Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Perussuomalainen porvari - 26.08.24 - klo:09:12
-
Avaanpa ketjun.
Jokos joku on laittanut syysvehnää kylvöön? Itse aattelen laittaa syyskuun puolivälin paikkeilla, tai hiukan ennen, Ceylonia.
Ruista ei taida juuri kukaan isompia määriä kylvää, ei ainakaan ole tiedossani...?
-
Täälläpäin monessa paikassa paljon ruiskylvöjä työnalla, tuskin kellään yli sataa, mutta useita kymmeniä. Joitakin uusia ja jotkut pitää taukoa… eli varmaan saman verran kun normaalisti. Joku vaihtaa vehnään
-
Aika paljon jo Loimaan ja Kosken Tl suunnalla kylvetty. Varmaan öljykasvia, ohraa, hybridiruista jne.
-
Olis vaan täällä beduiinin sandaalin kantapäässä (k-laakso) pitänyt jättää rukiin siemenet pussiin... Kahteen viikkoon ei kunnon sateita ole luvassa, eli heti tuli game over.
Noh, jospa syysvehnän kylvöihin tulisi sateita ::)
-
KWS Tayo hybridiruista kylvin sunnuntaiaamuna, vesisade alkoi viimeisillä aareilla ja 7 mm tuli välittömästi kylvön päälle.
Syysvehnän siemenen loput pitäisi hävittää kylvämällä, ja sen jälkeen siirtyä ruisvehnään pääasiallisena syysviljana. Tuntuu olevan satotykki kasvi, mutta tähkäidännän herkkyys on pienenenä pelkona.
-
Minkä perusteella ruisvehnä hinnoitellaan? Rehuksihan se menee, onko rehuvehnä hinnanmäärittäjä? Ostaako isot toimijat sitä vai meneekö se suoraan tilojen välisessä kaupassa, kun ei sille hintaa näy lehdessä
-
Ruisvehnä on samanlainen kiihkomuoti kuin hybridiruis, ja samanlainen torajyvän väli-isäntä. Kummassakaan ei luonnollista hinnoittelupohjaa kansainvälisillä markkinoilla. Lantmännen tuota on lanseerannut suurimmalla tarmolla. Nyt vielä näyttää oikein hyvältä, mutta sillekin käy samalla tavalla kuin esimerkiksi herneelle, ongelmajätevuodet seuraavat hintarallivuosia tasaiseen tahtiin.
-SS-
-
Minkä perusteella ruisvehnä hinnoitellaan? Rehuksihan se menee, onko rehuvehnä hinnanmäärittäjä? Ostaako isot toimijat sitä vai meneekö se suoraan tilojen välisessä kaupassa, kun ei sille hintaa näy lehdessä
https://anoraindustrial.com/fi/ruisvehna-on-uusi-sopimusvilja-koskenkorvan-tehtaalle
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2023/12/08/syysruisvehnassa-potentiaalia-anoran-viljelysopimuksiin
"Alustavasti Kiltilä lupaa mahdollisen hinnoittelun osuvan vehnän ja ohran hinnoittelun välimaastoon. "
-
KWS Tayo hybridiruista kylvin sunnuntaiaamuna, vesisade alkoi viimeisillä aareilla ja 7 mm tuli välittömästi kylvön päälle.
Syysvehnän siemenen loput pitäisi hävittää kylvämällä, ja sen jälkeen siirtyä ruisvehnään pääasiallisena syysviljana. Tuntuu olevan satotykki kasvi, mutta tähkäidännän herkkyys on pienenenä pelkona.
Omat su toppus ruisvehnät 20 hehtaaria iti tähkään jo heinäkuun 20 tienoilla vaikka sää oli normaali, viime vuonna sama juttu silloin kyllä satoikin runsaasti. Sitä edeltävinä vuosina oli Sequenzia pari vuotta eikä tähkäidäntää ollut. Onkohan lajike ominaisuus vai vuodesta kiinni?
-
Te jotka meinaatte kylvää syysvehnää, niin mihin hintaa olette kiinnittäneet tulevan sadon?
Eikai kukaan vain ole kylvänyt kiinnittämättä ja kuvittele sokeasti, että hinta nousee tästä 130-165e/t välistä?
-
Njotta maksoin syysvehnän siemenestä 500€ tonni jota menee 300+ kg hehtaarille ;D
Kuluvan vuoden sato siemenviljelijällä oli 4 tonnia. Tuo 4t kertaa 130€/t tekee jo 520€. Tästähän tulee jo huutokauppakeisarimainen voitto.
Siementuottaja sanoi että mitä useammin ostan sertiä sitä parempi homma.
-
Naapuri kylvää täyttä päätä Skagenia. Pohjalla on reilusti broilerinlantaa ja salpietaria.
-
Naapuri kylvää täyttä päätä Skagenia. Pohjalla on reilusti broilerinlantaa ja salpietaria.
Kohtuullisen aikainen kylvö...
-
Naapuri kylvää täyttä päätä Skagenia. Pohjalla on reilusti broilerinlantaa ja salpietaria.
Kohtuullisen aikainen kylvö...
On ainakin kahukärpäsillä sitten syötävää.
-
Naapuri kylvää täyttä päätä Skagenia. Pohjalla on reilusti broilerinlantaa ja salpietaria.
Kohtuullisen aikainen kylvö...
On ainakin kahukärpäsillä sitten syötävää.
Facen puolella oltiin jossain ryhmässä sitä mieltä ettei mitään merkitystä milloin kylvää syysvehnää varsinais Suomessa.. ;D
Luulisi et otollisin aika olisi jossain 3-6 viikon päässä.. mut voihan se tietysti olla et ensi lumi tulee samaan aikaan ;D
-
Facen puolella oltiin jossain ryhmässä sitä mieltä ettei mitään merkitystä milloin kylvää syysvehnää varsinais Suomessa.. ;D
Luulisi et otollisin aika olisi jossain 3-6 viikon päässä.. mut voihan se tietysti olla et ensi lumi tulee samaan aikaan ;D
Ei kai kärpäsillä, etanoilla ja homeilla niin väliä jos asennoituu joka tapauksessa siihen ettei se kuitenkaan talvehdi . Mutta onhan kylvetty :-)
-
Facen puolella oltiin jossain ryhmässä sitä mieltä ettei mitään merkitystä milloin kylvää syysvehnää varsinais Suomessa.. ;D
Luulisi et otollisin aika olisi jossain 3-6 viikon päässä.. mut voihan se tietysti olla et ensi lumi tulee samaan aikaan ;D
Ei kai kärpäsillä, etanoilla ja homeilla niin väliä jos asennoituu joka tapauksessa siihen ettei se kuitenkaan talvehdi . Mutta onhan kylvetty :-)
Ei varmaankaan... Muistaa vain vipumobiililla kuvata et vihertänyt on.. sitä sä kai hait?
Mut kannattaako 50€ takia kylvää jos oletus on ettei väliä et talvehtiiko. Tietysti jos traktorilla tykkää ajella ja asia on enemmän harrastus kuin bisnes niin antaa mennä vain..
-
Aivan sama milloin tuohon tuhkaan kylvää. Ei sieltä itua tule ennen sadetta etanan tai kahukärpäsen syötäväksi.
Eilen ja tänään glyfotin pääosan suunnitelluista syysvehnämaista.
-
Luulisi et otollisin aika olisi jossain 3-6 viikon päässä.. mut voihan se tietysti olla et ensi lumi tulee samaan aikaan ;D
Itse ainakin miettinyt, että silloin kylvetään kun on kelejä. Jossain syys-lokakuun vaihteessa voi olla sen verran sateista, ja poutapäivienkin kuivatuskyky niin heikko, että jäisi kylvöt tekemättä.
-
Luulisi et otollisin aika olisi jossain 3-6 viikon päässä.. mut voihan se tietysti olla et ensi lumi tulee samaan aikaan ;D
Itse ainakin miettinyt, että silloin kylvetään kun on kelejä. Jossain syys-lokakuun vaihteessa voi olla sen verran sateista, ja poutapäivienkin kuivatuskyky niin heikko, että jäisi kylvöt tekemättä.
Niin no jokainen tekee tyylillään. Sateessa väkisin ei tietysti kannata enää kylvää mut eipä ennusteessa ihmeempää muutosta luvata valitsevaan säätilaan. Mahtaako viikonloppuna tulla edes vettä.
Itse ajattelin huomenna kylvää hieman syysohraa kokeeksi. Sen jälkeen voi kylvökoneen pestä ja laittaa säilöön odottamaan kevättä. Ohran nyt tulee pensoa syksyllä toisin kuin vehnän et nyt kaiketi otollinen hetki. Aiemminkaan ei olisi ehtinyt..
-
Rukiit kylvetty. Oli tänä vuonna ohramaa, ja siitä kerättiin oljet ja kynnettiin. Toinen lohko oli kesantona joka roundupattiin ja kynnettiin. Mielenkiintoinen seurata, kumpi tapa on oikea rukiin perustamiseen. Lajike on Danskowie Agat. Kylvin tänä vuonna omalla siemenellä ja nostin kilomäärän 200 kg/ha. Ajattelin kun ei oikein itävyydestä tiedä. Lannoitteeksi meni Y20 100kg/ha. Johtuen siitä, kun ehtinyt kesäkuun lopun minuuttilannoitteen myyntiin, niin täytyi kaivella vanhoja varastoja. Nythän lannoitteet on tilattu ja tulevat kun tulevat. Kunhan ennen toukokuun 7 .päivää :)
-
No, kääntelin 10ha hernelohkoa pienen palan alustavasti syysvehnälle, suorakylvössä ollaan, mut vielä kuoppia on salaojituksen jäljiltä.
Ihan sama, kyntää kaikki. Multamaalla tuli oikein hieno hernesato, ja metrin korkeaa tuuheeta pensasta sai sampo 680 popsia.
Eri asia, jos olis ollut kostee syksy.. heippa
Takiaisten takia ajatteli kyntää. Ceyloni niin matala tappi et paree kun puhdas maa. Takiaiset vasta taimettui täs kuivuudessa, ei haitannu herneen puintia.
-
Pääsin vihdoin kyntää, on sitkeetä, saas nähdä tuleeko mitään, toisaalta paras kolmannes niin murea että vois laahavantailla kylvää suoraan kynnökseen. On jyrsin, mutta sitkeen kostee ei ihan onnistu. Oisko pintaan ja hankmoo?
Kylillä kyllä mustia peltoja siellä täällä, jonkinlaine buumi taas syysviljan kylvö
-
Nyt on aika ruiskuttaa oraalle tulleet syysvehnät, keltaliimapapereihin tarttuu mustanaan kahukärväsiä.
Samoin kahden viikon päästä viimeistään 2-4 kertaa 4 päivän välein kaskaat, jotka mielellään tartuttavat kääpiövirustaudin vehniin.
Jos syysvehnää ei vielä ole kylvetty, olisiko edes kiire vielä kylvää ?
-SS-
-
Mihin asti noin yleensä rukiinkylvö luonnistuu? Nää vetelee täälläpäin vielä kuun puoliväliin yleensä ruista. Ennenhän puhuttiin jostain elokuun 20 päivä mennessä
-
Mihin asti noin yleensä rukiinkylvö luonnistuu? Nää vetelee täälläpäin vielä kuun puoliväliin yleensä ruista. Ennenhän puhuttiin jostain elokuun 20 päivä mennessä
En tiedä mihin mennessä viimeistään, mutta tänään laitoin rukiit maahan.
-
Mihin asti noin yleensä rukiinkylvö luonnistuu? Nää vetelee täälläpäin vielä kuun puoliväliin yleensä ruista. Ennenhän puhuttiin jostain elokuun 20 päivä mennessä
15.9 asti voi hyvin kylvää ainakin lounais suomessa.
-
Mihin asti noin yleensä rukiinkylvö luonnistuu? Nää vetelee täälläpäin vielä kuun puoliväliin yleensä ruista. Ennenhän puhuttiin jostain elokuun 20 päivä mennessä
15.9 asti voi hyvin kylvää ainakin lounais suomessa.
Tänä vuonna (siis viime vuonna kylvetyistä) kaikki syyskuun puolella kylvetyt jäivät liian harvaksi. Nämä kokemukset ovat Pohjanmaalta.
-
Sekö on täysin tuhoon tuomittu ajatus kylvää rukiilla olleeseen lohkoon syysvehnää, vaikka pelto on glyfottu 3 viikkoa sitten ja kynnetään? :-\
-
Leiväksi ei varmaankaan kelpaa.
-
Sekö on täysin tuhoon tuomittu ajatus kylvää rukiilla olleeseen lohkoon syysvehnää, vaikka pelto on glyfottu 3 viikkoa sitten ja kynnetään? :-\
Monenlaista variaatioita on tullut kokeiltua.
Lautasella kahteenkertaan ja heti perään kylvö. Lopputulos oli sellainen sekakasvusto, että ei oikeen saanut selvää onko kyseessä ruis- vai vehnäpelto.
Puinnin jälkeen heti lautasella kerran, ja kun alkaa vihertää niin glyfoa perään. Jonkin ajan kuluttua uudestaan lautasella ja kylvö. Parani huomattavasti, mutta ruista vielä vähäisissä määrin, kuitenkin alle 10%.
Kyntämällä ihan ok lopputulos.
Jotenkin tutuu, että toi ruis muuttuu syksyllä varsinaiseksi rikkaruohoksi ellei sitä saa haudatuksi 20cm syvyyteen. Sitten kun sitä yrittää ihan oikeasti viljellä, niin ei onnistu sitten millään.
Itsellä se tilanne, että kuun vaihteessa kylvetty ruista kolmelle vierekkäiselle lohkolle. Joista 2 on ihan ok, mutta se yks lohko todella harva. Mikään ei ole muuttunut noiden lohkojen osalta. Sama muokkaus p.v.m, kylvössä 2-yksikköä/ha. Kylvetty samana päivänä. Maalaji ja ominaisuudet lähes tulkoon samat. Esikasvikin ollut sama.
Liima-ansassa muutamia kärpäsiä, etanoita ei ole löytyny.
En kyllä todellakaan keksi mikä tuossa on mennyt pieleen...
-
Hybridirukiin kasvinsuojelu syksyllä.
Nyt kun vaikuttaa siltä, että syksy ja kasvukausi vaan jatkuu, niin rikat alkaa valtaamaan ruis peltoa. Jäi itsellä muiden kiireiden ja sateiden alla tuo rikkatorjunta oikea-aikaisesti tekemättä.
Pelto on kynnetty ja siitä kylvetty, jostain käsittämättömästä syystä tuo jäi todella harvaksi. Ei ollut kärpäsiä/etanoita. Tämä nyt on aihettanut sen, että rikat alkaa valtaamaan alaa. Onko kokemusta näin myöhäisestä torjunnasta nuo perinteiset: mateo, dff, boxer yms. Aineet pitäisi käsittääkseni ajaa kun oraat on pieniä.
Mitä tuonne voisi ajaa, leveälehtisiä valtaosa.
-
Syksyn torjunta voi heikentää rukiin talvehtimista. Kannattaa ajaa parhaalla mahdollisella seoksella keväällä, vaikkapa Tooler heavy + Trio/MCPA + Zypar
Tällöin isotkin rikat häviävät rukiille.
Tuosta harvaksi jäämisestä: Hybridirukiin siemenen itämisvoima on erittäin heikko. Mikä tahansa este oraan tiellä jättää sen maan sisään. Kokkareet jo riittävät orastumisen estoon ja esimerkiksi viiden sentin kylvösyvyys on aivan liian paljon. Väitän, että useimmat hybridirukiit orastuvat heikommin kuin syysrapsi !
Sitten kun meillä on harva hybridioras jo valmiiksi, kärväsentoukat ja etanat näykkineet, runsaat syyssateet päälle, ei ole ihme, että rukiinoraat ovat punaruskeita jo syksyllä.
Toki jääntirukiit kiusaavat viiden vuoden ajan muuta viljelyä, ja yksittäiset tupsut vehnän seassa tuottavat jopa viisi-kuusi torajyvää samassa tähkässä. Sitten vehnäkin saastuu niillä torajyvillä.
Proruissit harrastakoot ihan yksin vaan ja rukoilkoot fasua ottamaan rukiinsa. Jostakin proruis-komiteasta sekin aivomätä tuli, että kotimaisen leipärukiin tuotanto pitää turvata tuontisiemenestä kasvatetulla kemikaaliaddikti-hybridirukiilla, ysitonnarisadolla tänä vuonna ja nollatonnarilla ensi vuonna. Ja myllyllä sekoitetaan puolalaista rehuruista joukkoon, hybridisato kun on liikaa pullavehnän oloista.
Suomessa on peltoa ihan riittävästi, vaikka tasaisen kahden tonnin satotason ruista viljeltäisiin.
-SS-
-
Ketäs innostaa viljellä kahden tonnin hehtaarisatoa?
-
Ketäs innostaa viljellä kahden tonnin hehtaarisatoa?
Kyllä populaatiorukiillakin pääsee hyviin satoihin, itsekin olen saanut muutamia kertoja n 5,5 tonnin ha-sadon.
-
Ketäs innostaa viljellä kahden tonnin hehtaarisatoa?
No sepäs tuossa onkin. Sellainen 4 t:n sato on kohtuulannoituksella saatavissa populaatiorukiista, eikä siinä vaiheessa tarvitse vielä muuta kuin mahdollisesti korrensäätöä. Ilman mitään lannoitusta ruis imee kahden tonnin sadon ravinteet vaikka jostakin kesannosta. Monella luomutilallisella ruista on tullut tonnikaupalla, viherlannoituksen jälkeen. Rukiin hinnoittelulla ei vaan koskaan haluttu pitää yllä tasaista ja kenttäkelpoista kotimaista rukiintuotantoa. Pro-ruis palvelee kotimaista myllyteollisuutta. Satotasot haluttiin nostaa tuplaksi-triplaksi, jolloin ylituotantokin räjähtelee säännöllisin väliajoin. Ja rukiin hinta putoaa alle rehuohran. Ja toisaalta helposti pudotaan alle omavaraisuuden, kun tulee hankalat ajat vaateliaalle hybridiruisnisulle. Kyllä puolalainen ja saksalainen ruis sitten kelpaa hyvin.
Syysvehnä sentään lähtee Naantalista eteen päin, jos ei tänne maahan mahdu.
-SS-
-
Ilkikurisesti siis ajattelin et mikäli viljojen viljelyssä tyydyttäisiin matalampiin hehtaarisatoihin niin voisi säästöä syntyä panosmarkkinoilla. Konekuluja tulee tietysti hieman enemmän mut onko se niin merkittävä. Peltoalahan Suomessa riittäisi kyllä.
-
Mäkin ihmetellyt noi elokuussa kylvetyt sekä vehnä että ruis alojen oudot vajaa ja sitten rikat vallaneet hurjasti.
Yks ruis ala joka kyllä iti ja kylvörivit tuli selvästi näkyviin. Sitten vaan jotain taphtui ja oudon havaksi se tuli
En ole puhunut kysisten viljeliöiten kanssa.
Omat se ensimäiset, syyskussa toki, nissä rikkoja ja se 15,9 kylvetyt näytää just hyviltä eikä rikkoje eikä jääntiviljaa juuri lainkaan.
-
Rikkojentorjuntaan syksyllä on kyllä nyt ollut hyvät kelit mikäli on kiinnostusta esim. Mateno Duo ja mitä näitä nyt on.
-
Tuosta syksyn rikkatorjunnasta syysrapsi on esimerkkinä. Jos vaan siemenpankkia on, ei syksyn torjunnasta juurikaan ole keväällä tehoa jäljellä. Että joutuu kumminkin täydentämään.
En tiedä, onko itsellä ollut yhden yhtäkään rikkaongelmaa syysviljassa, paitsi kun kasvusto on talvella heikentynyt harvaksi kahden tonnin rääseiköksi. Siinä viljelyn taloustasapaino todella tulee kuntoon, jos syksyllä on panostettu kyseisen vähäisen sadon hinta jo valmiiksi.
-SS-
-
Kattelin kun on mennyt jo ruis lakoon. Parikymmen senttinen tuuhea oras, jännä nähdä kuin talvehtii
-
Laitatteko aina lumihomeen torjunta-aineet?
-
Laitatteko aina lumihomeen torjunta-aineet?
Kyllä, jos talvella on lunta kunnolla. Jos on paljas maa tai jäätikkö, tai talvisateiden vesijärviä, joka ruiskutus heikentää näistä viime mainituista toipumista.
Toisaalta, 2010-2012 oli runsaat lumihanget, ja syysviljat pärjäsivät mainiosti ruiskuttamattakin.
-SS-
-
Laitatteko aina lumihomeen torjunta-aineet?
Ei ikinä!
Ei ennen, ei nyt eikä tulevisuudessa.
-
Pihlajanoksat notkuvat marjoja, ei taida olla tarvetta Amistaareille ja muille litkuille...
Sinänsä all-in-viljely syksyllä on kyllä aika jännittävää, melkein kuin keväällä jonkun "satavarmasti" tulevan 100 mm:n ukkossateen alle.
-
Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.
Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...
-
pihlajan marjat ei enää ennusta mitään. olihan toissa vuonna myös syksyllä paljon marjoja ja silti tuhottomasti lunta..
-
pihlajan marjat ei enää ennusta mitään. olihan toissa vuonna myös syksyllä paljon marjoja ja silti tuhottomasti lunta..
No ne vanhat ennusteetkin on keskenään ristiriidassa, toisen mukaan tulee runsasluminen talvi ja toisen vähäluminen, siitä voi valita kumpi miellyttää enemmän.
-
Pihlaja ei tee kuivana kesänä yhtä paljon marjoja kuin kosteana kesänä, lisäksi pihlajalla on taipumusta syklittäiseen marjantuotantoon. Ennusta siinä sitten säätilaa.
-
Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.
Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...
Plus aikainen kylvö, jonka myötä oraat kehittyivät liian pitkälle. Huomasin, että ensimmäinen kunnon pakkasyö veti saman tien kasvuston huonon näköiseksi, eikä se siitä ole oikein toipunut. Toisaalta huippuoraitakin on maakunnassa, ehkä kyntö kuitenkin toimi paremmin taas tänä syksynä.
-
Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.
Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...
Plus aikainen kylvö, jonka myötä oraat kehittyivät liian pitkälle. Huomasin, että ensimmäinen kunnon pakkasyö veti saman tien kasvuston huonon näköiseksi, eikä se siitä ole oikein toipunut. Toisaalta huippuoraitakin on maakunnassa, ehkä kyntö kuitenkin toimi paremmin taas tänä syksynä.
Vierekkäiset lohkot, samana päivänä kylvetty ilman lannoitusta ja valtava ero. Toinen jankkuroitu/jyrsitty hernemaa ja toinen tasausäestetty kauramaa kultivaattorin jäljiltä.
Kyllä nyt on selvästi vesitilasta hyötyä ja kyllä herne antaa väristä päätellen hyvin typpeä heti syksyllä. Tuo huonompi tuskin talvehtii lainkaan.
-
Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.
Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...
Plus aikainen kylvö, jonka myötä oraat kehittyivät liian pitkälle. Huomasin, että ensimmäinen kunnon pakkasyö veti saman tien kasvuston huonon näköiseksi, eikä se siitä ole oikein toipunut. Toisaalta huippuoraitakin on maakunnassa, ehkä kyntö kuitenkin toimi paremmin taas tänä syksynä.
Myöhemmin kylvetyt (noin 25.9) näyttävät täälläpäin paremmilta kuin syyskuun alussa kylvetyt.
-
Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.
Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...
Plus aikainen kylvö, jonka myötä oraat kehittyivät liian pitkälle. Huomasin, että ensimmäinen kunnon pakkasyö veti saman tien kasvuston huonon näköiseksi, eikä se siitä ole oikein toipunut. Toisaalta huippuoraitakin on maakunnassa, ehkä kyntö kuitenkin toimi paremmin taas tänä syksynä.
Vierekkäiset lohkot, samana päivänä kylvetty ilman lannoitusta ja valtava ero. Toinen jankkuroitu/jyrsitty hernemaa ja toinen tasausäestetty kauramaa kultivaattorin jäljiltä.
Kyllä nyt on selvästi vesitilasta hyötyä ja kyllä herne antaa väristä päätellen hyvin typpeä heti syksyllä. Tuo huonompi tuskin talvehtii lainkaan.
Mulla on vierekkäin kynnetyt herneen sänki ja nurminadan sänki kummatkin pelkällä 30kg starttiravinnetta lannoituksella.
