Tämä koskee nyt sitten savimaita, mullasta enkä turpeesta en tiiä mittään:

Kyllä se nyt vaan niin on, että jos suorakylvö ei onnistu maan tiivistymien takia niin ei se ole menetelmän vaan pellon vika. Kynnöllä voidaan luoda vuodeksi kerrallaan keinotekoisesti hyvät kasvuolosuhteet, mutta samalla haudataan kasvijätteitä mädäntymään lähes hapettomiin oloihin ja kiihdytetään hiilen häviämistä maaperästä. Tietysti ensimmäiset kasvukaudet ovat hankalia, kun maassa ei ole LUONTAISESTI syntyneitä kanavia juurten hengitykselle/kaasujenvaihdolle ja samalla imeytymisteitä ylimääräiselle vedelle. Yksipuolisessa kevätviljojen viljelyssä tällaisen luonnollisen rakenteen syntyminen vie huomattavasti aikaa. Ja kuten Kp totesi, tällainen luonnollinen maan rakenne on aivan erilainen kuin muokkaamalla saavutettu mm. maan kantavuuden lisääntyessä. Omana huomiona on kanssa ollut, että hyvinkin märissä olosuhteissa puimuri ei juuri koskaan uppoa vaan ainoastaan havaittavissa on purseet pyöränjälkien ympärillä. Eli toisin sanoen pelto kuivaa alhaalta käsin, kun taas kynnetty maa on märkää mössöä anturaan asti, joka tosin hyvin tiivistettynä kantaa mitä vaan. Ja kaikki kulminoituu asiaan, joka monelta unohtuu, eli akselipainot ja pintapaine on pidettävä kurissa sekä märkänä väkisin touhuamista on vältettävä.

Lopuksi talousasiaa sen verran, että sanotaan mitä vaan niin sen viimeisen viljakilon rajakustannus on kaikista suurin...

No mites maat kestää nämä äkilliset 60mm tunnissa sadekuurot? Mielestäni niin suorakylvetyt kuin lautasmuokatut kestää sen yhtä heikosti.

Toinen ongelma on sen maanrakenteen parantumisaika. Se tuntuu olevan ihan lohkosta kiinni, vaihteluväli ilmeisesti luokkaa 1-30 vuotta. On se vaan tolkuttoman pitkä aika ja siinä moni ehtii kyllästyä. Moni isäntä vaihtaa jo hiippakuntaakin.

Täällä sitkein suorakylväjä luovutti viime vuonna ja hommasi lautasmuokkaajan avuksi. En ole hennonut informoida, että tuskin auttaa mitään.

Se on hieno homma, jos omistaa suorakylvölle soveltuvia peltoja. Silloin kannattaa ilman muuta siirtyä siihen, mutta jos sellaisia peltoja ei ole, niin miksi tapella tuulimyllyjä vastaan. Kyllä noilla epäonnistuneilla suorakylvösadoilla on aikamoinen merkitys tilan talouteen.

Ja kuka hinnoittelee sen mielipahan, joka huonoista kasvustoista syntyy

No mites maat kestää nämä äkilliset 60mm tunnissa sadekuurot? Mielestäni niin suorakylvetyt kuin lautasmuokatut kestää sen yhtä heikosti.

***Joo, viime keväänä vettä tuli niin paljon, että maat lähti liikkeelle ja rajaojatkin hävis
jonnekin.
Ei suorakylvetyt sen enmpää kellastuneet, kuin muutkaan. (eikä suorakyväjät)
En mä näistä asioista jaksa vääntää, lopetan suorakylvön heti, jos jokin asia
näyttää epäonnistuvan projektissa.

Toinen ongelma on sen maanrakenteen parantumisaika. Se tuntuu olevan ihan lohkosta kiinni, vaihteluväli ilmeisesti luokkaa 1-30 vuotta. On se vaan tolkuttoman pitkä aika ja siinä moni ehtii kyllästyä. Moni isäntä vaihtaa jo hiippakuntaakin.

*** Sama vastaus, jos homma ei toimi, niin kaivetaan kyntöaurat hallin nurkasta ja
antaa palaa.
Palataan asiaan 30-vuoden päästä.
Saattaa tietenkin olla niinkin, että ne aurat haetaan jo ensi syksynä

Täällä sitkein suorakylväjä luovutti viime vuonna ja hommasi lautasmuokkaajan avuksi. En ole hennonut informoida, että tuskin auttaa mitään.

