Onko toukkia löydetty?
Itse löysin jo vanhemmasta kuminapellosta pääkukkasarjoista muutaman. Sivuversoja ei vielä edes ole. Kumina on tosi lyhyttä ja luulin että vielä ei olisi kiire.

Suorakylvön ja kevytmuokkauksen yksi perusargumentti on polttoaineen säästö ja viljelyalan laajentamisen mahdollistuminen työtehoa kasvattamalla. Tuntuu, että nuo saunakukan erikoisaineet ne vasta kultahippuista polttoöljyä ovat - siis hinnaltaan ?

-SS-

Näin juuri.
Syväjuuriset rikat juhlii suorakylvöpelloilla. Glyfolla homma pysyy kurissa, mutta sitten jos viljelee sellaisia kasveja joille ei ole kunnon torjunta aineita, homma menee vaikeaksi.
Tänä vuonna sänkipellot olisi pitänyt torjua glyfolla joko syksyllä tai keväällä. Nyt sitten vähintään Allya tai Arianee.
Vanhat kuminat olisi pitänyt vetää kaikki Matrigonilla, mutta kun se maksaa kultahippuja...

NH läpäisee kyllä, mutta jäävät ne siihen kaatokelalle silti ikävästi kieppumaan.

Vanhimpia kumina peltoja katsellessani mieleen tulee väistämättä ajatus siitä että kulunut syksy ja talvi ovat olleet erityisen suosiollisia saunakukille. Jo syksyllä katselin että saunakukkaa taimettuu runsaasti ja osan pelloista vetelin matrigonilla. Se auttoi aika hyvin, mutta ongelmaa tuntuu olevan kauttaaltaan. Näyttää myös siltä että ikivanhat ruiskutus hauet alkavat nyt kummittelemaan.
Taitaa tulla mielenkiintoinen puintiaika.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 30.05.14 - klo:08:53

niinpä, mutta miten toteutettu?   ite kokeilin kaverin mekaanisella hardia mutta eipä paljon auttannu, lepatti niin pirusti pikkuheitoissa vauhissa.   pelloilla on kallistusta ja rinne sun muuta kivaa!

Hydrauliikalla ja korkeusantureilla. Mulla ei tuota korkeusautomatiikka mutta eri merkkinen ruisku kuin tuo Hardin lepattaja , niin nätisti menee. Olikos se toissa kerralla västankvarnissa, kun ruiskut oli radalla. Hardi näytti siltä että sehän hajoaa, erot oli radikaaleja puomiston toiminnassa.

http://www.youtube.com/watch?v=dkJXvhRg7aM, tuossa jotain mallia. Toki tuo isompi hinattava "aika" reilu kotoisiin maisemiin, pienempi olisi suht passelin kokoinen. Puomille leveyttää kylvökoneen työleveyteen sopiva määrä, niin ettei leveätkään renkaat aiheuta sairastamista... Kylille tuli tuollainen pykälää isompi kuin yo. videon pienempi hinattava, 650 renkaat ruiskussakin. Leveällä puomilla tallaa vähemmän pinta-alaa kuin 16.9 12m:n puomilla, tai jopa kapeammatkin renkaat.

Edit: näkyypä 650 rengas tallaavan 21m:n puomillakin lähes prosentin vähemmän ts. 7% vs. 6.19% verrattuna 16.9 ja 12m puomi.

650 ja 28m puomi, eroa jo 2.36%.

Erothan tuntuu pieniltä, mutta laskutaitoisimmat on huomannut että sama ala on kylvetty eli käytetty siemenet, lannoitteet (ellei ajouralaitteita) sekä kasvinsuojeluaineet, ja jäänyt sato saamatta. Lisänä ja pahimpana vihreät jyvät sadossa lisäämässä kuivauskustannuksia sekä alentamassa sadon laatua. Jo sadan hehtaarin tilalla leveämpi ruisku/kapeammat renkaat haukkuu hintaansa jo säästöinä/tuloina, puhumattakaan työtehosta/oikeaikaisuudesta.

*Urakoitsijaa käyttämällä pääsee näihin hyötyihin kiinni "ilmaiseksi"* 

Toi on ihan totta.
Minusta kannattaa vielä huomioida kuitenkin myös se että kapeampi ura sulkeutuu suhteessa paremmin kuin leveä. Ihan sama kuin metsässä, jos tehdään kolmen tai kuuden metrin ajoura. Kolmen metrin ajouraa ei parin vuoden päästä enää edes huomaa, mutta leveämmän reunavaikutus kestää pitkään.
Isoimmilla ruiskuilla pakko käyttää leveitä renkaita varsinkin jos maat pehmeitä. Itse pärjännyt hyvin 270mm ja 12metrin 700kg reppuruiskulla savimailla. Pehmeät paikat voi ajaa takasäiliö lähes tyhjänä ja pumpaten etusäiliöstä tavaraa taakse. Ja mitä pienemmät ja huonommat lohkomuodot sen enemmän suhteessa tulee tallaustappioitta leveistä renkaista ja leveästä ruiskusta.

