Jos ja kun sieltä jotain jää talven kurittamisen jälkeen jäljelle, niin millä lannoitatte keväällä ja miksi?

Ai niin, ja jaatteko lannotuksen?

Mää tuuppaan ihan kertapierasulla CAN27:aa ja pieni hivenkylpy ruiskulla.

Tuli annettua syksyllä riittävästi pääravinteita ja viljavuudet hyviä.

Jos ja kun sieltä jotain jää talven kurittamisen jälkeen jäljelle, niin millä lannoitatte keväällä ja miksi?

Ai niin, ja jaatteko lannotuksen?

Mää tuuppaan ihan kertapierasulla CAN27:aa ja pieni hivenkylpy ruiskulla.

Tuli annettua syksyllä riittävästi pääravinteita ja viljavuudet hyviä.

HEti kun näyttää, että pakkaset lakkaavat, niin routaiselle orasmaalle Suomensalpietaria 500 kg/ha, jotta roudan sulaessa pintaan nouseva vesi vie rakeesta voiman maahiukkasiin. Ensimmäinen hivenlannoitus rikkaruohoruiskutuksen yhteydessä. Sitten pensastumisvaiheesta tähkälletuloon Kalkkisalpietaria 250 kg/ha, jos on kuivaa , niin vaihtoehtoisesti pari kertaa ureaa ruiskulla 40 kg/ha.

Tärkein kasvuvaihe on kaksi viikkoa ennen tähkälletuloa. Silloin pitää saada sävy tumman turkoosinsiniseksi. Kalkkisalpietari lienee paras nopeavaikutteisuutensa ansiosta. Tai sitten ruiskutus.

Tähkälletulon jälkeen pidetään kasvu kovana typpiliuoksen ja tautiaineiden yhdistelmällä, jos oikein valkuaista yritetään, niin yhteensä noin 200 l/ha N30 typpiliuosta + rikkilannos Thiotrac.

Moddusta sitten tarpeen mukaan, lehtimassan ja jyväluvun laskennalla voi tehdä arviota, paljonko tarvitaan. Tämä lannoiteohjelma pyrkii brittiläiseen kasvupakettiin, tiedä häntä sitten, onko saatavissa kasitonnaria ilman karjanlantaa. Mutta näillähän se menisi 1980-luvulla.

-SS-

Mää taisin joskus levittää 350 kg salttua/ha kun oli syysvehnää. Sit jotain halpaa myrkkyä kesäkuussa. 5700 kg/ha tuli ja sako oli jotain 380 

Mää taisin joskus levittää 350 kg salttua/ha kun oli syysvehnää. Sit jotain halpaa myrkkyä kesäkuussa. 5700 kg/ha tuli ja sako oli jotain 380 

Jos oli kovinkin hikevät ja tuoreet maat, väitän, että kesannon tai nurmen jälkeen pelkällä kevätkastelulla saa kuivissa Etelä-Suomen olosuhteissa tuon kuusi tonnia syysvehnästä. Mutta vedestä kun on aina pula, niin pitää paikata lannoituksella, jotta sen kasitonnarin saisi....Kastelulla ja 200 N saa sen kymppitonnarin, briteissä jopa 14-tonnarin.

Eli tuon oman suunnitelmani lannoitusohjelman voi puolittaa, jos pääsee pari kertaa antamaan 40-60 mm kasteluvettä.

-SS-

Juu, ajattelin, että vähä n laittelen liioitelleen noita lannoituksia, mnutta Farmit.netissä ovat jo ajatelleet valmiiksi:

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2014/02/10/ravinteiden-merkitys-syysvehnalla



Ja kesänaikaiset lannoitukset niin kuin omassa suunnitelmassa, Mantrac vielä lisäksi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 12.02.14 - klo:16:14

Jos ja kun sieltä jotain jää talven kurittamisen jälkeen jäljelle, niin millä lannoitatte keväällä ja miksi?

