Luomussa ei tartte ulkoilla jos on pitkä yli 4kk laidunkausi.

Juu tämä oli tiedossa. Laidualueet vain hieman kortilla niin tässä on tullut pyöriteltyä eri vaihtoehtoja mielessä.

Kustannustehokkain voisi olla jos pystyisi hyödyntämään tuon vanhan avolantalan. Siihen kattoa päälle ja samalle alueelle jaloittelutarha ja ruokinta sinne tarhaan. Lietesäiliö kun jo löytyy niin tarhan tavarat saisi sinne toki näinä sateisina talvina kerää kyllä sadevettä aika reilusti. Jos sisätilat olisi kestokuivikkeella niin ymmärtääkseni ei tarvittaisi enää erillistä kuivalantalaa. Kaikki tästä vaihtoehdosta eteenpäin alkaakin sitten maksamaan enempi. Ja se on jo käynyt selväksi ettei se rakennus todellakaan saisi maksaa mitään..

Riippuu ihan emomäärästä,  vanhoista tiloistakin pienellä määrällä saa toimivan, 10 neliötä emo kuulostaa turhan pieneltä, sateiset syksyt ja keväät lisää kuivikkeen menekkiä reilusti, kokemusta on.

Paljon sitä tilaa per emo (ja vasikka) tulisi sitten olla? Asiaan varmaan vaikuttaa onko kestokuivikepohja, vinokuivike vai parsi?

Lainaus käyttäjältä: MKR - 08.11.20 - klo:21:59

Sertisiemenet. Ostetaan 14% ja myydään peittauksen jälkeen 24%.

Jep .
Mutta on muitakin maataloudessa .

On. Lihasikatila esim. Maksaa joka vuosi alvia. Porsaat ja siat 24% alvi mut rehut 14%. Tässä yhtälössä käy niin et jo pienestä katteesta verottaja vie loputkin.. 

Tarhaa ja ruokintapaikkaa ei lasketa tilavaatimukseen mukaan.  Joko jätät parret ja teet avokourut mistä työnnät lannat pois ja käsitellään lietteen taikka sitten parret pois ja lattian tasoitus ja lannan käsittely kuivana. Tarhasta kannattaa pyrkiä järjestämään kalteva kohti lietesäiliötä niin helpottaa puhtaana pitoa. Mulla on vanha navetta jossa on sisäkorkeus matalimmillaan noin 220, oviaukossa 210 ja hyvin pärjään  sillä, Bobcatin korkeus 208. Rakennus toimii makuukatoksena ja olkikuivitus on siellä.

Jos se sun tila on 500 neliötä ja ruokinta ulos niin, helposti saa 50 emoa pidettyä siinä tilassa, työtä helpottaa jos pääsee kuivikkeet puhaltamaan vaikka ikkuna-aukoista sisälle

Kai toi tarha lasketaan luomun vaatimuksissa ulkotilaksi jos siis sinne on vapaa pääsy? Vai onko tavanomaisessa korkeampi tilavaatimus? Ehk:ssa taisi olla jonkin toimenpiteen vaatimus et vasikka+emo = 10 neliötä..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.11.20 - klo:09:07

Eiks sellaisia systeemejä ole jonkin verran missä jaloittelutarha kiinteäpohjainen josta paskat sitten "kolataan" lietteenä lietesäiliöön?

Koitas olla kuivittamatta sitä tarhaa tai vinopartta.

Ei kai sitä jaloittelutarhaa kuiviteta? Mä oon nähdy sellasia betoni tai asfalttipohjaisia tarhoja jossa ei kyl oo ollu mitään kuivitusta vaan lieju(paska) "kolataan" lietesäiliöön aika ajoin..

Täähän on ihan selvä homma kelle noi on suunnattu. Se on se poikamies viljelijä joka on ollut koko elänsä niin nuuka ettei ole muijaakaan ottanut. Mutta heppi nousee aina valtran nähdessä ja kohta tuollainen löytyy liiteristä.

