Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 9

Viestit - Juha H

Kasvintuotanto / Vs: villisika
: 08.09.17 - klo:23:08
Isoin tietämäni laskettu seurue oli 23 kokoinen.
Just. Huonolta näyttää, kun on ristivetoa, vaikka tilanne on kehittymässä vakavaksi. Oma veikkaukseni on, että kanta laajenee ja kasvaa ympäri Pirkanmaata. Tässä vaiheessa pystyisi ehkä vielä tekemään jotain, mutta sitten kun kanta on tuhansissa, niin sen jälkeen meillä on yksi pysyvä harmi lisää.

Vastaava homma on ollut peuran kanssa. Niitä on täällä ollut iät ja ajat liikaa, jotenkin on selvitty, mutta syystä tai toisesta homma vaan lähti lopullisesti lapasesta. Ensin oli seuralla 70 lupaa, sitten 100, viimeksi 140 ja nyt tavoitteena olisi 170. Tossa sadan paikkeilla vakuuteltiin, että kanta tulee laskemaan, kun ammutaan pelkästään naaraita ja vasoja. Näin lisääntyminen supistuu ja kanta alenee. Käytännön kokemukset oli jo siinä vaiheessa jotain muuta. No, suunnitelma ei ole oikein toiminut, mikä oli odotettavissa

Oli se viime kesäinen rapsifarssi aika kauheaa, kun 46 peuraa ja muutama hirvi laittoi 10ha lohkon uuteen uskoon. Metsästysporukka suositteli korvausten hakemista ja sellaisen teinkin. Sieltä on 3000e myönnetty, mutta vielä ei ole rahoja saatu tilille asti. Nyt on hiukan vaikeaa edes seurata asiaa, kun vipupalvelussa on jo uudet tiedot myönnetyistä tuista jne. Tai ehkä se tieto löytyy jostain, en ole nyt jaksanut selvittää. Tilillä ei kuitenkaan.

Keskusteluja käydään metsästäjien kanssa hämäläiseen tyyliin maltillisesti ja sovinnolla. Asia kyllä pysyy vireillä, mutta tapahtuuko parannusta, sitä en tiedä. Pojat kyllä yrittää parhaansa, mutta tilanne pääsi vähän repeämään. Tässäkin on useita seuroja vierekkäin, suurin osa on hakenut lisää lupia, yksi yritti niitä vähentää, mutta maanomistajat antoivat riittävän ukaasin ja määrä pysyi ainakin samoissa.

Villisika hommaan ei ole tarjota muuta ratkaisua kuin aktiivinen yhteydenpito metsästäjiin. Riistanhoitopiiriinkin voi soitella aikansa kuluksi. Ei sieltä paljon muuta mahdeta, mutta voidaan kannustaa hommiin.

Kyllä noitten kelien kanssa aina pärjää, mutta riistahommissa se lohduttomin tilanne on.

Ennustukseni on, että aina vaan huonommaksi menee.

Näin minäkin luulen.
Siksi olisi tärkeää että asiaan puututtaisiin ajoissa siellä missä se vielä on mahdollista.
Ei tähän viljely hommaan tarvittaisi enää yhtään lisävastusta, kannattavuus ei kärsi enää mitään ylimääräisiä kustannuksia tai tuotonmenetyksiä.
Metsästysseurojen toiminta ei näytä kovin aktiiviselta asia suhteen, passiivisuus tarkoittaa sikapopulaation kasvua, tarvittaisiin toimintaa. Näyttää siltä että tämä on tietoinen valita ja epäilen että samojen ongelmien kanssa painivat pian monet muutkin.
Sioista ei käsittääkseni makseta edes korvauksia.




Kasvintuotanto / Vs: villisika
: 08.09.17 - klo:22:04

Nytkö kaupunkilaismetsästäjät alkaa nuotakin kasvattaa meidän kustannuksella itselleen  >:(
Aikoinaan jo fasaanit potutti, kun tonkivat ryytimaat ja kukkapenkit. Ne alkaa olla pieni riesa nuotten rinnalla.