***Joo, pahempaan suuntaan... olkiharaa kannattaisi testata...

Se on hieno homma, jos omistaa suorakylvölle soveltuvia peltoja. Silloin kannattaa ilman muuta siirtyä siihen, mutta jos sellaisia peltoja ei ole, niin miksi tapella tuulimyllyjä vastaan. Kyllä noilla epäonnistuneilla suorakylvösadoilla on aikamoinen merkitys tilan talouteen.



***Assia on kuitenkin niin, ettei suorakylväjä saa epäonnistua. Jos niin käy, niin koko
Etelä-Suomi tietää sen noi kahden päivän viiveellä.

Ja kaikkein viisaimmat tulevat taivastelemaan, että johan minä prkle sanoin etkä
sää  mua uskonut!!!

Ja kuka hinnoittelee sen mielipahan, joka huonoista kasvustoista syntyy

***Pari pulloa vhiskyä, se riittänee. Hip.

Noin käytäntönä suorakylvö on helkutin vaikea laji. Moni aloittaa niin, että
ensin ostetaan (kallis) kone, säiliöt täyteen tavaraa ja ollaan niin innoissaan, että
kiertokokeetkin muistetaan tehdä vasta parin päivän päästä.

Kuitenkin suorakylvettäessä on työnjälkeä tarkkailtava vielä tarkemmin
kuin perinteisessä kylvössä, lohkojen oikut on opittava paremmin,
ja sitä rataa.  Maltti on valttia.

Siitä se sitten pikkuhiljaa kantapäitten kautta oppia alkaa tulemaan.

Eikä välttämättä kannata alkaa suorakylvämään kaikkia lohkoja heti alkuun.
Tietenkin taas tulee joku viisas mies ihmettelemään, miksi suorak-koneella
kylvetään muokattuun...?

Ja että sais taas jonkun menettämään yöunensa, niin rapid ei
välttämättä ole paras suorakylvökone, vaikka Loimaan kokeessa
hyvin pärjäsikin.
Tuli senverran sadetta, että maanpinnallekin pudonneet siemenet itivät.

Rapidin suorakylvöominaisuudet on siitä kiinni onko koneessa disketit vai ei

Siinähän se onkin, että opetteluun joutuu uhraamaan aikaa ja panoksia. Viljelyvarmuus kärsii.

Mulla ei ole mitään suorakylvöä vastaan, siinä on vaan haasteita, jotka koen omalta kohdaltani melkein ylipääsemättömäksi

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.02.11 - klo:18:47

No mites maat kestää nämä äkilliset 60mm tunnissa sadekuurot? Mielestäni niin suorakylvetyt kuin lautasmuokatut kestää sen yhtä heikosti.

***Joo, viime keväänä vettä tuli niin paljon, että maat lähti liikkeelle ja rajaojatkin hävis
jonnekin.
Ei suorakylvetyt sen enmpää kellastuneet, kuin muutkaan. (eikä suorakyväjät)
En mä näistä asioista jaksa vääntää, lopetan suorakylvön heti, jos jokin asia
näyttää epäonnistuvan projektissa.

Toinen ongelma on sen maanrakenteen parantumisaika. Se tuntuu olevan ihan lohkosta kiinni, vaihteluväli ilmeisesti luokkaa 1-30 vuotta. On se vaan tolkuttoman pitkä aika ja siinä moni ehtii kyllästyä. Moni isäntä vaihtaa jo hiippakuntaakin.

*** Sama vastaus, jos homma ei toimi, niin kaivetaan kyntöaurat hallin nurkasta ja
antaa palaa.
Palataan asiaan 30-vuoden päästä.
Saattaa tietenkin olla niinkin, että ne aurat haetaan jo ensi syksynä

Täällä sitkein suorakylväjä luovutti viime vuonna ja hommasi lautasmuokkaajan avuksi. En ole hennonut informoida, että tuskin auttaa mitään.

***Joo, pahempaan suuntaan... olkiharaa kannattaisi testata...

Se on hieno homma, jos omistaa suorakylvölle soveltuvia peltoja. Silloin kannattaa ilman muuta siirtyä siihen, mutta jos sellaisia peltoja ei ole, niin miksi tapella tuulimyllyjä vastaan. Kyllä noilla epäonnistuneilla suorakylvösadoilla on aikamoinen merkitys tilan talouteen.