Eiks sellaisia systeemejä ole jonkin verran missä jaloittelutarha kiinteäpohjainen josta paskat sitten "kolataan" lietteenä lietesäiliöön?

Itsellä samansuuntaisia suunnitelmia. Luomun heinille jotain käyttöä keksittävä. Ja kun näyttää että vasikoillekkin saattaisi olla kysyntää tulevaisuudessa.

Meillä ei oikein soveltuvaa vanhaa rakennuskantaa ole joten uudisrakennusta olisi mietittävä. Pohjalaatta löytyisi valmiina. Aikoinaan palvellut vanhana kuivalantalana. Vaihtoehtona olisi joko tehdä täyskuivikepohjana jolloin kuulemma sama tila menisi lantavarastona. Ainoastaan kuivikeolkien saanti arveluttaa ja onhan se aika työmaa keräillä tuhat olkipaalia vuodessa.

Tai sitten kokonaan joku uusi rakennus ja käyttää lantalaa lantalana. Tai kenties voisi siihen saada parsipihaton ja jaloittelutarhan. Lietesäiliö löytyisi valmiina ja lietteenä olisi lanta kiva käsitellä, mutta eipä taida oikein muusta tulla lietettä kuin tuosta jaloittelutarhasta..

Vinkkejä otetaan vastaan..

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 01.11.20 - klo:22:07

Onko kukaan ruiskuttanut tauti- ja hivenaineita syysviljoille? Halua olis ollut, mutta syysvehnämaat on jo  pitkään olleet tosi märkiä, eivätkä enää kuiva riitttävästi joten antaa olla, ruisku pesuun ja talviteloille.  Tietysti jos tulisi sellaisia kelejä että yöpakkanen kovettaisi riittävästi pintaa mutta iltapäivällä olisi plussan puolella, voisi vielä uudelleen harkita ruiskutusta.

Tarkoitus oli ajaa rikat ja hiveniä aiemmin, mutta ei mitään mahdollisuutta sen jälkeen ku vehnät tuli piikille. Puolitoista kuukautta ollut liian märkää paikoitellen, suurin osa tästä ajasta ihan jokapellolla liian märkää. Ruisku talviteloilla, herran haltuun... 2 sadon jälkeen roundupattuun nurmeen lähes kaikki syysvehnät, yksi 7.5ha:n lohko vielä siemenien riittäessä ja ahneuksissa suoraan kultivaattorin jäljiltä kylvettyyn ohran sänkeen. Kurjet teki tuhojaan pellon laidoilla, jälkiversonta ym. sekoitti pakkaa puidessa, joten jääntiviljaa on paikoin hirmuisesti. Fundeerailin että puimurin jäljitä vois olla 50+ kg hehtaarilla pientä jääntiviljaa, joka itää täydellisesti. Pakkasia ei vain ole jaksanut olla, pl. toissa yönä. Ei ole ohrat nujertuneet, kevätkesällä ois olleet samantien kanttuvei  Toissa syksynä oli rukiilla yhdellä sama tilanne, siunasin kentälle jääneenä syksyllä, mutta keväällä porskutti täysillä, vain pieniä lumihomeen tappamia täpliä ja sato hyvä siltäkin lohkolta. Joten vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon, tästä jatkuvasta märkyydestä enemmänkin huolissaan ku pellot vatupassissa, pintavalunta outo ilmiö eli ei meinaa kyllästetty maa enää jaksaa niellä. Taas lupaa noin 20mm vettä, 90% todennäköisyydellä. Marraskuu siis alkaa samoin kuin syys-lokakuu jo menikin.

Ei niin kauan aikaa sitten valittelit kuivuutta 
Koskaan ei oo hyvä...

Mulle kelpaa kuivuus mut tää märkyys alkaa ottamaan päähän. Ja sitten vielä kun on niin helkutin hämärää..