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 27.05.14 - klo:23:04

Kevät kosteus yritettiin hyväksi käyttää ja saltut 400+kg roiskaistiin 10 huhtikuuta. Sen jälkeen tähän päivään on satanut 61 mm. Eilen roiskaisin lisää rikkipitoista belaa 100kg ja nyt odotetaan jaksaako se sataa vai jatkaako vain tihkuttamista.
Rikat ruiskutettiin 15.5 ja sekaan ccc ja neko.
Vielä olisi varastossa typpiliuos yhteensä 30l/ha verran. Kannattaako se jakaa vai roiskaistaanko kerralla tähkälle yhdessä tautiaineen kansssa?
Moddustakin tarvis varmaan laittaa lähiaikoina, mutta siihen sitä ei ilmeisesti uskalla laittaa sekaan.

Onko lajike Arktikaa tahi Auraa ? Jokin Magnifik / Gunbo tarvitsee korrenvahvistusta lähinnä vasta N200 kg tasolla.

Eli tuntuu tuo typpitaso alhaiselta, jollei sitten ole syksyn karjanlantapakkausta kymmeniä tonneja alla ?

Eli olisihan hyvä pitää kasvussa typpiliuoksella lippulehdelle asti, sitten valkuaista, ottaen huomioon kaikki mahdolliset huhut ja viljan hinta; voi olla, että valkuaislisät ovat jälleen pilkantekoa, eli varminta on pysrkiä massaa maksimoimaan vaan, ei mitään korkeavalkuaista hifistelyä.

Itsellä typpitasot -20 kg päikseen, 2012 -> 2013 perusteella. Kiitos ravinnetaselaskennan. Haaleankellervää on.

-SS-

Skagenia. Eikä ole karjanlannasta tietoakaan. Kuminaa osalla pelloista esikasvina. Tuota  hintalisää tässä olen vähän epäillyt myös. Ehkä kannattaa tosiaan lyödä kaikki liuokset heti.
Talvehtiminen onnistui suhteellisen hyvin. Tosin kaukana ei ollut että tammikuun kovat pakkaset olisivat vieneet kaikki. Lapset laskettelivat pulkalla ennen niitä kovia pakkasia vehnäpellolla ja seurauksena oli komeat raidat oraissa. Nyt ne alkavat jo häviämään, mutta mikäli sitä parin sentin lumipeitettä ei olisi ollut, kaikki olisi mennyt. Muuallakin on pientä laikkua.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 12.02.14 - klo:16:14

Jos ja kun sieltä jotain jää talven kurittamisen jälkeen jäljelle, niin millä lannoitatte keväällä ja miksi?

Ai niin, ja jaatteko lannotuksen?

Mää tuuppaan ihan kertapierasulla CAN27:aa ja pieni hivenkylpy ruiskulla.

Tuli annettua syksyllä riittävästi pääravinteita ja viljavuudet hyviä.

HEti kun näyttää, että pakkaset lakkaavat, niin routaiselle orasmaalle Suomensalpietaria 500 kg/ha, jotta roudan sulaessa pintaan nouseva vesi vie rakeesta voiman maahiukkasiin. Ensimmäinen hivenlannoitus rikkaruohoruiskutuksen yhteydessä. Sitten pensastumisvaiheesta tähkälletuloon Kalkkisalpietaria 250 kg/ha, jos on kuivaa , niin vaihtoehtoisesti pari kertaa ureaa ruiskulla 40 kg/ha.

Tärkein kasvuvaihe on kaksi viikkoa ennen tähkälletuloa. Silloin pitää saada sävy tumman turkoosinsiniseksi. Kalkkisalpietari lienee paras nopeavaikutteisuutensa ansiosta. Tai sitten ruiskutus.

Tähkälletulon jälkeen pidetään kasvu kovana typpiliuoksen ja tautiaineiden yhdistelmällä, jos oikein valkuaista yritetään, niin yhteensä noin 200 l/ha N30 typpiliuosta + rikkilannos Thiotrac.

Moddusta sitten tarpeen mukaan, lehtimassan ja jyväluvun laskennalla voi tehdä arviota, paljonko tarvitaan. Tämä lannoiteohjelma pyrkii brittiläiseen kasvupakettiin, tiedä häntä sitten, onko saatavissa kasitonnaria ilman karjanlantaa. Mutta näillähän se menisi 1980-luvulla.