***Assia on kuitenkin niin, ettei suorakylväjä saa epäonnistua. Jos niin käy, niin koko
Etelä-Suomi tietää sen noi kahden päivän viiveellä.

Ja kaikkein viisaimmat tulevat taivastelemaan, että johan minä prkle sanoin etkä
sää  mua uskonut!!!

Ja kuka hinnoittelee sen mielipahan, joka huonoista kasvustoista syntyy

***Pari pulloa vhiskyä, se riittänee. Hip.

Noin käytäntönä suorakylvö on helkutin vaikea laji. Moni aloittaa niin, että
ensin ostetaan (kallis) kone, säiliöt täyteen tavaraa ja ollaan niin innoissaan, että
kiertokokeetkin muistetaan tehdä vasta parin päivän päästä.

Kuitenkin suorakylvettäessä on työnjälkeä tarkkailtava vielä tarkemmin
kuin perinteisessä kylvössä, lohkojen oikut on opittava paremmin,
ja sitä rataa.  Maltti on valttia.

Siitä se sitten pikkuhiljaa kantapäitten kautta oppia alkaa tulemaan.

Eikä välttämättä kannata alkaa suorakylvämään kaikkia lohkoja heti alkuun.
Tietenkin taas tulee joku viisas mies ihmettelemään, miksi suorak-koneella
kylvetään muokattuun...?

Ja että sais taas jonkun menettämään yöunensa, niin rapid ei
välttämättä ole paras suorakylvökone, vaikka Loimaan kokeessa
hyvin pärjäsikin.
Tuli senverran sadetta, että maanpinnallekin pudonneet siemenet itivät.

Toisin sanoen tarvitaan enemmän ammattitaitoa kun on vähemmän keinoja (koneita) käytössä kuin perinteisissä muokkausmenetelmissä. Totean ettei ammattitaitoni taida riittää tähänkään joten jatkan kyntämistä...

Siirryin suorakylvöön vuosituhannen vaihteessa, kun perinteisestä mennetelmästä alkoi haasteet loppua.
Haasteita ja opeteltavaa on riittänyt ja nyt kun on kulunut kahdeksan vuotta ,niin pellolle lähdetään keväällä yhtä aikaa museo vehkeiden kanssa. Satotaso on noussut  korkeammalle kuin mitä oli kynnön aikaan.
Jos pelloilta on hävitetty multavuutta ja rakennetta vuosikymmeniä, niin ei se palaudu kahdessa eikä kolmessa vuodessa .

Siirryin suorakylvöön vuosituhannen vaihteessa, kun perinteisestä mennetelmästä alkoi haasteet loppua.
Haasteita ja opeteltavaa on riittänyt ja nyt kun on kulunut kahdeksan vuotta ,niin pellolle lähdetään keväällä yhtä aikaa museo vehkeiden kanssa. Satotaso on noussut  korkeammalle kuin mitä oli kynnön aikaan.
Jos pelloilta on hävitetty multavuutta ja rakennetta vuosikymmeniä, niin ei se palaudu kahdessa eikä kolmessa vuodessa .

Sehän on kuin luomuun siirtyminen. 

mitä vaihtoehtoja näitä nyt on? suorakylvö sängelle, sänkimuokkaus ja kylvö, kyntö,muokkaus ja kylvö. onko kukaan kylvänyt kynnökselle, luulis ettei ainakaan viljamiehillä luulis olevan ongelma, tietysti vähän maalajista riippuen. omalla kohdalla (kyntöaura,lautasäes,tume combimaster4000) en näe ainakaan polttoainekuluja syynä jättää mitään vaihetta pois, osan tosin kylvän kynnökselle.. niin, ja karjatila peltoa 110ha..

kysyn siis että miksi suorakylvö?

Lainaus käyttäjältä: jcb - 16.02.11 - klo:22:39

Siirryin suorakylvöön vuosituhannen vaihteessa, kun perinteisestä mennetelmästä alkoi haasteet loppua.
Haasteita ja opeteltavaa on riittänyt ja nyt kun on kulunut kahdeksan vuotta ,niin pellolle lähdetään keväällä yhtä aikaa museo vehkeiden kanssa. Satotaso on noussut  korkeammalle kuin mitä oli kynnön aikaan.
Jos pelloilta on hävitetty multavuutta ja rakennetta vuosikymmeniä, niin ei se palaudu kahdessa eikä kolmessa vuodessa .

Sehän on kuin luomuun siirtyminen. 

