Olipas loistava pätkä. Juuri tällaista pitäisi nähdä/tehdä enemmän. Viritellään vanhoja koneita omiin tarpeisiin sopivaksi, mietitään jatkuvasti uusia työtapoja ja esitellään avoimesti takaiskut ja onnistumiset.

Juuri näin. Konekaluston hankinnassa on pidetty järki päässä, eikä kannettu rahoja konemyyjille. Hatunnosto Magnukselle.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 19.02.11 - klo:11:12

Oletteko te ottaneet EZ-250:een sen AG15 antennipaketin mukaan, eli onko se välttämätön lisävaruste.

Kyllä kannattaa tuo parempi antenni ottaa, ei sillä pienemmällä tee mitään. Jonkin verran metsän reunat tuottaa katkoksia signaalin tuolla AG15:stakin. Joutuu semmoisissa paikoissa päisteet tekemään leveämmiksi (useampia reunakierroksia), jotta ei urille käännyttäessä joudu arpomaan oikeaa kohtaa signaalin puuttuessa.
On muuten tuo opastin kätevä laite mm. salaojakaivojen ja -putkien, kaapeleiden yms. merkinnässä. Löytyvät vielä myöhemminkin maan alta kun tietää mistä etsiä. Puolen metrin tarkkuus yleensä riittää salaojaa etsittäessä, jos on soraa käytetty.

Tätä olen vähän pelännyt. Hyvä kun joku ottaa asian puheeksi. Eli jos on paljon pieniä metsäisiä reunoja/peltoja onko vaahtomerkkari silloin kuitenkin tehokkaampi/halvempi? Ja miten muitten merkkien laitteet toimivat metsänreunoissa?

No se on sitten kunnon kyntö kuorijoilla yms. tai muuten ei hyötyä ole. Ilmeisesti tarkoitat kasvijätteessä muhivia tauteja ja homeita. Kultivointi tai matala lautasmuokkaus jättää kuitenkin edelliset rojut sen verran pintaan ja osan pinnalle, että kyllä ne siitä syksyn aikaan oraaseen hyppää. Kevätviljoilla tilanne voi olla eri kun talvi pakkasineen ja maatuminen tappavat ehkäpä muokatussa maassa kasvintuhoojat paremmin, mutta syysviljoilla saastunta tulee usein jo syksyllä.

Elikkäs taas arvoon arvaamattomaan nousee kasvinvuorottelu ja viljelykierto. Se on muuten kumma juttu, että usein apu näihin modernien systeemien ongelmiin löytyy aikalailla perusasioista.

Tähän vielä, että vanhoissa maatilakirjoissa mainitaan lähes aina tilan viljelykierto/-kierrot ja lopussa voi olla maininta talon värkeistä. Nykyään lehdissä kun on juttu eturivin maatiloista, niin jo ennen otsikkoa kuvassa paistatellaan uutuuttaan kiiltelevien vermeiden lämpimässä syleilyssä.

  Toi on kyllä ihan totta. Kyllä viljelykirto on tärkeä asia. Minä olen nyt koittanut parantaa tilannetta mahdollisimman vähällä muokkauksella, VL-nurmella ja kuminalla, mutta jotta multavuutta tosissaan saisi lisää, pitäisi ehkä vielä keksiä jotain muuta. En tiedä olisiko tosta apua.. http://www.humuspehtoori.fi/

Lainaus käyttäjältä: Kp - 17.02.11 - klo:11:00

-syysvehnän kylvö ilman vantaita maan pinnalle.  Uskomatonta, hyvä kasvusto,
  vaati vain kunnon sadekuuron.

Tuota syysvehnän kylvöä pintaan on joskus kokeiltu rapidillakin ja ainakin silloin toimi hyvin. Turhaan vaan tuli otettua urakoitsija kun samaan tulokseen olisi päässyt omalla laahavannaskoneella.

Siemen tarvitsee kostetta itääkseen ja syksyllä sitä on monesti riiittävästi saatavilla, ei välttämättä tarvitse apulannanlevitintä kummenpaa kylvinkonetta. Siinä suorakylvöä mahdollisimman pienillä pääomakustannuksilla

Itsellä pahin epäonnistuminen Urholla syyskuun 19 päivä urakkarapidilla märkään savimaahan kylvettäessä, väkisin kylvettiin 5ha osa lautasmuokkarilla ajaen osa sänkeen. Multavammat paikat onnistuivat parhaiten, muuten ihan pommiin.

