Juha selvitti mallikkaasti kantavuuden paranemisen taustoja ja homma on varmasti aika pitkälle noin. Edellisen lisäksi kantavuutta parantaa yksinkertaisesti maan tiivistyminen, jota tapahtuu kun maata ei muokata. Se oli ainoa hyvä puoli, kun pidin sänkipeitettä samalla lohkolla talven yli. Normaalisti märkä pelto kantoi syksyllä paremmin.

Maa ei tiivisty vaikkei sitä muokatakaan.
Parhaimmat muokkarit ovat routa, kasvien juuret, kuivuus ym.

Ei sitä vesitilaa kyntämällä tule.  Pari äestyskertaa ja maa on yhtä tiivistä kuin
ennen kyntöä.
Pitkään suorakylvetyllä pellolla on vähemmän tai ei lainkaan märkiä kohtia.
Eli vesi menee läpi paremmin kun ei ole kyntöanturaa/lautasmuokkain anturaa.
Ja tämä näkyy myös syysviljojen kylvössä, suorakylvetyssä syysviljapellossa
ei ole "vesilammikoita."

Todetaan nyt, että viime vuonna (2010) kynnetyn pellon ruissato oli parempi
kuin oma suorakylvös.
Syynä oli liian myöhäinen kylvö, luultavasti.
Viisaampi olis siihen peltoon kylvänyt keväällä jotain muuta.

Kasvien juuret parantavat osittain pellon kantavuutta, mutta on ollut senverran
märkiä keväitä/syksyjä, ettei uppoamattomuus ole pelkästään juuriston ansiota,
johonkin se vesi häviää, ja epäilen ettei lisääntynyt matomäärä
sitä vettä juo.

Joku mainitsi, että Rapid on hänen koneensa. Ihan hyvä kone, mutta
turhan kallis, jos kylvetään muokatulle, jossa toimis laahavannas tai
kiekkovantaatkin.
Todetaan taas, että mulla oli Rapid 10 vuotta.

Rapidin suorakylvöominaisuudet on siitä kiinni onko koneessa disketit vai ei

Siinähän se onkin, että opetteluun joutuu uhraamaan aikaa ja panoksia. Viljelyvarmuus kärsii.

Mulla ei ole mitään suorakylvöä vastaan, siinä on vaan haasteita, jotka koen omalta kohdaltani melkein ylipääsemättömäksi

Jos ruvetaan halkomaan hiuksia tai vaikka rypsin siemeniä, niin Rapid
disketeillä ei ole (aito)suorakylvöä. Mutta väännetään siitä joskus toiste.

Kahdella naapurilla on ne disketit,  pääsaiassa kokoajan ilmassa.
En nyt senenempää ole kiinnostunut naapurin menetelmistä enkä
ole kysynyt enkä kysy miksi näin.

Niin nämä haasteet, on turvallista pitäytyä varmassa, eikä siinä ole
mitään moittimista.

Itse taas haen jonkinlaista uutta menetelmäätai tapaa -siis haastetta.

Kyntämättömyys kokeilut alkoi jo 1980-luvulla.

tässä joitakin kokeita

-sängen polttaminen, pari äestystä. Hyvä menetelmä, mikä loppui, kun
  meinas naapurilta palaa 200-ha metsää samantein.

-lautasäes. kokeiltiin etenkin sokerijuurikasmaiden syysmuokkaukseen

-jyrsinkylvö ensin syysviljoille, sitten kevätviljoille. Hidas menetelmä,
  vaikka laski kyntöajan pois

-syysvehnän kylvö ilman vantaita maan pinnalle.  Uskomatonta, hyvä kasvusto,
  vaati vain kunnon sadekuuron.

- erilaisia muokkaimia, hankmo, kultivaattori, lautasmuokkaimet. Vaihtelevia
  tuloksia, onneksi sain vanhat koneet myytä hyvään hintaan, kun
 eu:iin liityttyämme muutkin alkoivat kokeilemaan kevennettyä.

-Rapid. kylvöä kaikinlaisiin muokkausmenetelmiin sekoitettuna.
  Rahtisuorakylvöä myös muille, slloin hinta/ha oli hyvä.
  Ensimmäiset suorakylvöt syysvehnillä, sitten myös
  kevätviljoilla.  Mainittakoon tuttavani tokaisu, kun luin ensimmäisistä
  kevätviljojen suorakylvykokeista: "Paljon on turhaa työtä tehty, jos
tuo menetelmä toimii."

