Lainaus käyttäjältä: Sirkku - 08.04.15 - klo:23:08

Entäs karjatilat? Kuinkas meinaatte lantanne kanssa elää? Saatteko mahtumaan omille tai naapurin pelloille kaikki fosforinne jos sitoudutte?

Vihdoinkin tuli Peltotuen päivitys jotta sai laskeskeltua ja mahtuuhan nuo. Jotta jää pelivaraa pitää vaan vähän poiketa suunnitellusta, eli vihanta-härkäpavut kirjata yksivuotiseksi säilörehuksi eikä härkäpavuksi. Valkuaiskasvipalkkiot menee, mutta toisaalta voi saada lietteen sijoitustuen.

Se kyllä kovasti ottaa pannuun, että toiminta on valmiiksi liian vihertävää jotta voisi saada lisätukia. Eli siis vaikka on kolme kasvia, niin koska nurmen lisäksi on valkuaiskasvi ei saa kasvipeitteisyystukea. Hyöty aika pieni koko sitoutumisesta, mutta mennään nyt mukaan silti.

Missä Peltotuessa on se kasviprosenttien valvonta. Vanhassa plus-paketissa oli vanha lisätoimenpide monipuolistaminen, mutta se ei enää edes aukea. En ollut löytävinäni mitään konstia; viljelykierron suunnittelu on myös kömpelö tai oikeastaan mahdoton, jos kasvulohkoina käyttää jotakin muuta kuin peruslohkoa. Tai sitten ne olisi pitänyt laittaa kartalle. Nutikka tympii, siksi en ole laittanut kartalle vaan mittaillut omin päin maastossa.

-SS-

Etkö sä jättäytynykkää kokonaan pois ympistä?

Maakalle - kiitos tiedonhausta ! - tuossa yllä tajus mun kysymyksen, eli
samalla tässä vastaus sun kysymykseen.

EFAn takia viherkesantojen ja/tai typenkerääjien kanssa on
vaan yritettävä temmeltää, ympin ulkopuolellakin, täällä Etelä-Suomessa
Et niikö hyötyä vaikka typen keräämisen tiimoilta koitettava sillekin turhalle.

Olisihan se valkuaispalkkio - sille EFA-alalle kiva lisä. Ja monivuotisen
nurmen suojakasviksi just kans. Kontua tilauksessa, silppuroin sen kärryyn
ja vien syysvehnämaan kynnöksen alle. En rupea puimuria sotkemaan.

Tuo EFA olisi semmoinen harjoittelukehä seuraavan kauden kerääjäkasveille
ja muille, jos vaan sopii säännöksiin. Kesantona voi aika vapaasti harjoitella.

Ajattelin kierrättää EFA alaa, mutta näkee sen sitten, meneekö liian hankalaksi.
Pohjavesialueilla kun ei nähtävästi saisi avo- eikä sänkikesantoa jättää ?
Sama sitten harjoitella retikalla tms.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 09.04.15 - klo:22:28

kyllä mutta niin vaan ne tukitulot on aika tärkeitä ja plumpsahtavat tilille aika lailla helpommin kuin vaikkapa keväästä syksyyn vaalittu viljatonniraha. kyllä sieltä kaikki mahdollinen kannattaa imuroida, minkä järkevästi ittelleen saa. kyl tätäkin satasta vielä ihmetellään joskus 50-vuoden päästä "muistattekos ku semmostaki sai, hahhahahaa".

Älä vaan valitse, se on tuhon tie joka johtaa katalaan hallinnon asettamaan sudenkuoppaan josta eipalata.

Tämäkin sivusto tursuaa kauhukuvia ja esimerkkejä kuinka karmea keksintö on kerääjäkasvi sekä ymppätuki kokonaisuutena.

Oletkos vielä 2007 hengessä mukana ? Aivan ilman tuleva tuki pitäs olla loppu, korvauksista nyt puhutaan. Korvataan ympäristötekojen kulut, ei tueta ylimääräistä, sitten jos se ideologinen taikapöly - typenkerääminen onnistukin, se tuotto on sitten viljelijän tuloa. Epäilen, ettei kyllä näy.