Eikös villisika ole vieraslaji?
Olisiko siis mahdollista, että ne tonkimat olisivatkin villisikoja ? Voisiko Salon korkeudella olla noita myös ? Puimurin päältä näkyi semmoisia tongittuja kuoppia, vehnäpellossa oli paljon makuuksia ja vaelluspolkuja, ajattelin, että peuroja. Ja peuroja kyllä siellä pomppii.

-SS-


Kyllä se mahdollista on, siitä tonkimajäljestä sen erottaa.  Meillä ei kovin paljon ole peuroja, hirviä sitäkin enemmän mutta eivät nekään tongi.
https://hirvikota.wordpress.com/villisika/


Kai se vieraslaji on mutta hyvin tuntuu kotiutuvan ja nopesti.
Kaupunkilaisia ja maalaisia molempia löytyy.
Katselkaa nyt tarkasti, sieltä puimurin penkiltä saa hyvän tilannekuvan.

Kasvintuotanto / villisika
: 08.09.17 - klo:21:34

Minkälaisia kokemuksia porukoilla on kyseisestä eläimestä ja missä päin Suomea löytyy?
Itsellä tilanne alkaa näyttämään huolestuttavalta kun melkein joka pellolla alkaa tonkimajälkiä olemaan. Kuminasta luovuin ja vehnänkin ajattelin jättää sovinnolla muiden viljeltäväksi. Nämä kasvit tuntuvat olevan käsitykseni mukaan suurinta herkkua, tietenkin perunan ohella. Täällä Teiskossa perunan viljelijöitä ei juuri ole mutta useammman naapurin pikku kasvimaat ovat kyllä tulleet syödyksi.
Ensimmäiset havaintoni sioista olivat talvelta -15 ja kanta on tuhojen perusteella kasvamaan päin. Isoin tietämäni laskettu seurue oli 23 kokoinen. Siat ovat vikkeliä liikkeissään eivätkä kauaa samassa paikassa viihdy. Kuivurin esiputsaus kasat ja sarkaojan penkat multamaalla tuntuvat olevan mieleisiä tonkimis kohteita.
Metsästysseurojen suhtautuminen sikoihin vaihtelee suuresti. Toiset haluaisivat ampua kaikki ja toiset eivät, vaan haluavat "elinvoimaista kantaa" ja ruokkivat niitä varsin voimaperäisesti mm. perunoilla. Ilmeisesti  talviaikainen ruokinta on onnistunut varsin tehokkaasti. Seuroja on meidän kylällä useita ja monet niistä ruokkivat myös peuroja. Valitettavasti sika ei ymmärrä tätä vaan takajaloillaan seisten etusorkat laarissa syö myös peurojen sapuskat.
Toiset haluavat suojella ja toiset hävittää, mutta niistä joiden pihanurmikolla on tongittu ei enää tunnu mukavalta. Yksi hirvikoirakin sai surmansa karjun hampaisiin viime syksynä.

Kasvintuotanto / Vs: saunakukka
: 17.07.17 - klo:21:52
Pitäisi siis niittää pelkät nuput korkealta.
Ainakin timoteillä käytettään tärypöytälajittelua mutta se ei tietenkään ole ilmaista huvia. ajattelin kokeilla niittää pahimpia paikkoja. Saunakukkaa taimettui taas mukavasti viime syksynä.
Kuminassa se ehti ainakin tehdä siemenen ja siitä sitten lajittelu tappiota tulee. Nuput olisikin helppo poistaa mutta siemen irtosi sekaan puidessa ja on hyvin samanlaista kuminan kanssa. Apila puidaan niin myöhään että kerkiävät varmaankin kaikki tippumaan peltoon.
Kasvintuotanto / saunakukka
: 16.07.17 - klo:22:02
Luomussa kun ekaa vuotta ollaan (sv1) niin näyttää siltä etttä ainakin saunakukan kanssa on haasteita.
Koska olisi paras aika niittää siementuotannossa olevia timetei/apila peltoja. Ainakin paikoittaista niittoa täytyy suorittaa mutta koska viimeistään se pitäisi tehdä? Jatkaako saunankukka vielä kasvuaan jos sen niittää ennen kukintaa, toisaalta jos niittää liian myöhään tuleentuvatko siemenet vaikka varsi on katkaistu?
Tarkoitus ajattaa tänä keväänä sian- ja lehmänpaskaa. Kumina kylvetään kuitenkin vasta kesäkuussa, niin onkohan typpihävikki suuri ongelma kun siinä tulee noin kuukauden väli. 25-30 kuutiota leviää, eli typpeä mennee noin 80-90kg/ha.