Ai niin, ja jaatteko lannotuksen?

Mää tuuppaan ihan kertapierasulla CAN27:aa ja pieni hivenkylpy ruiskulla.

Tuli annettua syksyllä riittävästi pääravinteita ja viljavuudet hyviä.

HEti kun näyttää, että pakkaset lakkaavat, niin routaiselle orasmaalle Suomensalpietaria 500 kg/ha, jotta roudan sulaessa pintaan nouseva vesi vie rakeesta voiman maahiukkasiin. Ensimmäinen hivenlannoitus rikkaruohoruiskutuksen yhteydessä. Sitten pensastumisvaiheesta tähkälletuloon Kalkkisalpietaria 250 kg/ha, jos on kuivaa , niin vaihtoehtoisesti pari kertaa ureaa ruiskulla 40 kg/ha.

Tärkein kasvuvaihe on kaksi viikkoa ennen tähkälletuloa. Silloin pitää saada sävy tumman turkoosinsiniseksi. Kalkkisalpietari lienee paras nopeavaikutteisuutensa ansiosta. Tai sitten ruiskutus.

Tähkälletulon jälkeen pidetään kasvu kovana typpiliuoksen ja tautiaineiden yhdistelmällä, jos oikein valkuaista yritetään, niin yhteensä noin 200 l/ha N30 typpiliuosta + rikkilannos Thiotrac.

Moddusta sitten tarpeen mukaan, lehtimassan ja jyväluvun laskennalla voi tehdä arviota, paljonko tarvitaan. Tämä lannoiteohjelma pyrkii brittiläiseen kasvupakettiin, tiedä häntä sitten, onko saatavissa kasitonnaria ilman karjanlantaa. Mutta näillähän se menisi 1980-luvulla.

-SS-

Tuon jälkeen saakin Moddusta lisäillä kunnon kertarykäisyinä ja unohtaa maksimikäyttömäärien rajat... Muuten saa puida lepovehnää, toki mahdollisuus vaikka käyttää kuinka Moddusta.

Tuon jälkeen saakin Moddusta lisäillä kunnon kertarykäisyinä ja unohtaa maksimikäyttömäärien rajat... Muuten saa puida lepovehnää, toki mahdollisuus vaikka käyttää kuinka Moddusta.

Ei koske Pohjanmaata. Olen tuon todennut jo tässä toisessa äskettäisessä viestissä, että koskee kuivia etelärannikon savi- ja hiesumaita. Pohjanmaallahan kuusitonnari tulee pelkästään Menaralla Delarolla ja Prosarolla ja Comet Prolla lannoittamalla....kun tuota kosteutta hikoaa maasta ja naatti hautuu kosteana.

Niin, engelsmanni jakaa korrensääteen jopa neljään eri ruiskutukseen.

-SS-

Jos laskee SS:n tsydeemit ja syysnisun hinnaks 168e/tonni, niin paljoks jää viivan alle tolla ohjelmalla?

Mää sijoittasin sihen kauraa....

jos laittais säkin hehtaarille kerralla vähenpiki voi riittää ku pötkön vaikutus tulee viiveellä siihe ariane ja ccc ,gramittrel tosin eipä tosta taida tulla mitään ja kauraa kylvetään niskaan

JOS pääsis näinkin hienoon hommaan keväällä niin..

mulla on useemmalla lohkolla alla sekä kananpökäle 8 m3 että vehmaanlitku 15 m3/ha.  näistä tulee joku vajaa sata typpee syksylle. viimeksi kun ajettiin vehmaalaista syksyllä ni rehti-syysnisu niias 98,5 prosenttisesti. tosin tuskin on ikinä kellään pystyssä pysynyt.

ajanen siis hieman normaalia varovaisemmin typpeä. varmaan tolla pikkurikkipitosella belorilla ajelen ja vanhat jaralaiset säästän kylvökoneen täyttöön. ehkä vaan 300 kg ensin ja sit tuuheuden ja värin mukaan toisella kiekalla 150-250 kg.