-SS-

toi yläraja oliskin ihan järkevät leikkuri. jättäis kaikkein pahimmilta optimoijilta vähän pois. raja pitäs olla joku 30% että siitä olisi jotain hyötyä ja kannustin toimenpiteeseen ylipäätään säilyisi.

Juu kannustin oli edellisellä kaudella hiukan pienempi (kerääjäkasvialaa kohti)  ja 30%:ko sen alan piti olla ja koko alalle sitten sai sen rahan. Olisiko 1%:lla ollut kyseinen toimenpide, Lähinnä varmaan osa luomutiloista.

Eli kyllä tuo satanen plus koko tila sille, sepäs se on ympäristökorvauksen Hullut Päivät !

Jos se ajateltu kesällä viljan sekaan puisuteltu kerääjäkasvi toimisi selvästi tuottoja lisäävästi, olisi se 100% viljelytekniikkana varmasti suurtiloilla ollut jo vuosikymmenet käytössä ! Ainoa rahassa näkyvä tuotto oletus-homeopaattisen brändituoton lisäksi näyttää olevan tukituotto.

-SS-

Miten paljon te lajittelette tossi-siemenesta isoa, pientä ja köykäistä tavaraa pois?

Mulla lähti ohrasta isoa jyvää olkineen ja köykästä tavaraa ilmalla, kumpaakin noin 2-prosenttia, pikkujyvää noin 3-prosenttia. Pölymoskaakin lähti varmaan liki prosentin verran. Eli noin 8-prosenttia yhteensä.

Paljonkohan sertiviljasta maltetaan ottaa ylimääräistä pois?

Olisiko juurikin tuo 92 prosenttia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 06.04.15 - klo:07:18

Tukipolitiikan kannalta katsoen kannattaisi harkita myös eri valkuaiskasvien seoksia ilman viljaa. Tämä mahdollistaa valkuaiskasvipalkkion. Jossain koulutuksessa sanottiin, että viljaa saisi laittaa sekaan vain "vähän". Kouluttaja arvioi, että osuus saisi olla vain 6-7 %. Siksi jotta saisi hyvän valkuaissadon kannattaisi ehkä harkita jotain herne-härkäpapu-virna- tyyppistä sekoitusta. Kerääjiksi vaikka persianapila westervoldinraiheinä. Ruokinnasta en aivan tarpeeksi ymmärrä. Ajattelin vain asiaa talouden kannalta. Jos puhtaampi valkuaiskasviseos sopii ruokintaan, voisi taloutta auttaa valkuaiskasvipalkkiolla.

Itekin mietin tuota herne-härkäpapu-vehnä-itrh-per.apila koktailia että viljaa ois n.6-7%. 190€/hehtaari tukea.

Siis italianraiheinä voidaan aina myös puhdaskasvustossa (esim EFA) olettaa aluskasviksi, joka ei haittaa valvonnassa, että olisi väärin kylvetty. EFA alahan on joko viherkesanto, typensitojakasvi(seos) (virna, mailanen, jne) tai herne/papu-tyyppinen siemeneksi viljeltävä valkuais(palkkio)kasvi. Ja näissä EFA-aloilla ei sallittu viljaa mukana ollenkaan. Mutta itsellä olisi mielessä tuota italianraiheinää sotkea.

-SS-

Nyt jo ministeriössä mietitään, entäpäs jos 2 miljoonaa tukiautomaattisatasta tulee kevään hakemuksiin ?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mmm-ker%C3%A4%C3%A4j%C3%A4kasvien-suosiota-vaikea-viel%C3%A4-arvioida-1.105695

-SS-

esimerkiksi Softsalon käyttämä karttaohjelma Nutikka on lohkojen piirroissa valovuoden edellä Vipua.

Ööö jos valovuosi on tuollainen, onko Vipu sitten peräisin jostakin ennen alkuräjähdystä.
Nutikalla en itse saanut muuta aikaiseksi, kuin sekaisin koko Peltotuen.

