Luulisi jokaisen syyskasviviljelijän toivovan tuota "jackpottia" syyskasveille. Vai onko viime vuosi jo unohtunut - minulla on ainakin hyvin muistissa. Kyllä ne kevätkasvit voi kylvää myöhemminkin, ei ole missään kirkossa kuulutettu, että ns. normiaikainen kylvö tuottaisi automaattisesti huonomman sadon. Mikä kauhea hätä on saada kevättyökoneet takaisin talviteloille ennen kuin on vappusimat korkattu?
Syysviljat ovat menestyneet hyvin kuivina vuosina, koska ne ovat peittäneet kuivan pellon pinnan, sekä juurtuneet syvemmälle, ennen kuin kesäkuun kirpeät hellepäivät kuivattavat maaperän syvältä.
Kosteampina vuosina muistuu mieleen itäneet syysviljat ja äärimmäisen myöhäiseksi menneet kevätvehnät, jotka tuottivat jo 1980- luvulla 7 t satotasoja, varsinkin karjanlannalla. Tällaisia kevätvehniä olivat mm. Drabant ja Kadett.
Varsinkin kotimaiset syysvehnät olivat kosteina kesinä jonkinlaisia tautipesiä, joiden lannoitus/sato - suhde oli kevätvehnää heikompi.
Nyt kun elokuulle jo kertyy 1300 astepäivää, on ehkä hyödyllistä yrittää nämä äärimyöhäiset vehnät saada maahan jo huhtikuussa, kynnös kun on valmiina kylvökunnossa kumminkin.
Vettä saatiin viime yönä mahtavat 1,6 mm. Tasoittaa se jotakin. Huhtikuussa sademäärä on tähän mennessä saavuttanut noin 3 mm.
Jos sateet jäövät vappuun mennessä alle kummenen millimetrin, eihän siinä auta odotella kuin seuraavaa sadekuuroa, jotta kylvökset itäisivät. Aika uhkapeliä, koska toukokuukaan ei ole monsuunikautta vielä.
Uudenmaan läntisellä rannikkoalueella on jo laajasti kylvetty, siellä ei aikailtu. Aavistavat ehkä, millainen kevätkesä hyvinkin voi toteutua, kuivan valkoiset mullokset, kuivuudessa kasvunsa lopettaneet harmaat oraat, pölypyörteet ja railakas merituli, päivästä toiseen.
-SS-
