Noita 125 V elohopeahöyrylamppuvalaisimia on parikymmentä lampolan katossa, hiljalleen pitäisi alkaa miettiä lamppujen (E27 -kannalla) vaihtoa. Tuo Hg-lamppu taitaa olla katoavaa kansanperinnettä eikä ainakaan valaisintoimittajalle (Philips) ole mitään vaihtoehtoa tilalle. LED olisi tietysti nykyaikaa, mutta muitakin energiatehokkaita ehdotuksia otetaan vastaan. Itse valaisimet ovat hyvässä kunnossa ja muutenkin hyviä, joten mielellään en vaihtaisi koko järjestelyä (mihin kyllä vaihtoehtoja löytyy...).

Petri

Näin reissun päällä parempi puolisko osti ärkältä " Yuyu marjainen vilvoitusjuoma" - purkin junaan mukaan. Vettä, laktoositonta maitoa (noin 20%), sokeria, aroniatäysmehua 0,5% + liuta 'E-vitamiineja'. Kohtuullisen mautonta, tuskin tarttuu matkakassimme mukaan vastaisuudessa.

Ja valmistaja Valio.

Ainakin itsellemme Valion brändi korkea luo ikäisenä aitona kotimaisena koki kyllä aika kolauksen, sorru to say. Jos tällä palstalla on meijerikentän luottamus toiminnassa eli siis päätöksenteossa mukana olevia, niin olisi mielenkiintoista kuulla miten tällainen Huttu tukee Valion brändiä ja liiketoimintaa? Saavat tietysti muutkin vastata eikä tarvitse eritellä omia kytköksiään ko. yritykseen...

Yleensä puhutaan kylvömiehen optimismista; sitä ei juuri mikään ylitä.

Tämänpäiväisessä Maaseutulaisessa oli ostetaan-palstalla yksi optimistinen kyntömies: etsi samassa ilmoituksessa Ford kolmetonnista sekä 4-siipisiä paluu- tai 5-siipisiä sarja-auroja. Ilmeisesti kaverilla oli etupainot jo olemassa?

Kylällä on keskustelussa vanhan koulurakennuksen lämmityskulut. Osa olisi valmis jättämään kokonaan kylmilleen, sitten puhutaan erilaisista peruslämpövaihtoehdoista.

Olisiko jossain esitys näistä rakennusten alemmista lämpötiloista, niin energiankulutuksen kuin rakenteiden kestävyydenkin kannalta? Selvää lienee se, että ihan suoraviivaisesti asuinhuoneistojen energialaskujen pienentämiseen markkinoitu "5% säästö, kun pudotat huonelämpötilaa asteella" ei lineaarisesti toimi tuonne nollaan asti...

Jatkossa sama asia tulee vastaan myös itsellekin, kunhan suunnittelilla olevan maatilapajarakennuksen toteutus lähenee.

Petri

Menneenä keskiviikkona työssäoppijani soitti, oli Belaruksen perässä olevalla Ruukki-auralle tekemässä jälleenraivattavalle lohkollemme ensimmäistä kyntö noin neljäänkymmeneen vuoteen. Ei aura noussut ja jumissa oltiin. Aura jätettiin niille sijoilleen, kotipihassa tehdyt tutkimukset osoittivat, etukuormaajaa varten liitetyn hydrauliventtiilistön kaapeliohjauksen adapterin holkki oli murtunut, yksi ulosotto kroonisesti päällä ja silloinhan ei mikään muu toimi. Olisikohan onnistunut jonkun karahkan kalastamaan liian "syvälle" koneen pohjaan?

Holkin mitat olivat "persoonalliset" ja riittävän kaukana mm. Kvernen käärijästä poistetun vaijeriohjauksen mitoista.  Hylättyjen komponenttien arkistokaan ei siis pelastanut. Eikä IKH:n listaltakaan löytynyt sopivilla mitoilla varustettua.  Ainoa vinkki oli venttiilistön suojahatussa oleva pieni "rotec" -teksti.

Taputtelin nettiosoitteeksi rotec.fi. Sieltä ohjautui Finn-Rotor'in kotisivuille. Soittaessani kaveri sanoi, että Finn-Rotor on vuonna 1&2 ostanut Rotec'in, mutta "tuonikäisten varaosia meillä ei ole ollut enää vuosikymmeneen". Sitten hän kaivoi muistinsa sopukoista sanat MP ja Ylistaro. Siis MP-lift ja Ylistaron koneliike. Josta pihalla on jo Belkun lisälaitteeksi paalipihti ja trukkipiikit. Soitto sinne, Mikko Perä keskeytti selostukseni aika lyhyesti "ei sun tarvii enempää selittää", seuraavana päivänä oli teräksestä (alkuperäisen kevytvaluseoksen sijasta) tehdyt holkit kirjelaatikossa. Huippupalvelua, Belkku on taas "tuotannossa".