Semmoinen suunnitelma on.

Suunnittelen Peltotuella kaiken valmiiksi. Tukioptimoinnin osalta laskelma näyttäisi ympäristökorvauksen maksujen osuudeksi koko tukipakettiin 17.5%. Eli aikas pienestä osuudesta on kyse, viljelymaan osalta. Jos ei-viljelyoptimointi olisi kyseessä, totta kai silloin lähestyisi noin 50% osuutta.

Tukioptimoinnin käyttö oli jotenkin sekavaa. Eli ajatus oli laittaa viljeltävät kasvit tuloinen ja kustannuksineen siihen suunnittelulehdelle. Sitten käynnistettiin tukioptimointi ja valittiin sopivasti eri kasveille lisärahaa, kuten kasvipeitteisyyttä ja kerääjäkasveja. Huomasin ongelmaksi sen, että ohjelma yhdisti eri lohkoilla olevan saman kasvin yhdeksi riviksi, joten kasvipeitteisyys ei onnistunut järkevästi. Kiersin ongelmaa päättämällä jo etukäteen kasvipeitteisyys -toiminnossa miten äestetään ja kynnetään kulloinkin. Eli rajoitin vapaata pelailua jo valmiiksi lisää. Suunnittelin siis alustavasti vuoden 2016 syysviljojakin ja kevytmuokkauksia.

Sitten Peltotukipron lisäosan, tukioptimointiin, täppien lisäämisellä ja poistamisella ei juuri kuuhun menty. Vain lähinnä kerääjäkasvin lisäys lisäsi merkittävästi tukipottia. Koska LHP tai suojavyöhykettä tai riistaa ei ollut alun perinkään suunniteltu harrasteltavaksi täällä suunnalla, ei niitä tietenkään tullut valmiiksi tukioptimointiinkaan. No, se hyöty tukioptimoinnista oli, että ne tuet summineen sai siirretyksi yhtä nappia painamalla sinne lohkosuunnitelmiin. Muuten tukioptimointi-osio jäi todella hämäräksi, että mitä sillä oikeastaan voisi tehdä ? Kokeilla kerääjäkasvin vaikutusta ? No se nyt muutenkin on helppoa kun on tasaluku, menee päässä laskien. Miten siihen optimointiosaan saa rinnakkaisia tuet-edellä suunnitelmia kokeilluksi ?

Esimerkiksi niin, että viljelen koko alalla suojavyöhykettä. Viljelen koko alalla riistapeltoa, luonnonhoitopeltoa ja suojavyöhykettä. Tai viljelen koko alalla hernettä kerääjäkasvilla.

Huoh. No eipä tuo meikäläiselle hyödyksi ollut. Kun en osaa suunnitella tuet edellä.

-SS-

Viherlannoitusnurmen ja viherkesannon eroa valotettiin Maaseutumedian kysy-vastaa-palstalla.