Ihan selvä väriero on kyllä, herne esikasvina on paljon tummempi kuten voi olettaakin.
-
30 kg starttilannoitetta vai 30 kg typpeä starttilannoitteella? 🤔
-
30 kg starttilannoitetta vai 30 kg typpeä starttilannoitteella? 🤔
30kg starttiravinnetta. Eli 3,6kg typpeä.
-
paljonkohan mahtaa olla typpeä tuossa hernemaassa? onko siitä tietoa? vois kokeilla joskus itelläkin..
-
Sellainen kuva on jäänyt, että herneestä jää se 30kg/ha typpeä. Kyllä sen eron näkee kaikilla kasveilla, kun herne on esikasvina.
-
Tuli ruiskuteltua Prolinet + mangaanit oraille, kun oli suhteellisen hyvät senssit. Monena vuonna jäänyt ruiskuttamatta, monena vuonna ruiskutuksella ei ole ollut näkyvää vaikutusta. Mutta menneenä talvena talvituhosienten torjunta oli syysviljan pelastus, mielenkiinnolla jään odottamaan kuinka tulee nyt käymään.
Muutenkin vaikuttaa yleisesti ottaen siltä, että kylillä on vähän yleistynyt tämä syysviljan talvituhosienten torjuntaruiskutus. Syksyt muuttuneet sellaisiksi, että lumen tuleminen sulaan maahan on hyvinkin mahdollista.
-
Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.
Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...
Näyttää siltä että 2024 syksynä täälläpäinTM oikotietä onneen ei ollut kuin kynnön kautta.
Keltasia/tyhjiä on ja pysyy, paitsi kynnökseen kylvetyt.
-
Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.
Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...
Näyttää siltä että 2024 syksynä täälläpäinTM oikotietä onneen ei ollut kuin kynnön kautta.
Keltasia/tyhjiä on ja pysyy, paitsi kynnökseen kylvetyt.
Liika vesi?
Olen ymmärtänyt et varsinais suomessa olisi sadellut kesällä ja varsinkin nyt syksyllä enempi kuin viime aikoina yleisesti. Savipitoisessa maassa se vesi tekee äkkiä pintamaasta velliä.
Täälläkin oli niitä nopeita kylväjiä jotka jollain sotki sänkeä ja jyvät sinne sitten. Eivät ne hyvännäköisiä ole.
Vaikka itse sanonkin niin omat kynnetetyt syysohra ja rypsi näyttää hyvältä. Herneen jälkeen kultivoitu ruiskin on ihan ok. Jos talvi otollinen niin saattaa jotain puitavaakin olla ens syksynä..
-
Ainakin täällä lounaassa meren lähellä ei ainakaan ole kesällä/syksyllä sadellut normaalia enempää.
-
Haasteellinen syksy syysviljoille, sademäärä ei ehkä ole ollut hirveästi suurempi kuin yleensä, mutta kyllä se oman mausteensa hommaan tuo, että ihan näihin päiviin asti on ollut kasvu päällä ja ihan pirun lämmin ilma. Kynnetyt ehdottomasti ovat parhaita, niitä vain nyt on tänä syksynä harvalla.
-
Vesi ei tahdo lähteä syyskylvöiltä pois. vaikka olisi tullut pikku tihkua. Ehkä jyräys kannatuspyörillä tekee maasta läpäisemättömän.
-SS-
-
Vesi ei tahdo lähteä syyskylvöiltä pois. vaikka olisi tullut pikku tihkua. Ehkä jyräys kannatuspyörillä tekee maasta läpäisemättömän.
-SS-
Kuivakin savimaa turpoaa vedestä äkkiä läpäisemättömään kuntoon. Kyntö pelastaa tuolloin kun siinä on sen kyntökerroksen verran mekaanisesti tehtyä vesitilaa. Näin mä olen sen asian ajatellut.
-
Vesi ei tahdo lähteä syyskylvöiltä pois. vaikka olisi tullut pikku tihkua. Ehkä jyräys kannatuspyörillä tekee maasta läpäisemättömän.
-SS-
Kuivakin savimaa turpoaa vedestä äkkiä läpäisemättömään kuntoon. Kyntö pelastaa tuolloin kun siinä on sen kyntökerroksen verran mekaanisesti tehtyä vesitilaa. Näin mä olen sen asian ajatellut.
Näinhän se on. Kopkop, näyttää rukiit tällä hetkellä, mutta pahalta näyttää kun nyt meni keli nollaan ja lupaa pikkupakkasta sekä lumisateitakin. Tuleeko lumi täysin roudattomaan maahan, runsaisiin kasvustoihin. Lumihome jyllää...
Paras tapa perustaa syysviljat olisi rajuilla piikeillä oleva kultivaattori, jonka päällä kylvökone. Kerta-ajolla valmista, ilman polkemista. Edellyttää että jääntiviljat on idätetty ja tapettu esim. kevyellä pintamuokkauksella sekä puhdasta peltoa. Ei saa olla kiviä eikä kantoja tms. häiritseviä tekijöitä, jotka jää kylvökselle odottamaan puimurin kitaa.
-
Etelä-Suomessa syysviljapellot on vesi- ja jääkenttien peitossa, ilmeisesti kasvustot voivat hyvin siellä veden ja jään alla, kun ei kommentteja niiden tilasta ole yli kahteen kuukauteen tänne tullut.
-
Aika surkee näkösiä etelä Pirkanmaa...
-
Etelä-Suomessa syysviljapellot on vesi- ja jääkenttien peitossa, ilmeisesti kasvustot voivat hyvin siellä veden ja jään alla, kun ei kommentteja niiden tilasta ole yli kahteen kuukauteen tänne tullut.
Syysrapsi on ainaki mätimisvaiheessa, haisee kaameelta.
-
En kyllä allekirjoita. Ihan muutamia aarin lätäköitä kattilanpohjissa, semmosia kauneusvirheitä. Hyvän näkösiä Loimaa liki kauttaaltaan. Rapsia en ole käynyt haistelemassa. Tähän saakka elossa mut vielä ehtii montaa murhetta ennen vappua.
-
Pellot ovat lumettomia, Inkoosta Turkuun, Lohjalta Hankoon.
Sama tilanne 2008 sydäntalvella. Oli ihan OK syysviljavuosi se.
-SS-
-
Pellot ovat lumettomia, Inkoosta Turkuun, Lohjalta Hankoon.
Sama tilanne 2008 sydäntalvella. Oli ihan OK syysviljavuosi se.
-SS-
Se on kohta ammoniumit levitettävä. Tonni jo hävinny sadosta tässä vaiheessa kevättä. ::)
-
Pellot ovat lumettomia, Inkoosta Turkuun, Lohjalta Hankoon.
Sama tilanne 2008 sydäntalvella. Oli ihan OK syysviljavuosi se.
-SS-
Se on kohta ammoniumit levitettävä. Tonni jo hävinny sadosta tässä vaiheessa kevättä. ::)
;D ;D ;D ;D
-
Syysviljat vihertää kauniisti, niin kuin aika usein tähän aikaan vuodesta. Typenlevitys pitäisi tehdä lentolevityksenä.
-
Ihan ok toistaiseksi. Kaikesta huolimatta tuntuu siltä, että kevytmuokkaus vanhalla kultivaattorilla ei oikein ole riittävä perusta syysviljalle. Täytyis olla järeämpi kultivaattori tai sitten se kyntö(valitettavasti). Mutta katsotaan nyt mitä talvi tuo tullessaan. Kolme kuukautta aikaa tehdä jekkuja, se on pitkä aika.
-
Etelä-Suomessa syysviljapellot on vesi- ja jääkenttien peitossa, ilmeisesti kasvustot voivat hyvin siellä veden ja jään alla, kun ei kommentteja niiden tilasta ole yli kahteen kuukauteen tänne tullut.
Aika karmea jääkansi ollut pari-kolme viikkoa, nollan molemmin puolin sahaava lämpö viimeisteli föhn-tuulen sulattamat lumet maksimaaliseksi jääksi. Ja sama homma jatkui viime päivinä, taas sulatti viime aikoina satanutta lunta ja aukeat mustan jäisiä, metsäisemmillä pelloilla vielä luntakin jään lisäksi. Oikeen "vanhan" ajan talvi ysäriltä ja vuosituhannen vaihteen nurkilta, parin vuoden takaiset "oikeat" talvet muisto vain. Asiaa ei auta nollakaadot pelloilla. Näytti vielä Jouluna ihan lupaavalta, vähän lunta suojana eikä jäätä, mutta nyt toivotaan rysähtämällä tulevaa kesää, joka voi pelastaa kasvustot jään alta. Pieniä järviä ei taida pelastaa mikään.
Tää pohjoisempana rannikolla, sisämaahan mennessä tilanne paranee huomattavasti.
-
Uudessakaupungissa lumetonta orasmailla
(https://www.foreca.fi/img/uploads/Screenshot%202025-01-27%20at%2010.33.12-ftucyuv2.jpg)
Kuva: Keijo Väänänen, Uusikaupunki, 26.1.2025 http://www.foreca.fi
Vuonna 2008 oli samanlainen tilanne, tammikuun jälkipuoliskolla:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/20012008.jpg)
Kuva: tammikuu 2008 (Salo)
-SS-
-
Eikö tässä muutama vuosi sitten ollut talvi kun ei talvea juuri tullut? Minkä näköiset ne SS:n oraat oli silloin?
-
Eikö tässä muutama vuosi sitten ollut talvi kun ei talvea juuri tullut? Minkä näköiset ne SS:n oraat oli silloin?
2020 ei ollut talvea. Syysvehnää oli lähinnä vain siemeneksi, oli se pieni ala siinä kuuden tonnin paikkeilla. Silloin oli lähinnä otraa ja rapsia. Rapsit kuoli kaikki keväällä kylvettynä kirppoihin, maan alta söivät. Uudelleenkylvettiin. Kuolivat melkeen kaikki, oli sitten jo kuivaa. Sitten kylvin vielä rypsiä keskikesällä, ja siitä tuli sitten jotain vähän, 770 kg, pienet alat rapsia 1500 kg.
Silloin Melius kyllä tuotti hyvän sadon, mutta vasta noin 120-130 päivän kasvuajan jälkeen, märkää puuroa ja kova kuivaaminen oli. Kauraa oli etäpelloilla, Niklasta, joka lakoontui ja se jäikin sitten useammaksi vuodeksi siiloon, kun ei kelvannut sopimuskumppani-omamyyjälle, lajike kuulemma oli syynä. Eihän siinä doneja ollut, hl-painokin minimirajat ylittävä. Hankkija sen sitten otti vuosia myöhemmin, kun vaihdoin kauppiasta ja aloin tyhjentää varastoja. Ohrat meni suoraan karjatilalle, johon maksut sitten jäivät vuosiksi odottelemaan.
Ei jää ikävä noita vuosia. Onhan tuo markkina edelleen hullua, mutta siihen on sopeuduttava, ja sertifioitava vihreää siirtymää niin perteleesti.
-SS-
-
2020 oli kyllä tosiaan mahtava. Rapsit kuolivat kirppoihin, söivät joko maan alta tai päältä; muutama taimi jäi kuivumaan paahteeseen. Ohra oli paskaa sekä sadon että laadun osalta. Niin myös kevätvehnä. Syysvehnää ei ollut silloin, mutta siitä olisikin tullut sitten yli 7 tonnin sato. Samaten kaura olisi onnistunut ihan ok, mutta sitäkään ei tietenkään ollut sattumalta silloin. Ei todellakaan ole ikävä tuota vuotta, koko tilan historian surkein vuosi ikinä - mitä sitä kieltämään.
-
on se tuo suomi ihme maa! kun osalla on kunnon hanket ja toisilla sit kesä, - ilman lehtiä puissa.. päivämäärää ei ihan helpolla uskois!!
-
Ois saaneet olla lumen alla.. Pakkanen ja plussakeli kun alkaa jyystämään eestaas niin mustaksi menee oras.. :-[
-
Ois saaneet olla lumen alla.. Pakkanen ja plussakeli kun alkaa jyystämään eestaas niin mustaksi menee oras.. :-[
Vastahan on Tammikuun loppu, hyvinkin talvisia säitä todennäköisesti ehtii vielä tulla, pakkasia ainakin taas ensi viikolle.
-
Vaikka tuleekin pakkasta, niin reilun kuukauden päästä ei enään etelässä voi olla päivällä kovia pakkasia. Yöllä helposti 25. Maat on aivan sulia nyt
-
juuu, ja kun ennuste lupailee et hemlikuukin on leuto niin missä välissä se talvi kerkii etelään?? tuntuu et on kyllä taas sellainen talvi et hitot siitä!!!
-
juuu, ja kun ennuste lupailee et hemlikuukin on leuto niin missä välissä se talvi kerkii etelään?? tuntuu et on kyllä taas sellainen talvi et hitot siitä!!!
No,säästytäänpä paljolta vaivalta ja loukkaatumisilta tais täälläkin ensimmäiset ja viimeset lumet tulla katolta.
-
tartteeko sitä loukkaantua jos on lunta katolla? ite en ole katolla lunta puottamassa käyny... jos ei tölli kestä ni joutaa painua kasaan... ( mut ei perkele viime kesänäkään painunu kun yks laho tönö ostomaalla..)
-
Saa aika paljon lunta tulla, että enää joutuu kattoja tyhjentämään. Lumet ovat lähteneet varjon puoleltakin lapetta. Koko aikajakso 2000-2009 ei tarvinnut pudotella, sitten 2010-2012 lunta oli erityisen paljon, harjulla lähes metri. Maneeseja romahti, urheiluhalleja sortui.
Sitten 2013-2020 muutamina vuosina tarvittiin tyhjennys, mutta 2021-2023 alkoi näyttää pahalta, talvi loppui äkkiä, ja tyhjentämättömiltä katoilta lumiesteet tulivat räystäät repien alas, jos ei ollut tyhjennetty. Eli kolme peräkkäistä vuotta taas.
Tänä talvena ei hotsita katoille lähteä, ja uskon, että saa olla rauhassa.
-SS-
-
Tottahan on että omakotitalojen kattoja ei tarvi tyhjentää isostakaan lumimäärästä, jos ne kattorakenteet on määräysten mukaan rakennettu. Isot hallit, ladot ym. on sit eri juttu.
-
2019-2020 oli vielä tätäkin leudompi. Oon yhden rivarin hall.pj ja muistan kun tilikaudella 2020 oli lumityöt ja hiekoitus muutamia kymppejä.
Ongelma sillon oli samantapainen syyskuu kuin nyt, puolivälissä alkoi satamaan enkä saanut kuin rukiit maahan. Ne olivatkin 2020 kasvukauden ainoa valopilkku. Syysvehnämaat oli kynnettynä ja muokattuna mut kura ois ottanu renkaaseen. Tosin kaikki mitä sillon kylvettiin märkäänkin maahan talvehti ja olivat paljon kevätkylvöisiä satoisampia.
Tällä hetkellä syyskylvöt on aivan 110% mut valitettavasti rahaa ei helmikuun alun hienoista oraista vielä saa.
-
Nyt syysviljat ovat kellastuttaneet ainakin kaksi - kolme lehteä; vain hiekkarinteissä on heleänvihreää, mutta savisemmat paikat ovat aivan vaaleankeltaisia. Tuo värisävy ei lupaa hyvää, varsinkin kun niillä paikoilla kimmeltää vettäkin.
Uskon, että syysviljat säilyvät, mutta eivät ole parhaimmillaan, varsinkin jos tulee kuiva huhti-toukokuu. Vapun alla ja toukokuussa tulee muutama räntäkuuro, että apulannat sulavat, voi saada ainakin syysvehnän vielä kasvamaan. Ruis ei välttämättä pidä tästä sulasta kurakelistä.
Kyllä tuo nyt jo on alkanut vahvistumaan, että sänkikesannot ovat ensi kesän juttu. Syysvehnän siemen on jo lajiteltuna siilossa, apulantaa ei välttämättä tarvitse kovin paljon ostaa, joten kesällä tilaa seuraavaksi kevääksi vain sen verran, mitä paperille merkataan syksyllä kylvetyksi. Voisi jopa kalkita ja muutamia ojia perata. Rukiista en osaa sanoa, ei kyllä oikein kiinnosta, jos hinta jossakin vaiheessa jää 160 - 180 euroon, tai vain viljelysopimuksella. Nyt tarjotaan taas enempi hintaa väliaikaisesti, mutta torajyville teollisuus ei ole uhrannut muuta ajatusta, kuin että rajoja kiristetään äärimmilleen. Sanoisin, että jokin tiheään kylvetty Anna/Elvi/Riihi-ruis kohtuulannoituksella, 3000 kg:n satotasolla, eipä torajyviä parinkymmenen vuoden aikana löytynyt. Evolon ensimmäinen vuosi taisi olla torajyvien osalta laimea, sen jälkeen jokainen hybridipalsta on ollut mustapilkkuinen, ja silloisetkin rajat ylittäviä eriä tuli useana vuotena. Niistä selvisi 20 euron hinnanalennuksella ja tavara meni kyllä. Reetasta ei oikein vielä tiedä, se on vaateliaampi, onko myös herkemmin talvella harveneva. Amilot ja puolalaiset muutenkin voi unohtaa, haastavilla talvehtimisalueilla. Toisaalta, tilanne on tarkoituksella ajettu siihen, että 3 t ruissadolla ei voi päästä mitenkään kannattavaan rukiinviljelyyn.
Satotaso ja hintavaihtelu eivät silti ole pahimpia rukiinviljelyn riskitekijöitä, vaan juuri tuo rukiinjalostajien kehittämä torajyvätehtailu. Torajyviä ilmestyy jopa kevätviljoihin, vielä muutama vuosi hybriditorajyväpommin jälkeenkin !
-SS-
-
Nyt olisi syytä alkaa tähyillä pitkän ajan ennusteista kevään viimeisiä pakkasöitä. Voi tulla eteen tilanne, jossa vesi vaan häviää maaperästä, ja kun muutaman sentin routa häviää, seuraavan kerran pääsee levittimellä rutikuivalle pellolle, joka seuraavan kerran kastuu vasta puintiaikana.
Taitaa taas olla vaarana, että syysviljan ysitonnarin ja nelitonnarin ero tehdään maaliskuussa ?
Onneksi ei tarvitse huolehtia; saapas nähdä, missä vaiheessa huhtikuuta pellot kuivuvat kylvökuntoon.
-SS-
-
Nyt olisi syytä alkaa tähyillä pitkän ajan ennusteista kevään viimeisiä pakkasöitä. Voi tulla eteen tilanne, jossa vesi vaan häviää maaperästä, ja kun muutaman sentin routa häviää, seuraavan kerran pääsee levittimellä rutikuivalle pellolle, joka seuraavan kerran kastuu vasta puintiaikana.
Taitaa taas olla vaarana, että syysviljan ysitonnarin ja nelitonnarin ero tehdään maaliskuussa ?
Onneksi ei tarvitse huolehtia; saapas nähdä, missä vaiheessa huhtikuuta pellot kuivuvat kylvökuntoon.
-SS-
Joko tuo hössötys taas alkaa?
Joo, huhtikuun 15. päivä pääsee varmaankin kylvämään, mutta jos vanhat merkit paikkansa pitää, vapusta alkaa viikon mittainen takatalvi, jolloin tulee lunta etelään 10 cm ja yöpakkaset. Eikä tää ole mitään sarkasmia, melkein on sääntö että jos huhtikuu on lämmin ja kuiva, sitä seuraa viileä ja kostea toukokuun alkupuoli.
-
Etelä-Suomessa syysviljapellot on vesi- ja jääkenttien peitossa, ilmeisesti kasvustot voivat hyvin siellä veden ja jään alla, kun ei kommentteja niiden tilasta ole yli kahteen kuukauteen tänne tullut.
Aika karmea jääkansi ollut pari-kolme viikkoa, nollan molemmin puolin sahaava lämpö viimeisteli föhn-tuulen sulattamat lumet maksimaaliseksi jääksi. Ja sama homma jatkui viime päivinä, taas sulatti viime aikoina satanutta lunta ja aukeat mustan jäisiä, metsäisemmillä pelloilla vielä luntakin jään lisäksi. Oikeen "vanhan" ajan talvi ysäriltä ja vuosituhannen vaihteen nurkilta, parin vuoden takaiset "oikeat" talvet muisto vain. Asiaa ei auta nollakaadot pelloilla. Näytti vielä Jouluna ihan lupaavalta, vähän lunta suojana eikä jäätä, mutta nyt toivotaan rysähtämällä tulevaa kesää, joka voi pelastaa kasvustot jään alta. Pieniä järviä ei taida pelastaa mikään.
Tää pohjoisempana rannikolla, sisämaahan mennessä tilanne paranee huomattavasti.
27.1 oli tilanne tuo. Sen jälkeen ollut plussakeliä ja "oikeaa" talveakin hetken aikaa, luntakin tuli jäätiköiden päälle. Nyt se lumi sulannut täysin pois, jäätikötkin vähenee pelloilla mutta edelleen ruis opettelee elämää iglussa joka vedessä. Vettä siis hyvin laajasti pelloilla, sekä jäätikköä.
Eilenkin tuli käytyä kävelemässä ruispelloilla ja kattomassa salaojakaivoilta vetävätkö pintavettä. Kaivot vetää jos vettä ympärillä. Ojastot joissa ei kaivoa pellolla pintakaivona/välikaivona, ovat täysin kuivia vaikka pelto järvenä. Ei mee vesi salaojiin routaantuneen maan läpi, kynnetty, muokattu ja kylvetty pelto tasaisemmin jäässä kuin vieressä pelkästään kynnetty. Kynnetyllä pellolla ei ole ko. järviä ts. roudassa on reikiä alaspäin ja vesi pääsee pois pelloilta.
Nollakaadolla olevilla pelloilla lanaamalla pyöristetyt pellot tai matalammat päisteet jne. vedelle tehdyt reitit jäätyneet edestakaisin seilaavilla keleillä nostaen päisteeseen jääpatin, josta vesi ei pääse veto-ojiin.
Toiveissa että plussakelit jatkuisi vielä muutaman päivän, mutta taitaa perjantain kelin jäähtyminen nollan kahtapuolin pysäyttää hyvän edistyksen. Yöpakkaset stoppaa sulaamisen eikä vesi haihdukaan tähän vuoden aikaan vaikka päivällä sulattaa. Silti, sanoisin että tilanne on tämän lämpimän jakson loputtua parempi kuin viime talvena, jolloin nää jäätiköt pysyi kevääseen asti ja syksy oli todella märkä. Nyt kasvustot lähtökohtaisesti todella hyvässä kasvukunnossa ja nuo pahimmat jäätikköjärvet pienenee vain isoiksi talvituholaikuiksi, mikäli tuhoutuvat.
Ehkä ei tarvi tilata rypsin siemeniä mutta jotain noihin laikkuihin pitää ( toivoen ihmettä, että selviää talvesta ) kylvää, ehkä raiheinää että kestää rikkatorjunnan ja estää rikkojen lisäkasvun?
Puolen prosentin kaato, edes sellaisen kun saisi pelloille, olisihan se jotain ihmeellistä ja syysviljojen viljely helppoa ku heinän teko ;D
-
Tällä hetkellä tasaisimmalla pellolla, johon on syysviljaa kylvettynä, kaato on noin 0,4%. Kaikki muut lohkot ovatkin sitten jotakin muuta.
Miten mahtaisi tuo raiheinä noihin talvituholaikkuihin onnistua suorakylvöllä?
-
Syysvehnälle semmoinen kolea toukokuu on paras mahdollinen sää, kunhan voimaa saa painumaan juuristoon asti, silloin oras versoutuu, niin että loppukesästä tähkät eivät tahdo vierekkäin enää mahtua.
Mutta ravinnepuute on hankala vihollinen; kolmen viikon ajan ennen tähkimistä pitää olla käytettävissä yllin kyllin ravinteita. Vettä syysvilja ottaa vaikka metrin syvyydeltä. Maan pinnalla lojuvat lannoiterakeet eivät osallistu sadonmuodostukseen.
Harvoin näin etelässä enää kovia pakkasia toukokuulle tulee, ainakin jos vesistöt ovat avoinna, onhan tuo nyt jonkinlainen riski aikaisin kylvetylle ohralle ainakin. Kevätvehnä tuntuu kestävän yöhalloja paremmin. Mutta jos kylvää vasta toukokuussa räntäsadekauden alle, mätänevät jyvät sinne kuraan. Oraiksi heränneinä ryöhähtäisivät kasvuun sitten lämmön tullessa.