Petri

Vieläkö noissa tukiehdoissa oli jotain säännöksiä nurmen säilyttämisestä eli joku aikaisin muokkauspäivä (kasvuston lopettaminen)? Lohkolla muutamalla pitäisi tehdä perusparannuksia ja eka sadon jälkeinen aika olisi aika ihanteellinen - jos vain direktiivit suovat. Tukioppaasta ei ollut apua enkä ehtinyt enää täydentäviin ehtoihinkaan perehtyä, josko siellä mitään asiasta onkaan?

Petri

Karhotinkuumetta lykkää. Hinattava niittomurska 280 ja paalain.

Melkein sellainen olisikin, vaan ei ihan: JF:n kaksiroottorinen pöyhin/karhotinhyrrä (4m), vrt. vaikkapa Ylöläinen KP320. Sellainen, jossa ne hyrrät ovat epäsymmetrisesti perässä, eli toinen heti traktorin perässä ja toinen selvästi vasemmalla, ajetaan karhon päällä, tekee kahdesta yhden traktorin vasempaan pyöränjälkeen. Oma jiiäffä on nelimetrinen, puuttuu harmittavasti viimeiset 30 cm, jotta yhdistäisi karhot. Mieleen on tullut kokeilla pienellä riskillä levittää tätä ne puuttuvat 30 cm, mutta ei ole pajaa ja aikaa, sillä luulen ko. projektin näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta vaativan funtsimista jonkin verran. Tässä siis vaihtoehto 1.

Hyvää edellämainitussa hyrrässä on, että kumpikin karho tulee tasapuolisesti liikutettua ja siirrettyä kuivalle. Plus sekin, että paalatessa ajetaan vähän eri raiteita, eivät tallaannu aina samat raiteet. Ja avo-ojapelloilla reunimmaisen karhon pellolle siirron voi tehdä turvallisesti keskemmällä sarkaa. Ajokerrat eivät vähene, mutta se karhotusajokerta voidaan ajaa keveämmällä traktorilla. Ja ehkä muutenkin karhottimen pyörittäminen on halvempaa kuin paalaimen pyörittäminen.

Sivullekarhottavia yksiroottorisia näyttää olevan kohtuurahalla saatavissa. Koskaan en ole tuollaisella ajanut, tunnustan. Työleveyksistä ja muista päätellen sillä saisi karhon siirrettyä viereisen päälle? Eli kolmesta karhostaa saa yhden, sen keskimmäisen päälle? Ajokerrat eivät vähene,  keskimmäinen karho jää koskematta? Lopputuloksena voin kuvitella hieman "kääretorttumaista" paalia, joka tavoitelluissa kuivissa, kuivahkoissa tai "säilöheinä"kuivissa paaleissa on säilymisen kannalta ongelmallista, näin tähänastisten kokemusten perusteella. Vai tasaako Claas 46RC:n "silppuri" tuon karhon kosteuseroja? Sivukarhojen sopivuudesta ja laadusta paalaamiseen on täällä kirjoitettu paljon, joten annetaan sen nyt olla.

Kaksiroottorisen, yhteen karhottavan työleveys pitää olla luokkaa 6,5 - 7 metriä, jotta nuo kolme karhoa sopisivat yhteen. Keskimmäisen karhon koskemattomuusongelma jää. Tosin tätä mallia taas löytyy noita aurinkopyöriä, jolloin hinta jää huomattavan kohtuulliseksi.

Lähinnä tuon yksiroottoisen kohdalla esittämiini kysymyksiin kaipaan valaistusta! Ja jos jollakulla on tuollaisen kaksihyrräisen levittämisestä jotain kokemusta, siitäkin kuulisin mielelläni!

Petri

Tuossa Väylän länsipuolella kaupataan kovasti Sip -merkkistä karhotinta. Onko tuollaisia pyörinyt Suomessa, onko vehkeen laadusta mitään käsitystä? Agron yleensä loistava hakutoiminta ei löytänyt mitään aiheeseen liittyvää.

Petri

Onko tuo Sunna-herne jäänyt jo kokonaan historian lehdille? Ehdottomasti aikaisin kaikista, eli ainoa valkuaiskasvi, jonka riski olisi edes jotenkuten siedettävä täällä Perämeren pohjukassa. Havaintoja, mielellään siemenkauppiaalta?

Petri

Pitäisi pienkonetta rakentaa, voimanlähteenä 24-wattinen tuulilasinpyyhkijän moottori, 45 rpm. Härpäkkeen laakerointi ei anna laittaa tuota moottoria jäykäksi suoraan laitteen akselin perään (ja sitten vain estettäisiin moottorin pyörähtäminen), vaan moottori on kiinnitettävä runkoon kiinni ja voima välitettävä joustavan (kulmavirhe) kytkimen kautta. Akselit 10 ja 8 mm, noin.

