Itse ajelen 520/70-34 renkailla ilman paripyöriä, paineet vaan alas keväällä. Kynnössä 14 tuuman hydreinin kääntöaurat ja näyttää sopivan vielä vakoon.
Jos noiden viedelle vielä paripyörät pistäsi, niin leveyttä alkaa olla aika runsaasti. Ihmeesti tosiaan avittaa, kun paineet alentaa. Jos paripyörävirityksen pistää, painetta ei niin vain aleneta, saattaavat renkaat hangata toisiaan. Mikä sitten on hyöty paripyöristä Vs. leveä miilirengas, melkoinen homma viritellä paripyörät kiinni muutaman päivän takia ja on tuon kokoisissa jo hintaakin.

Olisi tosiaan ihan hyvä tehdä callup asiasta. Taitaapi olla niin, että alle 50% nykyään harvempi pääsee, mikä sinämsä on aika surullinen juttu. Mutta saavathan duunarit sitten halvalla leipää.

Ja kuten varmaan kaikki ovat huomanneet, niin ilmastomuutokset takia myös tuulet ovat lisääntyneet myös Suomessa. Tuulivoima toisaalta olisi mitä parhain systeemi hajauttaa sähköntuotantoa(samoin kuin lämmön ja sähkön yhteistuotanto biopolttoaineilla), jolloin ei suuria tehoja siirretä satoja kilometrejä, mistä aiheutuu kuitenkin melkoiset linjatappiot.
Miten sitten voisi varastoida kovalla tuulella saatavaa ylimäärää tyyynien säiden varalle, siinä mietittävää? Jossainpäin pumpataan vettä korkealla olevaan altaaseen(lataus puretaan juoksuttamalla vettä ylhäältä takasin alas), jossain päin lämmitetään suuria vesialtaita kallioperässä.
Aamulehdessä oli vertailu Suomen ja Ruotsin välillä uusiutuvien energiamuotojen nykykäytöstä ja EU:n vaatimuksista. Kyllä suomalaisena lähinnä hävettää maamme puolesta, naapurimaassamme ovat demarit ollet vallassa, mutta asiat hoidettu paljon paremmin. Täällä saavat kyllä kaikki puolueet vihreitä lukuunottamatta välttävän arvosanan toimistaan energiapolitiikassa.

Olen nähnyt pistettvän ihan verkkoterääkin tuohon Ala-Talkkarin linkoon.

Sellaista turhaa mussuttamista, antaa jana kulua. Halvan energian aika on ohi ja on ryhdyttävä talkoisiin päästöjen vähentämiseksi. Olen aina ollut sitä mieltä, että kapitalismissa ainoa konsultti on raha, pitää vain tehdä jonkun hyödykkeen hinta tarpeeksi kalliiksi, niin kyllä kuluttaja jossain vaiheessa tajuaa vähentää sen kuluttamista, ainakin siinä vaiheessa, kun alkaa raha olla rajoittava tekijä.
Ei Suomen tavoitteet ole mitenkään erikoiset, Ruotsilla huomattavasti haasteellisemmat. On vain käynyt niin, että täällä Suomessa on haikailtu ydinvoiman perään ja uuden teknologian kehittäminen on täysin unohtunut. Itseasiassa on todellisuudessa tehty todellisuudessa miljardien eurojen moka.
Löysää energiankäyttöä on niin firmoilla ja varsinkin yksityisillä kuluttajilla, joten aikalailla läpihuutojuttu todellisuudessa on ehtojen täyttäminen. Suomalaisilla poltiikoilla vaan puuttuu rohkeutta tehdä ekologisia päätöksiä, muusta tässä ei ole kysymys. Lailla vaan velvoitetaan energiayhtiöt ostamaan kaikki uusiuvilla energiamuodoilla tuotettu sähkö vaikkapa samalla hinnalla, kun sitä nyt myydään pienkuluttajalle, niin alkaa yksityisillä varoilla nousta tuulimyllyjä, joihin ei paljon yhteiskunnan varoja tarvita. Toinen vaihtoehto, että sähköön lisää veroja ja tuotto ohjataan uusituvaan energiaan perustuvaan sähköntuotantoon. Valtiovallalla on monia tapoja eritysesti sähköpuolella ohjata tuotantoa ja kulutusta.Suomessa sähkön hinta on todella halpa verrattuna EU:n keskitasoon, joten varaa on. Nyt käy nopeasti niin, että firmat myyvät sähkön muualle ja pula nostaa hintaa täällä meillä kuitenkin.

Yrjö Puska on tullut helvetin kalliiksi niin USA:lle kuin koko maailmalle. On siinä demokraattipresidentillä taas hommia, kun pistää asit kuntoon  8 vuodessa.

Kyllä ne kohtaan pienkalusto mielestäni kuuluvat

Niin Lipposen Paavon sinne valtakunnan oikeeuteen olisi kuulunut joutua, mutta Alho vaikeni ja otti syyt niskoilleen. Niinhän tässä yhteiskunnassa taitaa olla, että isommat roistot ovat vapaalla jalalla, pikkurikolliset majailevat Kakolassa.

No kyllä mielestäni tuo golf-mimmin mielipide on kyllä aika erikoinen. Kyllä landellakin sentään on elämää ja joku tarvitsee myös nopeita yhteyksiä. Etätyöskentely lienee lisääntymään päin ja lisää se maaseudun elinvoimaisuutta.
Vesilahdella saavat äijät minun puolestani hakea sähköpostinsa vaikka lähimmästä Lempäälän postitoimipaikasta.