JOS pääsis näinkin hienoon hommaan keväällä niin..

mulla on useemmalla lohkolla alla sekä kananpökäle 8 m3 että vehmaanlitku 15 m3/ha.  näistä tulee joku vajaa sata typpee syksylle. viimeksi kun ajettiin vehmaalaista syksyllä ni rehti-syysnisu niias 98,5 prosenttisesti. tosin tuskin on ikinä kellään pystyssä pysynyt.

ajanen siis hieman normaalia varovaisemmin typpeä. varmaan tolla pikkurikkipitosella belorilla ajelen ja vanhat jaralaiset säästän kylvökoneen täyttöön. ehkä vaan 300 kg ensin ja sit tuuheuden ja värin mukaan toisella kiekalla 150-250 kg.

Typpee vai?

Ai sori, sitä ryssälantaa se oliki...

Jos laskee SS:n tsydeemit ja syysnisun hinnaks 168e/tonni, niin paljoks jää viivan alle tolla ohjelmalla?

Tuolla ohjelmallahan sitä viivan alle jääkin jotain, kun ei ole yhtään typpiliuoksia ja ehkä puolet apulannasta kirjanpidossa ? Eikös ihmisten syysvehnälohkot ole ruiskuteltukin satokilpailua ajatellen ? 2 x Kestac, 2 x Comet + Topsin + Proline et al, ja lehtilannokset mukaan ? Kyllä nyt on jo niin paljon kulua alla, että se on kaikki tai ei mitään.

Toivon mukaan ei mitään, niin taas ei ole viiteen vuoteen aukeat vihreänä, ja kehtaa kituliasta ruista kasvatella rauhassa... 

-SS-

Mää laitoin kakkaa ja yaraa, peitattu sertisiemen, amistar ja cyperkill. Kasvo vielä tammikuussa ku ylilannotettu tiheä raiheinä. Nyt keltasen puhuvaa mattoa pitkin maata.

Jos puoletkin nousee, vois odottaa kuutosella alkavaa satoa hehtaarille...

Tällä oheisella ohjelmalla noin 15 tonnia hehtaarille. 27 kiloa N per tonni. Merkille pantavaa on vain 125 kpl/m2 tavoiteltu orastiheys. Toinen merkittävä huomio oli 4 x 40 mm kastelu, mikä merkitsee noin 5 tonnin lisäsatoa verrattuna kastelemattomaan.

Levästöpinta-alan "managementti" tehdään tietokoneilla ja muilla, siinä pyritään optimaaliseen yhteyttävään pinta-alaan. Kolme apulantakierrosta tehdään, tärkeimmät lippulehdelle tullessa ja toinen tähkän tullessa esiin. Eli tuuhea ja ylitiheä ei ole paras kuulemma. Täytyypä rakentaa joku seuranta, kastelun puuttuminen vie parhaan terän , mut jos vaikka Make ottaisi yli kymppitonnarin, kun pääsee kastelemaan ? Ferguun jo uudet öljyt sisään ja pumppua tappiin kii....

http://www.agannex.com/global/breaking-the-guinness-world-record-for-wheat-yield-232-bu/ac#itemCommentsAnchor

-SS-

Nyt keltasen puhuvaa mattoa pitkin maata.

Muualla pohjoisella pallonpuoliskolla on havaittu ruskearuostetta ja muita ruostetauteja oraissa. Lauha alkutalvi ja aikainen kylvö altistavat tälle. Olisi ehkä kannattanut panostaa Proline-ruiskutukseen strobin lisäksi.

Syysvehnän managementtiviljelyssä on neljä ruiskutusta, suuntaa-antavat kasvuasteet <30 (aikaisissa kylvöissä syksyllä) , 32, 40, 60

-SS-