varmaan veisivät jo isolla volyymillä, vähintään kymmenillä miljoonilla molemmat?

 Kaikkialla suositaan kotimaista eikä keskimäärin uskota että tuontituotteet ovat puhtaampia, oli asia miten tahansa todellisuudessa.

Kotimarkkinalla taas uusia erikoisuuksia myydään aina aika rajallisesti volyymissa mitattuna, ja kun purkkimaitoa menee vähemmän niin kilpailijat pyrkivät laajentamaan omaa skaalaansa muissa tuoretuotteissa.

Antixin kanssa samoilla linjoilla. Vienti ei todellakaan ole mitään helppoa kun ei voi hinnalla kilpailla. Halvalle tavaralle on aina ostajia maasta riippumatta.

Ymmärrän yritysten, elintarvikeyritystenkin halun yrittää kasvaa viennin avulla. Kotimaan markkinat ovat jo täynnä niin ainut vaihtoehtohan se on. Mutta pitääkö viljelijöiden ja karjankasvattajien olla se maksumies tässä bisneksessä. Meinaan sitä et kun se vienti jostakin syystä tökkää kuten esim. Venäjänvienti taannoin niin kuka siitä kärsi?

I