Hyvin ehdin takaisin pytinkiin ennen kuin veti pilveen ja alkoi taas lasettamaan lunta. Hyvin kantoi maa 10 asteen pakkasen jäljiltä. Sinänsä mielenkiintoinen kokemus oli viskoa valkoista apulantaa peltoon, jossa oli eilen iltaiset vesirakeet pinnassa sulamattomana. Komean näköistä ainakin, jos ei muuta. Eipä näkynyt muita lannoitteenlevittäjiä. Ja ennen kuin joku siellä ehtii ajatella, että taas se Filosofi siellä yksinään piruilee, niin juttu on kyllä totisinta totta. Veikkaisin, että joku kyläläinen kyseisen toimenpiteen näkikin.
Et tule katumaan, varsinkin kun jätit nollaruudut/palstat. Tämä viime yön pakkanen oli verraten lyhytkestoinen, lähipäivien lämpimyys ja auringonpaiste sulattaa routaa ja avaa maahuokosia lannoitteen painua. Viikon lämmin jakso tuo oraisiin vihreän piikin ja juuret pääsevät kasvamaan ja imemmään ravinteita.
Huhtikuun takatalvet voivat olla ankaria, mutta edellisellä tai tällä tällä vuosisadalla eivät ole kesän lauhat säät koskaan jääneet tulematta, ei edes vuonna 1987, vaikka ei se mikään syysviljavuosi ollut, koska lunta ei kunnolla ollut oraitten päällä, ja 105 peräkkäistä päivää oli ankaraakin pakkasta, routa parhaimmillaan kahdessa metrissä.
-SS-