änä vuonna olisi vettä tullut kyllä taivaaltakin riittävästi, ainakin täällä meidän seudulla, mutta väärään aikaan kasvukaudesta. Tästä sitten seurasi katovuosi..

Touko-kesäkuussa sataa monesti liian vähän. Sadettaminen on varmaan ihan kannattavaa, ehkä, jos siihen olisi mahdollisuus. Mutta eipä näissä ojissa vettä ole enää silloin jäljellä kun sadettaa pitäisi. Tällöin joutuu tyytymään muihin ratkaisuihin, kuten syysviljoihin ja suorakylvöön. Kumpikaan ei sovella luomuun täydellisesti 

Viljan markkinatalous näyttää vehnän osalta toimivan hyvin, mutta mitä muiden viljoihin tulee niin niissä olisi parantamisen varaa. Ja tämä on hyvä esimerkki siitä ,ettei Suomen huoltovarmuutta voi jättää kokonaan elintarviketeollisuuden varaan. Ja onneksi nyt näyttää siltä että tukipolitiikka tulee jatkumaan tälläisenä noin suurin piirtein vuoteen 2027. Ja se tieto on tärkein. Itse lasken aina euroa/ha kokonaissumman budjettia tehdessä. Se on sitten sama mitä ympäristötuen ehdot edellyttävät. Tai täydentävät ehdot. Mutta kerääjäkasvia en laita, ellei pakko ole. Jo kasvipeitteisyys prosentti nousee, niin lisään ruista juuri sen verran kun se edellyttä. Muut viljellyt lohkot muokkaan kevättä varten kylvökuntoon. Nyt kun Eu päätös on tullut, niin rakentelen viljelysuunnitelmaa vuodelle 2024 ja budjetointia vuodelle 2025. Ja laskeskelen kone investointien kannattavuutta. Tietysti siihen vaikuttaa vuokrasopimusten jatkuminen, mutta se on sen ajan tilanne jos niin ei käy. Ja mitä tulee tukioikeuksiin, niin niistä ei ole ollut missään kirjoituksia, kuinka niille on käymässä. Itse toivon, että tukioikeus asia pysyisi nykyisellään, myös seuraavan ohjelmakauden aikana.

Ai silloinko markkinatalous toimii kun hinta on ylhäällä? Eiköhän se toimi muidenkin osalta ihan oikein, sen verta paljon esim. kauraa oli kylvössä, että ihme että hinta on noinkin korkealla. On totta, että olisihan se mukavampaa, jos hinnat alkaisi aina kakkosella..

Mitäs jos lopetettaisiin kaikki yli oman tarpeen tuottaminen, tilojen kesken vain elintarvikkeitten vaihdantaa ilman mitään välikäsiä..

Mitäs sitten jos omat pellot ei riitä tuottamaan kaikkea, saanko pakkolunastaa naapurin pellot? 

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 25.10.20 - klo:22:06

Kyllä on erikoinen aika naudanlihan osalta. Lihan hinta tippuu, liharotuisista ja luomuista ylitarjonta, perus maitorotuisesta jauhelihavärkistä pulaa. Vasikoista pulaa. Saa nähdä millaista on parin vuoden päästä tuotanto. Teurastamot kuulemma haeskelee innokkaita lopettavia loppukasvattamoja ja olen myös kuullut huhuja lopettamis korvauksista. Pari vuotta sitten kannustettiin laajentaan ja nyt lopettaan....

Mitenkähän käy esimerkiksi Hkscanin volyymihinnaston, ideahan siinä se että, pienemmät kasvattamot maksavat isompien navetat. Jos sitten niitä pieniä ei olekkaan maksamassa, niin hilataanko sitten maalia vain kauemmaksi. Vai olisiko niin että, isommat maksvat pienten jäähdyttelyn?

Kai tuossa ajatuksena on, että saadaan noutomäärät suuremmiksi per tila ja eri paikat vähemmäksi, että jää noi "maisemareitit" vähemmälle kun keräillään kuormaa..