Ei tuo Salekaan mikään välkky koulussa ollut, eikös hänellä ollut kuulemma yleisarvosana lubenter abropatur yo-kirjoituksissa. Eli melkoisesti sitten myöhemmin joutui yrittämään, kun lakia pääsi lukemaan.
Välkkyjä ovat olleet mm. Sirpa Pietikäinen ja Kimmo Sasi, 6 laudaatturia. Tiedä sitten, miten se on hyödynnetty, ainakin nuo Sasin saavutukset lähentelevät samaa, kuin italialaisten uroteot toisessa maailmansodassa.

Monella nuo traktorit lisääntyvät aina vuodenvaiheen lähestyessä, tuntuu olevan joillain lähes sairaaloinen kammo veromaksuun. Verottaja vie puolet, mutta kauppias kaiken, se monelta unohtuu. Ei siinä silloin vielä mitään, jos koneet tulevat tulorahoituksella, mutta jos rahoittajana on pankki tai rahoitusyhtiö tai otetaan raha perämetsästä, ei siinä ole välttämättä järkeä. Jossain vaiheessa maksetaan koneluotoista suurehkoja lyhennyksiä ja ne yrittäjä joutuu maksamaan verotetulla tulolla. Lisäksi poistoprosentti pidetään "piikissä" ja niin poistohyöty on syöty ja velat jäljellä.
Kylällä traktorikantaansa lisännyt yrittäjä lisäsi armaadaansa taas yhdellä, eräs naapuri totesi, että nyt ei tarvitse enää ottaa edes lumilinkoa kesäksi pois traktorin perästä, säästyy noilta koneen vaihdoita.
Toki kaksi traktoria on minunkin mielestäni minimi 30-40 ha:n tilalla ja joku takavetoinen vanha traktori noiden lisäksi "aisankannatteluun". Ajamallahan ei suomalaisilla käyttötuntimäärillä saa traktoria loppunajettua,ene ki tulee tekninen taso ja ajomukavuus, jotka alkavat jurppimaan. Kyllä oma työergonomiakin on tärkeä, ei sitä millään vanhalla majorilla kyllä viitsi terveyttään pilata.

No paljonko noihin traktoreihin oikein tunteja siunaantuu vuodessa? Ei sen puoleen, vähän noita sinulla on, tuossa kylällä yhdessä talossa on kahdeksan ja noin 80 ha peltoa.

Tuo hukkakaura lienee yksi peikko, joka rahtarin käytössä voi arveluttaa. Omalla rahtarillani, joka on viimeiset 15 vuotta minulla puinut, on hukkakauran saastuttamia lohkoja.
Omilta pelloiltani olen tähän päivään mennessä löytänyt yhden hukkakaurayksilön ja kaikesta päätellen sen oli peura tai hirvi pellolle kiikuttanut, koskapa oli sellainen syrjäinen metsän ympäröimä lohko. Lisäksi lohko oli ollut ennen viljaa 4 vuotta kuminalla, joten vuosittain oli saanut hukkakaurat tappavan annoksen valikoivaa juolavehnämyrkkyä.
Ei monelle ehkä tule mieleen, mutta  olkien paalaaminen saattaa jopa tehokkaamin levittää hukkakauraa kuin puinti.

Tuo rahtipuinnin lisääntyvä käyttö tosiaan olisi mahdollisuus jollekin viljelijälle tehostaa oman puimurin käyttöä, kun puintipinta-ala menee oikeisiin määriin eli reilusti yli sadan hehtaarin, ihanne ehkä jopa yli 200 ha, joka mahdollista hyvillä lohkoilla ja eriaikaan valmistuvilla viljoilla.
Siinä hyötyy kumpikin osapuoli, sekä rahtia ajava että palveluksia ostava.
Kyllä kuivurin rahtikäytöllekin on markkinoita, eräs jo lopettanut viljelijä ajoi 100 hl:n kuivurillaan lähes 40 satsia menneenä syksynä. Omat maat oli vuokrannut pois ja niin olisi muuten ollut kuivuri toimettomana.

Ihan hyvä keskustelu aiheesta on kehkeytynyt ja pistää varmaan monen ajattelemaan oman konekaluston kannttavuutta. Nykyisillä  taksoilla pellot pui 85-100 eur/ha ja suorakylvää 65 eur/ha, siihen kuivaus ehkä 100 eur/ha eli nuo kustannukset alvittomina ovat alle 300 eur/ha, mutta konepääomaa  paljon vähemmän rasittamassa tilan taloutta. Kyllä ainakin jotkut laskelmat osoittavat, että vaikka nykytaksoilla keskikokoisella tilalla kaikki viljelytoimet ulkoistaisi, jäisi käteen enemmän rahaa kuin jos tekisi omilla koneilla.
Kaikki johtuu siitä, että koneet ovat aika yleisesti vajaakäytössä. Omilla koneilla työt tehden käy niin, että konekustannukset+ viljelytarvikkeet ovat sitä luokkaa, että tuotteista saatu hinta ei riitä noiden kulujen peittämiseen, vaan pitää osa tuistakin käyttää niihin.
No työnilo kait on kantava voima, kun työnteosta halutaan maksaa.