Ei kai siinä mitään ongelmaa ole, itse en kylvövuonna noinkaan suurta typpimäärä ole käyttänyt.
Saunakukkaa on perinteisesti ollut oikein runsaasti tuossa savisemmassa paikassa.

Miksiköhän Carawayn viljelyohjeissa on maininta , että Goltix olisi sallittu pohjavesialueelle, Ei ainakaan tänään Tukesin tietokannassa sellaista näkynyt.

Pakkauskoko noissa on hieman suuri, näin harjoittelijalle. Fenix 5 l , Boxer 10 l Onneksi Matrigonia voi käyttää myös rapsille. Ja onkin tehokas aine sitkeiden saunakukkien ja ohdakkeiden kurittamiseen.

-SS-

Kyllä sitä on meillä kaikilla, sen takia se Goltix olis varmaan hyvä.
En osaa sanoa miksi, mutta ainakin "Peltokasvien kasvinsuojelussa 2017" se on sallittujen listoilla. Kannattaa varmistaa jostain. Vedä ainakin glyfosaatti ennen taimettumista, sitä ei paljon tarvita. Mulla se on käytännössä ollut 10 päivää kylvöjen jälkeen. Matrigon on hyvä mutta myös kuminaa vioittava, pitää mennä kuminana valkoiseksi jotta teho on hyvä. Kuminan ongelma on kehittymättömät rikkakasviaineet, kenenkään ei kannata panostaa marginaalikasviin, myrkkyjä tehdä ja lupia hakea, ei hyvä bisnes. Berner on edes vähän koittanut, pisteet siitä.



Kuminan siementä on varattu 12 kg/ha. Jos laittaisi 200 kg / ha nitraboria sijoituslannoitukseen. Pohjavesialueella lienee aika haastavaa rikkaruohontorjunta.  Matrigonia ja Targaa ajattelin laittaa, samalla kuin (syys)rapsillekin.

Viljelysuunnitelman tekeminen Peltotukeen on hiukan haastavaa, piti tehdä oma lajike. Siemen ei ollut halpaa, oli Demeter biodynaamista. Nyt sitten tuli mieleen, pitäisikö tehdä rivikylvönä, jotta voi harata.

-SS-

Boxer, Fenix ja Goltix ovat kai sallittuja pohjavesialueella. En lähtisi kikkailemaan haraamisen kanssa jos et luomussa vielä ole. Ruiskuta vaan Fenix+goltix, ja kaksi kertaa. Matrigon vasta sitten jos homma lähtee lapasesta, syksyllä. Myöhästetty kylvö ja idätellä rikkoja toukokuu, kyllä se kumina teillä kerkiää vaikka kylväisit vasta heinäkuulla. Onnea valitsemallanne tiellä, toivottavasti teillä ei ole saunakukkia :)