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 25.10.20 - klo:15:22

Jos tukijärjestelmä, niin kuin sanot, loppuu, niin kyllä ne on suurtilat, jotka kaatuu, sen sijaan nämä, kuten sanot, "tukitilat" on useimmiten sivutoimisesti viljeltyjä ja vähiten velkaisia, joten ne kärsii vähiten tukien loppumisesta tai pienenemisestä.

Karhisen raportissa jo ehdotettiin osaa tiloista tukikelvottomiksi, Lukella on PeltoOptimi-ohjelma, joka lohkotasolla rajaisi osan pelloista metsitettäviksi ja tukien ulkouolelle. CAP-tuki varmaan pysyy kaikkien ulottuvilla, mutta peltoahan ei voi mitenkään pitää, jos naapurille maksettaisiin tuplatuki? Tämä tuli jo pari vuotta sitten selväksi, ettei tällä tasatukimallilla halua kukaan jatkaa... luomuviljelijät, eläintilat, hiiliviljelijät ja MTK ainakin haluavat enemmän kuin muut.

Jos tila saa 60/40 (viljely/tuet) suhteessa tuloa, niin sen kestävyys tukien laskiessa on parempi, kuin sen joka saa vain tukea. Iso tila on tietenkin enemmän kusessa kuin pieni, jos miljoonan tuella on pystynyt tekemään 100 tonnia tulosta, niin voi kysyä, paljonko tulee jos tuet puolitetaan? Sillä on myös mahdollisuuksia enemmän, ottaa yaran hinnasto vaan kauniisti käteen....

Niin tasatuki malli olisi ihan hyvä peltopuolella ja vaikka vielä niinkin ettei oikeasti olisi mitään ihmeellisi eri tukimuotoja, yksi perustuki ja sillä selvä.
Jos peltoluomutilaa mietitään niin miksi se tarvitsi korkeamman tuen? En mä ainakaan keksi syytä. Sieltä jää lannotteiden ja kasvinsuojeluaineiden ostot pois ja sadosta saatava hinta korkeampi. Löpöä palaa enemmän traktorissa, mutta vastaavasti kuivurissa vähemmän. Vaikea löytää perusteluja korkeampaan tukeen, vaikka itse edustankin tällä hetkellä kyseistä ryhmää.

Eläintiloille tai ainakin osalle tuotantomuotoja tuki on jo niin merkittävät osuus varsinaisesta tulosta, että jos nämä peltojen kautta maksettavat tuet poistuisi niin korvaavaa järjestelmää pitäisi saada aikaiseksi tai sitten vaihtoehtoisesti alkaa maksamaan tuotettavasta tavarasta oikea hinta. Näissä on sitten myös toinen äärilaita joka näkyy ehkä räikeimmin maidontuotannon siirtymisenä tundralle tai lammaslaumojen kasvuna SS:n seuduilla jne.

Hiiliviljelystä ei kai vielä tällä hetkellä voi puhua merkittävänä tukien saajana, mutta tulevaisuudessa voi näin hyvinkin olla. Ja MTK:n olemista tässä listassa en nyt sitten ymmärrä jos se ei liity tissinkoittoon tundralla..

Papu on ihan kannattava kasvi "välikasvina" jos on omaa siementä. Jos kesällä näyttää että ei tuu mitään niin ei muuta kuin syysviljamaata siitä..

Muuten näissä erikoisemmissa kasveissa ei ole kuin yksi ongelma, viljely varmuus. Joskus voi tulla hyvä sato ja joskus täysin nolla.

Kun suurimmissa sikaloissa on liemiruokinta, niin dysenteria lähtee kottikärryllisellä antibioottia. Jaetaan kärryllinen 10 päivälle. Ei talo siihen kaadu.