VIHERLANNOITUSNURMI:
– viherlannoitusnurmi ei ole pysyvän nurmen kasvi
– peltoalasta 100 % voi olla viherlannoitusnurmella
– viherlannoitusnurmi saa samat tuet/korvaukset kuin rehunurmikin (muissa lohkotoimenpiteissä on eroa) pl kasvipeitteisyys+RTK ?-SS- huom.
– siemenseoksessa oltava vähintään 20 % typensitojakasvia
– voi olla samalla lohkolla kolme vuotta peräkkäin
– viime vuoden viherlannoituslohkon voi ilmoittaa viherlannoitusnurmeksi ja se voi olla edelleen kolme vuotta
– lohkolta saa korjata sadon
– voi päättää ennen syysviljan tai -öljykasvin kylvöä, muuten voi päättää 1.9. alkaen kasvinsuojeluaineilla, muokata saa 1.10 alkaen
VIHERKESANTO:
– viherkesanto on pysyvän nurmen kasvi
– kesannolle maksetaan perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki sekä luonnonhaittakorvaus
– jos kesantoalaa on yhteensä yli 25 % peltoalasta, ylimenevälle alalle ei makseta luonnonhaittakorvausta
– jos kesantoa ja luonnonhoitopeltoa on yhteensä yli 25 % peltoalasta, ylimenevälle alalle ei makseta luonnonhaittakorvausta
– ei ole rajoitusta siemenillä paitsi pohjavesialueella, jossa typensitojakasveja saa olla enintään 20 %
– saa päättää 1.9 alkaen muokkaamalla tai kasvinsuojeluaineilla tai 15.7. alkaen, jos kylvetään syyskylvöinen kasvi
– saa korjata satoa kasvukauden aikana
– vaikeissa rikkakasvitapauksissa voi käyttää kasvinsuojeluaineita kasvukauden aikana
– ei ole niittopakkoa, mutta rikkakasveja torjuttava esim. niittämällä
 Jos viherkesanto ilmoitetaan viherryttämisen ekologiseksi alaksi (Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Ahvenanmaalla)
– kesannon saa päättää 15.8. alkaen jos kylvetään syyskylvöisiä kasveja
– sadon saa hyödyntää 15.8. alkaen

Nyt sitten on semmoinen tieto, että EFA - viherkesanto vaikka siinä on nurmikasvia, ei ole pysyvän nurmen alaa. Mutta jokainen ylimenevä aari on.

-SS-

Nii, integroidusta kasvinsuojelusta, kasvitautiennustemallien toimivuudesta on tehty Mustialassa opinnäytetyökin:

Mäkelä, Aleksi. Viljojen kasvitautiennustemallit, tarve ja käyttökelpoisuus. Mtt / Mustiala. 2010

Dokumentista kävi ilmi hauska yksityiskohta tehdyssä kyselyssä: Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä rutiininomaisesti kasvitauteja torjuvat olivat keskimäärin alaltaan pienempiä tiloja, koulutus puutteellinen ym. Myöhäisessä vaiheessa tarkennetusti ruiskuttavat olivat suurtiloja, joiden isännät myös koulutetumpia.

Eli ammattitaidoltaan edistyneimmätkö vain näkivät sen olennaisimman ruiskutus-rahaikkunan ajankohdan ?

-SS-

Lähdetään kasvilajivalikomasa kerääjäkasvi edellä, silloin ei mitään ongelmaa. Seuraava kerääjäkasvipaketti on mielestäni ihanteellinen kerääjäkasvin viljelyyn; kevätruis, Juuso. Kerääjäkasvin kylvömäärä, tarpeellinen; pakollisen päällyskasvin eli kevätrukiiin  kylvömäärä 200 kpl /m2. Lannoitus: 15 kg N . Kerääjäkasvi ei kasva läpi. Ruiskutukset: 2 x 1.5 litraa Moddus, pensastumisvaihe ja ennen tähkälletuloa. Muita ruiskutuksia ei tarvitse. Tässä paketissa voi käyttää myös virnoja, mailasia, epäilisin.

Jos korrenvahvistusohjelma toimii, on Juuson pituus vain 2  m , normaalistihan se on 2.8 m. Aika rehevää kerääjäsatokasvia pitää olla, jos päälle kasvaa. Tietty jossakin vanhemmassa Sampossa terän ylin korkeus on vain metrin luokaa, vastaavasti esim. JD pystyy puimaan 1.5 m:stä helposti.

Ja ai että vihertää kummasti, varsinkin jos laittaa yläseulan tilalle pellin.

Niin, tukitaso, 54+100+40 = 194€ Jos jättää kasvipeitteisyydeksi, ja 74% kevätruista plus jotakin EFA nurmea, aika lähellä on vielä se 248€ . Ei paljon kannata putuista ja märkää kevätruista kuivaajan siiloon viedä, tuollaisella kerääjäkasvisadolla !

-SS-

Jos ei ole ymppiin sitoutunut, ja laiminlyö kasvinsuojelukirjanpidon tai tekee sen huonosti, esim. ei merkkaa kynnysarvoja, niin miten rangaistaan? Leikataan tilatukea,lfa:ta tms.?