-SS-
-
Syysvehnälle semmoinen kolea toukokuu on paras mahdollinen sää, kunhan voimaa saa painumaan juuristoon asti, silloin oras versoutuu, niin että loppukesästä tähkät eivät tahdo vierekkäin enää mahtua.
Mutta ravinnepuute on hankala vihollinen; kolmen viikon ajan ennen tähkimistä pitää olla käytettävissä yllin kyllin ravinteita. Vettä syysvilja ottaa vaikka metrin syvyydeltä. Maan pinnalla lojuvat lannoiterakeet eivät osallistu sadonmuodostukseen.
Harvoin näin etelässä enää kovia pakkasia toukokuulle tulee, ainakin jos vesistöt ovat avoinna, onhan tuo nyt jonkinlainen riski aikaisin kylvetylle ohralle ainakin. Kevätvehnä tuntuu kestävän yöhalloja paremmin. Mutta jos kylvää vasta toukokuussa räntäsadekauden alle, mätänevät jyvät sinne kuraan. Oraiksi heränneinä ryöhähtäisivät kasvuun sitten lämmön tullessa.
-SS-
Tuossa on vain se ero kun varsinais suomessa ollaan pari napsua edellä keväässä ja siellä päästään tekemään siinä huhtikuun puolen välin tienoilla niin mun ja rakkineen seudulla päästään siinä huhti toukokuun vaihteessa ja seuraavalla viikolla alkava "takatalvi" tekee sen ettei oraat ehdi pinnalle. Näin ollen oikea aika on taas vasta joskus toukokuun loppupuolella.
Rakkine on ihan oikeassa et muutamina viime vuosina on kovin ollut se et lämpimän huhtikuun jälkeen otetaan takapakkia juuri silloin kun pellot alkaisivat olemaan kuivia.. pari napsua ilmastonmuutosta vielä eteen että meidänkin seudulla päästään oikeasti huhtikuulla pelloille..
-
Tänään tein ekan kolmen rekan sopparin syysvehnästä. Naantali basis -20€ Dec25 toimitus 10-12/25. En sitonut vielä hintaa annetaan futuurin vähän nousta vielä. Esim. 8x225€/tn riittää mulle kyllä. Jos syysvehnää ei tule niin korvattavissa kyllä kevätnisulla sitten.
Turhan nättiä on, alkavat kohta kasvaa. Takatalvi kun on vielä väistämätön. Lunta löytää vielä joistain mettänreunoista ja ojista. Tunnelma on hyvin huhtikuinen.
SS murheeseen ravinteiden liukenemisesta. Riittääkö se jos muokkauskerros on painekyllästetty kananpötköllä?
-
Riippuu muokkausyvyydestä…
Lautasmuokkaimella ei ja syväjankkurilla juu. Äskenhän oli lehdessä kun turvepeltoa muokataan reiluun kahteen metriin, luulisi pariksi vuodeksi piisaavan
-
Turhan nättiä on, alkavat kohta kasvaa. Takatalvi kun on vielä väistämätön. Lunta löytää vielä joistain mettänreunoista ja ojista. Tunnelma on hyvin huhtikuinen.
Kyllä tän viikkoa on tunnelma ollut muuta kuin huhtikuista. Ei kyllä sen paremmin helmikuistakaan, loka-marraskuu on ehkä kuran ja vesi-räntäsateen seassa lähimpänä.
-
Riippuu muokkausyvyydestä…
Lautasmuokkaimella ei ja syväjankkurilla juu. Äskenhän oli lehdessä kun turvepeltoa muokataan reiluun kahteen metriin, luulisi pariksi vuodeksi piisaavan
Tuolla saa varmaan myös turvepellon statuksen tulevaisuudessa poistumaan kun vääntää ne pohjasavet päällimmäiseksi... *vink vink* :-))
-
Tänään tein ekan kolmen rekan sopparin syysvehnästä. Naantali basis -20€ Dec25 toimitus 10-12/25. En sitonut vielä hintaa annetaan futuurin vähän nousta vielä. Esim. 8x225€/tn riittää mulle kyllä. Jos syysvehnää ei tule niin korvattavissa kyllä kevätnisulla sitten.
Turhan nättiä on, alkavat kohta kasvaa. Takatalvi kun on vielä väistämätön. Lunta löytää vielä joistain mettänreunoista ja ojista. Tunnelma on hyvin huhtikuinen.
SS murheeseen ravinteiden liukenemisesta. Riittääkö se jos muokkauskerros on painekyllästetty kananpötköllä?
Niin basis oli -20€?
Näitä kun ei enää näe netistä vaan ilmeisesti kyseltävä...
Tuo vaikuttaa pienehköltä basikseltä ja nousupainetta pörsseihin on ainakin odotuksissa niin varmaan ihan hyvä diili.. ::)
-
Netistä näkee. Sai vieläpä elo-syyskuun toimitukseen tuon mut futuuri jota seurataan on Dec25. Tänään antaa 218€ mut on sekin 18€ yli Raision kiinteän. Jos vuosituhannen kolmanneksi suurin kylvöala syysvehnää talvehtii koen -20€ basiksen ihan ok tasoksi. Syysvehnä kun on kotimaan leipureille nounou.
Raisio tehny paljon sopimuksia rukiista ja vehnästä jo syksyllä ennen kylvöjä. Ei paineita tarjoilla turhan innokkaasti.
-
Onneksi ei ole syysvehnää. Tosiaan jos ei ole kolmattasataa kiloa pitkävaikutteista typpeä kyllästetty maaperään valmiiksi, tästä keväästä voi tulla kuivin moneen vuoteen ja keinolannoittaminen jälleen haastavaa.
Kyllä näistä keleistä mieleen vahvasti tulee vuosi 2020. Vuoden 2020 lähes lumeton talvi kuivui lämpimäksi huhtikuuksi, sitten tuli muutaman päivän takatalvi toukokuun toiselle viikolle yöpakkasineen, mutta vappuna kylvetyt ohrat selvisivät takatalvesta.
Kesän tulo oli äkkinäinen, ja kesäkuussa ei satanut käytännössä yhtään ja hellepäiviäkin oli parisenkymmentä. Heinäkuu oli vuorostaan pimeä ja märkä, ja jälkiversontaa esiintyi kuivuuden kiduttamissa myöhemmin kylvetyissä kasvustoissa. Vähäinen syysvehnä sai kypsyä sateessa, mutta saihan siitä siementä, oliko se joku KWS Erection - hybridiruis niin se oli tuttua torajyvää silloinkin.
Öljykasvit syötiin kuivana kevätkesänä tyystin.
Pieni lohdutus on Bernerin viljamarkkina-analyysi, että termiinit ovat toiveissa vähän laskea ensi talveksi...kiinnitys on voinut olla vaihteeksi oikea ratkaisu, jos ja kun samalla voi määrä- ja laaturiskin ulkoistaa viljan ostajalle.
https://viljelijanberner.fi/blog/post/kohti-kevatta-ja-tuntematonta-vehnan-futuurihinnat-alamaessa-rapsi-jatkaa-vahvalla-tasolla#msdynttrid=3_QxuImGxToOzSZCW9JxIh3PBD6fyhX-UI4oqMMyjAE
-SS-
-
Netistä näkee. Sai vieläpä elo-syyskuun toimitukseen tuon mut futuuri jota seurataan on Dec25. Tänään antaa 218€ mut on sekin 18€ yli Raision kiinteän. Jos vuosituhannen kolmanneksi suurin kylvöala syysvehnää talvehtii koen -20€ basiksen ihan ok tasoksi. Syysvehnä kun on kotimaan leipureille nounou.
Raisio tehny paljon sopimuksia rukiista ja vehnästä jo syksyllä ennen kylvöjä. Ei paineita tarjoilla turhan innokkaasti.
Tässä tuntee itsensä taas kerran tyhmäksi, koska mä en ainakaan löydä sitä sivua missä näkisi hankkijan basikset eri laaduille... ::)
-
Netistä näkee. Sai vieläpä elo-syyskuun toimitukseen tuon mut futuuri jota seurataan on Dec25. Tänään antaa 218€ mut on sekin 18€ yli Raision kiinteän. Jos vuosituhannen kolmanneksi suurin kylvöala syysvehnää talvehtii koen -20€ basiksen ihan ok tasoksi. Syysvehnä kun on kotimaan leipureille nounou.
Raisio tehny paljon sopimuksia rukiista ja vehnästä jo syksyllä ennen kylvöjä. Ei paineita tarjoilla turhan innokkaasti.
Tässä tuntee itsensä taas kerran tyhmäksi, koska mä en ainakaan löydä sitä sivua missä näkisi hankkijan basikset eri laaduille... ::)
Se lopullinen basis kätellään siinä sivuseinällä olevalla isäntätuolilla istuvalle, tietenkin. Nettikyylääjät ei paljon Lexioneja ostele.
-SS-
-
Netistä näkee. Sai vieläpä elo-syyskuun toimitukseen tuon mut futuuri jota seurataan on Dec25. Tänään antaa 218€ mut on sekin 18€ yli Raision kiinteän. Jos vuosituhannen kolmanneksi suurin kylvöala syysvehnää talvehtii koen -20€ basiksen ihan ok tasoksi. Syysvehnä kun on kotimaan leipureille nounou.
Raisio tehny paljon sopimuksia rukiista ja vehnästä jo syksyllä ennen kylvöjä. Ei paineita tarjoilla turhan innokkaasti.
Tässä tuntee itsensä taas kerran tyhmäksi, koska mä en ainakaan löydä sitä sivua missä näkisi hankkijan basikset eri laaduille... ::)
Se lopullinen basis kätellään siinä sivuseinällä olevalla isäntätuolilla istuvalle, tietenkin. Nettikyylääjät ei paljon Lexioneja ostele.
-SS-
No näin mäkin sen oletan olevan... Hämäsi vain kun kerrottiin että ne näkyisi taas.. ;D
-
En tiä mistä Hja tähän sotkitte, profiloidunko oranssilakkina. Bernerin kanssa tein tuon basiksen. Illan tilaisuuden kiinteet Lantikka puinneilta Naantali leipävehnä 220€ ja vientikaura 212€.
-
En tiä mistä Hja tähän sotkitte, profiloidunko oranssilakkina. Bernerin kanssa tein tuon basiksen. Illan tilaisuuden kiinteet Lantikka puinneilta Naantali leipävehnä 220€ ja vientikaura 212€.
Taitaa johtua siitä et hankkijasta yleensä puhuttu näiden basis soppareiden kanssa.. mut tämä tuli nyt selväksi. Todennäköisesti ihan hyvä diili kun malttaa vielä odotetta joulukuun futuurin nousemista...
-
Ensi viikolla lämpötila nousee liki kymppiä, tarttis olla lannotteet jo maassa.
Puute ravinteista on jo kova koska enimäkseen syyskylvöiset ovat keltasia.
-
Ensi viikolla lämpötila nousee liki kymppiä, tarttis olla lannotteet jo maassa.
Puute ravinteista on jo kova koska enimäkseen syyskylvöiset ovat keltasia.
Onhan jo maaliskuu. Syysviljojen jättisatoja ei voine enää estää, jos voimat saadaan sopivasti juuristoon, pääsiäiseen asti on jo lämpötilojen suuruusluokkaa tiedossa. Ne, jotka viivyttelevät, katselevat keltaista koko kesän.
Näin se vaan menee, syysvilja on muuten helppohoitoinen, mutta keväällä pitää olla määrätietoisen ripeä. Joinakin vuosina on toimittava vasta huhtikuun lopulla, joinakin vuosina maaliskuun alussa, ja näiden aikojen välillä säiden mukaan. Ja toiminta-aikaa on se yksi yöpakkanen, jos ei ole ilmatyynyalusta lannoittamiseen.
Sitten tulee sekin vuosi, kun myöhäiset kireät pakkaset ruskettavat kevättalvella kasvamaan lähteneet oraat. Syysvilja kun on pakkaselle arka heti kun talvikaraistuminen murtuu. Vanhat isännät muistavat kertoa kasvamaan lähteneen syysvehnän hallavaurioista ja hallan aiheuttamista rukiin valkotähkistä kesäkuulla.
Eipä kyllä taida halloja näkyä tänäkään vuonna.
-SS-
-
Viikko sitten perjantaina oli hyvä levityskeli. 500kg salpietaria meni näin alkuun, ei tohtinut enempää. Hyvin sulaa ja ensi viikolla otaksun, että vihertyy pelto kunnolla, kun lyö lämmön päälle. Tälläkin viikolla tuuma jo tullut uutta kasvua. Kuivuushan tässä pian on käsillä, ei hirveästi liruta laskuaukoista vettä.
-
Viikko sitten perjantaina oli hyvä levityskeli. 500kg salpietaria meni näin alkuun, ei tohtinut enempää. Hyvin sulaa ja ensi viikolla otaksun, että vihertyy pelto kunnolla, kun lyö lämmön päälle. Tälläkin viikolla tuuma jo tullut uutta kasvua. Kuivuushan tässä pian on käsillä, ei hirveästi liruta laskuaukoista vettä.
Elä elä elä sinä ny liioittele älä ny sinä liioittele.
Takatalvi tulloo se tulloo vielä.
-
Viikko sitten perjantaina oli hyvä levityskeli. 500kg salpietaria meni näin alkuun, ei tohtinut enempää. Hyvin sulaa ja ensi viikolla otaksun, että vihertyy pelto kunnolla, kun lyö lämmön päälle. Tälläkin viikolla tuuma jo tullut uutta kasvua. Kuivuushan tässä pian on käsillä, ei hirveästi liruta laskuaukoista vettä.
Aijaa. Perjantaina kävin Turussa ja näytti siltä, että monella lohkolla vehnä mietti vetäiskö ittensä naruun vai vieläkö yrittäisi. Oma visio on, että aikaisintaan kuukauden päästä voisi harkita jotain. En kerta kaikkiaan jaksa uskoa aikaiseen kevääseen tällaisen kelin vallitessa helmi-maaliskuun vaihteessa.
-
Viikko sitten perjantaina oli hyvä levityskeli. 500kg salpietaria meni näin alkuun, ei tohtinut enempää. Hyvin sulaa ja ensi viikolla otaksun, että vihertyy pelto kunnolla, kun lyö lämmön päälle. Tälläkin viikolla tuuma jo tullut uutta kasvua. Kuivuushan tässä pian on käsillä, ei hirveästi liruta laskuaukoista vettä.
Ensimmäinen kierros tupla määrä mangaania ja tauti aineita ruiskutettu typpi lioksen kera . ;D
-
Viikko sitten perjantaina oli hyvä levityskeli. 500kg salpietaria meni näin alkuun, ei tohtinut enempää. Hyvin sulaa ja ensi viikolla otaksun, että vihertyy pelto kunnolla, kun lyö lämmön päälle. Tälläkin viikolla tuuma jo tullut uutta kasvua. Kuivuushan tässä pian on käsillä, ei hirveästi liruta laskuaukoista vettä.
Aijaa. Perjantaina kävin Turussa ja näytti siltä, että monella lohkolla vehnä mietti vetäiskö ittensä naruun vai vieläkö yrittäisi. Oma visio on, että aikaisintaan kuukauden päästä voisi harkita jotain. En kerta kaikkiaan jaksa uskoa aikaiseen kevääseen tällaisen kelin vallitessa helmi-maaliskuun vaihteessa.
Moni on täällä harmissaan kun aikaisesta kasvukaudesta uskaltaa joku mietiskellä. Kirjoitin kuitenkin selvästi, että säiden mukaan toimitaan, pakkaset voivat tappaa karaistumisensa menettäneet oraat, yhdenkin yön levitysmahdollisuuden hukkaaminen voi merkitä sitä, että ei tule enää pariin kuukauteen seuraavaa.
Onhan se todella rasittavaa alkaa miettiä kevättöitä, kun tuntuu, että vasta sai koneet niputettua vajan perälle myttyyn, pestynä ja rasvattuna, ja heti maaliskuussa pitäisi alkaa vääntää paripyöriä takaisin paikalleen ja viritellä levitintä. Tuuristahan se on kiinni, johon itse voi vaikuttaa jonkin verran. Jos tulee runsaat sateet toukokuun alkuun, kerkiää vappuna apulannat levitellä. Jos taas maaliskuun puolivälistä vappuun on kitkerän kuivaa, karkaa syysviljan kehitysaste ehkä liian pitkälle, korrenkasvu alkaa, ja kun voimaa ei ole käytettävissä, kasvusto jää pienitähkäiseksi. Silloin lopputalven lannoitus, vähäinenkin, on korvaamaton.
Tai sitten 300 kg hidasliukoista orgaanista typpeä penkkiin kyntökerroksen pohjalle jo syksyllä.
-SS-
-
Viikko sitten perjantaina oli hyvä levityskeli. 500kg salpietaria meni näin alkuun, ei tohtinut enempää. Hyvin sulaa ja ensi viikolla otaksun, että vihertyy pelto kunnolla, kun lyö lämmön päälle. Tälläkin viikolla tuuma jo tullut uutta kasvua. Kuivuushan tässä pian on käsillä, ei hirveästi liruta laskuaukoista vettä.
Ensi viikolla varrenkohvistajaa ?
:-)
-
saattaapi olla joko satteinen kevät tahi sit kuiva kun ei ole etes paljoa lunta sulamaan.. mutta entäs net ahavat jotka keväällä ennemmin tahi myöhemmin kuitenkin saapuu.. yöllä pakkasta ja sit mollikka porottaa.. kuivaa hyin oraat.. joka kevät on ollu pakkasta jonain yönä tahi päivänä , - ainakin täälläpäin. metässä aukoilla teköö tuhoja taimistossa..
-
Aika vähän lienee oraita vielä lannoitettu, mutta kyllä sen jo selvästi näkee, mikä on salpietarihuiskauksen saanut ja mikä ei. Komeasti ovat vihertyneet reilu viikko sitten lannoitetut, muut ovat keltaisia. Ensi viikolla alkaa sitten kasitonnari kehkeytymään.
Eihän tuo pelto nytkään kummin alla kauheasti painu, mutta ennen mahdollista kylmenemistä on kyllä käytävä ruutalla vetäisemässä mangaanit mahdollisten pakkasvaurioiden estämiseksi. Muut hivenet siinä sitten samalla ja kyllä se on vähitellen aloitettava laontorjuntakin, isojen poikien malliin, kun on kerrankin ajoissa liikkeellä. Kyllä se muuten on skaageni heinäkuussa liimalaossa.
-
Siinä Herra F. on oikeassa, että esimerkiksi nuo Perniön ysitonnari-isännät kasvattavat puoleen sääreen ulottuvia tuuheita oraita puolitoista kuukautta aikaisemmin kuin lähialueen harrastelijat. Meillä täällä hiukan pohjoisemmassa on vielä valkoista lumiriekaletta peltojen pohjoislaidoilla, kun Perniössä tammikujat jo lehteä pukkaavat.
Osasyy on merellinen "Etelä-Ruotsin ilmasto", maa ei ole roudassa, lunta ei ole edes ojissa, pakkasviimat eivät puhaltele.
Skagenin saa kasvamaan kymppitonnariksi, kyllä varmasti, mutta korrenvahvistusta tarvitaan parikin kertaa. Skagen on todella ohutkortinen lajike. Tähkä on kuin ilmassa roikkuva grillimakkara, heinänkorren päässä.
Tämän kylän keskuskartanon entisten mäkitupalaisten ja torpparien hedelmättömille mettänreunapalstoille Ceylon sopii paremmin.
-SS-
-
Nyt SS liioittelee. Ei se syysvehnä vielä sitä typpeä tarvitse, mutta vappuna pitäisi olla typen sulaneena maassa. Tässä saharassa ei tahdo typpi enää sulaa kun maa kuivuu levitystraktorin kantavaksi. Yöpakkasella pysyy traktori pinnalla ja noita viimeisiä yöpakkasia olemme yrittäneet hyödyntää.
Meinaatko vaihtaa kuivurikoneiston vai laittaa toisen?
-
Jos SS:n ja Maken seuduilla sataa niin vähän, kuin jutuistansa saa käsityksen, niin miksi yleensä edes viljelette mitään?
Todellisuus kuitenkin on se, että kaverit liioittelee seudun vähäsateisuutta jutuissaan, kyllä siellä sitä vettä tulee sittenkin ihan tarpeeksi mielekkään viljelyhommaan harjoittamiseen.
-
Kyllä viljely yleensä onnistuu, mutta siinä tarvitsee sopeutua olosuhteisiin. Syysviljan lannoitus yöpakkasella on yksi konsteistamme.
-
Meinaatko vaihtaa kuivurikoneiston vai laittaa toisen?
Toisen. Vanhaa Arskaa korotetaan ja tuo Antin koneisto tulisi toisen ladon päähän. Korotetut jalat syöttimessä, joten elevaattorille ei tarviisi tehdä kuoppaa. Tuossa Antissa on uuni melko käyttämätön, lämmitys oli hoidettu isolla kuumavesipatterilla. En ole vielä päättänyt, tekisikö kippausmonttua, pieni kuoppa ja ruuvi elevaattorille , ladossa mahtuisi kippaamaan kuitenkin. Purku suoraan seinästä ulos kärrylle, siilostoa sinne ei ehkä tule laitetuksi. Yksi 400 hl pyöreä siilo voisi olla poissiirron hinnalla tehtävissä.
-SS-
-
Jos SS:n ja Maken seuduilla sataa niin vähän, kuin jutuistansa saa käsityksen, niin miksi yleensä edes viljelette mitään?
Todellisuus kuitenkin on se, että kaverit liioittelee seudun vähäsateisuutta jutuissaan, kyllä siellä sitä vettä tulee sittenkin ihan tarpeeksi mielekkään viljelyhommaan harjoittamiseen.
Ei ole yllätys, että sokerijuurikas ja syysvilja ovat tuon rannikkotasanteen ns. tuottokasvit. Myös rehumaissi ja voimaperäiset nurmet taitavat viihtyä hyvin.
Kevätviljat eivät ole paras vaihtoehto, koska vedet tulevat elokuusta tammikuuhun välisenä aikana, semmoista 150 mm:n kuukausikertymää, useimmiten sulaan maahan. Talvitulvat toistuvat nykyisin useamman kerran talvessa. Huhtikuusta heinäkuuhun onkin sitten kuivempaa. Aika moni savinen pelto lisäksi on syvätiivistetty muutaman metrin syvyyteen, entisaikojen vieri vierestä liejussa tallaavien sirkkelinpyörätraktorien juurikkaannostohommissa. Tämä syvätiivistymä vaatii jopa 30 vuotta toipuakseen, ehkä pellot silloin alkavat olla vähemmän herkkiä sateettomalle ja helteiselle alkukesälle.
Vihdin Kotkaniemessä tiivistyksen jäljet näkyivät vielä 22 vuotta tamppaamisen jälkeen
Merituuli erottaa rannikon sisämaasta: kevätkesän kuuropilvet syntyvät vasta Forssasta eteen päin, samalla 15%:n suhteellisen kosteuden tuuli vie lippalakin päästä, jos ei ole varovainen. Semmoisessa säässä multakerros kuivuu noin 15 mm vuorokaudessa.
-SS-
-
Liioittelua tai ei, mutta kyllä sopivan lannoitusikkunan löytäminen voi olla haastavaa. Sellainen pelto, minkä pintamultakerros on ajan saatossa kyllästetty karjanlannalla, antaa vähän enemmän pelivaraa, mutta tavanviljelijä, jonka olemassaolo pian aikaa onneksi on päättymässä, onkin sitten toisessa tilanteessa, ja varaa myöhästymiselle ei oikein olisi. Vuodet 2018 ja 2024 esimerkiksi olivat omiaan näyttämään toteen sen, mitä se myöhästyminen tarkoittaa.
Ongelmallista on sekin, ettei näillä notkoisilla ja mettänsyrjäisillä mailla oikein tahdo muutaman asteen yöpakkanen riittää kohmettamaan sitä saappaan alla niljuvaa savea sellaiseksi, että kestäisi levityksen. Loimaan tasangoilla ja rannikolla onnistunee paremmin, mutta tätäkin sivustoa selaamalla selviää se, ettei siltikään aina välttämättä onnistu.