Ja tämän jälkeen pidetään pieni tauko eläintenpidossa.. pöpö kuolee nopeasti.. toisin kuin salmonella jona elää kymmenenkin vuotta kuivassa pölyssä..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.10.20 - klo:08:33

Lainaus käyttäjältä: PelleH - 19.10.20 - klo:19:17

Noo,kyllä ahkeran luomumiehen tukieuroille ottajia löytyy;naftakauppiaat,koneitakin pitää
olla monenmoista haraa ja kylvökonetta. Siis sellaiselle joka oikein tosissaan yrittää.
Valvattiviljelijällä ei niinkään.

Tämä totta. Olen itse miettinyt tätä asiaa ja todellisuudessa tuottaminen kannattaisi unohtaa. Maksimi määrä latausnurmelle ja lopuille sitten kerääjäkasvit yms. mahdolliset lisätoimenpiteet. Kylvö sitten jollakin keskipakolevittimellä mahdollisimman edullisesti ja nopeasti ja muuten vain niittelee niitä heiniä. Tukieurot kerää kotiin ja kuluja mahdollisimman vähän. KUN EI OLE MITÄÄN VELVOITETTA TUOTTAA YHTÄÄN MITÄÄN!

Eiks uusilla luomusäännöillä pyritä nimenomaan ehkäisemään tuollaista näennäisluomua? Miten tuollainen näennäisluomuilu menee läpi tarkastuksissa?

Kai sitä pyritään ja en tiedä kuinka menee läpi, itsellä ei kokemusta, kun yritän vielä tuottaa jotakin, mutta mitä olen seuraillut luomu touhuja niin aika yleistä tuo tuntuu olevan. 30% pitää olla myyntikasvia vuosittain, mutta sadonkorjuu velvoitetta ei ole ja kasvusto voidaan tuhota jos rikkasaastunta paha.

Niin,eikö tosiaan tullut/tulee sadonmyyntivelvoite??? eli siis jotain muutakin pitäisi
saada myytyä kuin metsää?

Myyntikasvivelvoite on 30% pinta-alasta jos elukat ei ole myös luomussa. Mutta satoahan ei ole pakko korjata eikä myydä ainoastaan kylvää pitää.

ongelmallista, jos yritystoiminnan minimitason määrittää tukiehdot ja valvontakomission aktiivisuus 

Tuotantoon sidottu tuki on muutenkin kielletty puheenaihe, nytkö se tulisi luomutukien maksun ehdoksi? Pitää viljellä myyntikasvia.... joo, sehän ei vielä takaa sitä, että sato korjataan tai myydään mihinkään? Miksi ottaa satoriskiä omilla pelloilla, jos esim rehun voi ostaa ilman riskiä naapureilta? Tyypillinen "harakka tervatulla katolla"-case, jos alennat luomutukea, niin tavoite luomualan kasvusta karkaa, jos nostat tukea, niin houkutus tuottamattomuuteen kasvaa. Luomutuki on nyt jo pääomittunut pellon hintaan siten, että luomutilat kasvavat muita nopeammin, eläinluomutilalla on pinkka kunnossa, kun mitellään peltokaupassa ja tulo on taattua tulevaisuudessakin... tämähän se mahtaa olla erikokoisten tukien tarkoituskin?? Asettaa yrittäjät tasapuoliseen kilpailuasetelmaan 

Olet oikeilla jäljillä. Toki ei se aina mene niin, että luomutilat haalii kaikki pellot. Kyllä niitä muitakin löytyy jotka jostakin sivuhommasta on raapinut euroja kasaan.

Niin kauan kun mennään hehtaariperusteisella tuella niin näennäisviljelystä ei päästä eroon. Tämä alkaa uusille viljelijäpolville vaan tulemaan entistä enemmän tutuksi ja tulee lisääntymään reilusti. Vanhat jäärät luulee edelleen, että kannattaa asiat tehdä viimeisen päälle ja saada iso sato. Tätä yrittää sitten kauppaketjut rummuttaa parhaansa mukaan..