Kasvinsuojeluaineita on käytettävä asianmukaisesti havaitun tarpeen mukaan ja käyttöohjeita noudattaen. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään ammattimaisesti, myös integroidun torjunnan yleisiä periaatteita on noudatettava. Laki 1563/2011. Periaatteet ovat asetuksessa 7/2012

Siis MMM asetus 7/2012 koskee sananmukaisesti ympäristökorvaukseen sitoutuneita ! Yleisten ehtojen kohdalla se jää taka-alalle, koska sitä ei liene suoraan mainittu.

Mitä ne kynnysarvot sitten on esim. rikantorjunnassa?
Pitääkö lähteä konttaamaan pelloille ja laskemaan rikkojen määrää neliöllä

Kyllä. Leveälehtisillä kasveilla on määritelty kynnysarvo 125 leveälehtistä rikkakasvia neliömetrille.
Tietoa on ollut kyllin tarjolla, kellokkaat, jotka ovat hankkeeseen saaneet rahoitusta, eivät
ainakaan täällä Uudellamaalla ole piilottaneet vakkaansa asian tiimoilta.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/pesticidelife

Lukutaidottomille on myös opetusvideot.

onko jossakin virallisesti määritellyt kynnysarvot eri rikoilke, entä tautipuoli? Miten määritellään kynnysarvot, joiden ylittyessä voi vasta tehdä tautiruiskutuksen? Varsinkin kun monet kasvitaudit on sellaisia, että kun oireet näkyvät lehdissä, on jo myöhäistä ruiskuttaa, entä miten valvotaan sitä, ettei joku mene ruiskuttamaan rikkoja, kun kynnysarvot ei vielä ole ylittyneet?  Ja vielä yksi kysymys, kuinka usein se kynnysarvojen määrittely tehdään? Käydäänkö joka päivä joka lohkolla määrittelemässä sen päivän kynnysarvotilanne, jotta ei varmasti mennä liian aikaisin ruiskuttamaan?

http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti108.pdf

Kynnysarvot kasvintuhoojille löytyvät tuolta. Ennustemalli (kirvatalvehdinta, kasvitautiennuste) antoi paremman vasteen kuin peltotarkkailu. Ennustemallia saanevat käyttää Webwisu-asiakkaat. Tai Agrimarketin verkkokaupan asiakkaat, pitääpä tsekata. Huomattavaa on, että IPM oppaissa todetaan, että peittaus on ensisijainen kasvitautien torjunta, eli peittaamattoman siemenen käyttö tavallaan poissulkee kasvitautitorjunnan oikeutuksen. Ettäs tiedätte. Nykyäänhän se on semmonen siilosta peltoon ja ruiskulla sit prosaroo delaroo pyörittelemään. On laiskalle helpompi tapa ollut.

Kaiken kaikkiaan, integroidun kasvinsuojelun ohjeiden kirjaimellinen noudattaminen tekee touhusta varsin työlästä.

Tell me about it. Eli ideologinen luomu vyöryy sinua kohti monesta suunnasta, porkkanaa ja KEPPIÄ, kas. Kohta et pysty enää torjumaan sitä, vaikka öhtiäiset saisitkin tapetuksi vielä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 02.04.15 - klo:21:08

Peltotuesta on julkaistu uusin versio, jossa kaikki uudet jutut pitäisi olla mukana, onko kukaan testannut, onko kunnossa?

Äkkiä kokeiltuna ei ole kaikki kunnossa. Lantapoikkeuksella antaa käyttää satotasokorjausta, ja jos ite laittaa satotasoksi perustason, myös typen satokorjaus luonnollisesti nollautuu. Mikä nyt on oikea tulkinta tuossa typen korjauksessa lantapoikkeuksen kans, jää nähtäväksi.
Fosforin viljavuustasolla korkea, ohjelma ei anna käyttää satotasokorjauksia, vaikka viljalla tämä olisi sallittua. Tämä on selvä vika ohjelmassa.