-
Liioittelua tai ei, mutta kyllä sopivan lannoitusikkunan löytäminen voi olla haastavaa. Sellainen pelto, minkä pintamultakerros on ajan saatossa kyllästetty karjanlannalla, antaa vähän enemmän pelivaraa, mutta tavanviljelijä, jonka olemassaolo pian aikaa onneksi on päättymässä, onkin sitten toisessa tilanteessa, ja varaa myöhästymiselle ei oikein olisi. Vuodet 2018 ja 2024 esimerkiksi olivat omiaan näyttämään toteen sen, mitä se myöhästyminen tarkoittaa.
Ongelmallista on sekin, ettei näillä notkoisilla ja mettänsyrjäisillä mailla oikein tahdo muutaman asteen yöpakkanen riittää kohmettamaan sitä saappaan alla niljuvaa savea sellaiseksi, että kestäisi levityksen. Loimaan tasangoilla ja rannikolla onnistunee paremmin, mutta tätäkin sivustoa selaamalla selviää se, ettei siltikään aina välttämättä onnistu.
Herra F. ymmärtää, mitä tarkoitin. En ole koskaan sanonut, että aina pitää lannoittaa maaliskuussa. Eivätkä Mietoisten koetuloksetkaan tukeneet syksyllä tai talvella lannoittamista. Mutta se yöpakkasen kohmettama maa onkin aika vinha juttu: jos routaa vielä on, yöpakkanen kovettaa maanpinnan aivan muutaman pakkasasteen lämpötilassa. Mutta jos maaperä on jo sulanut, niin kuin tänään jo oli asian laita, että vesilätäköt hävisivät ja pihamaa on kuivumassa tukevaksi, vaatii jo aikamoisen pakkaskauden, että maasto kovettuu uudelleen kunnolla. Ja jos tällaista 5-10 asteen kirkasta keliä pitää useamman viikon, onkin mullos jo vaalean kuivaa, muutamassa päivässä.
Sitten yksi vaihtoehto on, että ennen vappua sataa kunnolla esimerkiksi lunta. Jos takatalvea pukkaisi huhtikuussa pääsiäisviikolle, silloin voisi osua normi lannoitusikkuna kuivalle maalle, ja sitten lunta, pääsiäisen ja vapun välillä, mikäs siinä on huippusatoja odotellessa.
-SS-
-
Nyt on jo kasvulehden piikki kulon keskeltä pistämässä esiin. +11,7°C kävi Salossa lämmöt. Onko tämä vuosi nyt sitten se yksi sadasta, jolloin Suomessa tehdään syysvehnän maailmanennätyssato ?
Tietenkin jätin syysviljalottokupongin juuri tälle talvelle täyttämättä. Voi tikkerperi.
-SS-
-
Nyt on jo kasvulehden piikki kulon keskeltä pistämässä esiin. +11,7°C kävi Salossa lämmöt. Onko tämä vuosi nyt sitten se yksi sadasta, jolloin Suomessa tehdään syysvehnän maailmanennätyssato ?
Tietenkin jätin syysviljalottokupongin juuri tälle talvelle täyttämättä. Voi tikkerperi.
-SS-
Ainakin täällä lähes joka päivä on satanu lunta ja ens viikolle tuntuvat luppaavan runsasta lumentulloo ja pakkastakin,en nyt tiedä onko tuo nyt se takatalavi vai normaalin talaven jatkumoo.
-
eikös maaliskuu maksata etellisen kuun ilmat? joten se talvi vaan jatkuu tässä kuussa.. kun ei oikein ollut viime kuussa moista.. saa nähtä millanen kevät onkaan tulossa. ei nuo viisaammatkaan osaa ennustaa moista.
-
Lienee vain tavallinen talven jatkumo, kun ei tässä nyt vielä ole voinut mistään keväästä puhua, vaikka eilen olikin niin kuuma, että meinasi talvivarustuksella läkähtyä. Maassakin routaa on.
-
eikös maaliskuu maksata etellisen kuun ilmat? joten se talvi vaan jatkuu tässä kuussa.. kun ei oikein ollut viime kuussa moista.. saa nähtä millanen kevät onkaan tulossa. ei nuo viisaammatkaan osaa ennustaa moista.
Aikaisemmat vuodet tai aikaisemmat kuukaudet eivät välttämättä ennusta tulevaa. Mielenkiintoista on, kun ilmastonmuutoksen profeetat kirjoittavat mediassa "hehkuvan punaisena" leiskuvasta lämpöaallosta, ja osui silmiin vuosi 1975, josta on päiväkohtaiset tilastot yhdessä MTT:n julkaisussa:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Tikkurila_saa_1975.jpg)
Kuva: Erviö, Lallukka, Pessala. MTT kasvinsuojelulaitoksen tiedote nro 6. Vantaa 1976.
Eli vuosi 1975 oli etelärannikolla käytännössä lumeton, routaakin oli koko talvena vain ehkä kuukauden ajan. Talvi oli lämmin, mutta kesä ja koko vuosi oli lämmin myös. Muistelisin, että vuodet 1975 ja 1976 olivatkin vehnävuoren riivaamat, sen jälkeen kuluikin 28 vuotta, että vehnän kokonaissato ylitti esimerkiksi vuoden 1976 satotason. Koko vuoden keskilämpötila ylitti pitkäaikaiset keskiarvot 1,6 asteella.
-SS-
-
Nyt tuli kyllä voittoisa lumisade tänne etelään. Kahdeksan astetta pakkasta, mutta pehmoinen lumi peittää kasvamaan lähteneet oraat kokonaan. Sitten kun tuo lumihöttö pakostakin kohta sulaa, tulee se 5-6 mm vettä tarpeeseen, sulattamaan virkistävää lannoitetta oraitten sekaan. Tämä vuosi olisi ollut syysviljan vuosi, onneksi kaikilla muilla on sitä paljon, ja syysleipävehnän hintakehitys voi ollakin haastava, kevätvehniin verrattuna.
Syysvehnät pärjäisivät talousviljelysatoihin asti tällä yhdellä lumisateella loppuvuoden, väitän. Kevätvehnät ovat vielä täysin arvauksessa. Lantakasaa sadettava voinee saavuttaa kymppitonnarin.
-SS-
-
Nii in, olisikin pari tuumaa lunta. Lienee Turku–Loimaa väli lumesta vapaa, ellei valkoista väriä maanpinnasta lasketa. Mutta -SS- varmaan raportoit sitten heti, kun siellä levittimet hyökkäävät pellolle?
-
Alkuviikosta jonkinverran levittelivät lantoja syysviljoille.
-
Alkuviikosta jonkinverran levittelivät lantoja syysviljoille.
Samoin Länsi-Uudellamaalla.
-SS-
-
Alkuviikosta jonkinverran levittelivät lantoja syysviljoille.
Samoin Länsi-Uudellamaalla.
-SS-
Kuinkas vaarallista se sitten onkaan, jos nyt kevään ensimmäisille lämmöille virittelee syysviljan lannoituksella kunnolla kasvuun, ja sitten tuleekin vielä 2–3 viikon päästä se ihan mahdollinen takatalvi kylmän pohjoisviiman kera? Toki huhtikuussa ei liene pakkasta useinkaan yli 10 astetta, varsinkaan siellä seuduin, kun olette jo sen verta liki Välimerta.
-
Kuinkas vaarallista se sitten onkaan, jos nyt kevään ensimmäisille lämmöille virittelee syysviljan lannoituksella kunnolla kasvuun, ja sitten tuleekin vielä 2–3 viikon päästä se ihan mahdollinen takatalvi kylmän pohjoisviiman kera? Toki huhtikuussa ei liene pakkasta useinkaan yli 10 astetta, varsinkaan siellä seuduin, kun olette jo sen verta liki Välimerta.
Apulantasäkki ehkä nyt vaan olisi otettava kauniiseen levittimeen ja käytävä heittelemässä puolikas annos kasvun pohjaksi.
Kyllä se nyt näyttää siltä, että kevät ottaa tiukan otteen; meri on avoin ja muuallakin Pohjois-Euroopassa on lumetonta: Forecan 4 viikon keskipitkät säätilaennusteet ovat pitäneet melko hyvin paikkaansa. Jos pakkasia pelkää, niitä voi tulla aina juhannukselle asti. Mutta ehkä ei kuitenkaan tule.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Foreca_12032025.jpg)
Kuva: Forecan keskipitkä ennuste 12.03.25
-SS-
-
Juu, mutta sehän olisi sitten tehtävä huomenna tai viimeistään maanatai-aamuna. Sen jälkeen voi olla, että onkin savi vähän aikaa mössöä, jos tämä ennustus kutinsa pitää. Hiukan kyllä jarruttaa ajatusta se, että nyt on tosiaan vasta maaliskuun puoliväli! Mutta sitä tosiasiaa en kiellä, että tästä saattaa tulla varsin aikainen kevät, SIIS saattaa.
-
Hukkaan menee jo nyt annettavat ravinteet. Kasvu ei ole vielä alkanut eikä ala vielä pitkään aikaan, kasvustot on harmaanruskeita. Typpi haihtuu ilmaan ja muut ravinteet painuu sateieiden ja kosteuden ansiosta syvemmälle juuriston ulottumattomiin, ja kun juuristokin on vielä lepotilassa, niin ne ravinteet nyt vaan menee hukkaan, koska kylmyyden takia juuristo ei vielä ime ravinteita, harmaista lehdistä puhumattakaan.
Ja kuten Peltosen Sarikin totesi, niin kasvit on jo käyttäneet kylmyyden vastaiset resurssinsa tammikuun nollakeleissä, ne ei enää jaksa vastustaa tätä uutta pakkaskautta, vaan kuolevat, joten sikälikin on idioottimaista tehdä jo nyt syyskasvien lannoitukset.
Pitäisi vielä odottaa kuukausi, jotta näkisi mikä on kasvuston tila, ja tarviiiko se ravinteita. Kasvu käynnistyy vasta ilmojen selvästi lämmettyä, jolloin kasvit alkavat ravinteita syömään. Lannoittaminen jo näin aikaisessa vaiheessa on siis täysin absurdia ja vastoin biologian ja maakemian lakeja.
-
Lannoittaminen jo näin aikaisessa vaiheessa on siis täysin absurdia ja vastoin biologian ja maakemian lakeja.
Kyllä-kyllä. Näin oppikirjan mukaan toimittaisiin. Lannoitus vasta kun tiedetään, ovatko oraat eläviä. Eikä seurauksena saatava 4-5 tonnin syysvehnäsato ole mikään epäonnistuminen, sellaisena kesänä, jolloin kevätvehnällä voi pari tonnia tehdä tiukkaa. Syysvehnän lannoittamisen viivyttäminen lähemmäs kylvöaikaa antaa myös mielenkiintoista vertailukohtaa, kun orastuvat kevätvehnät tulevat sijoituslannoitettuna tummana ja terhakkaana siihen typenpuutteessa kellastuneen syysvehnälohkon viereen.
-SS-
-
Hukkaan menee jo nyt annettavat ravinteet. Kasvu ei ole vielä alkanut eikä ala vielä pitkään aikaan, kasvustot on harmaanruskeita. Typpi haihtuu ilmaan ja muut ravinteet painuu sateieiden ja kosteuden ansiosta syvemmälle juuriston ulottumattomiin, ja kun juuristokin on vielä lepotilassa, niin ne ravinteet nyt vaan menee hukkaan, koska kylmyyden takia juuristo ei vielä ime ravinteita, harmaista lehdistä puhumattakaan.
Ja kuten Peltosen Sarikin totesi, niin kasvit on jo käyttäneet kylmyyden vastaiset resurssinsa tammikuun nollakeleissä, ne ei enää jaksa vastustaa tätä uutta pakkaskautta, vaan kuolevat, joten sikälikin on idioottimaista tehdä jo nyt syyskasvien lannoitukset.
Pitäisi vielä odottaa kuukausi, jotta näkisi mikä on kasvuston tila, ja tarviiiko se ravinteita. Kasvu käynnistyy vasta ilmojen selvästi lämmettyä, jolloin kasvit alkavat ravinteita syömään. Lannoittaminen jo näin aikaisessa vaiheessa on siis täysin absurdia ja vastoin biologian ja maakemian lakeja.
Jos on aikainen kevät niin kuukauden kuluttua voidaan jo olla pellolla... Aikaisin aloitus viljankylvöille itsellä 15.4 ja silloin jo noin 7.4 kylvettiin juurikasta. Ja syysviljat tulee kyllä olla lannoitettuna jo kauan ennen kun aletaan kylvämään. Eli ei aina voi vain kalenteria katsoa. Tosin jos ei tule lämpöä jne. kylvöt voivat myös mennä pitkälle toukokuulle. Kaikki on mahdollista.
-
On niitä lämpimiä ja lumettomia maaliskuita ollut ennenkin. Ei tässä vielä tarvitse hätääntyä, vaikka tälläkin hetkellä lasettaa taivaan täydeltä lunta. Sen verran hidasta lienee kuitenkin ilmastonmuutos, ettei Suomessa vielä maaliskuussa kesä tule.
Jos verkkaisuus maksaa syysviljan kasitonnarin, sitten se maksaa. Tuotantopanos kuuluu kuitenkin elinvoimaiselle kasville. Viime vuonna sai ihastella ravinnepuutoksessa kituvaa syysvehnää terhakkaan kevätveljen rinnalla. Syksyllä sen sitten huomasi, että syysvehnä oli kuitenkin se isompi veli.
-
Hukkaan menee jo nyt annettavat ravinteet. Kasvu ei ole vielä alkanut eikä ala vielä pitkään aikaan, kasvustot on harmaanruskeita. Typpi haihtuu ilmaan ja muut ravinteet painuu sateieiden ja kosteuden ansiosta syvemmälle juuriston ulottumattomiin, ja kun juuristokin on vielä lepotilassa, niin ne ravinteet nyt vaan menee hukkaan, koska kylmyyden takia juuristo ei vielä ime ravinteita, harmaista lehdistä puhumattakaan.
Ja kuten Peltosen Sarikin totesi, niin kasvit on jo käyttäneet kylmyyden vastaiset resurssinsa tammikuun nollakeleissä, ne ei enää jaksa vastustaa tätä uutta pakkaskautta, vaan kuolevat, joten sikälikin on idioottimaista tehdä jo nyt syyskasvien lannoitukset.
Pitäisi vielä odottaa kuukausi, jotta näkisi mikä on kasvuston tila, ja tarviiiko se ravinteita. Kasvu käynnistyy vasta ilmojen selvästi lämmettyä, jolloin kasvit alkavat ravinteita syömään. Lannoittaminen jo näin aikaisessa vaiheessa on siis täysin absurdia ja vastoin biologian ja maakemian lakeja.
Jos on aikainen kevät niin kuukauden kuluttua voidaan jo olla pellolla... Aikaisin aloitus viljankylvöille itsellä 15.4 ja silloin jo noin 7.4 kylvettiin juurikasta. Ja syysviljat tulee kyllä olla lannoitettuna jo kauan ennen kun aletaan kylvämään. Eli ei aina voi vain kalenteria katsoa. Tosin jos ei tule lämpöä jne. kylvöt voivat myös mennä pitkälle toukokuulle. Kaikki on mahdollista.
Eilen (15.3) kävelylenkillä katselin peltoja "sillä silmällä". Pinnat ovat jo kynnetyissä harmaat. Ei montaa lämmintä päivää tarvita kun ekat lähtee liikkeelle. Alueen herneviljelijät varmasti alkavalla viikolla.
-
Joka keväinen sekoaminen on näemmä alkanut.
-
Eilen tuli ainakin jossain videopalvelussa vastaan video jossa vedettiin viistonni voortilla apupaskaa valkoisen lumipeitteen päälle... Ellei SS olisi mainostanut ettei hänellä ole syyskasveja niin olisin veikannut häntä. ;D
Luulisi et jokin yöpakkanen osuu vielä kuukauden sisään jolloin lannoitus olisi mahdollista. Se et jos taivaalta ei tule vettä ennen juhannusta ja lannoitteen sulaminen perustuu tuohon ohueen lumiharsoon mikä pellon pinnalla on niin hommalla voi sit alkaa olemaan kiire..
Mites on lounais suomi koskas on aikaisimmat viljankylvöt tehty? Onko maaliskuussa vielä kylvetty viljoja?
-
Joka keväinen sekoaminen on näemmä alkanut.
;D ;D Ja yksi nimeltä mainitsematon on riemuissaan kuumentamassa tilannetta, vaikka jokainen täällä tietää, että tuolla tilalla on tukioptimointi huipussaan. Kuivurin kaatomontun päällä seulotaan käsiseulalla tos-rypsiä hömppäpeltojen kylvöön, ja samalla pohditaan täällä, pitäisikö ne kylvää maaliskuun vai huhtikuun puolella.
-
Yhdessä videopalvelssa,
Oli aika keskustelua, kuminaa tais olla.
Miten oikeesti, haihduntaa kova kun aurinko paistaa, Jos aamuyöstä levittäisi, se jäisi ainakin osittain lumen päälle, miten se haihdunta säkkitavarasta? Ja liukeminen? Ja miten jos nyt tulee joku esi aste keväästä ja se ois lannoitettu, ja sitten tulis viikojen takatalvi, vs se joka ei lannoitettu? Kasvaisko liikaa ja menehtyy, vai vahvistuuko ja sitä kovemmin sitten kun kesä alkaa?
Oma huomio ceylonista, melko olematon miltei hius se lehti ja sai lannoitetta, ihan normi kasvusto siitä tuli.
Eli kasvi ja jopa laijike eroja tassäkin?
-
Yhdessä videopalvelssa,
Oli aika keskustelua, kuminaa tais olla.
Miten oikeesti, haihduntaa kova kun aurinko paistaa, Jos aamuyöstä levittäisi, se jäisi ainakin osittain lumen päälle, miten se haihdunta säkkitavarasta? Ja liukeminen? Ja miten jos nyt tulee joku esi aste keväästä ja se ois lannoitettu, ja sitten tulis viikojen takatalvi, vs se joka ei lannoitettu? Kasvaisko liikaa ja menehtyy, vai vahvistuuko ja sitä kovemmin sitten kun kesä alkaa?
Oma huomio ceylonista, melko olematon miltei hius se lehti ja sai lannoitetta, ihan normi kasvusto siitä tuli.
Eli kasvi ja jopa laijike eroja tassäkin?
Eivät ravinteet mihinkään syyskasveja tapa. Se on kumma käsitys, niin kuin pieni typpiannos tekisi kasveista hauraita ja pienestäkin yöhallasta tyystin kuolevia. Kunnon pakkanen tappaa heikotkin oraat ihan yhtä hyvin. Kylmässä ei typpilannoitteiden haihduntakaan ole merkittävä.
Kestäähän syysvilja syksyllä annetun 300 kg:n typpiannoksen, 10 cm paksuisen gaggapenkin siellä mullassa.
-SS-
-
Haihdunta on käytännössä ammoniakkia, jos pelto on kuiva. N2 haihdunta on sitten anaerobisen muhimisen seurausta. Ja nitraatti voi sitten mennä menojaan vesien mukana. Se on nyt vähän nitrifikaatiosta kiinni, mikä muuttuu mihinkäkin ja missä lämpötilassa ja kosteudessa.
-
[/quote]
Eilen (15.3) kävelylenkillä katselin peltoja "sillä silmällä". Pinnat ovat jo kynnetyissä harmaat. Ei montaa lämmintä päivää tarvita kun ekat lähtee liikkeelle. Alueen herneviljelijät varmasti alkavalla viikolla.
[/quote]
Keskiviikkona kylvettiin jo Kemiönsaarella tarhahernettä.
-
Maanantaina näkyi harsopeltoja täällä mantereen puolella. En tiedä, koska kylvetty. Keskiviikkona ajoin kyntöpellolla traktorilla ja kärryllä. Ei pahemmin painunut. Aukealla syysviljamaat kantaisivat paripyörätraktorin sulanakin. Viikontakainen lämpö sai syysviljat aikalailla vihertymään.
-
Loimaalla eturivi aloitellut typetyksiä. Syyskasvit 93-98% talvehtineita, jättipotti haisee syysvehnistä jos joskus sataa. Mistään ei tule enää vettä metsistäkään, tulvia ei voi oikeastaan enää nousta. Kuiva tuuli ja yöpakkaset harmaannuttaa vauhdilla. Kyntömaiden tasauksia saa viikon päästä aloitella.
-
Kyntömaiden tasauksia saa viikon päästä aloitella.
Onneksi on kaikki sängellä. Minusta tuntuu siltä, että tämä ei tule menemään ihan sillä tavoin kuin kuvitellaan. Sanoisin niin, että teen kaikki toukotyöt toukokuussa.
-
Eikö Loimaan seudulla tullut lunta keskiviikko-torstaina?
-
Kyntömaiden tasauksia saa viikon päästä aloitella.
Onneksi on kaikki sängellä. Minusta tuntuu siltä, että tämä ei tule menemään ihan sillä tavoin kuin kuvitellaan. Sanoisin niin, että teen kaikki toukotyöt toukokuussa.
Juu, onneksi on kaikki kylvämätön sängellä, sai yksistään sillä kolme viikkoa lisäaikaa. Mutta nyt on laitettu pelit ja vehkeet valmiiksi, ja jos huomisaamuksi luvattu 10 asteen pakkanen toteutuu, käyn vetäsemässä apulantaa testimielessä kolmelle koelohkolle.
-
Tuli sillon yöllä sentti. Viikonloppuna tuli toinen. Varjopaikassa kivetyksellä sitä lunta on ihan havaittavissa. Tänään oli monet jo liikkeellä huiskalla. Jos loppuviikolla itekki alottelis.
-
Hyvin ehdin takaisin pytinkiin ennen kuin veti pilveen ja alkoi taas lasettamaan lunta. Hyvin kantoi maa 10 asteen pakkasen jäljiltä. Sinänsä mielenkiintoinen kokemus oli viskoa valkoista apulantaa peltoon, jossa oli eilen iltaiset vesirakeet pinnassa sulamattomana. Komean näköistä ainakin, jos ei muuta. Eipä näkynyt muita lannoitteenlevittäjiä. Ja ennen kuin joku siellä ehtii ajatella, että taas se Filosofi siellä yksinään piruilee, niin juttu on kyllä totisinta totta. Veikkaisin, että joku kyläläinen kyseisen toimenpiteen näkikin.
-
Hyvin ehdin takaisin pytinkiin ennen kuin veti pilveen ja alkoi taas lasettamaan lunta. Hyvin kantoi maa 10 asteen pakkasen jäljiltä. Sinänsä mielenkiintoinen kokemus oli viskoa valkoista apulantaa peltoon, jossa oli eilen iltaiset vesirakeet pinnassa sulamattomana. Komean näköistä ainakin, jos ei muuta. Eipä näkynyt muita lannoitteenlevittäjiä. Ja ennen kuin joku siellä ehtii ajatella, että taas se Filosofi siellä yksinään piruilee, niin juttu on kyllä totisinta totta. Veikkaisin, että joku kyläläinen kyseisen toimenpiteen näkikin.
Et tule katumaan, varsinkin kun jätit nollaruudut/palstat. Tämä viime yön pakkanen oli verraten lyhytkestoinen, lähipäivien lämpimyys ja auringonpaiste sulattaa routaa ja avaa maahuokosia lannoitteen painua. Viikon lämmin jakso tuo oraisiin vihreän piikin ja juuret pääsevät kasvamaan ja imemmään ravinteita.
Huhtikuun takatalvet voivat olla ankaria, mutta edellisellä tai tällä tällä vuosisadalla eivät ole kesän lauhat säät koskaan jääneet tulematta, ei edes vuonna 1987, vaikka ei se mikään syysviljavuosi ollut, koska lunta ei kunnolla ollut oraitten päällä, ja 105 peräkkäistä päivää oli ankaraakin pakkasta, routa parhaimmillaan kahdessa metrissä.
-SS-
-
Kyllä jäi nollaruutua. Että saa sitten nähdä, miten käy. Mutta veikkaan, että kevään päälannoitukseen menee näillä nurkilla vielä aikaa. Eli ihan mielenkiintoinen koe.
-
Maaseudun Tulevaisuuskin heräsi lopulta, että kevättä todellakin on ilmassa syysviljapelloilla.
Varsinais-Suomessa traktoreita huristi jo tällä viikolla pellolle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f9e08e1f-d3ae-42d5-8af8-20f0f1dd7a3f?utm_term=Autofeed&utm_campaign=mt-echoshare&utm_medium=toimitus&utm_source=Facebook&fbclid=IwY2xjawJLhVVleHRuA2FlbQIxMQABHW2R9nhy3TPTNmeP96ssRAxDN_tv7dAbh3584FvmyLARuG1tqi7nSwIhfw_aem_tgWsfvlsxiU9jx7YKeyktA#Echobox=1742588095) (MT 21.03.2025)
(https://viestimedia.imgix.net/XBpL9O3XAMj9KH1lKPwajC7w-jA.jpg?h=702&fp-x=0.53&fp-y=0.62&crop=focalPoint&fit=crop&ar=16%3A9)
-SS-
-
Mitä v1ttua! C alueella on vielä lumi maas.