Metsätalous / Vs: Runkohinnoittelu
: 29.01.17 - klo:10:39
En usko että runkohinnoittelu tulee yleistymään koska se tietäisi ostajille lisäkustannuksia. Tarjousta jättäessä pitäisi olla hyvinkin tarkka käsitys siitä mitä ja minkä laatuista puuta leimikko sisältää. Käytännössä se tarkoittaa että ostajan pitäisi jalkautua maastoon. Nyt tarjous voidaan jättää toimistolla pöydän vieressä, ilman riskiä pieleen menneestä arviosta. Varsinkin sahayhtiön ostajat, joilla on isot alueet, olisivat mahdottoman tehtävän edessä.
Sinänsä runkohinnoittelu on hyvä, minäkin olen yhden aukkoleimikon 2010 vuonna näin myynyt. Lopputulos oli mielestäni hyvä enkä usko hävinneeni kaupassa perinteiseen tapaan verrattuna, saatoin  jopa voittaa. Kuusileimikko sisälsi kohtuullisen järeää tukki metsää, mutta myös pienenpää kuitupuuta joka oli enemmän alueen reunoilla. Luulen että ostomies ei osannut huomioda tätä tarpeeksi. Mittikseltä en kuutioita tietooni saanut, ostaja ei halunnut niitä kertoa, vaan kävin istumassa tutun motonmiehen kyydissä vähän aikaa.
Vaikka runkohinnoittelun haluaisikin ja saahan sen pyydettäessä, yhdeksi muuttuvaksi tekijäksi jäisi lahon määrä. Se kun kuitenkin jää omaksi puutavaralajikseen, koska sen silmämääräinen arviointi on mahdotonta. Toiselle yhtiölle saattaa kelvata pieni laho, vaikkapa sorvin keskellä ja toinen lumppaa armotta sellukattilaan.

Metsätalous / Vs: Runkohinnoittelu
: 27.01.17 - klo:23:44
Juu se parimetrinen egyptinparru ja muut parrulajit paikkais harvennuksella mukavasti sitä tappiota, kun tukkiaines on niin huonoa ettei motokuski yksinkertaisesti voi tehdä tukkia, eikä sellupuutakaan ilkeäisi tehdä. Toki pikkutukin hinta on huonompi kuin oikealla tukilla, mut kokemukseni mukaan ei kummoinen metsä tarvia olla, kun kuituosasta voi muuttaa 25-30% parruksi. Kunhan vaan kuski osaa apteerata (tai viitsii) ja firma ottaa parrua vastaan.

Tuo apteeraus osaa olla monimutkaista, mut hyville kuskeille kuten tuolle kaverilleni se on haaste joka pitää homman mielenkiintoisena. Hän ei mm. tykkää sahata tyvileikkoja jos kyse ei ole tukkipuusta, ennemin ottaa minimimitta ropsin ja sitten arvokkaamman pikkutukin tai tukin. Osa kuskeista saattaa silputa toistametriä tyveä ennenkuin mottimitta käynnistyy. Pieniä juttuja, mutta niistähän se pieni harvennustulo osaltaan lisääntyy.

Juu, parrullahan se yhdistys elää.
Metsänomistajan kannalta hyvä asia, mutta koneyrittäjälle aiheuttaa lisäkustannuksia.
Mitä enemmän lajeja metsässä on levällään sitä hitaammaksi homma käy. Parrulla ongelma korostuu koska se on pientä, kappaleita/motti on paljon. Varsinkin ajokoneen työ hidastuu, kun pölkkyjä on paljon, lisäksi tavara on lyhyttä, joka pitkillä kuljetysmatkoilla on pahasta. Eikä se motokuskinkaan työtä ainakaan nopeuta. Voidaanhan se koivukuitukin jakaa klapiyrittäjän puihin ja sellutehtaan puihin, mutta on siinäkin aika sohlaaminen. Osa parrun hinnasta siis pitäisikin huomioida koneyrittäjän taksassa. Sitten vielä jos sekametsässä puulajisuhteet ovat tasan ja haapaa ja leppääkin löytyy niin siinä on toistakymmentä lajia. Tähän kun vielä lisätään pieni hehtaarikertymä niin yhtä lajia/ha on todella vähän, tietää rankkoja sekakuormia tai vajaita kuormia. Seuraavana automies kiroaa pieniä nyssäköitä tienvarrella. Laatu sitä ja toinen tätä, kustannukset lisäätyvät sielläkin. Pomojen olisi siis tärkeää ymmärtää mistä leimikoista parrua kannattaa ottaa ja mistä ei.