Onko olemassa muuta käyttökelpoista kuin nuo Rotex-kytkimet? Siis: halvempia vaihtoehtoja? Ihan ei joskus pikavirityksinä tehty "vesiletkun pätkä klemmareilla kiinni" riitä, mutta tarvittavaan voimaan nähden nuo ovat aika järeä vaihtoehto. Ajatuksia?

Petri

http://www.ackerhelden.de/

Liikeideana on tarjota kuluttajalle 40 tai 80 neliötä valmiiksi kylvettyä ja istutettua sekä perusrikkakasvintorjunta tehtynä luomupuutarhamaata, josta asiakas voi käydä itse korjaamassa satonsa. Tuoretta, luomua, lähiruokaa, maalaisidylliä ja vaikka mitä. Julkisen liikenteen tai polkupyörämatkan päässä. Tietysti vielä neuvontaa, infoa, fb- ja twitter -yhteisö, työkalut, yhteinen yrttimaa jne. 40 neliötä kesäksi 248 euroa.

Toimintaa pyörittävät kaverukset, joiden ydinosaaminen on siellä markkinointipuolella, pellon järjestää joku paikallinen viljelijä. Palstoja 15 Saksan kaupungin liepeillä tulevana kesänä, tavoitteena laajentua.

Ei ihan suora vaihtoehto tukikauroille tai hömppäheinille, mutta bisnesidea, jos peltosi ovat sopivalla hollilla.

Petri

PS. kotisivut vain saksaksi, tut mir leid!

Olen päässyt eli joutunut yhden tiekunnan puheenjohtaja/toimitsijaksi ja pitäisi teettää tieremonttia. Osaisiko joku linkata urakkasopimuspohjan, että saadaan urakoitsijan kanssa yksiselitteinen dokumentti siitä, mitä tehdään?

Petri

Onko mitään toivoa saada tuollaisella kuivaa hernettä tai härkäpapua rikki, vai pyörivätkö pavut vain siinä valssien päällä, kunnes laakerointi kosahtaa? Tarve olisi muutamia satoja kiloja vuodessa papumurskaa karitsoiden ensivalkuaisrehuksi, eli ei siitä mitää rahtiajoa...

Kuinkas monella agronettiläisellä on alkutuotantoilmoitus asianmukaisesti tehtynä?

Keskiviikon 27.11. Maaseutulaisessa oli juttu maallemuuttajasta, jota kunnaneläinlääkäri on kurmuuttanut alkutuotantoilmoituksen tekemättä jättämisestä. Kun ei omalta kovalevyltä tuollaista sanaa entuudestaa löytynyt, niin iki-ihanat Eviran kotisivut valistivat (saksittuna):

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/

.........
 Ilmoitus uudesta toiminnasta on tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista kirjallisesti tai sähköisesti. Toimijan on myös ilmoitettava edellä mainituissa tiedoissa tapahtuneista oleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopettamisesta. Ilmoitus on tehtävä viimeistään muutosten tullessa voimaan.

Alkutuotannon tuotteiden kuljettaminen

Elintarvikealan toimijan, joka kuljettaa alkutuotannon tuotteita pois alkutuotantopaikalta ensimmäiseen elintarvikehuoneistoon, on tehtävä ilmoitus kuljetustoiminnasta ( alkutuotantoilmoitus; kuljetustoiminta), ellei kuljetustoiminnasta ole ilmoitettu kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle muusta toiminnasta ( esim. elintarvikehuoneistoilmoitus) tehdyn ilmoituksen yhteydessä. Kun alkutuotannon tuotteita kuljetetaan ensimmäiseen huoneistoon, kyseessä on aina alkutuotannon tuotteiden kuljetus, vaikka kuljettaja tai muu toimija ostaisi alkutuotannon tuotteet alkutuotantopaikalla. Alkutuotannon toimijan ei tarvitse tehdä erikseen ilmoitusta itse tuottamiensa alkutuotannon tuotteiden kuljetuksesta pois alkutuotantopaikalta.
..................................

Ja niin edelleen. Juuri eläinvalvonnan rikkeistä 3% edestä kiinnijääneenä (myöhästyneitä teurasilmoituksia) odotellaan, mitä Iso Veli päättää tällaisen ilmoituksen tekemättä jättämättömyydestä ilmoittaa...

Petri

Happopulloteline pitää ensi kesäksi tehdä, tai onko siellä sitten jotain bakteerivalmistetta, harkitaan vielä. Mutta sellainen 30 l kanisteri pitäisi saada kyytiin pumppua varten. Liikoja tiloja tuossa ei mielestäni ole, mutta eiköhän sen johonkin saa sovitettua. Mutta mihin? Kuvia?

Petri