-
Mitä v1ttua! C alueella on vielä lumi maas.
Ja helekutin kylmiä tuulia vaikka aurinko räköttää. Tosin mää oon c2:lla
Mutta koska säännöt on muuttunu, että maaliskuussa saa lannoittaa? Vai oonko vääräs, että joskus oli päivänmäärä 1.4 ? Vai oliko / onko se nois karjanpaskan levityksissä sellainen päivänmäärä. Hieman toivoisin , että heinille vois kuset levitellä aamu kylymäästen aikana sitten huhtikuun aluus, jos lumet alkaa olla jo silloin kadoksissa. Joskus kymmenen vuotta sitten kuiva paskan nurmelle levittelijät ajeli lumettomaan "roudattomaan" maahan aamukylmäisillä elyn tai te-keskuksen siunauksella luvan perästä. Silloin ajoin minäkin kusta. Outo tunne, kun tiet mettäs pirun lipoosia ja lumeton pelto kantoi mahtavasti 8)
-
Mutta koska säännöt on muuttunu, että maaliskuussa saa lannoittaa?
Odottelu huhtikuun alkuun koskee lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita. Nyt jopa saa muokata tammikuun alusta lähtien ehdollisuuden kasvipeitteen.
-SS-
-
Mutta koska säännöt on muuttunu, että maaliskuussa saa lannoittaa?
Odottelu huhtikuun alkuun koskee lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita. Nyt jopa saa muokata tammikuun alusta lähtien ehdollisuuden kasvipeitteen.
-SS-
OK, kiitti tiedosta ja arvelinkin/ epäilinkin huhtikuun liittyvän perinteiseen paskaan.
-
Mitä v1ttua! C alueella on vielä lumi maas.
Ja helekutin kylmiä tuulia vaikka aurinko räköttää. Tosin mää oon c2:lla
Mutta koska säännöt on muuttunu, että maaliskuussa saa lannoittaa? Vai oonko vääräs, että joskus oli päivänmäärä 1.4 ? Vai oliko / onko se nois karjanpaskan levityksissä sellainen päivänmäärä. Hieman toivoisin , että heinille vois kuset levitellä aamu kylymäästen aikana sitten huhtikuun aluus, jos lumet alkaa olla jo silloin kadoksissa. Joskus kymmenen vuotta sitten kuiva paskan nurmelle levittelijät ajeli lumettomaan "roudattomaan" maahan aamukylmäisillä elyn tai te-keskuksen siunauksella luvan perästä. Silloin ajoin minäkin kusta. Outo tunne, kun tiet mettäs pirun lipoosia ja lumeton pelto kantoi mahtavasti 8)
Aivan paskat kelit.Lähes joka päivä heittää vähän lunta,aurinko sulattaa nuo ja yöpakkaset sitten jäävyttää.Tuulee,ei puutu kuin vesisatteet ennään.
-
Aamulla oli Koskella tiet täynnä kuraa pintalevittäjien kummeista. Jos sade sitten sulattaa sen apupaskan. Huhtikuusta on tulossa kuulemma rutikuiva ja kun lämpötila kipuaa yli 10 asteen, niin milloin esimerkiksi Make ja Joozeppi lähtevät pellolle, Skännästä puhumattakaan?
-
Aamulla oli Koskella tiet täynnä kuraa pintalevittäjien kummeista. Jos sade sitten sulattaa sen apupaskan. Huhtikuusta on tulossa kuulemma rutikuiva ja kun lämpötila kipuaa yli 10 asteen, niin milloin esimerkiksi Make ja Joozeppi lähtevät pellolle, Skännästä puhumattakaan?
Eihän skännällä ole kiire kun hän tavoittelee vain euroja. Kilojen tavoittelijoilla sitten eri juttu.. ;D
Viikonlopun aikana oli täälläkin käyty huiskimassa lantaa pelloille.. varmaan ihan hyvä ajoitus kun taisi viimeiset yöpakkaset olla siinä. Eilen satoi vielä lunta, räntää ja lopuksi vettä niin eiköhän nuo aika nopeasti liukene kun muutenkin oli lits läts keli pelloilla..
-
Yleensä makaan pitkään mut pe-la heräsin aamuyöllä ja ajoin kaikki 77ha syyskylvöjä läpi. Poikkeuksellisen erinomaiset kelit, ei lunta missään mut TSA ajovoimanotto meni häiriölle onneks huoltomies oli juur menossa Vampulaan ja yhdisti pari johtoo ni sai loppuun. Viimisellä kuupalla otti kura kii. Olin vähä kauempana en viittiny sunnuntaihin jättää.
Edelleen näyttää keväistä ennustetta. Olen toiveikas ja näillä kovemmilla mailla hyvät syysviljat tuovat kivan bonuksen sekä melko kesyn ja paineettoman kevätsesongin. Uus kimppaäes tuli eilen haettua Hirvikosken puolelta hiukan pääsee sitä onneksi testaileen.
-
Aamulla oli Koskella tiet täynnä kuraa pintalevittäjien kummeista. Jos sade sitten sulattaa sen apupaskan. Huhtikuusta on tulossa kuulemma rutikuiva ja kun lämpötila kipuaa yli 10 asteen, niin milloin esimerkiksi Make ja Joozeppi lähtevät pellolle, Skännästä puhumattakaan?
Mun maamoukkaelinkaaren vaihe 1 tuli valmiiks, kaupat on kätelty.
Kiirettä ei ole, lopuille päisteille mitä jäi niin tulee rahakasveja ja perseenala kahukauraa.
Eikös edelleen ole kylvöaikaa kesäkuun loppuun?
-
Aamulla oli Koskella tiet täynnä kuraa pintalevittäjien kummeista. Jos sade sitten sulattaa sen apupaskan. Huhtikuusta on tulossa kuulemma rutikuiva ja kun lämpötila kipuaa yli 10 asteen, niin milloin esimerkiksi Make ja Joozeppi lähtevät pellolle, Skännästä puhumattakaan?
Mun maamoukkaelinkaaren vaihe 1 tuli valmiiks, kaupat on kätelty.
Kiirettä ei ole, lopuille päisteille mitä jäi niin tulee rahakasveja ja perseenala kahukauraa.
Eikös edelleen ole kylvöaikaa kesäkuun loppuun?
Kylvöaika ei ole muuttunut, eli ei tarvitse vieläkään maaliskuussa kylvää.
Vuokrasitko vaan vai myitkö oikein jotain?
-
Aamulla oli Koskella tiet täynnä kuraa pintalevittäjien kummeista. Jos sade sitten sulattaa sen apupaskan. Huhtikuusta on tulossa kuulemma rutikuiva ja kun lämpötila kipuaa yli 10 asteen, niin milloin esimerkiksi Make ja Joozeppi lähtevät pellolle, Skännästä puhumattakaan?
Mun maamoukkaelinkaaren vaihe 1 tuli valmiiks, kaupat on kätelty.
Kiirettä ei ole, lopuille päisteille mitä jäi niin tulee rahakasveja ja perseenala kahukauraa.
Eikös edelleen ole kylvöaikaa kesäkuun loppuun?
Kylvöaika ei ole muuttunut, eli ei tarvitse vieläkään maaliskuussa kylvää.
Vuokrasitko vaan vai myitkö oikein jotain?
Kyllä kiertoon meni, ei mitään vuokraamisia.
-
Myllyt haluaa Quarnaa, ei jotain vidun Ceylonia.
https://x.com/AYlhainen/status/1904886095453581542?t=7fh9BGuYNqPdLDKvXGW5zQ&s=19
-
Myllyt haluaa Quarnaa, ei jotain vidun Ceylonia.
https://x.com/AYlhainen/status/1904886095453581542?t=7fh9BGuYNqPdLDKvXGW5zQ&s=19
Tuossa on se homma, että myllyt maksavat ehkä 20 € tonnilta lisää, näinä kesinä kaksi tonnia Quarnasta on ollut tiukassa, samoilla kasvupaikoilla 4,5 - 6 tonnia on ihan normaali sato Ceylonista, satoi tai paistoi. Ceylon lisäksi on syysvehnien joukossa melkoisen taudinkestävä, Quarna välttämättä ei.
Syysviljojen kaksi viimeisintä talvituhovuotta olivat 2013 ja 2022, ei voitane etelärannikolla väittää syysviljoja riskikasveiksi enää. Rehuvehnän hintaero leipävehnään on aivan liian pieni muutenkin, siksi sadon määrän kasvattaminen tuottaa paremmin kuin valkuaisprosentin lisääminen. Jos merkittävää hintahoukutusta ei ole tulossa, Quarna jääköön altakastelupelloissa kasvatettavaksi.
Lisäksi kuivan kesän tauti T-2 ja HT-2 vaivaa kevätkylvöisiä viljoja, tiettävästi syysvehnistä ei ole löytynyt kyseistä toksiinia ollenkaan. On tosi fiksua siis viljellä Quarnaa hyvin mahdollisesti rehuksi.
-SS-
-
Sooraan sanoen Quarna pitää unohtaa etelän savimailla.
-
Yleensä makaan pitkään mut pe-la heräsin aamuyöllä ja ajoin kaikki 77ha syyskylvöjä läpi. Poikkeuksellisen erinomaiset kelit, ei lunta missään mut TSA ajovoimanotto meni häiriölle onneks huoltomies oli juur menossa Vampulaan ja yhdisti pari johtoo ni sai loppuun. Viimisellä kuupalla otti kura kii. Olin vähä kauempana en viittiny sunnuntaihin jättää.
Edelleen näyttää keväistä ennustetta. Olen toiveikas ja näillä kovemmilla mailla hyvät syysviljat tuovat kivan bonuksen sekä melko kesyn ja paineettoman kevätsesongin. Uus kimppaäes tuli eilen haettua Hirvikosken puolelta hiukan pääsee sitä onneksi testaileen.
[/quot
Onko Multivan tehdas Hirvikoskella?
-
Multivan tehdas tosiaan on Hirvikoskella.
-
Tänään lannoitin loput syysvehnät. Ihan hyvin kantoi, vaikkei ole pakkasta.
-
Syysviljat näyttävät pitkälti olevan lannoitettu. Hernettä menee maahan.
Peltomaa on ilmeisen kuivaa koska teille ei tule mitään traktorien, äkeiden tai kylvövehkeitten pyöristä.
-
Ei ole märkää ei. Testasin nyt Salo-äestä tuossa kynnöksellä, piikkejä vaihdettu aika liuta. Eipä mustaa tullut tuolta syvyydeltä. Ilman paripyöriä pomppi ja tärskytti, että kuivankovaa on maa jo.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Pelto_26032025A.jpg)
Kuva: 26.03.2025
-SS-
-
Ennustelisi huomiseksi vähän vesisadetta. Jokohan viimein sulattaisi kokonaan pari viikkoa sitten levitetyn apulannan? Että painuisi sitten ravinne tosiaan syvemmälle.
-
Ennustelisi huomiseksi vähän vesisadetta. Jokohan viimein sulattaisi kokonaan pari viikkoa sitten levitetyn apulannan? Että painuisi sitten ravinne tosiaan syvemmälle.
Kyllä sumut ja yökasteetkin sen sulattavat, kunhan ei vaan tule semmoisia 20% suhteellisen kosteuden myrskypäiviä, viikkoja toisensa jälkeen. Millejä ei ole pitkissä ennusteissa tiedossa kovinkaan paljon, nyt maaliskuulla on kertynyt vasta 8 mm sademäärää, itselläni on semmoinen näkemys, että noin 15-20 mm kertakastelu tarvitaan lannoitteen painumiseen riittävän syvälle, ainakin kesällä pintalannoituksen jälkeen orasten väri ei ala tummua, jos ei sada riittävästi. Toivottavasti sataa sen verran ennen vappua vielä.
-SS-
-
Eilen ei torstaina levitetyssä näkynyt enää rakeita. Levitin kylläkin ureaa. Onkohan mennyt taivaan tuuliin.
-
Tämän päivän aikana syysvehnäpelto on kuivanut niin paljon, että maahan on tullut halkeamia. Myös kantavuus paranee koko ajan. Voi alkaa harkita lannoitusta vaikkei olisi pakkastakaan tiedossa. Jotenkin tuntui siltä, että tämän päivän aikana viherrytys lisääntyi. Pieni apulantapaukku saattaisi piristää kovasti. Ojissa ei muuten mene paljoa vettä. Voi käydä niinkin, että huhtikuun loppuun mennessä kuivuus on tosiasia.
-
Vajaa viikko lämmintä, sit yöpakkasia ja kovia tuulia loppuviikkoon. Harvemmin on aprillipäivänä vielä kuivuutta valitettu ;D
Kolmeen kertaan käyneet parhaat hydridiruista lannottamassa ja onhan noi makeita. Nyt ei myöhästytä!
-
Omista syyskylvöistä näyttää 3/3 olevan hengissä. Populaatioruis, syysrypsi sekä syysohra. Kaikki työntäneet uutta vihreää..
Nyt sit jännätään kuinka kovat yöpakkaset tulevat ensi viikolla.. lauantaina taisi olla pieni mahdollisuus et sataisi jotain valkoista suojaksi mut katsotaan nyt.
-
syysohra.
Onko Kosmos vai jotain muuta.
-
syysohra.
Onko Kosmos vai jotain muuta.
Muu.. sellainen lajike kuin melia.
Kosmokset eivät ole kolleegoilla talvehtineet tällä seudulla... Koskaan..
Su elleniä on muutamat viljelleet ja niistä on aina ollut jotain puitavaakin.. tuota en itse enää saanut ja otin tuota nyt kokeeksi...
-
Ennustelisi huomiseksi vähän vesisadetta. Jokohan viimein sulattaisi kokonaan pari viikkoa sitten levitetyn apulannan? Että painuisi sitten ravinne tosiaan syvemmälle.
Kyllä sumut ja yökasteetkin sen sulattavat, kunhan ei vaan tule semmoisia 20% suhteellisen kosteuden myrskypäiviä, viikkoja toisensa jälkeen. Millejä ei ole pitkissä ennusteissa tiedossa kovinkaan paljon, nyt maaliskuulla on kertynyt vasta 8 mm sademäärää, itselläni on semmoinen näkemys, että noin 15-20 mm kertakastelu tarvitaan lannoitteen painumiseen riittävän syvälle, ainakin kesällä pintalannoituksen jälkeen orasten väri ei ala tummua, jos ei sada riittävästi. Toivottavasti sataa sen verran ennen vappua vielä.
-SS-
Somessa oli Yaran lannoitusohjeita syysviljoille ja siinä todettiin sama että suuri ilmankosteus riittää vapauttamaan ravinteet mutta siihen että ne kulkeutuu juurten ulottuville tarvitaan sade. Vanha toteamus että kasvi ei "syö" vaan "juo" ravinteita on hyvä nyrkkisääntö. Toki jos pelto on pintaan asti hyvin kostea uskoisin että sade ei ole niin kriittinen ravinteiden kulkeutumiselle.
-
syysohra.
Onko Kosmos vai jotain muuta.
Muu.. sellainen lajike kuin melia.
Kosmokset eivät ole kolleegoilla talvehtineet tällä seudulla... Koskaan..
Su elleniä on muutamat viljelleet ja niistä on aina ollut jotain puitavaakin.. tuota en itse enää saanut ja otin tuota nyt kokeeksi...
Ei talvehtinut minullakaan vaikka piti olla koetulosten perusteella kaikkein talvenkestävin lajike. Oli siinä mielessä huono juttu, että tappoi valtaosalla isännistä syysohrainnostuksen. Jos siitä talvesta olisi selvitty, syysohraa voisi olla enemmänkin maakunnissa.
-
Tänään oli se päivä, kun minulla heräsi vehnät henkiin. Kävin asioilla ja ajelin Vammala-Huittinen-Punkalaidun suunnassa ja nyt ymmärrän miksi ihmiset ovat olleet niin tohkeissaan lannoituksista. Kyllä oli pääsääntöisesti mukavan vihreää kasvustot ja näki, että kasvu on täydessä käynnissä. Myös muokatut maat olivat pelottavan harmaita. Kynnökset oikein kutsui tasurimiestä pellolle. Yhdessä paikkaa näinkin apulannan levitystä. Nykyaikaa kun eletään, niin helkkarin iso kuusmukinen Valmetti, paripyörät kaikissa kulmissa jaksoi nippa nappa viedä amazonen nostolaitelevitintä. ;D
-
syysohra.
Onko Kosmos vai jotain muuta.
Muu.. sellainen lajike kuin melia.
Kosmokset eivät ole kolleegoilla talvehtineet tällä seudulla... Koskaan..
Su elleniä on muutamat viljelleet ja niistä on aina ollut jotain puitavaakin.. tuota en itse enää saanut ja otin tuota nyt kokeeksi...
Ei talvehtinut minullakaan vaikka piti olla koetulosten perusteella kaikkein talvenkestävin lajike. Oli siinä mielessä huono juttu, että tappoi valtaosalla isännistä syysohrainnostuksen. Jos siitä talvesta olisi selvitty, syysohraa voisi olla enemmänkin maakunnissa.
Tuota kosmosta olen kuullut useamman yrittäneen eri vuosina ja puhdas nolla on se tulos ollut.
Itse ajattelin kokeiluja jatkaa vast edeskin. Harmi vain et luomussa ei tuolle pääse mitään lannoitetta antamaan näin aikaisessa vaiheessa. Kun pelto kantaisi lietevaunua niin ohra kasvaa jo kortta varmaankin..
-
Yhdellä sukulaistilalla Loimaalla on syysohra ilmeisesti talvehtinut tänä talvena aivan ok, ainakin se oli jo lannoitettu. Lajiketta en tullut kysyneeksi. Mutta eikö se Ypäjän komea syysohra v. 2021 ollut kuitenkin Kosmosta?
-
Tänään oli se päivä, kun minulla heräsi vehnät henkiin. Kävin asioilla ja ajelin Vammala-Huittinen-Punkalaidun suunnassa ja nyt ymmärrän miksi ihmiset ovat olleet niin tohkeissaan lannoituksista. Kyllä oli pääsääntöisesti mukavan vihreää kasvustot ja näki, että kasvu on täydessä käynnissä. Myös muokatut maat olivat pelottavan harmaita. Kynnökset oikein kutsui tasurimiestä pellolle. Yhdessä paikkaa näinkin apulannan levitystä. Nykyaikaa kun eletään, niin helkkarin iso kuusmukinen Valmetti, paripyörät kaikissa kulmissa jaksoi nippa nappa viedä amazonen nostolaitelevitintä. ;D
Kyllä kait amazonen edessä täytyy aina olla jontikka...
No, asiaan: Kyllähän syysvehnien väri on muutamassa päivässä muuttunut ruskeasta heleänvihreään. Eilen kävelin orasmaalla, ei siellä saappaita tarvinnut, muttei ilman yöpakkasta vielä kannata mennä uria sotkemaan. 17.3. lannoitetuissa ei näkynyt silmällä eroa lannoittamattomiin, vaikka vertasi nollaruutuihin samalla lohkolla. Valkoiset ryynit olivat muuttuneet valkoisiksi läiskiksi; sadettahan tuo on saanut jonkun 2 x 2mm ja lukuisia yöpakkasia. Vahvistaa näkemystäni siitä, että millään tihkulla tai yöpakkasella ei lannoiterae sula, vaan siihen tarvitaan kunnon sade, mikä samalla vie ravinteet juurien luokse.
-
Yhdellä sukulaistilalla Loimaalla on syysohra ilmeisesti talvehtinut tänä talvena aivan ok, ainakin se oli jo lannoitettu. Lajiketta en tullut kysyneeksi. Mutta eikö se Ypäjän komea syysohra v. 2021 ollut kuitenkin Kosmosta?
Kyllä, jos tarkoitetaan Peltosiemenen esittelykohteita. Se innosti allekirjoittanuttakin laittamaan Kosmosta.
-
Ennustelisi huomiseksi vähän vesisadetta. Jokohan viimein sulattaisi kokonaan pari viikkoa sitten levitetyn apulannan? Että painuisi sitten ravinne tosiaan syvemmälle.
Kyllä sumut ja yökasteetkin sen sulattavat, kunhan ei vaan tule semmoisia 20% suhteellisen kosteuden myrskypäiviä, viikkoja toisensa jälkeen. Millejä ei ole pitkissä ennusteissa tiedossa kovinkaan paljon, nyt maaliskuulla on kertynyt vasta 8 mm sademäärää, itselläni on semmoinen näkemys, että noin 15-20 mm kertakastelu tarvitaan lannoitteen painumiseen riittävän syvälle, ainakin kesällä pintalannoituksen jälkeen orasten väri ei ala tummua, jos ei sada riittävästi. Toivottavasti sataa sen verran ennen vappua vielä.
-SS-
Somessa oli Yaran lannoitusohjeita syysviljoille ja siinä todettiin sama että suuri ilmankosteus riittää vapauttamaan ravinteet mutta siihen että ne kulkeutuu juurten ulottuville tarvitaan sade. Vanha toteamus että kasvi ei "syö" vaan "juo" ravinteita on hyvä nyrkkisääntö. Toki jos pelto on pintaan asti hyvin kostea uskoisin että sade ei ole niin kriittinen ravinteiden kulkeutumiselle.
Viime vuosi oli täydellinen esimerkki, kun eka sateet tuli Juhannusviikon tietämillä. Ruisvehnät oli talven pahoin kurittamia, mutta ne parhaat säästetytkin oli loppupelissä täyttä pskaa. Nätin vihertävää kasvun alettua mutta ei vaan tullut vettä, joka olisi vienyt ravinteet alas. Lopulta ne ravinteet osasi alas ja tuli mieletön jälkiversonta, heikommat kohdatkin oli ihan täynnä lyhyttä jälkiversontaa.
Tää talvi oli samaa luokkaa kuin edellinen, täysi katastrofi syysviljoille. Vieläkin on lumenriekaletta metsänreunassa mutta vähänkin aukeammalla ei lunta ole ollut suojana pitkiin aikoihin, mutta jäätä ja vettä senkin edestä, tammikuulta saakka ollut jääkansi päällä. Sulattanut osittain todella moneen kertaan, jäätyen taas uudelleen ennenkuin ehtii sulaamaan. Maa roudassa, ettei tapahdu vieläkään muuta kuin pintavaluntaa ja sitähän luonnollisesti ei ole tasaisilla mailla. Viiden-kymmenen sentin korkeusero kun on pellolla väärässä kohtaa vaikkapa kynnön lopetuksen vuoksi, sen taakse voi jäädä hehtaarin vesilammikko jossa oraat näkyy jään/veden läpi. Toki tuo jatkuva edestakainen sulatus ilman että kaikki jää lähtee, on paatanut jäätä ojia myöten ja "nostanut" pellon laitoja jäällä. Todella pienestä ollut kiinni, ettei jäät ole sulanneet kokonaan, toisaalta toisinkin päin, kylmemmillä keskilämmöillä vesi olisi pysynyt lumena.
Pari viikkoa sitten käväistiin keikka Suolahdessa, eikä perämeren rannikolta tarvinut mennä kuin 30km ja maisema alkoi muuttumaan lumisemmaksi. Haapajärvellä täys talvi, Suolahdessa kuin olisi Vuokattiin tullut. Ihmetyttää miksei noilla seuduilla viljellä enempää syysviljoja, talvehtimisen edellytykset loistavat, on lunta läpi talven ja kumpuilevia peltoja.
Edelleen mietinnässä mitä rukiin tilalle kesäksi kasvamaan, kumina kiinnostaisi, mutta tästä kesästä tulisi ns. välivuosi. Erittäin talvituhoherkkiä maita tosin, että selviääkö kuminakaan? Lievää muotoilua ehtisi tekemään ennen kuminan kesäkylvöä, multamailla ongelmana maan painuminen pellon eri osissa, priima pellon muotoilu vaatii säännöllistä pellon tasaamista ja jos edellisestä muotoilusta aikaa jo joitain vuosia, kostautuu talvehtivien kasvien kanssa tällaisina talvina.