Minusta olisi siellä loimaan kokeissa mukava nähdä, mitenkä syyskasvien kylvöt onnistuisivat esim hybridi ruis. Edelleen olen Kp kanssa eri mieltä siitä, että kynnöllä saadaan vesi tilaa juurille, nimen omaan syksyn tarpeita varten. Talvi kynnön jälkeen tietenkin taas tiivistyttää maata.

Kyllä VM on nimenomaan SUORAkylvö kone, vetotehon tarve on aivan eri luokkaa kuin vaikkapa rapidilla, varsinkin jos sitä tehdään diskit alhaalla.

Tämä koskee nyt sitten savimaita, mullasta enkä turpeesta en tiiä mittään:

Kyllä se nyt vaan niin on, että jos suorakylvö ei onnistu maan tiivistymien takia niin ei se ole menetelmän vaan pellon vika. Kynnöllä voidaan luoda vuodeksi kerrallaan keinotekoisesti hyvät kasvuolosuhteet, mutta samalla haudataan kasvijätteitä mädäntymään lähes hapettomiin oloihin ja kiihdytetään hiilen häviämistä maaperästä. Tietysti ensimmäiset kasvukaudet ovat hankalia, kun maassa ei ole LUONTAISESTI syntyneitä kanavia juurten hengitykselle/kaasujenvaihdolle ja samalla imeytymisteitä ylimääräiselle vedelle. Yksipuolisessa kevätviljojen viljelyssä tällaisen luonnollisen rakenteen syntyminen vie huomattavasti aikaa. Ja kuten Kp totesi, tällainen luonnollinen maan rakenne on aivan erilainen kuin muokkaamalla saavutettu mm. maan kantavuuden lisääntyessä. Omana huomiona on kanssa ollut, että hyvinkin märissä olosuhteissa puimuri ei juuri koskaan uppoa vaan ainoastaan havaittavissa on purseet pyöränjälkien ympärillä. Eli toisin sanoen pelto kuivaa alhaalta käsin, kun taas kynnetty maa on märkää mössöä anturaan asti, joka tosin hyvin tiivistettynä kantaa mitä vaan. Ja kaikki kulminoituu asiaan, joka monelta unohtuu, eli akselipainot ja pintapaine on pidettävä kurissa sekä märkänä väkisin touhuamista on vältettävä.

Lopuksi talousasiaa sen verran, että sanotaan mitä vaan niin sen viimeisen viljakilon rajakustannus on kaikista suurin...

Minulla on sellainen käsitys että suorakylvössä maan katavuuden parantuminen ei johdu maan rakenteen parantumisesta vaan yksinkertaisesti siitä että pellolla on aina sitä vanhaa juurimassaa joka tekee pinnasta kovan. Aivan samalla lailla nurmet kantavat hyvinkin paljon painavampia koneita kuin kynnetyt viljamaat. Samaten metsässä ajokoneen kanssa pehmeillä paikoilla ajattaessa, niin kauan kun maanpinta kestää rikkoontumatta, painumia ei synny, mutta heti kun pinta menee rikki, kone voi upota vaikka kuinka syvälle.
Jos mentäisiin kyntämään vuosikausia aito suorakylvössä ollut pelto, väittäisin ettei sen kantavuus ole yhtään sen parempi kuin perinteisesti joka vuosi kynnetynkään.

akselipainot ja pintapaine on pidettävä kurissa sekä märkänä väkisin touhuamista on vältettävä. Tämä on tärkeää, lautasmuokkaimella saadaan paljon pahaa aikaan jos ajetaan märkänä. Keväälläkään ei saisi liian märkää maata mennä avaamaan, vaikka juuri sen takiahan sinne mennään että saataisiin kuivaminen alkuun. Sitten kun kylvön jälkeen tulee kuivakausi peli on menetetty.

Mielestäni suorakylvö toimii parhaiten savimailla kevätkylvöissä, jolloin suurin kasvua rajoittava tekijä on kosteus. Näillä meidänkin vähä multaisilla savimailla joiden viljelykirto takavuosina on ollut vilja-lumi-vilja, se auttaa kun on ensin onnistuttu tuhoamaan kaikki multavuus.
Syyskylvöissä tilanne taas on toinen. Maahan pitää saada sitä vesitilavuutta, joka parhaiten onnistuu kynnöllä. Suorakylvöllä oraat helposti kärsivät liiasta vedestä. Keväällä tilanne voi sitten taas olla toisinpäin, eli on liian kuivaa, silloin taas syksyllä suorakylvetyt kasvustot kasvavat paremmin kynnetyihin verrattuna.