--juu,ja lopputuloskin sama,eli puimurin voi myirä tarpeettomana ..ei vaiskaa...vitsi..

--jonkin verran kans on tullu yriteltyä suorakylvöä.tulokset olleet hyvin vaihtelevia.
--viime kevät oli suorakylväjän painajainen,jos oli uokatenkin riittävän vaikeaa.
--lautasmuokkauksella meinaan edetä edelleen

Kuulemma Koneviestin Loimaan kokeissa on viime vuosina kylvetty eri Rapidilla kuin ensimmäisenä. Ei ole enää diskettejä! Lehdessä ei ole muutoksesta käsittääkseni mainittu. 

Lainaus käyttäjältä: landehande - 16.02.11 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: jcb - 16.02.11 - klo:22:39

Siirryin suorakylvöön vuosituhannen vaihteessa, kun perinteisestä mennetelmästä alkoi haasteet loppua.
Haasteita ja opeteltavaa on riittänyt ja nyt kun on kulunut kahdeksan vuotta ,niin pellolle lähdetään keväällä yhtä aikaa museo vehkeiden kanssa. Satotaso on noussut  korkeammalle kuin mitä oli kynnön aikaan.
Jos pelloilta on hävitetty multavuutta ja rakennetta vuosikymmeniä, niin ei se palaudu kahdessa eikä kolmessa vuodessa .

Sehän on kuin luomuun siirtyminen. 

--juu,ja lopputuloskin sama,eli puimurin voi myirä tarpeettomana ..ei vaiskaa...vitsi..

--jonkin verran kans on tullu yriteltyä suorakylvöä.tulokset olleet hyvin vaihtelevia.
--viime kevät oli suorakylväjän painajainen,jos oli uokatenkin riittävän vaikeaa.
--lautasmuokkauksella meinaan edetä edelleen

Nojaa. Rypsistä 40ha alalta kaks rekkaa et siitä voi jokainen laskimellaan tarkistaa satotason. Quarnasta sitten kaikkein kovimmilta savilta jossain kolmen neljän tonnin välillä. Et vehnähän meni puihin mut taitanee johtuu siitä ettei suorakylvimelläkään saa vettä aikaseks mistään 

Vehnä kylvettiin toukokuun puolivälissä ja rypsit kesäkuun alussa. Vehnille kylvön jälkeen muutama juuttaan kova sade jotka pahimmissa märissä vähän upottivat oraita mutta parempi vaihtoehto se melkeen oli kun rypsillä, joka taas ei saanut muutamaan viikkoon kylvön jälkeen pisaraakaan vettä.

Innolla odotetaan taas märkää, kylmää myöhästä kevättä ja sitä seuraavaa helvetillisen kuumaa kesää 

Olen harrastanut suorakylvöä kohta seitsämän vuotta vaihtelevalla menestyksellä. Mitäs mieltä porukka on, onko suorakylvö hyvä vai huono menetelmä pitkässä juoksussa?

No toisessa renki kyntää monta päivää ja äestää pari ja isäntä kylyvää pari.
No toisessa toinen renki kylyvää päivän.
No mites toisen rengin kävi.
Isännän kävi hyvin.

Tämä koskee nyt sitten savimaita, mullasta enkä turpeesta en tiiä mittään:

Kyllä se nyt vaan niin on, että jos suorakylvö ei onnistu maan tiivistymien takia niin ei se ole menetelmän vaan pellon vika. Kynnöllä voidaan luoda vuodeksi kerrallaan keinotekoisesti hyvät kasvuolosuhteet, mutta samalla haudataan kasvijätteitä mädäntymään lähes hapettomiin oloihin ja kiihdytetään hiilen häviämistä maaperästä. Tietysti ensimmäiset kasvukaudet ovat hankalia, kun maassa ei ole LUONTAISESTI syntyneitä kanavia juurten hengitykselle/kaasujenvaihdolle ja samalla imeytymisteitä ylimääräiselle vedelle. Yksipuolisessa kevätviljojen viljelyssä tällaisen luonnollisen rakenteen syntyminen vie huomattavasti aikaa. Ja kuten Kp totesi, tällainen luonnollinen maan rakenne on aivan erilainen kuin muokkaamalla saavutettu mm. maan kantavuuden lisääntyessä. Omana huomiona on kanssa ollut, että hyvinkin märissä olosuhteissa puimuri ei juuri koskaan uppoa vaan ainoastaan havaittavissa on purseet pyöränjälkien ympärillä. Eli toisin sanoen pelto kuivaa alhaalta käsin, kun taas kynnetty maa on märkää mössöä anturaan asti, joka tosin hyvin tiivistettynä kantaa mitä vaan. Ja kaikki kulminoituu asiaan, joka monelta unohtuu, eli akselipainot ja pintapaine on pidettävä kurissa sekä märkänä väkisin touhuamista on vältettävä.