No, tyytyväinen pitää olla että kasvu ei ole vielä alkanut ja maat jäässä sekä pinnasta läpimärkiä. Tuleville päiville luvassa suht koviakin kelejä, läpi vuorokauden kestävää pakkastakin. Maa jäätyy uudelleen sulanneelta osin mutta etelän kasvuun lähteneet syysviljat voi olla ihmeissään, mikäli sielläkin pakkaset painuu öisin 5-10 asteen välille? Mikähän lie kriittinen raja, kun talvikaraistuminen hävinnyt ja kasvu alkanut ihanteellisissa oloissa, käsittääkseni?
-
Kevätpakkanen ei siltikään syysviljalla ole ehkä suurimpia huolenaiheita. Ehkä tähkän syntyvaiheessa voi pakkanen vahingoittaa pääverson tähkää, en tiedä, mutta esimerkiksi vuonna 2024 Salossa kasvukausi alkoi hetkeksi 27.03, eikä yöpakkasia ollut, viikon ajan alkoi oras vihertää; sitten 4.4. päivän vastaisena yönä oli -13 astetta pakkasta ! Maa jäätyi selvästi. Samoin 19.4. - 23.4. oli öisin jopa -5 astetta pakkasta, täysin rehevät oraat jo silloin.
Seuraavat pakkaset tulivat 7.5. ja 8.5. ; -3 .. -5 astetta Kärkässä, meillä oven pielessä oli -6, jälleen hiukankin kosteat pellon kohdat olivat selvästi kohmeessa. Kumpanakaan pakkaskautena ei syysvehnä ollut millänsäkään, ja kasvoi syksyksi ihan hyvin, aikaisen lannoituksen ansiosta. Kevätviljoista ei oikein tullut satoa hyvästi.
Huomasin muuten Kärkän mittausaseman tiedoista, että, että Salossa satoi alle 5 mm koko toukokuun aikana, ja huhtikuussa 1,8 mm. Ihmettelinkin, miksi esimerkiksi syysvehnämaahan tuli kämmenen levyiset ja puoli metriä syvät halkeamat jo huhtikuun lopulla ?
-SS-
-
En mä muuten ihan kauhean huolissani kylmästä ole mutta rouste on se ikävin puoli jos lämpötilat soutaa pakkasen ja plussan väliä. Varsinkin kun maa on vielä toistaiseksi aika märkää.
-
En mä muuten ihan kauhean huolissani kylmästä ole mutta rouste on se ikävin puoli jos lämpötilat soutaa pakkasen ja plussan väliä. Varsinkin kun maa on vielä toistaiseksi aika märkää.
Kuivaa niin nopeasti, että ei voi rousteesta olla harmia. Toisekseen, ainakin minulla oraat venähti turhan pitkiksi syksyllä, luultavasti juuristokin on vankka, ei lähde irti.
-
-SS- ja muut tilastonikkarit, keillä on vuodet hyvin muistissa, kertonevat varmasti meille, milloin viimeksi kevään yöpakkaset ovat vieneet jo kasvuun lähteneen syysviljan. Onhan niitä pakkasia välillä meinaan ollut, kuten tosiaan esimerkiksi viime vuonna.
-
Ss:llä on taas liioiteltu kuivuus. Empä ole vielä ennen tavannut halkeamaa joka leveys suunnassa kämmenen levyinen.. ;D
Iljasja ei taas ole tottunut eteläsuomajaisiin tai ettei yleistetä niin kymenlaaksolaisiin olosuhteiseisiin. Perinteisesti eka sade tulee juhannuksena. Nyt kiikun kaakun voi kokea kasvukauden alkaneeksi Hätäsimmät lannoitti jo. Hieman myöhäis heränneille tulee ensi viikolla kaiketi mahdollisuus.
Mut täällä voidaan hyvinkin ottaa vielä kuukaus takapakkia. Alan taipumaan siihen et se on lannoitettava silloin kun on keli tai sit unohtaa koko homma. Kevät viljoilla ei täällä oteta enää mitään 6t satoja... Kyl se syysvehnällä tehdään jos tehdään..
-
Kuivaa on kun maaliskuussa tuli jo metsäpalovaroitus Hämeeseen. Kynnökset olisi moninpaikoin siemeniä vaille. Lähes jokapaikkaan nurmille voisi levittää lannoitteet, lannanlevityskin jo sujuu, ensi viikolla ainakin kun tulee yöpakkaset. Hienot kelit ajaa paaleja
-
En mä muuten ihan kauhean huolissani kylmästä ole mutta rouste on se ikävin puoli jos lämpötilat soutaa pakkasen ja plussan väliä. Varsinkin kun maa on vielä toistaiseksi aika märkää.
Kuivaa niin nopeasti, että ei voi rousteesta olla harmia. Toisekseen, ainakin minulla oraat venähti turhan pitkiksi syksyllä, luultavasti juuristokin on vankka, ei lähde irti.
On totta että kuivuminen on nopeaa mutta jos viilenee se hidastuu rajusti. Täällä on pelto vielä oikeasti märkä, jos pe-la yöksi lupaa jo reilua pakkasta ja tänään on viimeinen lämmin päivä ollaan kyllä vielä ihan kriittisessä pisteessä.
Kynnöksetkin on vielä yleisväriltään mustia, ihan harjat on jossain kuivahtanut mutta alla on märkää.
Toki lohkoittain ja lohkon sisällä on vaihtelu isoa ja 10km päässä voi olla ihan eri tilanne. Täällä on normaalistikin pitäjän sisällä helposti viikon-kahden ero kylvökuntoon kuivumisessa.
-
Ss:llä on taas liioiteltu kuivuus. Empä ole vielä ennen tavannut halkeamaa joka leveys suunnassa kämmenen levyinen.. ;D
Juu hyvin huomattu. Kämmenen paksuinen, puolitoista tuumaa.
-SS-
-
Viikonloppuna pitänee syysviljojen lannoitteet levittää kun taas yöpakkaset tulee takaisin...
Vielä eilen luvatut räntäsateet ensi viikolle ovat haihtuneet... :-[
-
Salaojista ei paljoa vettä tule, ja kaivoin lähtöjä salaojille, niin kuivaa se savi alla et ei tarttunu juuri lainkaan kenkiin, oli kun suotuisa syyskuun keli. Ei tullut lainkaan savee piki tielle kun tulin pois.
-
Semmoinen vetinen kevätaika oli jo useampi viikko sitten. Nyt kun ojia ja pikkujokia seuraa, niin kovin alhaalla on veden pinta ja maasto alkaa olla syväkuivaa. Salaojista ei tule vettä siksi, että olisi vielä routaa, vaan siksi, että kosteus on jo kulumassa loppuun. Roskanpolttajilta on jo karannut tulipaloja, maasto on rapisevan kuivaa. Yöllisessä lumikuurossa tuli vetenä noin 1 mm. Kosteus kuivui kahteen mennessä auringon polttamana pois, kuivaan multaan ei painunut oikein mitään. Metsänreunoissa vielä näkyy jotakin valkoista, on aika kylmä pohjoistuuli siellä.
Kastepiste on -14 astetta, suhteellinen kosteus noin 30%. Kyllä näin kylmälläkin säällä maasto kuivuu.
-SS-
-
niin, ja kun vielä tuulee ni alkaa olla kynnös aika kuivaa pinnoiltaan ja kun vielä kait pari viikkoa tällästä niin pölyyn saabi taas kylvää...
-
On se vaikeaa...
Eilen koiralenkillä katselin et salaojista tulee vettä vielä norona. Pellon pinta heti notkopaikassa oli vetelän oloinen joka tarttui kenkiin.. täyty kierrellä kuivemmille kohdille. Olipa metsänreunassa vielä luntakin. Ja pahimmissa notkoissa seisoi vesi.
Ei ole kiire ei.
Mut epäilemättä jollain on kohta kiire. Tuli iltasella ajettua pikku lenkki päijät hämeen ja itä uudenmaan puolella niin kyllähän ne kynnetyt töyryt ovat sellaisia joihin kai viimeistään ensi viikolla joku koittaa. Onko sille jyvälle sit otolliset olosuhteet jos ilman lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Tuskin se maan näin kevät puolella paljoa lämpimämpi on.. ::)
-
Maanpinnan alin lämpötila -12.3 astetta aamulla virallisella mittausasemalla Kemiössä aamulla. Kylmää on...
-
En tiedä, paljonko oli viime yönä tällä paikalla pakkasta, mutta lähimmällä mittauspisteellä, Turun lentoasemalla oli alimmillaan -9°C.
-
Syysviljat kestivät tuon kymmenen pakkasasteen kurituksen hyvin.
Nyt mennään vääjäämättä kohti kevättä, auringon rataa eivät valtakunnan kellonaikoja siirtelevät päsmäritkään pysty muuttamaan.
-SS-
-
17.3. kymmenen asteen yöpakkasen jäljiltä lannoitettu Skagen rupeaa erottautumaan lannoittamattomasta. Lannoitettu on tummempaa ja näyttää hivenen rehevämmältä, voi olla inan pitempääkin. Ilmeisesti lannoite jotakin sitten on vaikuttanut, vaikkei todellakaan ole kokonaan sulanut, eikä todellakaan painunut syvemmälle maahan.
Ensimmäiset varsinaiset lannoitteenlevittäjät lähtivät eilen liikkeelle. Tähän asti, pari viikkoa sitten, eturiviläiset ja muut kokeilunnälkäiset ovat ajaneet pieniä starttiannoksia orailleen, mutta nämä eiliset isännät tekivät jo varsinaisen lannoituksen. Ovat kyllä aina järjestyksessänsä ensimmäisiä. Puoliltapäivin tuli jo kuraa tielle, vaikka yöpakkasta oli mitä lie vajaa kymmenen astetta. Toki yöpakkanen nostaa helposti kosteutta pintaan, mutta pehmeitä paikkoja selvästi on vielä.
-
Kannattaa seurata koealaa, laskea vaikkapa toteutunutta tähkälukumäärää pinta-alayksikköä kohden. Kyllä eroa voi tulla muussakin kuin värissä.
-SS-
-
Kannattaa seurata koealaa, laskea vaikkapa toteutunutta tähkälukumäärää pinta-alayksikköä kohden. Kyllä eroa voi tulla muussakin kuin värissä.
-SS-
Kyl sinne kannattaa raelannotetta ajaa oikein kunnolla, 0.7euroo kilo. Sadonkorjuun tuotteesta irtoo 0.18e ku on kaupassa.
:)
-
Kannattaa seurata koealaa, laskea vaikkapa toteutunutta tähkälukumäärää pinta-alayksikköä kohden. Kyllä eroa voi tulla muussakin kuin värissä.
-SS-
Kyl sinne kannattaa raelannotetta ajaa oikein kunnolla, 0.7euroo kilo. Sadonkorjuun tuotteesta irtoo 0.18e ku on kaupassa.
:)
No periaatteessa pikkurahalla pääsee alistamaan huonompia viljelijöitä, Esimerkiksi Mercedes Benz G-AMG63 maksaa yli 400000, kun kauppaan pääsisi kolmensadan euron Avensiksellakin, on siinä ainakin osa ostopäätöksestä antamassa sitä samaa fiilistä kuin siinä, että lannoittaa lisätonnilla apulantaa jotta saa 2500 kg muita enempi viljaa.
-SS-
-
Niin se 3euron tuntipalkka tuppaa muodostumaan.... ;D
-
Kannattaa seurata koealaa, laskea vaikkapa toteutunutta tähkälukumäärää pinta-alayksikköä kohden. Kyllä eroa voi tulla muussakin kuin värissä.
-SS-
Kyllä ajatuksena onkin seurata koealoja koko kesän ajan. Näin aikaisessa vaiheessa kun ei paljon johtopäätöksiä vielä pysty tekemään.
-
Hyästi alkaa salttu sulamaan lumen alla.👍👍👍
-
Hyästi alkaa salttu sulamaan lumen alla.👍👍👍
Lumen alle levitettynä ureakin kai toimisi hyvin. Toki näinä aurinkoisina ja tuulisina päivinä olisi jo tainnut ehtiä haihtumaan
-
Ennuste on kevätkylvöjä odottaville hieman hankala mut jos tuo epävakainen huhtikuun loppu toteutuu on se jackpot syyskasveille. Ollaan vielä siinä vehnien versomisajassa ja kylmä keli tehnyt hyvää siinäkin mielessä.
-
Eikö ennuste ole hyvä? Melko lämmintä ja useina päivinä sateista. Kostuisi hieman maat ja poutapävinä voi hätäsimmät täpinöidä.
-
Luulisi jokaisen syyskasviviljelijän toivovan tuota "jackpottia" syyskasveille. Vai onko viime vuosi jo unohtunut - minulla on ainakin hyvin muistissa. Kyllä ne kevätkasvit voi kylvää myöhemminkin, ei ole missään kirkossa kuulutettu, että ns. normiaikainen kylvö tuottaisi automaattisesti huonomman sadon. Mikä kauhea hätä on saada kevättyökoneet takaisin talviteloille ennen kuin on vappusimat korkattu?
-
Luulisi jokaisen syyskasviviljelijän toivovan tuota "jackpottia" syyskasveille. Vai onko viime vuosi jo unohtunut - minulla on ainakin hyvin muistissa. Kyllä ne kevätkasvit voi kylvää myöhemminkin, ei ole missään kirkossa kuulutettu, että ns. normiaikainen kylvö tuottaisi automaattisesti huonomman sadon. Mikä kauhea hätä on saada kevättyökoneet takaisin talviteloille ennen kuin on vappusimat korkattu?
No näinpä. Ei aikainen kylvö ole itsetarkoituksellista, tässä on puoltoista kuukautta aikaa kylvää hyvällä sato-odotuksella.
-
Luulisi jokaisen syyskasviviljelijän toivovan tuota "jackpottia" syyskasveille. Vai onko viime vuosi jo unohtunut - minulla on ainakin hyvin muistissa. Kyllä ne kevätkasvit voi kylvää myöhemminkin, ei ole missään kirkossa kuulutettu, että ns. normiaikainen kylvö tuottaisi automaattisesti huonomman sadon. Mikä kauhea hätä on saada kevättyökoneet takaisin talviteloille ennen kuin on vappusimat korkattu?
Syysviljat ovat menestyneet hyvin kuivina vuosina, koska ne ovat peittäneet kuivan pellon pinnan, sekä juurtuneet syvemmälle, ennen kuin kesäkuun kirpeät hellepäivät kuivattavat maaperän syvältä.
Kosteampina vuosina muistuu mieleen itäneet syysviljat ja äärimmäisen myöhäiseksi menneet kevätvehnät, jotka tuottivat jo 1980- luvulla 7 t satotasoja, varsinkin karjanlannalla. Tällaisia kevätvehniä olivat mm. Drabant ja Kadett.
Varsinkin kotimaiset syysvehnät olivat kosteina kesinä jonkinlaisia tautipesiä, joiden lannoitus/sato - suhde oli kevätvehnää heikompi.
Nyt kun elokuulle jo kertyy 1300 astepäivää, on ehkä hyödyllistä yrittää nämä äärimyöhäiset vehnät saada maahan jo huhtikuussa, kynnös kun on valmiina kylvökunnossa kumminkin.
Vettä saatiin viime yönä mahtavat 1,6 mm. Tasoittaa se jotakin. Huhtikuussa sademäärä on tähän mennessä saavuttanut noin 3 mm. Jos sateet jäövät vappuun mennessä alle kummenen millimetrin, eihän siinä auta odotella kuin seuraavaa sadekuuroa, jotta kylvökset itäisivät. Aika uhkapeliä, koska toukokuukaan ei ole monsuunikautta vielä.
Uudenmaan läntisellä rannikkoalueella on jo laajasti kylvetty, siellä ei aikailtu. Aavistavat ehkä, millainen kevätkesä hyvinkin voi toteutua, kuivan valkoiset mullokset, kuivuudessa kasvunsa lopettaneet harmaat oraat, pölypyörteet ja railakas merituli, päivästä toiseen.
-SS-
-
Niin, täytyiskö nyt jo tukkii salaojen laskuaukot syysviljalle? Siis mulla on sattumalta kun iso laskuaukko on kolmet ensimäiset kanget umpiputkee ja siinä ihan vaan yksinkeratinen 90 mutka joka kääntänyt kesäisin ylös. ei ihan säästösalaojitus, mutta ei valuta järjestelmää helpoin tie tyhjäksi, ehkä savi pidättää jonkin verran ja hetken noi pohjat kosteina
-
Luulisi jokaisen syyskasviviljelijän toivovan tuota "jackpottia" syyskasveille. Vai onko viime vuosi jo unohtunut - minulla on ainakin hyvin muistissa. Kyllä ne kevätkasvit voi kylvää myöhemminkin, ei ole missään kirkossa kuulutettu, että ns. normiaikainen kylvö tuottaisi automaattisesti huonomman sadon. Mikä kauhea hätä on saada kevättyökoneet takaisin talviteloille ennen kuin on vappusimat korkattu?
No näinpä. Ei aikainen kylvö ole itsetarkoituksellista, tässä on puoltoista kuukautta aikaa kylvää hyvällä sato-odotuksella.
Aikaisemmin oli ehdottomasti sitä mieltä, että ensimmäiset oraat ovat aina parhaat. Enää en ole samaa mieltä. Innostus aikaisiin kylvöihin on laantunut kovasti sen jälkeen, kun kesäkuussa kylvetyistä kevätvehnistä tuli sen vuoden paras sato. Viime kesänäkin, viimeisenä kylvetty ohra oli selvästi parempaa kuin aikaisemmat kylvökset. Olosuhteet ovat jotenkin muuttuneet sopivimmiksi myöhäisille touoille tai sään ääri-ilmiöt ovat niin agressiivisia, että ehtivät vielä pilaamaan aikaisemman kylvön. Nytkään en ole vielä kauhean vakuuttunut lämpimien säiden pysyvyydestä. Syysvehnät toki lannoitan, kun maa kuivahtaa ja taidan jyrälläkin vielä rouhia päälle, mutta muuten mennään vielä aika rauhassa eteenpäin.
-
Nyt on melkein kaikille syysvehnille ajettu 50 mottia naudanlietettä.
-
eiks tuossa ollu jo juttua et toukokesäkuu on lämmin ja jopa kuiva mut jussilta alkaa sit olla sateisempaa ? ainakin lämpöä ennustaa enemmän kuin aikasemmin kuten viime kesänä.. saa nähtä sit miten sen syksyn kanssa taas menee..
-
eiks tuossa ollu jo juttua et toukokesäkuu on lämmin ja jopa kuiva mut jussilta alkaa sit olla sateisempaa ? ainakin lämpöä ennustaa enemmän kuin aikasemmin kuten viime kesänä.. saa nähtä sit miten sen syksyn kanssa taas menee..
En nyt taas tiedä mitä juttua tarkoitat mut täällä kymijoen varrella tuollainen kesän kulku on ollut normaalia vähintään 40 vuotta. Alkukesän kuumuus on se erotus ollut. Ennen touko ja kesäkuut olivat viileitä, yleensä. Nykyään tuntuu et kovimmat helteet osuu melkein näihin kuukausiin.
Juhannukselta ilmat sit muuttuu ja sateitakin alkaa tulla. Keväät on aikaistuneet. Ei välttämättä tarkoita et pellolle pääsisi aikaisemmin mut se kevät on ikäänkuin pidentynyt. Ja samoin syksyt. Syksy voi jatkua tammikuulle asti..
-
Luulisi jokaisen syyskasviviljelijän toivovan tuota "jackpottia" syyskasveille. Vai onko viime vuosi jo unohtunut - minulla on ainakin hyvin muistissa. Kyllä ne kevätkasvit voi kylvää myöhemminkin, ei ole missään kirkossa kuulutettu, että ns. normiaikainen kylvö tuottaisi automaattisesti huonomman sadon. Mikä kauhea hätä on saada kevättyökoneet takaisin talviteloille ennen kuin on vappusimat korkattu?
Syysviljat ovat menestyneet hyvin kuivina vuosina, koska ne ovat peittäneet kuivan pellon pinnan, sekä juurtuneet syvemmälle, ennen kuin kesäkuun kirpeät hellepäivät kuivattavat maaperän syvältä.
Kosteampina vuosina muistuu mieleen itäneet syysviljat ja äärimmäisen myöhäiseksi menneet kevätvehnät, jotka tuottivat jo 1980- luvulla 7 t satotasoja, varsinkin karjanlannalla. Tällaisia kevätvehniä olivat mm. Drabant ja Kadett.
Varsinkin kotimaiset syysvehnät olivat kosteina kesinä jonkinlaisia tautipesiä, joiden lannoitus/sato - suhde oli kevätvehnää heikompi.
Nyt kun elokuulle jo kertyy 1300 astepäivää, on ehkä hyödyllistä yrittää nämä äärimyöhäiset vehnät saada maahan jo huhtikuussa, kynnös kun on valmiina kylvökunnossa kumminkin.
Vettä saatiin viime yönä mahtavat 1,6 mm. Tasoittaa se jotakin. Huhtikuussa sademäärä on tähän mennessä saavuttanut noin 3 mm. Jos sateet jäövät vappuun mennessä alle kummenen millimetrin, eihän siinä auta odotella kuin seuraavaa sadekuuroa, jotta kylvökset itäisivät. Aika uhkapeliä, koska toukokuukaan ei ole monsuunikautta vielä.
Uudenmaan läntisellä rannikkoalueella on jo laajasti kylvetty, siellä ei aikailtu. Aavistavat ehkä, millainen kevätkesä hyvinkin voi toteutua, kuivan valkoiset mullokset, kuivuudessa kasvunsa lopettaneet harmaat oraat, pölypyörteet ja railakas merituli, päivästä toiseen.
-SS-
Aika mielenkiintoista koska Kemiössä ei ole juuri yhtään kylvetty viljaa eikä torstaina Perniössä näkynyt viljan kylväjiä.
-
Aika mielenkiintoista koska Kemiössä ei ole juuri yhtään kylvetty viljaa eikä torstaina Perniössä näkynyt viljan kylväjiä.
Täällä on ollut öisin jopa viitisen astetta kylmempää kuin Uudellamaalla. Mutta toki on myönnettävä, että siellä ajanut kollega tuon raportin antoi, Inkoon ja Kirkkonummen suunnassa oli liikkunut. Selvä kylvöaika on kuitenkin esimerkiksi Nurmijärvellä jo alkanut, ks. https://x.com/AYlhainen/status/1910343311715352991 . @AYlhäinen
Lämpimän jakson alkuun kylvöt orastuvat ehkä paremmin kuin räntäsateen alle kylvetyt. Voisi jopa olla rapsinkylvön aika ?
-SS-
-
Jokos Make on syysvehniä sadettanut...?
-
Tulihan tuossa joku päivä sitten 0,3 mm, tie oli märkä vähintään vartin.
Viivytteleekö joku vielä syysvehnän lannoitusta ? Nyt vasta kolmen viikon päästä olisi 1980-luvun neuvonnan suosittelema lannoitusaika. Oraitten vihreys silloin kemirakorteilla ehkä. -5....
-SS-
-
Joozeppi ja kumppanit, ketkä maaliskuussa ekan lannoituksen tekevät ja vapun jälkeen toisen, ajatteko toisen lannoituksen paripyörillä vai ilman? Orashan on tuohon mennessä jo venunut pituutta.
-
Joozeppi ja kumppanit, ketkä maaliskuussa ekan lannoituksen tekevät ja vapun jälkeen toisen, ajatteko toisen lannoituksen paripyörillä vai ilman? Orashan on tuohon mennessä jo venunut pituutta.
Jos kestää pomppivaa ryskytystä ja sivukeinuntaa, en näe mitään syytä paripyörille, tuolla syysvehnäpellolla voisi ajaa täyteen kuormatulla tukkiyhdistelmälläkin. Eilen muuten näin kakkoskierroksen levittäjiä. Voi olla, että voima siltikin tulee yhdellä kerralla käyttöön, vaikka eka kierros olisi levitelty 5 viikkoa sitten.
-SS-
-
Sul o hermot kestänyt ihmee hyvin tänä vuon jos et viel kylvä.
-
Sul o hermot kestänyt ihmee hyvin tänä vuon jos et viel kylvä.
Avasin sänkiä just lautasäkeellä, ja sitten alkoi sataa. Kuivaa pöllyä oli. Mutta on siinä sitten hommaa kun taas pouta alkaa. Vastoin aikaisempia päätöksiäni hankin hiukan Lene-ohran siementä, sen pystyy juhannukseksi kylvämään, jos tulee kuiva alkukesä. Kaura ja ohra muutenkaan eivät ole kiireellisiä, tuo kevätvehnä pitäisi saada ajoissa maahan.