Olisi hauska kuulla minkälaisia kokemuksia porukalla on nimenomaan syyskylvöistä, kyntö vs suorakylvö onko joku onnistunut saamaan kyntämällä huonomman sadon?

Hukissa on puolenkymmentä vuotta vanha comerin levyakseli. Tuntuu lingon rakenne ja alennusvaihde helpottavan akselin elämää ratkaisevasti.

Aiemmin ei voinut kuvitella 252 Eskon ja 6300 valmetin kanssa että olis vedellyt lingontäysiä suvilunta ja sitte suorilta laittanut puhalluksen päälle. Oli niin julmettu rasitus että meinas traktori kyykähtää ennenkuin sai voa akselin pyörähtämään. Sääliksi kävi silloin voimanoton pakkaa.

Hukissa kävi tässä aika iso kivi sisässä, alkoi luistamaan siirtolapojen kiinnityksestä akseliin. Liekö levykytkin jumissa ?

Ei välttämättä, minä onnistuin tänään imuroimaan Hukin sisälle lekaharkon joka hauskasti kiilautui kattoa vasten, eikä nivelakselin murtopultti lauennut vaan samasta kohtaa antoi peräksi kuin sinulla.
Onko muilla Hukilaisilla ollut sellaista vaivaa, että linko pakkaa heittosiivikon takaa itsensä täyteen lunta perän suojapelliä vasten, niin pahasti että pellit täytyy välillä irroittaa ja hakata jäät irti. Tehnyt tämän jo useampaan kertaan tänä talvena, muina talvina ei kyseistä ilmiötä ole ollut.

Jos on viissenttinen juuristo syysviljassa, niin kyllä sen pitäisi riittää kaikissa olosuhteissa seuraavana keväänä/kesänä. Maata ei kuitenkaan enää käsitellä keväällä ja kaikki kosteus mitä maassa on, tulee siellä säilymään.

Meinasin että jos rypsissä on paksu viisi senttiä pitkä juuri, mutta sen jälkeen haaroittunut niin mitä se kertoo maanrakenteesta. Eikös sen pitäisi olla vähän niin kuin porkkana?

Tiiviillä savimailla en näe näillä kokemuksilla onnistumisen edellytyksiä

  No eipä ole minullekkaan tullut mieleenkään edes hankkia niitä kokemuksia.
 Jotkuthan kyllä väittävät että kun riittävän kauvan kylvelee suoraan niin maan rakenne paranee...
[/quote]

Vähän olisin samaa mieltä, ei se välttämättä parane. Suorakylvö ehkä parhaimmillaan savipeltojen kevät kylvössä, jolloin kasvua rajoittavana tekijänä on usein kuivuus. Eikös maailmalla sitä nimenomaan käytetä kuivissa oloissa. Syyskylvöille vesitilan saaminen tärkeää, kyntö paras, suorakylvö huonoin ja kaikenlainen muu maanraapiminen siltä väliltä. Paljon tietysti riippuu maalajista, mutta savimailla uskoisin asian olevan jotensakkiin näin.

Suoritin ennakkoluulotonta syysrypsin "suorakylvöä" viime kesänä. Vuonna 2009 perustetut VL-nurmet kylvettiin Largolle Heinäkuun loppupuolella.
Alkuperäinen suunnitelma oli kyntää, mutta koska en ymmärtänyt vahvan apilakasvuston kyntämisen vaikeutta suunnitelmia piti muuttaa. Kasvusto oli lopetettu glyfosaatilla, ja luvassa oli säätiedotuksen mukaan vesisateita viikonloppuna. Kyntämällä työtä ei olisi saatu likimainkaan tehtyä siihen mennessä, joten päätettiin kylvää siemenet ja lannoitteet pintaa. Ensin tehtiin apulannan levitys ja sitten piensiemen kylvinkone nokalle ja lautasmuokkari perään. Vähän sillä sai ravisteltua apilan varsia ja teki se jopa jonkinlaista uraa maahankin jossain kohdilla Saattoi siinä joku naapurikin ihmetellä mitä toi tekee.
Sitten odoteltiin sitä sadetta. Ei tullut, helteet jatkuivat. Rypsi ei jaksanut kasvaa ja luulin jo että koko homma menee 100% pommiin. Elokuulla osa pelloista oli tullut taimelle, mutta yksi erillään ollut ei näyttänyt kasvavan mitään, joten se päätettiin rikkoa ja kylvää syysvehnälle. Luultavasti nekin vähät jotka selvisivät joutuivat kirppujen suihin.
Toiset pellot onnistuivat paremmin, alku tosin näytti sielläkin surkealta, mutta vähitellen kun sää tyyppi muuttui, alkoi rypsikin kasvaa. Etanoitakin taisi syksyllä olla. Nyt paksun lumipeitteen alla on varsin erikokoisia taimia. Hirvet ja peurat pitivät peltoja loppusyksyllä laitumenaan, saa nähdä kuinka paljon vahinkoa saivat aikaan.