-SS-

Pohjois Pirkanmaallakin on edetty lisälannoituksiin asti.
Kevät kosteus yritettiin hyväksi käyttää ja saltut 400+kg roiskaistiin 10 huhtikuuta. Sen jälkeen tähän päivään on satanut 61 mm. Eilen roiskaisin lisää rikkipitoista belaa 100kg ja nyt odotetaan jaksaako se sataa vai jatkaako vain tihkuttamista.
Rikat ruiskutettiin 15.5 ja sekaan ccc ja neko.
Vielä olisi varastossa typpiliuos yhteensä 30l/ha verran. Kannattaako se jakaa vai roiskaistaanko kerralla tähkälle yhdessä tautiaineen kansssa?
Moddustakin tarvis varmaan laittaa lähiaikoina, mutta siihen sitä ei ilmeisesti uskalla laittaa sekaan.

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 12.05.14 - klo:19:46

Lainaus käyttäjältä: ktm87 - 12.05.14 - klo:13:29

Meneekö ajot päin persettä jos tuon farmnavigator g6 hommaa?(ei edes päin vituta :/ )

Minulla on ollut kolme vuotta g6 jontikan antennilla ja tykkään laitteesta. Todella helppo ja vaivaton käyttää.
Pieni näyttö voi olla vanhemmalla ikää ongelma. Jos tarvitsee lukulaseja, voipi nopea vilkaisu laitteeseen olla vaikeaa.

kokemusta vakio antennista? Oliko minkäverran kalliimpi jd antennilla?

Ei ole kokemusta vakio antennista, mutta melkein suosittelisin jontikan antennia, sen kanssa ei ole ikinä ollut mitään ongelmia, vaikka pellot ovat pieniä ja metsän reunaa on paljon.
Silloin setti oli muistaakseni 2000€ sis alv.

Meneekö ajot päin persettä jos tuon farmnavigator g6 hommaa?(ei edes päin vituta :/ )

Minulla on ollut kolme vuotta g6 jontikan antennilla ja tykkään laitteesta. Todella helppo ja vaivaton käyttää.
Pieni näyttö voi olla vanhemmalla ikää ongelma. Jos tarvitsee lukulaseja, voipi nopea vilkaisu laitteeseen olla vaikeaa.

Ekat huiskijat liikenteessä, ilman parisia. Ei jälkiä. Tuulee vaan aika tuimasti.

Mahtavat kelit ollut aamuisin levitellä, kun öisin ollut useampi aste pakkasta. Ei käynyt pyörät kuraan missään.
Vähän tuntuu aikaiselta ajankohdalta, mutta sääennuste lupaa lämpenevää ja vesisadetta, eikös silloin pidä olla liikkeellä?

Kävelin tuossa syysrypsipellolla joka tuli kokeilumielessä kylvettyä suoraan sänkeen. Toistaiseksi näyttäis taimet selvinneet talvesta. Saunakukkaa  näyttäis olevan aika paljon. Mitä ainetta syysöljykasvikonkarit käyttäis ja milloin? Galera oli edullisin, sitten olis vielä Butisan ja Matrigon. Jälkimmäinen kallein mutta olis sopiva pakkauskoko mun alalle. Galeran kevätkäyttö epäilyttää. Millä siis lähtisitte syysitoisia saunakukkia torjumaan?

Matrigon, Eipä taida paljon muita vaihtoehtoja olla. Lämmintä vaan tarttis olla ja ruiskutus mielellään aamulla/aampäpäivällä nousevaan lämpötilaan. Että sellasen päivän kun kattelet että lämpötila nousee 20 asteeseen ja ruiskutettaessa ollaan kymmenen paremmalla puolella, kukkivaan saunakukkaan ei ymmärtääkseni saada kunnon tehoa.

Niinkuin kaikki tietävät, koneen värillä ei ole olennaista merkitystä saavutukseen, mutta sillä on kuka sitä ajaa. Koneyrittäjien ei kannata palkata edes "keskitason" kuskia, vaan vaatimustaso on todella kova, mottia pitää tulla tienvarteen ja paljon. Monella yrittäjällä on tilanne että motolla sitten paikataan tappiollista ajokonetta.
Taksataso on sama kuin kymmenenvuotta sitten, mutta kustannukset ovat nousseet rajusti, tämä on ihan mahdoton yhtälö.
Motohommassa m3/h tuottavuus on noussut takavuosista enemmän (varsinkin aukkohakkuussa) kuin ajokonehommassa. Ainoa millä ajokonehomman tuottavuutta on voitu parantaa on kuormakoko ja vikkelästi liikkuva nosturi, mutta tämän jälkimmäisen tehokas realisointi onnistuu vaan harvalta kuskilta.
Onko joku tietoinen miten Ruotsissa taksataso rakentuu, siellä kun on pienempiäkin koneita?

