Eipä nuo Gardena-merkkiset ja muut vastaavat nk. puutarhaliittimet ole täysin vedenpitäviä, aina ne vuotavat, vaikka kuinka huolellisesti yrittää ne kiristää letkun päähän.

Taitaa klapikattilan suurin vihollinen olla liian marät puut ja kitupoltto. Kylmänä kun kattila käy, niin pinnoilla pääsee rikkihappa mm. syövyttämään pintoja. Myös liian kylmänä varaajasta palaava vesi on kattilan surma. Oikein käytettynä kattila kyllä kestää isältä pojalle.

Jos  näistä lämpöpumppusysteemeistä ainakin Etelä-Suomessa haluaa kustannustehokkaimman version, niin se taitaa olla vesi-ilmalämpöpumppu.  Sen voi yhdistää helposti näihin varaaviin klapikattilasysteemeihin, voi sitten kovemmilla pakkasilla(jos niitä enää edes tulee) käyttää puunpolttoa rinnalla. Ei tänä talvena täällä ole pakkanen käynyt kuin parina yönä yli -10 asteen, joten vesi-ilpin cop-kerroin on ollut varmaankin ihan hyvällä tasolla.
Jos vielä pistää katolle aurinkopaneelit, niin keväällä ja alkusyksystä pumpun ottama teho tulee auringosta.
 

nestori,   teekö verkkohäkkiin moisella?
Minä en minkään häkkeihin tai säkkeihin pistä, kekoon ja siitä pinoan parin motin satsin kuormalavalle. Omiksi tarpeiksi kun teen, niin menee pienempään tilaan ja on helppo siirtää tarpeen mukaan lähelle käyttökohdetta .
Jossain nähnyt systeemiä, jossa betoniverkosta tehdään kehä ja se täytetään puilla,  varmaankin kuivuu hyvin ja katettavaa pinta-alaa vähemmän. Lisäksi on helppo laukaista kehä ympäriltä pois. Noihin häkkeihin ja säkkeihin mahtuu puuta aika vähän, ehkä myydessä hyvä, kun asiakas ei sitä tajua

Minulla combi II:n lienee vuosimallia 2006,  2-osainen ketjukuljetin, jossa hydraulimottoriveto ja hydraulipumppu on koneessa oleva, siis hoitele myös halkaisun. Jos haluaa tehdä samoilta sijoilta suuren kasan, niin kuljetinta voi kääntää  sekä vasemmalle että oikealle  ja aluksi kuljetin loivaan kulmaan, niin menee pidemmälle, kasan sitten kasvaessa vinsaa kuljetinta jyrkempään kulmaan. Aika kauan saa klapeja tehdä, jotta alkaa kasa ahdistamaan. Eikä tuo ketjukuljetin ole kovin arka, vaikka kola joskus kiinni kasaan ottasikin. Ennen ole Japa-merkkinen laite, jatkuvasti sai vahdata, pysyykö remmi päällä ja meneekö klapi jumiin kolan ja kasan väliin. Jos haluaa lisää kierroksia kuljettimeen, niin sitten hydraulimoottorista letkut traktorin hydraulilohkoon, alkavat sitten klapit lentämään pidemmälle .

Sinänsä tuossa 35:ssa se arinakivi on yllättävänkin kestävä, arinalevy sen sijaan ei sitä lähes 1000 asteen lämpötilaa ei oikein kestä. Tuohon systeemiini nyt olen varsin tyytyväinen, kuluvat osat on helppo valmistaa ja ovat edulliset. Samasta massasta ne kotimiset valmistajat nuo keraamiset osat valmistavat. Huollon helppous on tuossa 35:ssa suuri etu, siinä on hieman antanut anteeksi tuota arinasysteemin kestävyyttä. Minulla kattilassa vielä omana innovaationa vanhasta kattilastani ottamani poltintermostaatti, joka katkaisee virran puhaltimelta, kun lämpötila on "tapissa". Kun kattilan lämpötila sitten laskee, niin puhallin lähtee uudestaan käymään. Isolla paisuntasäiliöllä(200 litraa) pääsee sitten tarvittaessa kuution varaajalla kokonaisen vuorokauden., eikä tarvitse juosta pannuhuoneessa lisäämässä puita.

Minulla tuo Veda 35M ollut jo kolmetoista vuotta. Huollettavuus ja puhdistettavuus ihan kiitettävä, hyötysuhde normaaliputsaamisella luokkaa 75%  oman laskelmaan perusteella. Jos putsaisi tuliputket useammin, niin varmaan jonkun prosentin voittasi kuten on kaikkien muidenkin kattiloiden kohdalla. Arinalevyn ja -kiven kestävyys ei oikein ole tyydyttänyt. Siis modifoin kattilan itse, tein rutkasti enemmän keraamisia osia, valumassaa saa kaupasta noin 30eur/säkki. Kourun valumuotin teetin 3D-tulostuksena, ensin vaan tiedosto, josta sitten tietokone printtaa muotin. Päälle neljä "palkkia, välit noin 20 mm. Ehkä kannen teen uudestaan, vain kaksi palkkia ja väliin rako. Talven olen pelkää koivua polttanut, on kestänyt. Ohessa kuva virityksestäni. Nyt  pesässä lähes sata kiloa kiveä, joten lisää pannun varausmäärää. Kouru valettu kahdesta osasta, se varmaan kestää vuosia, päälispalkit kulutustavaraa, mutta ainekustannus on vain noin 60 euroa. Tuli nyt "alakerrassa" ei kohtaa kylmiä teräspintoja, joten sikäli oikeaoppinen. Voi käydä Vedan sivulla katsomassa, miltä näyttää valmistajan alkuperäinen viritys.