- varsinainen suorakylvökone v. 2003 ja vaihto toiseen, varsinaisesti
  vain suorakylvöön tarkoitettu kone 2007.

- vanhasta äkeestä tehty olkiharaproto 2010, ei kunnon tuloksia, vielä.

Onhan tuossa rahaakin mennyt, mutta on myös säästynyt.
Näissä keskusteluissa joskus/aina esittää liian viisasta, joten todettakoon,
että nämä kokeet on kuitenkin koko Suomea ajatellen tehty erittäin pienellä
alueella.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 16.02.11 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.02.11 - klo:18:47

No mites maat kestää nämä äkilliset 60mm tunnissa sadekuurot? Mielestäni niin suorakylvetyt kuin lautasmuokatut kestää sen yhtä heikosti.

***Joo, viime keväänä vettä tuli niin paljon, että maat lähti liikkeelle ja rajaojatkin hävis
jonnekin.
Ei suorakylvetyt sen enmpää kellastuneet, kuin muutkaan. (eikä suorakyväjät)
En mä näistä asioista jaksa vääntää, lopetan suorakylvön heti, jos jokin asia
näyttää epäonnistuvan projektissa.

Toinen ongelma on sen maanrakenteen parantumisaika. Se tuntuu olevan ihan lohkosta kiinni, vaihteluväli ilmeisesti luokkaa 1-30 vuotta. On se vaan tolkuttoman pitkä aika ja siinä moni ehtii kyllästyä. Moni isäntä vaihtaa jo hiippakuntaakin.

*** Sama vastaus, jos homma ei toimi, niin kaivetaan kyntöaurat hallin nurkasta ja
antaa palaa.
Palataan asiaan 30-vuoden päästä.
Saattaa tietenkin olla niinkin, että ne aurat haetaan jo ensi syksynä

Täällä sitkein suorakylväjä luovutti viime vuonna ja hommasi lautasmuokkaajan avuksi. En ole hennonut informoida, että tuskin auttaa mitään.

***Joo, pahempaan suuntaan... olkiharaa kannattaisi testata...

Se on hieno homma, jos omistaa suorakylvölle soveltuvia peltoja. Silloin kannattaa ilman muuta siirtyä siihen, mutta jos sellaisia peltoja ei ole, niin miksi tapella tuulimyllyjä vastaan. Kyllä noilla epäonnistuneilla suorakylvösadoilla on aikamoinen merkitys tilan talouteen.



***Assia on kuitenkin niin, ettei suorakylväjä saa epäonnistua. Jos niin käy, niin koko
Etelä-Suomi tietää sen noi kahden päivän viiveellä.

Ja kaikkein viisaimmat tulevat taivastelemaan, että johan minä prkle sanoin etkä
sää  mua uskonut!!!

Ja kuka hinnoittelee sen mielipahan, joka huonoista kasvustoista syntyy

***Pari pulloa vhiskyä, se riittänee. Hip.

Noin käytäntönä suorakylvö on helkutin vaikea laji. Moni aloittaa niin, että
ensin ostetaan (kallis) kone, säiliöt täyteen tavaraa ja ollaan niin innoissaan, että
kiertokokeetkin muistetaan tehdä vasta parin päivän päästä.

Kuitenkin suorakylvettäessä on työnjälkeä tarkkailtava vielä tarkemmin
kuin perinteisessä kylvössä, lohkojen oikut on opittava paremmin,
ja sitä rataa.  Maltti on valttia.

Siitä se sitten pikkuhiljaa kantapäitten kautta oppia alkaa tulemaan.

Eikä välttämättä kannata alkaa suorakylvämään kaikkia lohkoja heti alkuun.
Tietenkin taas tulee joku viisas mies ihmettelemään, miksi suorak-koneella
kylvetään muokattuun...?

Ja että sais taas jonkun menettämään yöunensa, niin rapid ei
välttämättä ole paras suorakylvökone, vaikka Loimaan kokeessa
hyvin pärjäsikin.
Tuli senverran sadetta, että maanpinnallekin pudonneet siemenet itivät.

Toisin sanoen tarvitaan enemmän ammattitaitoa kun on vähemmän keinoja (koneita) käytössä kuin perinteisissä muokkausmenetelmissä. Totean ettei ammattitaitoni taida riittää tähänkään joten jatkan kyntämistä...