Peltoja ei ole kynnetty kymmeneen vuoteen, ainoastaan lautasmuokattu keväällä, syksyllä kultivoitu, lautasmuokattu tai olleet sängellä. Vähän epäilen kuinka syvälle juuristo jaksaa kasvaa, vähän nostelin syksyllä taimia ja näytti että 5cm kasvoi paksua juurta mutta siihen se sitten loppuikin. Kuvakin olisi, mutta mitenkähän sen tänne saisi?

Tottakai pneumat ovat tarkkoja, mutta niin paljon hitaampia ja työläämpiä puomeineen, päivineen. Tavallisella kaksilautas-Bögballella levittää 10 ha/h puheineen ja lastaamisineen, eikä tarvi tolppia ym. väistellä. Ja ihan tasasta jälkeä on syntynyt.

Tuo on ihan totta, hankaliahan ne ovat, sen lisäksi rakenne monimutkaisempi ja vikaherkempi -> kalliimpi käyttää. Se on hinta minkä siitä levitystasaisuudesta joutuu maksamaan. Itse perustelin pneuman sillä että viljelen pieniä ja kumpuilevia peltoja.

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 18.01.11 - klo:23:41

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 18.01.11 - klo:15:33

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 15.01.11 - klo:20:11

   

 .

 Suojalumikin menee yllättävän hyvin läpi. Ja saa ajaa lujaa, normaali reilu 5cm pakkaslunta ei tunnu missään parhaissa paikoissa (F3vaihteella), tuisku paikoissa täytyy hidastaa.

 Aika paljon havainnollistaisi puhumalla ihan nopeudesta, kuin "F3"-vaihteesta. Varmaankin tarkoittaa tosi kovaa vauhtia? 

Ihan totta. Toiseksi isoin vaihde, täysillä kierroksilla luokkaa 35 km/h

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 15.01.11 - klo:20:11

        hukia kattelin mutta sitten kun kyselin niin sen melu ei paljoa kiinnostanut mutta toi näppä on kivan hiljainen, jopa vaiteliaanpi kuin leppä!    mikä on onneksi talojen pihassa yöllä!

 Mikä helvetin melu ja kolina? Laita joku linkoomaan hukilla ja mene kuuntelemaan talon sisälle. Ei kuulu kuin traktorin ääni ja jos kolinoita kuuluu niin miksi pitää laskea ulosoton käyntinopeutta alas? Eihän ne pihat sentään umpihankeen avata ja sen parikymmentä metriä pystyy sillä lingolla vetämään molemmat luukut kiinni huoletta jos lunta on alle kymmenen senttiä.
 Ainut miinus hukissa on nuo jalasten säätö ja painavassa lingossa painopistekin taka osassa niin ohjaus kärsii nollakelissä linko ilmassa ajellessa eli puskee rajusti mutkassa. Etupainot auttaisivat.

Olen myös ihmetellyt että hukia pidetään kova äänisenä. Minä olen ennemmin huolissani
jontikkani pakoputken suojapellistä joka rämisee mielestäni enemmän.
Kyllä Huki on hyvä linko. Yhdeksättä talvea sillä aurataan neljän tunnin lenkkiämme. Suojalumikin menee yllättävän hyvin läpi. Ja saa ajaa lujaa, normaali reilu 5cm pakkaslunta ei tunnu missään parhaissa paikoissa (F3vaihteella), tuisku paikoissa täytyy hidastaa.
Lingolla saa siistin jäljen pihassa, tuulisilla peltoaukeilla taas on tärkeää että auravalli ei jää metrin päähän tiestä kuten auralla helposti käy.
Luulen että linkokauppa käy tänä talvena hyvin, maaliskuussa lunta voi olla jo paljon!

kyllä pneuma on tarkka.
http://www.agrimarket.fi/Koneet/Tyokoneet/Kylvo_ja_lannoitus/Overum_Wing_Jet_-puhallinlevitin/
noi nyt tosin on hullun kalliita.