Ei voi kuin yhtyä edellisiin mielipiteisiin, sellainen menneen ajan kapine. Jos ei montaa mottia tarvitse pilkkoa, niin kyllä tuollakin pärjää. Itse joskus yli 40 vuotta sitten vietin päiväkaupalla Horsma-merkkisen vastaavan laitteen viedessä, joten kokemusta kyllä on. Kun on kaveri työmaalla, toinen sirklaa ja toinen halkoo, niin kyllä siinä valmista tulee, joskin halkoja saa tehdä töitä hiki päässä, että pysyy perässä. Ja jos vähänkin pehmenneitä puita, niin ruuvi ei oikein imaise, tekee vaan reikää. Työturvallisuus sitten oma juttunsa, kannattaa olla tarkkana, että ei mene kinnas ruuviin tai jos alkaa puu pyöriä ruuvin päässä, niin heimiten etsii piilopaikkaa, jotta ei saa kalikasta osumaa. Mitä lyhempi klapi, sitä helpommin tuo ruuvin mukana pyöriminen alkaa.
80/90 peräöljy on parasta noihin kulmavaihteisiin,  sitä kai löytyy nurkista, jos omistaa traktorin.

Persuien on vaikea löytää hallituskumppneita,  on oikein tyypillinen EI-puolue, mikään ei sovi. Ehkä kristilliset on lähinnä, puolue puolillaan uskovais-hörhöjä.

Kyllä Rinne ennen vaaleja tosiaan kävi kuoleman porteilla, joten hänen olisi pitänyt luopua jo silloin puheenjohtajan tehtävistä. Jotenkin mies muuttui sairauden jälkeen huonompaan sunntaan, joskin jo ennen sitäkin ei ehkä ollut valovoimaisin johtamaan puolutetta. Hän kun kevällä palasi remmiin, niin alkoi puolueen kanntus laskea kuin lehmän häntä ja "vaalivoitto" oli lähinnä mariginaalinen. No onneksi ei mennyt niin perseelleen, että olisivat päässeet persut kuskin paikalle.

En ole ikinä demareita äänestänyt, enkä äänestä, mutta Marinin valinta pääministerin paikalle oli parasta, mitä puolueelle on tapahtunut pitkään aikaan. Kepu teki suuren palveluksen demareille, kun toimitti Antti Rinteen vilttiketjuun, olisi pitänyt tapahtua jo kauan sitten.
Kepulle toimenpiteestä ei ole mitään hyötyä, kannatus tätä menoa on kohta alle kymmenen prosentin. Marin päihittää esiintymisessä Kulmunin 10-0, sen näkee kaikista esiintymistä tähän mennessä. Varmaan SAK:n kätyrit tekevät kaikkensa, jotta Sanna ei menestyisi.

Minulla  Arskan pannu parinkymmenen vuoden käytön jälkeen meni puhki ja silloin ei poltin suostunut käymään. Muuta kuin viljat naapurin kuivuriin, onneksi oli syksyllä viimeinen satsi, joten oli lähes vuosi hankkia uusi pannu.

Politikot puhuva, siis vain puhuvat että EU vaatii vähentämään hiilidioksidi päästöjä, mutta samalla EU rajoittaa öljykasvien kasvattamista liikennepolttoaineitten raaka-aineeksi.
Kyllä se hölmöläisten hommaa onkin, taitaa mennä öljyä muokkauksiin, lannoitteiden valmistamiseen ja rypsin kuivaamiseen kuin mitä lopputuotteesta saadaan öljyä.

700 millinen klapisirkkeliterä saa max. pyöriä noin 1500 r/min, joten  sähkömootoriin ei tarvitse paljon kierrosnopeutta alentaa, ehkä oikea kierrosnopeus luokkaa 1100-1200 r/min. Sähkömoottorikäyttö on lähes ilmaista, ei siinä varmaankaan tule tunnissa kuin korkeintaa 3-4 kWh, maksaa luokkaa  40-50 c, ei sillä saa kuin puoli litraa moottoripolttoöljyä. 7,5 kW:n sähkömoottori ei paljon maksa.

Klapikone ei paljon tehoa vaadi, Palaxsin klapikoneessa on vaihtoehtoina joko 7,5 kW:n sähkömoottori tai 13 hv:n polttomoottori.
klapikonekäytössä ei mikään traktori paljon polttoainetta syö, itsellä edessä sataheppainen Valtra ja  kulutus lienee korkeintaan 2-3 litraa/h. Jos varaosahuoltoa ajattele, niin MF 35 tai Fordson Dexta lienevät parhaat vaihtoehdot