Kevätkylvöt jostakin syystä eivät tule parhaimmilleen suuren sateen alle istutettuna, vaikka muuta voisi luulla.
-SS-
-
Annoin toisen kierroksen typpeä viikko sitten noille vähille, jotka eivät saaneet lietettä. Meni samalla kun nurmia lannoitin.
-
Varsinais-Suomen ja osin Satakunnan suunnan syysviljat ovat monessa kohtaa todella vahvoja. Vaaksan mittaista, kirkkaan vihreää turkkia. Heikompia lohkojan on tasaisesti sekaan, mutta parhaat on näyttäviä. Sanoisin, että jos syysvehnää meinaa myydä eteenpäin syysvehnän nimikkeellä, niin sopimus kannattaisi tehdä johonkin päin. Ei noi mihinkään mahdu syksyllä. Sopimuksille menee leipomoissa.
-
Mäkin ajoin toisen annoksen typpeä viikolla syysvehnälle. Savisissa kohdissa maa ihan harmaa, hikevissä paikoissa multa tarttui renkaaseen ja synkässä metsänkulmassa oli vielä lunta.
-
Jonkun verran näkyy syysvehniä mitkä on kärsinyt talven aikana liiasta vedestä, salaojien paikat erottaa selvästi tielle vihreämpäinä raitoina.
-
Mäkin ajoin toisen annoksen typpeä viikolla syysvehnälle. Savisissa kohdissa maa ihan harmaa, hikevissä paikoissa multa tarttui renkaaseen ja synkässä metsänkulmassa oli vielä lunta.
Kaveri haki levittimen reilu viikko sitten perään, että saa testata ennenkuin pääsee levittämään syysvehnille. Tulos kun kasvu alkaa paikoitellen ja järvet/jäät pelloilta lähteneet, ei tarvikaan levittää apulantoja. Mietinnässä mitä tekee rukiin kanssa, hybridiä joka talvehtinut laikkuina. Multamaalla kun renkaat painuu aina, sama vaikka kaks metriä leveästi puolellaan, nää painaumat näkyy kuolleina urina pelloissa. Myös hiemankin matalammat kohdat ts. ehkä 5-10 senttiä matalammat kymmenien aarien tai hehtaarien alueet täysin kuollutta, joissa vihreitä laikkuja joissa maa "pursunut" kylväessä. Alueita joissa parempaa enemmän kuin nollaa, jos kuvittelisi että paremmasta tulee kymppitonni, ja nollasta nollaa, missä menee raja rikkomiseen... Neljän tonnin keskiarvolla ei kannattane ruista rikkoa missään nimessä, vaikka tavoite ihan muuta, mutta kuinka tehdä päätös mitä jättää ja mitä rikkoo. Sekä mitä kylvää laikkuihin, jotka parhaimmillaan useita hehtaareja. Pahimmillaan kiilamaisia kolmioita, jotka kiilaa "nollaan", pinta-alaa kymmeniä aareja. Jos 27ha ruismaasta, kahdesta vierekkäisestä lohkosta jättää kasvamaan vajaa puolet, sinne tänne, onko siinä sitten mitään järkeä... Rikkoo koko paskan ja kylvää uusiksi, vaikka paikoitellen kasvusto todella hienoa.
Jos tuo olisi syysvehnää, olisi helppo kevätvehnällä paikkailla mutta milläs heikkoja kohtia rukiista paikkaa, ohraa ja myy sekulina rehuksi? Parhaat kohdat joko puhdasta ohraa tai puhdasta ruista. Pinta-alat sitten kylvökoneen mittarista, ruiskutukset onkin mielenkiintoisia 30m leveällä ruutalla ;D Rikat pakko kuitenkin torjua, niitä multamaalla on tarjolla riittämiin. Puinti sitten seikkailua siellä täällä, kaksi isoa suorakaiteen muotoista lohkoa pilaten kuviokylvöillä...
Viime vuonna tuli jätettyä ruisvehnää tällä mielellä, ja koko kesän ketutti katella kun vettä ei keväällä tullut ennen kesäkuun puoltaväliä ja kasvu ei koskaan lähtenyt. Nyt talvesta selvinneet rukiit todella hienoja pensaita ts. lähtökohdat hyvät selvinneiden osalta, muuten talvi kuritti yhtä pahoin kuin edellinen, talvet olleet maksimaalisen heikkoja syysviljojen talvehtimiseen edestakaisin jäätymisen ja sulamisen lisätessä jääkantta loppukevääseen saakka. Kylvöaikaan täydelliset kelit ja oraat oli todella mallikkaat, alkutalvikin, kunnes Loppiaisena loppui talvi ja tuli jatkuva syksy/kevät.
On kuulunut kommentteja että eiköhän tää oo tässä, syysviljojen kanssa pelaaminen ja hommien kasaaminen... Kylvöön kun olisi syvemmältä muokkaavalla piikillä oleva kone, suoraan sänkeen, nopeaa ja tehokasta kylvöä kesken puintien. Jäisi edellisen kasvin olkea törröttämään pystyyn keräämään lunta ja estämään yhtenäistä jääkantta, samoin maa häiriintyisi mahdollisimman vähän jotta ottaisi vastaan veden mitä tarjolla. Koneitahan on, mutta riviväli tosi leveä näissä, onko lie kapeammalla rivivälillä koneita? Toimivalla täytöllä, nostolaitekoneella ilman apulantaa, tekisi urakoitsija paljon hehtaareja parissa viikossa.
-
Mäkin ajoin toisen annoksen typpeä viikolla syysvehnälle. Savisissa kohdissa maa ihan harmaa, hikevissä paikoissa multa tarttui renkaaseen ja synkässä metsänkulmassa oli vielä lunta.
Kaveri haki levittimen reilu viikko sitten perään, että saa testata ennenkuin pääsee levittämään syysvehnille. Tulos kun kasvu alkaa paikoitellen ja järvet/jäät pelloilta lähteneet, ei tarvikaan levittää apulantoja. Mietinnässä mitä tekee rukiin kanssa, hybridiä joka talvehtinut laikkuina. Multamaalla kun renkaat painuu aina, sama vaikka kaks metriä leveästi puolellaan, nää painaumat näkyy kuolleina urina pelloissa. Myös hiemankin matalammat kohdat ts. ehkä 5-10 senttiä matalammat kymmenien aarien tai hehtaarien alueet täysin kuollutta, joissa vihreitä laikkuja joissa maa "pursunut" kylväessä. Alueita joissa parempaa enemmän kuin nollaa, jos kuvittelisi että paremmasta tulee kymppitonni, ja nollasta nollaa, missä menee raja rikkomiseen... Neljän tonnin keskiarvolla ei kannattane ruista rikkoa missään nimessä, vaikka tavoite ihan muuta, mutta kuinka tehdä päätös mitä jättää ja mitä rikkoo. Sekä mitä kylvää laikkuihin, jotka parhaimmillaan useita hehtaareja. Pahimmillaan kiilamaisia kolmioita, jotka kiilaa "nollaan", pinta-alaa kymmeniä aareja. Jos 27ha ruismaasta, kahdesta vierekkäisestä lohkosta jättää kasvamaan vajaa puolet, sinne tänne, onko siinä sitten mitään järkeä... Rikkoo koko paskan ja kylvää uusiksi, vaikka paikoitellen kasvusto todella hienoa.
Jos tuo olisi syysvehnää, olisi helppo kevätvehnällä paikkailla mutta milläs heikkoja kohtia rukiista paikkaa, ohraa ja myy sekulina rehuksi? Parhaat kohdat joko puhdasta ohraa tai puhdasta ruista. Pinta-alat sitten kylvökoneen mittarista, ruiskutukset onkin mielenkiintoisia 30m leveällä ruutalla ;D Rikat pakko kuitenkin torjua, niitä multamaalla on tarjolla riittämiin. Puinti sitten seikkailua siellä täällä, kaksi isoa suorakaiteen muotoista lohkoa pilaten kuviokylvöillä...
Viime vuonna tuli jätettyä ruisvehnää tällä mielellä, ja koko kesän ketutti katella kun vettä ei keväällä tullut ennen kesäkuun puoltaväliä ja kasvu ei koskaan lähtenyt. Nyt talvesta selvinneet rukiit todella hienoja pensaita ts. lähtökohdat hyvät selvinneiden osalta, muuten talvi kuritti yhtä pahoin kuin edellinen, talvet olleet maksimaalisen heikkoja syysviljojen talvehtimiseen edestakaisin jäätymisen ja sulamisen lisätessä jääkantta loppukevääseen saakka. Kylvöaikaan täydelliset kelit ja oraat oli todella mallikkaat, alkutalvikin, kunnes Loppiaisena loppui talvi ja tuli jatkuva syksy/kevät.
On kuulunut kommentteja että eiköhän tää oo tässä, syysviljojen kanssa pelaaminen ja hommien kasaaminen... Kylvöön kun olisi syvemmältä muokkaavalla piikillä oleva kone, suoraan sänkeen, nopeaa ja tehokasta kylvöä kesken puintien. Jäisi edellisen kasvin olkea törröttämään pystyyn keräämään lunta ja estämään yhtenäistä jääkantta, samoin maa häiriintyisi mahdollisimman vähän jotta ottaisi vastaan veden mitä tarjolla. Koneitahan on, mutta riviväli tosi leveä näissä, onko lie kapeammalla rivivälillä koneita? Toimivalla täytöllä, nostolaitekoneella ilman apulantaa, tekisi urakoitsija paljon hehtaareja parissa viikossa.
viskalla nakkoo pienesiementä sekaan, rukiille kerääjäkasviksi ja aukkopaikat sitten jotain monimuotoisuutta viherlannoitusta tai... mitä nyt sattuu siemenseokoitukseen sopimaan...
Taiteelliset tuki ilmoituksen kasvulohko muodot ja lähes varma tarkastuskäynti, mutta voit sitten pellon laidalla naureskella kun yrittävät kuvioita mitata.
-
Kylvöön kun olisi syvemmältä muokkaavalla piikillä oleva kone, suoraan sänkeen, nopeaa ja tehokasta kylvöä kesken puintien. Jäisi edellisen kasvin olkea törröttämään pystyyn keräämään lunta ja estämään yhtenäistä jääkantta, samoin maa häiriintyisi mahdollisimman vähän jotta ottaisi vastaan veden mitä tarjolla.
Ei se sitä vettä ota, vaikka niin voisi luulla. Sänkeen kylväneet lopettivat jo kaksikymmentä vuotta sitten. Parhaat oraat nyt taas jälleen kerran ovat niillä, jotka kyntivät elokuun kuivilla mahdottomia kokkarepeltoja, niitä pienivät sitten, mutta oraat ovat jopa vetisissä "kulhoissa" nyt alkaneet kasvaa. Pintavesiojia vetivät perunasahralla. Sänkeen ja kevytmuokattuun kylvetyt aina vaan kellertää.
Niissä maissa, joissa syysvilja laitetaan sänkeen, on
- hyvin kuivaa, vuotuinen sademäärä alle 400 mm
- mahdolliset talvet ovat tuulisia ja vähälumisia. jolloin sänki kerää edes vähän lunta
- edellinen sato on ollut jotain 800 kg/ha
- riviväli 25 cm
-SS-
-
Torstaina sviljojen 2. Lannoitus(npk) ,pikkusen tihkutti muttei tarttunut renkaisiin... Nythän nuo sulaavat kun sadettakin saatiin...
Ruis:
https://youtube.com/shorts/CbjER5hKenw?feature=shared
-
Varsinais-Suomen ja osin Satakunnan suunnan syysviljat ovat monessa kohtaa todella vahvoja. Vaaksan mittaista, kirkkaan vihreää turkkia. Heikompia lohkojan on tasaisesti sekaan, mutta parhaat on näyttäviä. Sanoisin, että jos syysvehnää meinaa myydä eteenpäin syysvehnän nimikkeellä, niin sopimus kannattaisi tehdä johonkin päin. Ei noi mihinkään mahdu syksyllä. Sopimuksille menee leipomoissa.
Syysvilja on hyvää rehua, mahdollisesti tulossa oleva syysvehnäruuhka vaikuttaa yhtä paljon ohran ja rehukauran hintoihin. Syysviljalla pitää nyt olla myös valkuaiskäsittely oletusarvoisena, liian usein olen mehustellut syysvehnälaihossa sitä, että pääsee vain kivenheiton päähän ja taas puimurin säiliö täynnä. Ja sitten valkuainen 8,5% . Ei oteta kiloakaan. Sanoi viljamies.
Vehnän pitää olla väriä KEG 9 koko kasvuajan. Eli nopeavaikutteista kalkkisalpietaria, typpiruiskutuksia, uralevityksiä, sopivia sateita. On tässä monta kompastuskiveä edessä odottamassa. Jos joku ei tiedä, mikä tuo KEG on, arkeologit ovat selvittäneet, että se oli joskus historiassa Kemiran kasvuohjelmatäpinöintiä harjoittaneen käyttämä värikortisto, joista näki lannoitustarpeen. Eli mekaaninen Yara-Sensorᵀᴹ.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/KEG_kortit.jpg)
Kuva: Tämä on leipäviljan väri
-SS-
-
Jontikan keula toimii myös Kegginä..... ;D
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=28209.msg459713#msg459713
-
Ijasja ja SS lienee eri maalajia olevien peltojen omistajia, joten näkemykset suorakylvöstä ja sen onnistumisesta ovat aika erilaisia. Multavalla maalla yleensäkin viljelyn ongelmat kaiken kaikkiaan ovat erilaisia kuin saviseudulla.
Eikös Ijasjalla ole mahdollisten paikkakylvöjen pinta-alan määrittelyyn jotain satelliittipohjaista vehjettä? Traktori tms..?
-
Ijasja ja SS lienee eri maalajia olevien peltojen omistajia, joten näkemykset suorakylvöstä ja sen onnistumisesta ovat aika erilaisia. Multavalla maalla yleensäkin viljelyn ongelmat kaiken kaikkiaan ovat erilaisia kuin saviseudulla.
Eikös Ijasjalla ole mahdollisten paikkakylvöjen pinta-alan määrittelyyn jotain satelliittipohjaista vehjettä? Traktori tms..?
Loimaan suorakylvökoe on antavinaan kuvan suorakylvön ylivoimaisesta menestymisestä "savialueilla". Tärkeintä tuollaisessa laitevalmistajien ja maatalouskauppojen kokeissa on hankkia tavanomaiseen kylvöön älyllisesti vajaakuntoinen koehenkilö.
Tuskin kukaan tietää, että myös Västankvarnin koetilalla on salavihkaa kymmenen vuoden ajan tehty myös erilaisten maanmuokkaustekniikoiden ja muokkaamatta viljelyn koesarjaa. Siinä koesarjassa on kylväjä ja kylvökone vakioitu, mikä minusta on olennaista, kun yritetään saada muokkauksen ja muokkaamattomuuden välistä eroa esille. Etukäteinen kyntö, kevytmuokkaus ja suorakylvö on Västankvarnissa muuttuja, jota seurataan eri kasveilla eri vuosina.
Vuoden 2020 syysviljakokeessa suorakylvö tuotti 5500 kg/ha, kevytmuokattu lähes 8000 kg/ha ja kynnetty 9000 kg/ha.
Nähtävästi kevätviljat kiittävät kuivana vuotena suorakylvöä, 2018 ja 2024 keskimäärin 2000-3000 kg satotasolla kevätviljan suorakylvö oli 500 kg parempi. Mutta ehkä oikeastaan melko vähän lohduttaa, että tappio olisi hiukan pienempi. 2023 ihmetytti, että syyskyntö pääsi sinä kuivana katovuonna tasoihin suorakylvön kanssa, kun taas lautasmuokattu meni pahemmin pieleen.
Itsestä tuntuu, että Västankvarnin vuosien väliset tulokset ovat kuin omista muistiinpanoista kopiot. Säiden haastavuutta ilmentää sekin, että vain vuonna 2019 siellä saivat Agronet-sadon, muina vuosina jäivät neljään tonniin, viimeisinä vuosina jopa alle kolmen tonnin sadon...
-SS-
-
Joozeppi ja kumppanit, ketkä maaliskuussa ekan lannoituksen tekevät ja vapun jälkeen toisen, ajatteko toisen lannoituksen paripyörillä vai ilman? Orashan on tuohon mennessä jo venunut pituutta.
Kuten oon sanonut pyrin ajamaan vain kaksi kertaa. Joskus toki tulee lopussa varmisteltua valkuaista jos hyvät sopimukset vain leipälaatuna. Niin voi olla nytkin, kun 220€ kiinnitettyä Lantikalle.
Ajoin ekan pakkaselta ihan juuripyörillä ja toinen reissu menee ruiskutustraktorilla urista kapeilla mitkä ei sotke yhtään. Levein 320, ura 375.
Harrastan semmosta vielä levitystasaisuuden varmistamiseksi, että vaikka koneen pitäs olla tarkka ajan ekan reisun urien välistä. Niin lopputulos on kahden kerran jälkeen tavallisen tasan. Eikä siihen tarvita mitään satelliitteja eikä rattiveivejä.
-
Varsinais-Suomen ja osin Satakunnan suunnan syysviljat ovat monessa kohtaa todella vahvoja. Vaaksan mittaista, kirkkaan vihreää turkkia. Heikompia lohkojan on tasaisesti sekaan, mutta parhaat on näyttäviä. Sanoisin, että jos syysvehnää meinaa myydä eteenpäin syysvehnän nimikkeellä, niin sopimus kannattaisi tehdä johonkin päin. Ei noi mihinkään mahdu syksyllä. Sopimuksille menee leipomoissa.
Tämän mää tiesin jo kuukausi sitten ja tämä sade varmisti asian. Koko syysviljan ydinalueelle 25-50mm vettä aivan nappiaikaan. Maailma on syysvehnää täynnä elokuussa ja jos sitä meinaa heti sillon myydä kannattaa ehkä reagoida nyt. Toki maailmanmarkkinakin on aika alhaalla, että nousua voi tulla sieltäkin. Mut sitku se lukee kooämmässä et syysviljat hyviä ja elokuussa maaseudussa olet lopullisesti myöhässä.
Ps. Berner syksyyn edelleen syysvehnä Matif Dec25 -20€. Se ei ole huono. Antaa nyt lukiten 200€ ja on nousussa mukana jos sitä pelkää. Toki vienti/elintarvikelaadulle. Käytännössä vaatii koko kevätvehnäsadon epäonnistumisen, että tuo olisi huono hinta kun varmaan tiedätte, että syysvehnä on myllyillä kympin vähä toista huonompaa hinnastoissa.
Toki otamme ne ilolla vastaan kananrehuissakin syksyllä.
-
Joozeppi ja kumppanit, ketkä maaliskuussa ekan lannoituksen tekevät ja vapun jälkeen toisen, ajatteko toisen lannoituksen paripyörillä vai ilman? Orashan on tuohon mennessä jo venunut pituutta.
Kuten oon sanonut pyrin ajamaan vain kaksi kertaa. Joskus toki tulee lopussa varmisteltua valkuaista jos hyvät sopimukset vain leipälaatuna. Niin voi olla nytkin, kun 220€ kiinnitettyä Lantikalle.
Ajoin ekan pakkaselta ihan juuripyörillä ja toinen reissu menee ruiskutustraktorilla urista kapeilla mitkä ei sotke yhtään. Levein 320, ura 375.
Harrastan semmosta vielä levitystasaisuuden varmistamiseksi, että vaikka koneen pitäs olla tarkka ajan ekan reisun urien välistä. Niin lopputulos on kahden kerran jälkeen tavallisen tasan. Eikä siihen tarvita mitään satelliitteja eikä rattiveivejä.
Milloin sitten ajattelit ajaa tämän vuoden toisen kierroksen, ja paljonko ajattelit antaa lisää typpeä, jos ekalla kierroksella meni sen 60kg?
-
Ijasja ja SS lienee eri maalajia olevien peltojen omistajia, joten näkemykset suorakylvöstä ja sen onnistumisesta ovat aika erilaisia. Multavalla maalla yleensäkin viljelyn ongelmat kaiken kaikkiaan ovat erilaisia kuin saviseudulla.
Eikös Ijasjalla ole mahdollisten paikkakylvöjen pinta-alan määrittelyyn jotain satelliittipohjaista vehjettä? Traktori tms..?
Joo, kokemukset suorakylvön onnistumisesta on yhtä pessimistisiä kuin äsässällä ;D
Tuo syvälle menevä kapea piikki, voisi olla kova juttu mutta vaatii vetovoimaa, joten ei voi olla kovin leveä ja toisaalta tiheä piikkijako muokkaa aikalailla ts. pitää olla rungoltaan aika pitkä nostolaitekoneeksi, ettei tuki syksyn sitkeällä oljella. Kosteutta syksyisin yleensä riittävästi itämiseen.
Kylvökone mittaa pinta-alan tarkalleen, samoin traktori tietää gepsin perusteella missä mennään ja milloin piirtää karttaa eli kyllähän sen pinta-alan saa tietoon aika tarkkaan mutta ruiskutukset lähinnä mietityttää.
Omassa ruiskussa aikalailla kaikki tekniikka mitä tarjolla ruiskuihin, spot ruiskutuksen ohjelma pitäisi ehkä hommata mikäli aikoisi ajaa kartan perusteella, määrän säätöön voi(si) kartan tehdä traktorin (JD) ohjelmistolla. Silloin olisi ruiskutuksen tarkkuus suutinkohtaista ja voisi ajaa nuo isot lohkot rukiin ajouria pitkin, ruiskun hoitaessa että rikka-aineet menee kevätviljalle eikä jo tähkälle olevalle rukiille, ja toisinpäin sitten rukiille jotain ajaessa.
Manuaalisesti ruiskun lohkoja ohjaten voi olla liian epätarkkaa. Mutta en todellakaan ala hommaamaan mitään ylimääräisiä ohjelmia, täytyy kysäistä osaako oma ruuta tuon homman jos olisi kartta, esim. kylväessä tehty alue, joka pitää käsitellä. Ainakin apulannan levittimelle tuo toimii mutta kartta pitää tehdä manuuaalisesti, joko traktorin ohjelmistolla tai esim. Yaran ohjelmalla. Täytyis jaksaa perehtyä mutta ois vähän muutakin puuhaa ennen kuin pelloille pääsee, idea tuli himpun myöhässä :)
Tekniikka on kivaa käytössä, ja oikeastikin säästää tuotantopanoksia, tehostaa käytännön työtä melkolailla ja ennen kaikkea säästää kuskia pitkinä päivinä, mutta tekniikan omaksuminen ja käytön opettelu jonkun tällaisen pikkujutun vuoksi aika turhauttavaa.
-
Milloin sitten ajattelit ajaa tämän vuoden toisen kierroksen, ja paljonko ajattelit antaa lisää typpeä, jos ekalla kierroksella meni sen 60kg?
Kuten tiedetään, ei orgaaninen liukoinen typpi säily seuraavaan kevääseen. Ei liene mitään estettä käyttää 630 kg salpietaria syysvehnälle keväällä, vaikka syksyllä olisikin käytetty orgaanista lannoitusta. Jos liukoinen typpi oli syksyllä 30 kg, on kevääksi jäänyttä ei-liukoista typpeä lisäksi noin 60 kg. Siihen keväällä 170 kg keinolannoitetyppeä, niin ei tarvitse ihmetellä, että satotasot pakkaavat nousemaan, varsinkin jos maahan alkaa kertyä tätä pitkävaikutteista typpeä joka vuosi orgaanisen kokonaistyppimaksimeille menemällä.
Typpilannoituksissa vuoden kokonaistyppirajoitus näyttää koskevan vain orgaanista lantaa, liukoinen typpi lasketaan sekä orgaanisesta että mineraalilannoitteesta yhteen, ja se näyttäisi olevan nitraattidirektiivin rajoituksen alla.
-SS-
-
Joozeppi ja kumppanit, ketkä maaliskuussa ekan lannoituksen tekevät ja vapun jälkeen toisen, ajatteko toisen lannoituksen paripyörillä vai ilman? Orashan on tuohon mennessä jo venunut pituutta.
Kuten oon sanonut pyrin ajamaan vain kaksi kertaa. Joskus toki tulee lopussa varmisteltua valkuaista jos hyvät sopimukset vain leipälaatuna. Niin voi olla nytkin, kun 220€ kiinnitettyä Lantikalle.