Taitais tähän koko ongelmaan olla kaikkein yksinkertaisin ratkaisu raivaussaha ja taimikonhoito. Pääpuulajin lisäksi ei jätetä muita puulajeja -> reilusti harvaksi. Jos uuditaminen tehty kunnolla, ei ole tarvetta millekään lehtipuu sekoitukselle.
Silloin
- metsä järeytyy kunnolla
- yhdestä puulajista ei kovin montaa puutavaralajia kerry millään -> tehokasta kone/auto yrittäjille
- raivaus ennen hakkuuta pienentää motokuskin stressiä huomattavasti -> suora verrannollinen ajokonekuskin stressiin, kun motokuski pystyy tekemään työnsä kunnolla.

Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!

Kyllä vms1 ihan oikeilla jäljillä on. Itsekin joskus metsäkoneen kopissa istuneena ymmärrän ongelman.
Ideana sopisi parhaiten juuri harvennus leimikoille. Siellä konekuskien työ helpottuisi huomattavasti. Aukoilla voisi ajatella että tukit ajaisi omiin pinoihinsa ja loput silput (vähemmistö lajit) sitten omaan kasaansa, joka menisi lajittelu terminaaliin. Terminaali pitäisi tietysti olla radan varressa jotta rautatie kuljetus olisi mahdollista suurille tuotantolaitoksille.
Jotta homma toimisi tehokkaasti pitäisi kaikki puunostajat saada mukaan. Kaikkien puut kuljetettaisiin samaan terminaaliin ja sieltä eteenpäin. Moton pitäisi siis lätkäistä pöllin katkaisun yhteydessä eräänlainen viivakoodi puunpäähän, jossa olisi tarvittavat tiedot: esim. kenen pölli, mihin tuotantolaitokseen menossa. Näin ollen siellä terminaalissakaan ei tarvittaisi sitä lajittelijaa, kun pölli tietäisi itse mihin lokeroon pitää tippua 
Jos kerran kaikki puut menisivät samaan terminaaliin, voitaisiin leikkiä vielä lisää ajatuksella että mitä jos luovuttaisiin samalla yhtiökohtaisista koneurakoitsijoista ja siirryttäisiin malliin jossa pitäjässä olisi muutama yrittäjä jotka hoitaisivat koko alueen kaikkien puunostajien puunkorjuun. Olisi eri koneet päätehakkuille ja harvennuksille. Tällöin päästäisiin turhista lavetti/siirtokustannuksista ja kuskien päivittäiset työmatkat lyhenisivät. Eikä tarvittaisi enää ns. yleiskoneita joilla onnistuvat kaikki kohteet (esim. Ergo ja JD1110). Silloin pystyttäisiin saamaan harvennuksille oikean kokoista konekalustoa (esim. ajokoneena Valmetin 830 kokoluokan koneita).
No kukas tämän uuden systeemin sitten maksaisi. Oikea vastaus taitaisi olla että teollisuus/metsäyhtiöt eivät ainakaan. He saavat jo tällä hetkellä puunsa korjattua varsin kilpailukykyiseen hintaan (yrittäjien selkänahasta) valmiiksi lajiteltuna juuri oikeaan aikaan tehtaalle (varastot kumipyörien päällä). Maksajina olisivat siten yrittäjät ja metsäomistajat, alempina korjuu taksoina/kantohintoina.
Harvennus metsiin saataisiin parempi korjuujälki -> pienemmillä koneilla, vähemmän ptl-lajeja->helpottaa moto-/ajokonekuskin työtä.
Koneyrittäjät hyötyisivät pienentyneistä lavettikustannuksista, tehostuneesta puunkorjuusta ja kuskien pienemmistä kilometrirahoista.
Kokonaan toinen juttu on se onko teollisuus lainkaan halukas uudistaa nykyistä systeemiään, edes osittain. Mutta olisihan se hauska nähdä kun sama kone tekisi tukkia Versowoodille ja seuraavana päivänä Finnforestille Vilppulaan. Kyllä se toisaalta saattaisi lisätä motokuskin sterssiä, kun pitäisi miettiä uskaltaako tänään katkaista vielä yhtä mutkaista tukkia kuin eilen, ettei vaan tule raakkipalautetta.
Ehkäpä tämä systeemi joskus tulevaisuudessa mahdollista olisi, kukapa tietää

Sähkö siis talvella kallista ja kesällä halpaa. Milläs me viljat sitten kuivataan sähköllä, öljyllä vai jollain muulla.