Tänään törmäsin tuollaiseen hommaan, kun moto-urakoitsija ei suostunu tekemään kolmemetristä kuitua, vaan vain viisimetristä 
 Sadan kiinnon koivukuitukauppa oli tehtynä, mutta peruin sen kun tuon viisimetrisen kuidun teko on omassa klapikoneessa hankalaa 
No, onneksi tuosta naapurikunnan alueelta on nyt tulossa kolmemetristä koivua 
Mitenkäs muualla? Joko kaikki on siirtymässä pitempään kuituun?

Koneyrittäjät tekevät mielellään pitkää tavaraa jotta ajokoneeseen saadaan maksimikuormat. Taksat on sillä tasolla että kaikki keinot on otettava käyttöön jotta pärjää. Varsinkin pitemmällä ajomatkalla pienet kuormat tappaa kannattavuuden.
Sama syy miksi kuormatraktoreiden keskikoko on noussut/nousee jatkuvasti.
Suomessa kun ei makseta pienkonelisiä. Ruotsissa lienee parempi systeemi tässä mielessä.
Suomessa Komatsu 830:kin alkaa olemaan liian pieni kannattavaan urakointiin.

Pitäs tehä kaivuriin täys öljy huolto niin mitä hydraulikka öljyä käytätte/suosittelette 32 vai 46 ja valmistaja? kaivurilla ei kaiveta kovilla pakkasilla yli -20 asteen, niin olen aatellu jos laittas teboilin 46s öljyn tai nesteen vastaavaa öljyä mitä ootte mieltä? moottoriin 10w-30?
Mitäs napoihin ja käännön vaihteeseen, miten ois nesteen Hypoidi LS 80w-90?

Mulla on Hydrauliikassa Teboilin 46, jos talvikäyttöä sitten 46S on parempi.
Moottorissa Shell Rimula R4
navoissa ihan tavallinen 80w/90 GL-5, ei mitään LS-lisäaineistuksia, ne on tarkoitettu käsittääkseni vain traktoreiden kitkalukollisiin etuakeleihin, esim JD ja Valtra. Nyykkärissä on 100% hammaslukko, sinne tavallista.

Lainaus

viime vuosina homma on ollut lannoitteen kalleuden takia jäissä.

Mitä esim NP1 maksaa?

Kun noita propaganda-esityksiä lukee saa kuvan että lannoitus tuottaa 2-4 m³/(v ha) ja vaikutusaika 10 vuotta.
Tuo tekisi 20-40 m³ lisää ennen päätehakkuuta, jonka hinta silloin on hyvin epämääräinen mutta sanotaan 35€ nto tukkipuulle. 0,6 t/ha x 700€/t (?) x 1,05¹⁰ + rahti ja levitys (50-100?) < 700-1400€ ?

Näyttää siltä että suurin voittaja on lannoitteen myyjä. Hyväksyttävä hinta tänään voisi olla maks 300,-/ha.

Tällä hetkellä tuo mainitsemasi 700 €/t voi olla aika lähellä. Kaivelin vanhoja papereita esille. Vuonna 2010 Elokuussa metsän NP1 maksoi 0 alvilla 261 €/t, sis rahti. Samaan aikaan esim.  pellon Y-4 maksoi 303 €/t.

jos levitys maksaisi 100 €/ha, niin kustannukset olisivat vuoden 2010 hinnoilla
261€/t x 0,6t/ha + 100€/ha= 257€/ha

jos hakkuutulojen lisäys olisi mainitsemasi
30m3 x 35€/m3=1050€

Niin silloin vuotuinen korko olisi 10 vuodelle noin 15%
257€/ha x 1,15^10=1040€

Tunnissa pitäisi ehtiä levittää pussillinen lantaa omalla traktorikalustolla, jos ei haavereita tule. Minusta tämä on parasta hommaa mitä traktorilla voi (metsässä) tehdä.
Traktori levitys on helikopteriin verrattuna halvempi, mutta myöskin tarkempi tapa levittää lannoitetta, koska ojat ja huonolaatuiset /lehtipuuvaltaiset alueet voidaan jättää lannoittamatta.
Odotellaan nyt vain lannoitteiden hinnan laskua ja ostetaan sitten, tällä hintaa lantaa on turha ostaa, metsä kyllä ehtii odottamaan.