Ajoin ekan pakkaselta ihan juuripyörillä ja toinen reissu menee ruiskutustraktorilla urista kapeilla mitkä ei sotke yhtään. Levein 320, ura 375.
Harrastan semmosta vielä levitystasaisuuden varmistamiseksi, että vaikka koneen pitäs olla tarkka ajan ekan reisun urien välistä. Niin lopputulos on kahden kerran jälkeen tavallisen tasan. Eikä siihen tarvita mitään satelliitteja eikä rattiveivejä.
Milloin sitten ajattelit ajaa tämän vuoden toisen kierroksen, ja paljonko ajattelit antaa lisää typpeä, jos ekalla kierroksella meni sen 60kg?
Rapsi ja ekana kylvetty aikainen Aspekt-vehnä sitä toista kierrosta ekana pyytää mut kerralla mää kaikki sit kierrän. Varmaan enemmän merkkaa joku nätti sateenlupaus päälle kuin kalenteri mut heitetään vaikka toukokuun toinen viikko ja N80 vehnille Axanilla/Limuksella ja ammoniumsulfaatilla N40/S50 rapsille.
-
Rapsi ja ekana kylvetty aikainen Aspekt-vehnä sitä toista kierrosta ekana pyytää mut kerralla mää kaikki sit kierrän. Varmaan enemmän merkkaa joku nätti sateenlupaus päälle kuin kalenteri mut heitetään vaikka toukokuun toinen viikko ja N80 vehnille Axanilla/Limuksella ja ammoniumsulfaatilla N40/S50 rapsille.
Mistäs tuota ammoniumsulfaattivalmistetta olet hankkinut?
-
Kyllä viljely yleensä onnistuu, mutta siinä tarvitsee sopeutua olosuhteisiin. Syysviljan lannoitus yöpakkasella on yksi konsteistamme.
Nyt jopa bisnestutkimus on tullut siihen tulokseen, että aikainen lannoitus kannattaa.
Yara Suomen Facebook:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Syysviljan_kevatlannoitus_Yara.jpg)
-SS-
-
Rapsi ja ekana kylvetty aikainen Aspekt-vehnä sitä toista kierrosta ekana pyytää mut kerralla mää kaikki sit kierrän. Varmaan enemmän merkkaa joku nätti sateenlupaus päälle kuin kalenteri mut heitetään vaikka toukokuun toinen viikko ja N80 vehnille Axanilla/Limuksella ja ammoniumsulfaatilla N40/S50 rapsille.
Mistäs tuota ammoniumsulfaattivalmistetta olet hankkinut?
Belor/Berner. N21-S24.
-
Rapsi ja ekana kylvetty aikainen Aspekt-vehnä sitä toista kierrosta ekana pyytää mut kerralla mää kaikki sit kierrän. Varmaan enemmän merkkaa joku nätti sateenlupaus päälle kuin kalenteri mut heitetään vaikka toukokuun toinen viikko ja N80 vehnille Axanilla/Limuksella ja ammoniumsulfaatilla N40/S50 rapsille.
Ja tähkälle sitten vielä ehkä typpiliuosta...?
Syksyllä varmaan laitoit kylvön alle kanan sontaa?
-
Laitoin toki kylvön alle pökäleet. Jotkut ajaa sitä oraillekin, en oo ite harrastanut. Kokeillut oon, tämmösen sateen alla toimis.
Typpiliuosta oon joskus käyttänyt. Ceylon ja Igloo on matalavalkuaisia ni jos on semmonen fiilis ettei typpi riitä valkuaisen nostoon niin mikä jottei niitä ajele läpi sitten ruiskulla vielä maitotuleentumisvaiheessa. Jos viimeinen rakeinen lannoitus on toukokuun puolivälissä niin hyvinkin voi voimat olla loppu heinäkuun lopussa.
-
Liete keväällä oraalle pitkävaikutteisena nostaa myös valkuaista. Veitsimultain härnää orasta pensastumaan.
-
Aspektissa oli valkuainen 16 nurkilla viime kesänä, Ceylonissa pari tonnia enemmän satoa ja valkuainen 13 - 14. Aspekt valmistui aikaisin. Voi olla, että Aspekt ei pitänyt viime kesän kuivuudesta. Olisiko tuo Aspekt semmoinen Quarnan kaltainen laatuvehnä.
Ceylonia kuulemma vierastetaan myllyillä, samoin Iisakki-kevätvehnää. Silti ulkomaanvientiin näkyy Ceylon kelpaavan, ja Iisakitkin, ihan yhtä hyvin kuin se parin tonnin Quarnan sato.
Ceylon kun tuntuu olevan ensimmäinen vehnälajike, joka pärjää ei niin parhailla syysvehnämailla, erilaisina vuosina tyydyttävästi, ja sillä on enemmän merkitystä kuin sillä, että kerran vuosikymmenessä saa itsetuntoa hivelevän huippusadon, jos huijaa lannoitelukemissa niin paljon kuin sielu sietää. Jos pysyttäydytään ehdollisuuden lannoitemäärissä, muutenkin ravinteiden alarajalla, Ceylon on siinä käytössä vaatimattomimpia lajikkeita.
-SS-
-
Kyllä näillä Aurajokivarren mailla tuntuisi, että Ceylon viihtyy paremmin kuin esimerkiksi Skagen. Meillä ei ole ikinä ollut Ceylonia viljelyksessä, mutta monella on ollut molempia, ja vaakakuppi on usein kallistunut Ceyloniin. Erinäisistä syistä itse kuitenkin toistaiseksi haluan pidättäytyä Skagenissa, vaikka vaatiikin kasvunsäätelyä ja ehkä jotain muuta. Mutta se ei ole ihme, että kaikilla karjanlantatunkioilla kasvaa Skagenia.
-
Kyllä näillä Aurajokivarren mailla tuntuisi, että Ceylon viihtyy paremmin kuin esimerkiksi Skagen. Meillä ei ole ikinä ollut Ceylonia viljelyksessä, mutta monella on ollut molempia, ja vaakakuppi on usein kallistunut Ceyloniin. Erinäisistä syistä itse kuitenkin toistaiseksi haluan pidättäytyä Skagenissa, vaikka vaatiikin kasvunsäätelyä ja ehkä jotain muuta. Mutta se ei ole ihme, että kaikilla karjanlantatunkioilla kasvaa Skagenia.
Skagen oli meikäläiselle yksi maailman yhdeksästä - vai kuinka monta niitä nyt oli - ihmeestä, kun siirtyi Urhosta, Olivinista, ja näistä kevätruskeista lajikkeista siihen. Skagenin heleä väri keväällä on täysin omansa. Kyllä ehkä Skagenista olen saanut oman ennätyssatoni, vähän yli neljä tonnia. En sano, paljonko on vähän. Mutta silloin sattui yhteistyökumppani vielä olemaan kauppias, jonka ketjun viljelyohjelmiin oli tullut uusi lajike, Ceylon. Kokeilin Ceylonia, ja samana kesänä Skagen oli ruosteen vaivaama ja sekaisin laossa, Ceylon ei todellakaan sadokkaan näköinen, mitätön tähkä, en ollut uskoa silmiäni, puimakoneella juoksuvauhtia ajamalla säiliöön kertyi yllätyskekoja, ja korjuun helppous ja ihan kohtuullinen sadokkuus saivat mieltymään. Toisen vuoden vielä pidin Skagenia ja Ceylonia vierekkäin, kunnes päätin suojata TOS-siemenen lajikepuhtautta luopumalla Skagenista. En miellä tehneeni huonoa päätöstä, hl-paino on hivenen isompi, siemenkulutus puolet Skagenista, tautiainekustannukset alhaisemmat ja talvehtiminen vähintään samalla tasolla.
Koska edelleenkään en osaa kasvunsäätelyä, Ceylon on semmoinen toimettoman vilja, kasvaa kesän kasvattamattakin.
-SS-
-
Ei ss:llä kyl syysvehnä ennätyskään sit mikään iso ole.. :o
Johan mä melkein luomussa pääsen samaan... Ceylonilla ;D
-
Ei ss:llä kyl syysvehnä ennätyskään sit mikään iso ole.. :o
Johan mä melkein luomussa pääsen samaan... Ceylonilla ;D
-SS-:n ennätyssato onkin ihan vähän yli neljä tonnia hehtaarilta ;D
-
Odotan, että syysvehnistäkin löytyy lajike, jonka viljelyyn kannustetaan Quarnan tavoin. Menossa kuulemma tutkimukset missä olisi hyvä leivontalaatu. Ihan niinku syysvehnä olis joku uutuuskasvi kun nyt aletaan tutkimaan sellastakin..
Mulla Aspekt on puintien jakamiseksi vähän pidemmälle jaksolle kun jätin rukiin pois. Sehän on sadoltaan huippuja vähän heikompi. Ibarraa kylvin sertinä 2021 mut eipä niistä tarvinnut 2022 siementä puida.
Pidän Ibarraa ja Skagenia kyl parempina ja ainakin poudankestävimpinä ja korkeampivalkuaisina kuin näitä lyhyitä Ceylonia ja Igloota. En vaan halua ottaa sitä lakoriskiä, olis sit edes jotain pystyssäkin syksyllä. Ja noiden kanssakin pärjää kyllä. Ainakin ne vaativat tuuheina yhden jarrukiekan väliin ja koitan pitää yksinkertaisena tän syysvehnäsektorin vaikka se ihan pääkasvi onkin.
Yritän jatkossa keskittyä yhä enemmän siihen, et mulla on laadukasta ja aikaista syysvehnämaata ainakin joku osa. Siksi kylvän tänä vuonna yhteen syysvehnämaahan rikkaäkeellä viherlannoitusnurmen ja ensi vuonna ottanen kuminan mukaan kiertoon. Öljykasvit toki ovat myös hyviä esikasveja.
-
Kulmakunnan ykkösviljelijä oli käynyt ruiskulla sotkemassa syysrukiit ja -vehnät läpi. Rikkojako jo ennen vappua ajelee?
-
Kulmakunnan ykkösviljelijä oli käynyt ruiskulla sotkemassa syysrukiit ja -vehnät läpi. Rikkojako jo ennen vappua ajelee?
Mä näin vastaavasti tämän seudun eturiviläisen tekemässä samaa..
Yrittävätkö kenties puintiakin jo juhannuksena? ::) ;D
-
Mielenkiintoinen havainto, joskus palmusunnuntain vaiheilla yöpakkasilla lannoitetussa pellossa näkyy selvästi paripyörien ja yleensäkin pyöränjälkien kohdat kellertävinä. Olisiko käynyt niin että pakkasella jäinen jo hyvässä kasvussa ollut oras on vahingoittunut ylimenevästä renkaasta sen verran, samaa ilmiötä ei näy myöhemmin sulaan peltoon tehdyissä lannoituksissa.
-
Mielenkiintoinen havainto, joskus palmusunnuntain vaiheilla yöpakkasilla lannoitetussa pellossa näkyy selvästi paripyörien ja yleensäkin pyöränjälkien kohdat kellertävinä. Olisiko käynyt niin että pakkasella jäinen jo hyvässä kasvussa ollut oras on vahingoittunut ylimenevästä renkaasta sen verran, samaa ilmiötä ei näy myöhemmin sulaan peltoon tehdyissä lannoituksissa.
Samansuuntaista havaintoa olen tehnyt. Itsellä kävi mielessä, että jos pyörä painoi oraan maahan, ja se sitä kautta kärsi enemmän hallasta kuin täysin pystyssä ollut oras. Täällä tosin viskat olivat pellolla jo hieman aiemmin.
-
Kulmakunnan ykkösviljelijä oli käynyt ruiskulla sotkemassa syysrukiit ja -vehnät läpi. Rikkojako jo ennen vappua ajelee?
Kyllähän rikat pitää torjua heti kun vaan tulee sopivaa keliä.
-
Kulmakunnan ykkösviljelijä oli käynyt ruiskulla sotkemassa syysrukiit ja -vehnät läpi. Rikkojako jo ennen vappua ajelee?
Kyllähän rikat pitää torjua heti kun vaan tulee sopivaa keliä.
Juu, katsoin tarkemmin, tällä viljelijällä ei näkynyt kyllä rikkoja vielä edes ruiskutusurissa. Olisiko jotakin muuta sitten...
Mutta onhan niitä pienempiä rikkoja siellä alla jo ihan mukava matto, varsinkin pehmeämmillä mailla. Hiukan vaan sataa vettä ja tuulee joka välissä. Lisäksi taitaa olla niin, ettei oikein mitään rikka-ainetta saisi pakkasten välissä ajella. Riippuu tietysti käytettävästä coctailista, mutta omien purkkien kyljessä lukee myös, että pitäisi olla yli 12 astetta lämmintä.
-
Kylmiä keväitä varten on yleensä varattu
Tooler Heavy >0°C
Zypar/arylex +2°C (käy pohjavesialueelle)
Ally Class +5°C
Quelex Combo +5°C
Kinvarat (fenoksihapot) eivät oikein kylmässä taida tehota.
-SS-
-
Kylmiä keväitä varten on yleensä varattu
Tooler Heavy >0°C
Zypar/arylex +2°C (käy pohjavesialueelle)
Ally Class +5°C
Quelex Combo +5°C
Kinvarat (fenoksihapot) eivät oikein kylmässä taida tehota.
-SS-
MCPA tosiaan on tehoaine, joka vaatii lämpöä, esimerkiksi. Ei siitä kuitenkaan viitsisi luopua, kun ei kiinnostaisi uudestaan ruiskutella.
Mahtaako sitä paitsi lopulta lukea melkein kaikkien valmisteiden etiketissä, että stressistä, kuten jatkuvista yöpakkasista, kärsivää kasvustoa ei paranisi ruiskuttaa? No, ykkösviljelijät onnistuvat, vaikka ruiskuttaisivat pakkasella tai kaatosateessa; itse kun kyttää sopivaa ruiskutushetkeä, jolloin kosteus, lämpötila ja tuuli natsaisivat, niin silti vilja kuolee ruiskutuksen seurauksena.
-
Kulmakunnan ykkösviljelijä oli käynyt ruiskulla sotkemassa syysrukiit ja -vehnät läpi. Rikkojako jo ennen vappua ajelee?
Kyllähän rikat pitää torjua heti kun vaan tulee sopivaa keliä.
Juu, katsoin tarkemmin, tällä viljelijällä ei näkynyt kyllä rikkoja vielä edes ruiskutusurissa. Olisiko jotakin muuta sitten...
Mutta onhan niitä pienempiä rikkoja siellä alla jo ihan mukava matto, varsinkin pehmeämmillä mailla. Hiukan vaan sataa vettä ja tuulee joka välissä. Lisäksi taitaa olla niin, ettei oikein mitään rikka-ainetta saisi pakkasten välissä ajella. Riippuu tietysti käytettävästä coctailista, mutta omien purkkien kyljessä lukee myös, että pitäisi olla yli 12 astetta lämmintä.
Mitä ne pienet rikat vaikuttaa sen syyskasvin juuressa? Jos sinne on typpeä annettu niin kun lämpenee niin sit lähtee eikä rikat kyllä ehdi mukaan. Nykyisillä aineilla kaatuu isommatkin rikat niin ihan hyvin voisi odotella vielä mahdollisista sateista ja varsinkin lämmöstä itävät rikat ja miettiä sitä torjuntaa sitten. Muuta syytä en keksi kuin et kevätkylvö kiireiltä halutaan ajaa jo nyt mut mitään muuta järkeä siinä en näe..
Mut jokainen tehköön tyylillään. Ruiskuttakoon rikat vaikka syksyllä, nyt ja kuukauden päästä.. ;D
-
Paripyörien kiinnittämistä äestystraktoriin tässä on pantattu sitä silmällä pitäen, että jos kuitenkin täytyy lähteä ruiskuttamaan ensin. Mutta mielestäni sen aika ei ole vielä. Lämpenemistä odotellessa...
-
Ajelin jo syysrapseille ja tolle aikaselle Aspektille toisen reisun olettaen, että tänään sataa. Ceylon ja Igloo joutaa vielä odottaa. Kelit ovat palvelleet syyskasveja nyt oikein mukavasti. Vappuna käytiin Salossa illallisella. Upeita syysviljalohkoja löytyy maakunnasta paljon.
Jurtit tuli kylvettyä vapun nurkissa ja ensi viikon loppupuolelle näyttää sitten viljankylvöpoutaa. Varmaan aika ihanteelliset kosteusolot löytyy melko matalasta. Hyvältä näyttää muttei sillekään mitään voi!
-
Upeita syysviljoja, mutta alaa on vähemmän kuin normaalisti. Epäilen, että tämä talvinen viljelykiertoehdon lievennys viljelyn monimuotoisuudella yllätti muutkin syysviljaan siirtyneet. Yksi 100 ha:n suuruusluokalla ruista viljellyt jätti rukiit kylvämättä, todennäköisesti torajyvä on lisääntynyt, että tauko on paikallaan.
Muutamat lähipellot ovat niin paksua syysvehnää, että mahtuuko sekaan tähkiä enää.
-SS-
-
Mikä sun normaali on? Syysvehnän kylvöala on vuosituhannen kolmanneksi korkein, eikä rikkomisiin nyt ainakaan etelässä kauhean paljon mene. On toki vesivaivaisia raitaesityksiäkin joukossa, jotka päätynevät äkeen ruuaksi. Yhtä kaikki, isohko määrä syysvehnää polkaistaan markkinaan elokuussa. Tämä alkaa jo näkyä tarjouksissa ja siinä ettei ole tarjousta enää, kuten vaikka Raisiolla.
-
Juu täällä muutaman neliökilometrin alueella on normaalisti jopa 75% syyskasveilla ollut. Nyt on ehkä 30%.
Voi olla siunaukseksikin; kanadalainen viljanviljelijä Mike Mitchell ruiskutti ja kylvi rypsille talvehtineen syysvehnän. Perusteli, että markkinat syynä, ei talvehtiminen.
Itseä kyllä arveluttaisi moinen, mutta Kanadassa ei taida olla pohjalla kovin paljon pinta-alatukia.
Bye-bye winter wheat (https://youtu.be/ZoZC6U-4ud8?si=g8Tw_Xiq8QFyQ9Hl) (Youtube, Mike Mitchell)
-SS-
-
Mikä sun normaali on? Syysvehnän kylvöala on vuosituhannen kolmanneksi korkein, eikä rikkomisiin nyt ainakaan etelässä kauhean paljon mene. On toki vesivaivaisia raitaesityksiäkin joukossa, jotka päätynevät äkeen ruuaksi. Yhtä kaikki, isohko määrä syysvehnää polkaistaan markkinaan elokuussa. Tämä alkaa jo näkyä tarjouksissa ja siinä ettei ole tarjousta enää, kuten vaikka Raisiolla.
Kemiössä on ainakin paljon syysviljaa..
-
Syysrapsit kukkivat hyvin. Ehkä rapsikuoriaiset eivät kerinneet voikukkakesannoilta siirtyä syysrapsille. Laskin Salosta Helsinkiin rannikkoreitillä ehkä vajaat kymmenen hienoa rapsipeltoa kukkimassa. Nyt ehkä satotason määrää vuoden 2024 kokonaislantapanostus, koska syysrapsi vastaa syyskauden ravinnesaantiin, ei niinkään kevään lannoitukseen.
Mutta kuitenkin syysrapsi onnistuessaan edes kevätrapsin potentiaalin veroisesti jatkaa eteläisen Suomen öljykasviperinnettä, kevätkylvöisillä on liian suuret riskit. vaikka tämä kevätkesä saattaisi taas olla rypsin vuosi, kosteus vie nopeasti ohi sirkkalehtivaiheesta ja kevätrypsin tosiasiallinen poudanarkuus ei näiden sadekuurojen alla pääse vaikuttamaan sadonmuodostukseen. Syysrapsi pitäisi kuitenkin valmistella kesannoille, jotka saa ruiskuttaa ja päättää vasta 1.8. Tämän kevään kylvökauden jälkeen edes Lene-ohra ei valmistu syysrapsin kylvöille riittävän aikaisin. Ehkä ohran voisi päättää murskaamalla ja kyntämällä peltoon ennen maitojyväastetta ? On se kumma kun avokesannoinnilla joudut valvontaan ja kansanvihollisen kirjoihin, ja viherkesantoa et sitten voi päättää ja kylvää jo heinäkuulla - keräämään sitä vähintään 500 asteen lämpösummaa, mikä edelleen on yksi edellytys syyrapsin talvehtimiselle.
Farmit.netissä kaupataan jälleen syysviljojen siemeniä. Aspekt on nyt Tilasiemellä työnnössä SUURENA uutuutena. Ehkä sitä pitää muutama vuosi katsella jokaisen vuorollaan, kunnes havaitaan, että se on aivan ilmetty syysvehnien Quarna. Kierrä koko pelto, tyhjennä säiliö vasta sitten, väännä kuivurilla jumittunut puolikaserän sulkuluukku alas, ja tilaa lopuksi puolikas nuppikuorma Fazerille. Saat päähäntaputuksen laatuvehnän tuottajana.
Rukiinsiemenien ensimmäinen torajyvämainoskin on nähty: "KWS Emphor - UUTUUS! Torajyvän kestävin hybridilajike" . Sitten uskon, kun siemenjalostaja ostaa torajyväisen sadon takuulla ja markkinoi ja värilajittelee itse tekeleensä.
-SS-
-
Syysrapsit kukkivat hyvin. Ehkä rapsikuoriaiset eivät kerinneet voikukkakesannoilta siirtyä syysrapsille. Laskin Salosta Helsinkiin rannikkoreitillä ehkä vajaat kymmenen hienoa rapsipeltoa kukkimassa. Nyt ehkä satotason määrää vuoden 2024 kokonaislantapanostus, koska syysrapsi vastaa syyskauden ravinnesaantiin, ei niinkään kevään lannoitukseen.
Mutta kuitenkin syysrapsi onnistuessaan edes kevätrapsin potentiaalin veroisesti jatkaa eteläisen Suomen öljykasviperinnettä, kevätkylvöisillä on liian suuret riskit. vaikka tämä kevätkesä saattaisi taas olla rypsin vuosi, kosteus vie nopeasti ohi sirkkalehtivaiheesta ja kevätrypsin tosiasiallinen poudanarkuus ei näiden sadekuurojen alla pääse vaikuttamaan sadonmuodostukseen. Syysrapsi pitäisi kuitenkin valmistella kesannoille, jotka saa ruiskuttaa ja päättää vasta 1.8. Tämän kevään kylvökauden jälkeen edes Lene-ohra ei valmistu syysrapsin kylvöille riittävän aikaisin. Ehkä ohran voisi päättää murskaamalla ja kyntämällä peltoon ennen maitojyväastetta ? On se kumma kun avokesannoinnilla joudut valvontaan ja kansanvihollisen kirjoihin, ja viherkesantoa et sitten voi päättää ja kylvää jo heinäkuulla - keräämään sitä vähintään 500 asteen lämpösummaa, mikä edelleen on yksi edellytys syyrapsin talvehtimiselle.
Farmit.netissä kaupataan jälleen syysviljojen siemeniä. Aspekt on nyt Tilasiemellä työnnössä SUURENA uutuutena. Ehkä sitä pitää muutama vuosi katsella jokaisen vuorollaan, kunnes havaitaan, että se on aivan ilmetty syysvehnien Quarna. Kierrä koko pelto, tyhjennä säiliö vasta sitten, väännä kuivurilla jumittunut puolikaserän sulkuluukku alas, ja tilaa lopuksi puolikas nuppikuorma Fazerille. Saat päähäntaputuksen laatuvehnän tuottajana.
Rukiinsiemenien ensimmäinen torajyvämainoskin on nähty: "KWS Emphor - UUTUUS! Torajyvän kestävin hybridilajike" . Sitten uskon, kun siemenjalostaja ostaa torajyväisen sadon takuulla ja markkinoi ja värilajittelee itse tekeleensä.
-SS-
Vastaus syysrapsin kylvöajankohta ongelmiin on rehunurmi.. ainakin toistaiseksi.
-
SYYSRYPSIÄ on aika paljon tällä päin. Taitaa olla vähemmän vaatelias ja varmempi kuin syysrapsi?
-
SYYSRYPSIÄ on aika paljon tällä päin. Taitaa olla vähemmän vaatelias ja varmempi kuin syysrapsi?
On. Ja ei ole kuulemma niin vaatelias.
Itselläkin 20ha luomuna. Puoli hehtaaria tuhoitui talvessa mut nyt on hieno. Kukkii jo kai kolmatta viikkoa 8)