Kyllä sun ammattitaitos suorakylvöön riittää jos minäkin olen siinä joskus onnistunut.
Kyse on vain siitä, paljonko aikaa haluaa ja ehtii käyttämään tähän menetelmään.
Tarvitaan paljon motivaatiota, ettei luovuta heti alkuun, koska ensimmäuset vuodet
ovat luultavasti ne vaikeimmat, ennenkuin pellot "sopeutuvat" suorakylvöön.
Itse en suosittele ketään siirtymään suorakylvöön, koska tämä jos mikä on
ihan isännän oma päätös.
Vanhaa äestä ja auroja ei kannata myydä pois. Jos ei homma toimikaan.

mitä vaihtoehtoja näitä nyt on? suorakylvö sängelle, sänkimuokkaus ja kylvö, kyntö,muokkaus ja kylvö. onko kukaan kylvänyt kynnökselle, luulis ettei ainakaan viljamiehillä luulis olevan ongelma, tietysti vähän maalajista riippuen. omalla kohdalla (kyntöaura,lautasäes,tume combimaster4000) en näe ainakaan polttoainekuluja syynä jättää mitään vaihetta pois, osan tosin kylvän kynnökselle.. niin, ja karjatila peltoa 110ha..

kysyn siis että miksi suorakylvö?

Suorakylvö ei karjatilalle ole hyvä ratkaisu. Lannat on kuitenkin mullattava
ja ehkä nurmien lopetuksessa kyntö on paras ratkaisu.
Kylvettävä ha-määrä on kai aika pieni, koska nurmeakin näyttää
karjatiliolla olevan viljelykierrossa.
Kun olet tuolla kalustolla pärjännyt tähän asti, niin miksi et
pärjäisi tulevaisuudessa.
Jos kuitenkin haluat kokeilla suorakylvöä, niin ota
urakoitsija kylvämään.

-syysvehnän kylvö ilman vantaita maan pinnalle.  Uskomatonta, hyvä kasvusto,
  vaati vain kunnon sadekuuron.

Tuota syysvehnän kylvöä pintaan on joskus kokeiltu rapidillakin ja ainakin silloin toimi hyvin. Turhaan vaan tuli otettua urakoitsija kun samaan tulokseen olisi päässyt omalla laahavannaskoneella.

Lainaus käyttäjältä: -Joomies- - 16.02.11 - klo:21:38

Toisin sanoen tarvitaan enemmän ammattitaitoa kun on vähemmän keinoja (koneita) käytössä kuin perinteisissä muokkausmenetelmissä. Totean ettei ammattitaitoni taida riittää tähänkään joten jatkan kyntämistä...

Kyllä sun ammattitaitos suorakylvöön riittää jos minäkin olen siinä joskus onnistunut.
Kyse on vain siitä, paljonko aikaa haluaa ja ehtii käyttämään tähän menetelmään.
Tarvitaan paljon motivaatiota, ettei luovuta heti alkuun, koska ensimmäuset vuodet
ovat luultavasti ne vaikeimmat, ennenkuin pellot "sopeutuvat" suorakylvöön.
Itse en suosittele ketään siirtymään suorakylvöön, koska tämä jos mikä on
ihan isännän oma päätös.
Vanhaa äestä ja auroja ei kannata myydä pois. Jos ei homma toimikaan.
[/quote]
Toki tällä hetkellä yritetään viljellä kaikkia maailman kasvejakin, tärkkelysperuna, nurmi, kevät- ja syysviljat, sekä kevät- ja syysöljykasvit. Näistä ei oikein saa rakennettua viljelykiertoa jossa pellot "sopeutuisivat" suorakylvöön ja kun sopeutuvat niin kynnetään ja mullataan lantaa kun on tuota karjaakin.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 17.02.11 - klo:11:00

-syysvehnän kylvö ilman vantaita maan pinnalle.  Uskomatonta, hyvä kasvusto,
  vaati vain kunnon sadekuuron.

Tuota syysvehnän kylvöä pintaan on joskus kokeiltu rapidillakin ja ainakin silloin toimi hyvin. Turhaan vaan tuli otettua urakoitsija kun samaan tulokseen olisi päässyt omalla laahavannaskoneella.

Siemen tarvitsee kostetta itääkseen ja syksyllä sitä on monesti riiittävästi saatavilla, ei välttämättä tarvitse apulannanlevitintä kummenpaa kylvinkonetta. Siinä suorakylvöä mahdollisimman pienillä pääomakustannuksilla

Itsellä pahin epäonnistuminen Urholla syyskuun 19 päivä urakkarapidilla märkään savimaahan kylvettäessä, väkisin kylvettiin 5ha osa lautasmuokkarilla ajaen osa sänkeen. Multavammat paikat onnistuivat parhaiten, muuten ihan pommiin.