Lopuksi talousasiaa sen verran, että sanotaan mitä vaan niin sen viimeisen viljakilon rajakustannus on kaikista suurin...

Minulla on sellainen käsitys että suorakylvössä maan katavuuden parantuminen ei johdu maan rakenteen parantumisesta vaan yksinkertaisesti siitä että pellolla on aina sitä vanhaa juurimassaa joka tekee pinnasta kovan. Aivan samalla lailla nurmet kantavat hyvinkin paljon painavampia koneita kuin kynnetyt viljamaat. Samaten metsässä ajokoneen kanssa pehmeillä paikoilla ajattaessa, niin kauan kun maanpinta kestää rikkoontumatta, painumia ei synny, mutta heti kun pinta menee rikki, kone voi upota vaikka kuinka syvälle.
Jos mentäisiin kyntämään vuosikausia aito suorakylvössä ollut pelto, väittäisin ettei sen kantavuus ole yhtään sen parempi kuin perinteisesti joka vuosi kynnetynkään.

akselipainot ja pintapaine on pidettävä kurissa sekä märkänä väkisin touhuamista on vältettävä. Tämä on tärkeää, lautasmuokkaimella saadaan paljon pahaa aikaan jos ajetaan märkänä. Keväälläkään ei saisi liian märkää maata mennä avaamaan, vaikka juuri sen takiahan sinne mennään että saataisiin kuivaminen alkuun. Sitten kun kylvön jälkeen tulee kuivakausi peli on menetetty.

Mielestäni suorakylvö toimii parhaiten savimailla kevätkylvöissä, jolloin suurin kasvua rajoittava tekijä on kosteus. Näillä meidänkin vähä multaisilla savimailla joiden viljelykirto takavuosina on ollut vilja-lumi-vilja, se auttaa kun on ensin onnistuttu tuhoamaan kaikki multavuus.
Syyskylvöissä tilanne taas on toinen. Maahan pitää saada sitä vesitilavuutta, joka parhaiten onnistuu kynnöllä. Suorakylvöllä oraat helposti kärsivät liiasta vedestä. Keväällä tilanne voi sitten taas olla toisinpäin, eli on liian kuivaa, silloin taas syksyllä suorakylvetyt kasvustot kasvavat paremmin kynnetyihin verrattuna.

Olisi hauska kuulla minkälaisia kokemuksia porukalla on nimenomaan syyskylvöistä, kyntö vs suorakylvö onko joku onnistunut saamaan kyntämällä huonomman sadon?

Alkuperäiseen kysymykseen: vaihtelevia
Ennen kevättä 2010 kokemukset olivat ainoastaan hyviä, mutta kun vettä tulee paljon ja sitten vielä paljon paljon lisää niin peli oli aikalailla menetetty pöytätasaisilla savisilla lohkoilla. Eipä silti, ei naapurin perinteisesti tehty, kahteen kertaan kylvetty, yhtään sen parempi ollut. Tällä aukealla on melkein yhtä paljon eri koneita kuin Loimaan kokeessa , löytyy VM(x2), Rapid(diskeillä), GP, SuperSeed, NovaCombi... Parhaat ja huonoimmat kasvustot VM:n jäljiltä, tämä tosin johtuu osittain sekä pelloista että isänninstä. Toinen ajeli lautasmuokkaimella viime syksynä... Itse kynnin jonkin verran, en siksi ettei suorakylvö olisi onnistunut.

Olavi kirjoitti kyllä asiaa alusta loppuun! Ja Kylmiskin mitä lautasmuokkaamiseen tulee!

Ai niin, tuo Rapid on mun kone

Juha selvitti mallikkaasti kantavuuden paranemisen taustoja ja homma on varmasti aika pitkälle noin. Edellisen lisäksi kantavuutta parantaa yksinkertaisesti maan tiivistyminen, jota tapahtuu kun maata ei muokata. Se oli ainoa hyvä puoli, kun pidin sänkipeitettä samalla lohkolla talven yli. Normaalisti märkä pelto kantoi syksyllä paremmin.