Metsätalous / Vs: Runkohinnoittelu
: 27.01.17 - klo:21:59
Onhan sitä markkinariskiä osattu jo iät ajat siirtää asiakkaan suuntaan. Sellufirmoilla on helpompaa kun suuremmat volyymit kuittaavat pienet vaihtelut.

Just eilen juteltiin luotto-motokuskin kanssa tukin laadusta ja hinnoittelusta. Näin keväästä ja sahatavaran markkinatilanteen ollessa kehno, on hinnoittelu ja laatukontrollointi nuivaa. Ero on niin suuri verrattuna hyvään suhdanteeseen että harva metsänomistaja sitä edes ymmärtää. Sellufirmojen ostohinnoissa tuo ei näy tasaisempien puuvirtojen takia.

Minä juttelin ostomiehen kanssa mitta ja laatuvaatimuksita. Kyselin kun mäntytukista ei kukaan käytännössä alle 43 pitkää halua. Ehkä jotain mittoja voi jollakulla olla mutta käytännössä montaa prosenttia niitä ei saa olla. Minulle tuli ainakin uutena tietona se että eurooppaan menee pitkää mittaa sen takia paljon, kun niillä on itsellä riittävästi niitä lyhyitä. Toisin sanoen paikallisten huonolaatuisista metsistä saa ihan riittävästi lyhyitä tukkeja, ne ostaa meiltä sitten ne mitat mitä niiltä puuttuu eli pitkää.

Pohjois-Afrikka olisi tärkeä markkina alue, mutta kun siellä on nyt vähän epävakaista.

Kasvintuotanto / Vs: apilan siemenviljely
: 18.09.16 - klo:20:34
Reglonee ei vissiin suositella kuin viimeisen vuoden kasvustoon enään, eli pakkohan sen on onnistua.

Joo, näin kai, mutta olen ymmärtänyt että jotkut vetää silti, aine ei kai tapa juuria ainoastaan verson. Mutta käy ilmeisesti ilmankin kun nuffieldmasterkin on kerta onnistunut. Vihreä varsi tuntuu sitkeältä mahtaako se tehdä ongelmia. Onko joku jättänyt pahnat pitkäksi ja puinut toiseen kertaan?
Kasvintuotanto / Vs: apilan siemenviljely
: 18.09.16 - klo:19:37
eilen aloiteltu apilanpuinti. Kuinkas se on muilla sujunut?

Hidasta ja koneelle kovaa leikkiä mutta on kait se sen arvoista.

Itellä ei tänä vuonna ole, mutta asiakastöinä teen apilanpuintia.


Pitäisi ekaa kertaa yrittää, mutta vielä en ole uskaltanut, kolme hehtaaria odottaa.
Onko sinulla apilat käsitelty reglonella vai onnistuuko ilman. Nuput alkavat nyt irrota ja kara jää varteen kiinni, toisaalta pelto vielä vähän kukkii, joten korjuu ajankohdan määrättäminen tuntuu hivenen haasteelliselta.
Puimurin säädöistäkään ei ole mitään hajua...


Kasvintuotanto / Vs: Etanat
: 30.08.16 - klo:10:08
Miten pitkään etana vaara on rapsilla¿? Puinti aikaan ole joutanut käymään rapsi pellolla!

Varmaan riippuu etanoiden määrästä, jos on epätasaista ne on vaarassa pitkäänkin. Sitten on varmaa kun maa alkaa peittyä.
Täällä on selvitty etanoista ilman isompia tuhoja, seuraavaksi odotellaan koska hirvet ja peurat hoksaavat naatit.
Sivuja: [1] 2 3 ... 9