Näyttäisi toimivan fosforisatotasokorjaus vaikka korkea, ja tasaukset myös. Muutaman kilon verran liian alhaisia typpiarvoja antaa, laskeskelin jo sen taulukon viideltä vuodelta joka lohkolle. Oletettavasti laskee lohkorajojen mennessä eri tavalla kuin ennen, jonkin näköisen pienimmän vaihtoehdon monesta ?

Kuvaavaa on kunkin käytetyn lajikkeen ravinnetarvesuositus, joka menee lähes aina ympäristökorvauksen salliman päälle, kuitenkin vielä reilusti nitraattidirektiivin alle.

-SS-

Entäs karjatilat? Kuinkas meinaatte lantanne kanssa elää? Saatteko mahtumaan omille tai naapurin pelloille kaikki fosforinne jos sitoudutte?

Naudanlantahan ei ole ongelma, varsinkin kun rehunurmille sallitaan lantapoikkeuksella hyvästä alkaen 20 -> 40 kg ja perustaessa 10 - 52 kg. Koskee siis lähinnä kanafarmeja ja osin sikatiloja Sikatilat muutenkin menossa jo konkkaan, eli kanakopit kärsivät fosforipöhössään. Siat eivät nokittele fosforeita niin pahasti. Auttaa lantapoikkeus myös viljalla, kun hyvä-luokasta lähdetään 15 ( 5) kg annoksesta, eli 15m3 kiinteää naudanlantaa, 30 m3 naudan lietelantaa. (Suluissa keinolannoitusraja)

-SS-

En ole vielä lukenut, mutta tämän hetkinen käsitys...

Poisjäämällä lannoittaminen varsinkin fosforin suhteen helppottuisi paljon eikä typpeäkään tarvitsisi kovin paljoa ajatella. Kasvinsuojelu ei käytännössä taitaisi helpottua yhtään, eikä vissiin kirjanpidosta koituva vaiva (paitsi P ja N suplinta jäisi pois). Jos se peltomaan laatutesti menee näppärästi yhden A4 täyttämisellä ilman mitäan kuoppien kaivelua, lierojen lasketaan, veden imeytymisen ihmettelyä ja hiilidioksiiden tuotannon mittaamista, niin eipä siitäkää niin kovin paljoa vaivaa ole. Jos tuollaisia pitäisi ryhtyä määrittämään, niin kynnys jäädä ulkopuolelle putoaa paljon.

No  yleisten ehtojen kasvinsuojeluaineet, käyttökirjanpito 3 v  ympäristösitoumus 4 vuotta.

Yleiset ehdot, käytetään myyntipäällyksen määrittämällä tavalla, ainekirjanpito ja käyttökirjanpito, mitä on torjuttu, esimerkiksi "torjuttu oman mielen järkkymistä kaikkien maailman öhtiäisten varalta" kelvannee hyvin.  Ympäristösitoumuksessa LISÄKSI "tulee noudattaa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita" , niitä kuutta mainitsemaani kohtaa, joissa esim.  muut torjuntamenetelmät on käytettävä hyväksi ennen kemiallista torjuntaa. Siksi sitoutuneelle esimerkiksi viljelykierto ohra-ohra-ohra-ohra -ohra on ongelmallinen, jos sellaisessa viljelykierrossa käyttää tautiaineohjelmaa.

Eli tukioppaasta suoraan:

"Lisäksi sinun tulee noudattaa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita:
1. Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjunta- ja hävittämisvaihtoehdot
2. Kasvintuhoojien seuranta ( tarvitaan vähintään agrimarketin kasvitautiseuranta tms)
3. Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen , kynnysarvot kirjattava
4. Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät, ENNEN kemiallisia menetelmiä
5. Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen (jatkuvatottumuskäyttö on tuota just)
6. Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu"

Hakuopas s. 73-74

Niille, jotka eivät suostu lukemaan mitään ohjeita, voisi ehkä todeta,
että elämä ei ole samanlaista siinä ympäristösitoumus- karsinassa.

-SS-