Minusta olisi siellä loimaan kokeissa mukava nähdä, mitenkä syyskasvien kylvöt onnistuisivat esim hybridi ruis. Edelleen olen Kp kanssa eri mieltä siitä, että kynnöllä saadaan vesi tilaa juurille, nimen omaan syksyn tarpeita varten. Talvi kynnön jälkeen tietenkin taas tiivistyttää maata.

Kyllä VM on nimenomaan SUORAkylvö kone, vetotehon tarve on aivan eri luokkaa kuin vaikkapa rapidilla, varsinkin jos sitä tehdään diskit alhaalla.

Vanhat isännät neuvoo meillä, että rukiille riittää että on siemenen toinen kylki maata vasten, mutta syysvehnä on kylvettävä kunnolla. Muuten homehtuu ja mätänee.

Suorakylvö on muuten tuonut syysviljojen viljelyyn aivan uutta ideaa. Ainakin riskit on pienemmät, kun syksyllä ei aina tule laitettua ainakaan rukiille edes apulantaa ja ainoat kulut on kylvö ja siemen. Mikäli keväällä todetaan että ei prkl, niin on sentään toiminut pyydyskasvina syksyn ja talven yli. On muuten mahtavaa kylvää esim. rypsiä glyfolla lopetettuun tähkällä olevaan rukiiseen, kun kiinni oleva kasvusto ei haittaa työtä yhtään ja muodostaa samalla hienon katteen seuraavalle kasville.

Lisäksi edellisen kasvin sänki sitoo hienosti lunta pakkassuojaksi jo alkutalvesta ja toisaalta hangesta keväällä pilkottava sänki sulattaa lunta ja "ilmastoi" maankamaraa. Hauska seurata oman ja naapurin vierekkäisiä syysvehnä maita keväällä, että miten eroavat kun toinen on lautasmuokattu ja mulla kylvetty expressinä pitkähköön kevätvehnän sänkeen. Tästä kun on aukeaa noin 3 km pohjoiseen niin hirvitti katsoa alkutalvesta kun kova pakkanen ja tuuli korvensivat paljasta pellon pintaa samalla kun sängen suojissa värjöteltiin mukavasti lumipatjan alla.

Vilkas mielipiteiden vaihto jatkukoon

Tuttavani, pitkän linjan syysviljamies on painottanut sitä, että ruis menestyy suorakylvetyssä maassa, mutta syysvehnä ottaa edeltävän kasvin sängestä nokkiinsa. Syysvehnämaa pitäisi siis jollain tapaa muokata ennen kylvöä.

No se on sitten kunnon kyntö kuorijoilla yms. tai muuten ei hyötyä ole. Ilmeisesti tarkoitat kasvijätteessä muhivia tauteja ja homeita. Kultivointi tai matala lautasmuokkaus jättää kuitenkin edelliset rojut sen verran pintaan ja osan pinnalle, että kyllä ne siitä syksyn aikaan oraaseen hyppää. Kevätviljoilla tilanne voi olla eri kun talvi pakkasineen ja maatuminen tappavat ehkäpä muokatussa maassa kasvintuhoojat paremmin, mutta syysviljoilla saastunta tulee usein jo syksyllä.

Elikkäs taas arvoon arvaamattomaan nousee kasvinvuorottelu ja viljelykierto. Se on muuten kumma juttu, että usein apu näihin modernien systeemien ongelmiin löytyy aikalailla perusasioista.

Tähän vielä, että vanhoissa maatilakirjoissa mainitaan lähes aina tilan viljelykierto/-kierrot ja lopussa voi olla maininta talon värkeistä. Nykyään lehdissä kun on juttu eturivin maatiloista, niin jo ennen otsikkoa kuvassa paistatellaan uutuuttaan kiiltelevien vermeiden lämpimässä syleilyssä.

Vilkas mielipiteiden vaihto jatkukoon

Tuttavani, pitkän linjan syysviljamies on painottanut sitä, että ruis menestyy suorakylvetyssä maassa, mutta syysvehnä ottaa edeltävän kasvin sängestä nokkiinsa. Syysvehnämaa pitäisi siis jollain tapaa muokata ennen kylvöä.

Ja omat kokemukset on opettanu että kyntöä ei mikään korvaa syysvehnälle. Huomattavasti harvemmaksi jäi lautasmuokatut. Vesi ei vaivannut missään vaiheessa eikä talvehtimisvaurioitakaan juuri näkynyt. Ainoaksi tekijäksi analysoin edellisvuoden kasvinjätteiden vaikutuksen. Eron huomasi heti keväällä ja annoinkin pienen tujauksen tautiainetta rikkaruiskutuksen yhteydessä lautasmuokatuille oraille, mutta ei auttanut.  Satoeroa oli n. 1t/ha kynnön hyväksi.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.02.11 - klo:16:35

Vilkas mielipiteiden vaihto jatkukoon

Tuttavani, pitkän linjan syysviljamies on painottanut sitä, että ruis menestyy suorakylvetyssä maassa, mutta syysvehnä ottaa edeltävän kasvin sängestä nokkiinsa. Syysvehnämaa pitäisi siis jollain tapaa muokata ennen kylvöä.

Ja omat kokemukset on opettanu että kyntöä ei mikään korvaa syysvehnälle. Huomattavasti harvemmaksi jäi lautasmuokatut. Vesi ei vaivannut missään vaiheessa eikä talvehtimisvaurioitakaan juuri näkynyt. Ainoaksi tekijäksi analysoin edellisvuoden kasvinjätteiden vaikutuksen. Eron huomasi heti keväällä ja annoinkin pienen tujauksen tautiainetta rikkaruiskutuksen yhteydessä lautasmuokatuille oraille, mutta ei auttanut.  Satoeroa oli n. 1t/ha kynnön hyväksi.

Mikä esikasvina?

Mulla lapiorullaäkeellä muokattuja rypsimaita esikasvina, sekä suorakylvettyä ohran ja herneen sänkeen. Kaikki näytti syksyllä mukavalta, ohran sänkeen kylvetyssä oli hieman ohraakin mutta kevät näyttää mitä noista tulee.
Tässä kotivainiolla pitää olla sänkeä suojana, keräämässä lunta ettei tuulet ja pakkanen tapa ennen Joulua. Suojaisemmissa paikoissa voi muokatakin.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.02.11 - klo:16:35

Vilkas mielipiteiden vaihto jatkukoon

Tuttavani, pitkän linjan syysviljamies on painottanut sitä, että ruis menestyy suorakylvetyssä maassa, mutta syysvehnä ottaa edeltävän kasvin sängestä nokkiinsa. Syysvehnämaa pitäisi siis jollain tapaa muokata ennen kylvöä.

Ja omat kokemukset on opettanu että kyntöä ei mikään korvaa syysvehnälle. Huomattavasti harvemmaksi jäi lautasmuokatut. Vesi ei vaivannut missään vaiheessa eikä talvehtimisvaurioitakaan juuri näkynyt. Ainoaksi tekijäksi analysoin edellisvuoden kasvinjätteiden vaikutuksen. Eron huomasi heti keväällä ja annoinkin pienen tujauksen tautiainetta rikkaruiskutuksen yhteydessä lautasmuokatuille oraille, mutta ei auttanut.  Satoeroa oli n. 1t/ha kynnön hyväksi.

Puhutko nyt yhden vuoden kokemuksen antamalla syvällä rintaäänellä?  

Älä ny landehoo heti hitsaa jos vähän luomua kritisoi  

Jep oikein tällä vuoden kokemuksella latelen totuuksia On niitä muutkin täälläpäin testaillu ja todennu saman että kunnon kyntöä ei voita mikään. Helppous kuitenkin houkuttaa niin paljon että nytkin on vierekkäiset lohkot kylvettynä toinen kynnettyyn ja toinen 2x lautasmuokattuun. Keväällä näkee sitten taas tilanteen.
Esikasvina viime vuonna kevätvehnä ja ohra ja tänä vuonna syysvehnä ja kevätvehnä. Rypsin sänkeen varmasti onnistuis hienosti, mutta tahtoo puinti mennä liian myöhälle!

Edit:
Täshän rupeaa aivan pelkäämään että landehoo ja äskooännä vielä muiluttaa mut johonkin luomutilalle syömään viherlannoitusnurmea 

Toi helppoushan se siinä lautasmuokkaajassa kiehtoo. Hehtaarit vaan vilistää silmissä, mutta voi, kun tulee takapakkia, niin johan taas harmittaa. Pakko tunnustaa, että mullakin on yksi lohko syysvehnää lumenalla lautasmuokkarin jäljiltä. Mutta kunnollisella kultivoinnillakin voi minusta tehdä ihan kyntöä vastaavan jäljen. Niin paljon riippuu esikasvista (ja sen satotasosta). Kevväämmällä nähdään miten eri kokeilut luonaa.

Niin, on mulla sitä suorakylvöäkin menossa yksi 20 aarin lohko