Lainaus käyttäjältä: eevertti - 30.01.15 - klo:07:57

höpö höpö . syötti on nielaistu ja levitin tilattu.Vielä vähän siemeniä jostain ja sitten vaan odotellaan kevättä. Jos ei muuta niin saapahan naapuri makiat naurut kun meikä ajelee pytty keulalla pitkin vainioita ja syksyllä kirjaa kun lakoviljan puinti on yhtä xxttua. 

MUlle tulee Naturcomilta paketti jossa on pikalaidunta, valkoapilaa, riistaseosta, italianraiheinää ja hernettä.

Tukirahat ulos automaatista.

Tänään Kuminan viljelypäivillä Riihimäellä Pauli Pethman sanoi että kasvipeitteisyystukea ei voisi saada yhdessä kerääjäkasvituen kanssa. Jos näin on, mielenkiinto kerääjäkasviin pienenee merkittävästi. Kannattaa ehkä odottaa vielä siementilausten kanssa...
Hallinto huomaa mokanneensa ja perunee tukiautomaatin?

Oikeastaan koko homman vika ja syy on Satu Hassissa. Hassi sai rikkidirektiivin runnottua läpi itämerelle.

Puuvirmat saivat tästä hyvän aasin sillan vaatimuksilleen maantiekuljetusten tehostamista.

Sitten ne penteleen puupuljut eivät maksa rahtia 60 tn tai 64 tn mukaan, vaan 76 tn mukaan. Eli vanhoilla seittemän akselisilla sutkuttimilla ei tee enää mitään, jos meinaa pysyä kilpailussa tehokkaasti mukana.

Sitten tulee houkutus vähän tuupata vähän isompaa kuormaa perille.

Kuitenkin 9 akselinen ruputti täysillä painoilla vaatii sen verran paripyöriä alle, että rengaskulut ja polttoaineen kulutus nousevat.

Eli Satu Hassin vika kaikki ylikuormat.

Hyvin tiivistetty

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 11.11.14 - klo:08:42

Kaikki lehtipuu pois nyt, muuten kasvatat koivua et mäntyä. Myöhemmin voit jättää täydennykseksi sitten koivua.
Ainoa konsti ehkäistä hirvituhot on karkoitteet Mota ja Trico:

http://www.forestum.fi/Palvelut/Kohteita/Kohde3/Hirvip%C3%A4iv%C3%A4Yl%C3%A4neell%C3%A4/tabid/1617/Default.aspx

http://www.forestum.fi/Default.aspx?tabid=455

Kysele mhystä onko niillä tuettua ainetta saatavilla. Ja reppuruisku on levitykseen paras vehje.
Lehtipuusekoituksen jättäminen mielestäni mielummin houkuttelee hirviä, koska silloin tarjolla on monipuolisempaa ravintoa, mutta ei sillä oleellinen merkitystä tuhoalttiuteen ole.

Ja korvausta kannattaa hakea jos vahinko on jo tapahtunut:

http://www.metsakeskus.fi/luonnontuhojen-korvaus#.VGGts8ny200

Minulla on tästä jo useampi vuosi aikaa, mutta korvauksen määrä yllätti positiivisesti, monet maanomistajat eivät tästä ole tietoisia. Hirvituhot tahtovat jäädä niin helposti huomaamatta, mutta yksikin mutka / latvanvaihto ja männyn tyvitukki on pilalla ja sitä kautta koko puun arvo, männyn A-tyvi tukki on tulevaisuudessa arvo tavaraa, joten siitä kannattaa pitää huolta.

Pyssykin on hyvä. 

No on, ihan ehdoton
Saisivat vaan antaa enemmän lupia metsästäjille. Valitettavasti osa porukkaa haluaa pitää isoa kantaa jotta on sitten mitä ammuskella. Jos metsänomistajat ovat hiljaa tai tietämättömiä taimituhoista, ei ole mitään syytä laskea kantaa pienemmäksi. Valkohäntäpeurasta tullut paikoin samanlainen riesa. Onneksi se ei sentään syö puita.

Kaikki lehtipuu pois nyt, muuten kasvatat koivua et mäntyä. Myöhemmin voit jättää täydennykseksi sitten koivua.
Ainoa konsti ehkäistä hirvituhot on karkoitteet Mota ja Trico:

http://www.forestum.fi/Palvelut/Kohteita/Kohde3/Hirvip%C3%A4iv%C3%A4Yl%C3%A4neell%C3%A4/tabid/1617/Default.aspx

http://www.forestum.fi/Default.aspx?tabid=455

Kysele mhystä onko niillä tuettua ainetta saatavilla. Ja reppuruisku on levitykseen paras vehje.
Lehtipuusekoituksen jättäminen mielestäni mielummin houkuttelee hirviä, koska silloin tarjolla on monipuolisempaa ravintoa, mutta ei sillä oleellinen merkitystä tuhoalttiuteen ole.

Ja korvausta kannattaa hakea jos vahinko on jo tapahtunut:

http://www.metsakeskus.fi/luonnontuhojen-korvaus#.VGGts8ny200

Minulla on tästä jo useampi vuosi aikaa, mutta korvauksen määrä yllätti positiivisesti, monet maanomistajat eivät tästä ole tietoisia. Hirvituhot tahtovat jäädä niin helposti huomaamatta, mutta yksikin mutka / latvanvaihto ja männyn tyvitukki on pilalla ja sitä kautta koko puun arvo, männyn A-tyvi tukki on tulevaisuudessa arvo tavaraa, joten siitä kannattaa pitää huolta.

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 15.09.14 - klo:22:22

Kärpäsiä on ainakin yhtä paljon kuin viime vuonna. Torjuntakynnyksestä ei taida olla epäselvyyttä, kysymys kuuluu vain koska. Magnifik on nyt piikillä.
Kärpästen lisäksi pyydyksestä löytyy myös kaskasta.
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=20

Kai sit vasta pitää mennä jos siellä on syömäjälkiä?

Ei me taideta löytää niitä syömäjälkiä kasvupisteestä, jos vaan vedetään Paavon ohjeen mukaan 1,5 lehtivaiheessa ja jollain muulla kuin Mavrikilla.
http://www.k-maatalous.fi/Tiedotteet/Sivut/Kahuk%C3%A4rp%C3%A4si%C3%A4syysviljakasvustoissa.aspx

Kärpäsiä on ainakin yhtä paljon kuin viime vuonna. Torjuntakynnyksestä ei taida olla epäselvyyttä, kysymys kuuluu vain koska. Magnifik on nyt piikillä.
Kärpästen lisäksi pyydyksestä löytyy myös kaskasta.
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=20

2013 koetuloksia :

Topsin 200 g/ha + Proline 0.4 l / ha antoi parhaan sadon (4605 kg/ha) Bernerin kokeissa. Toiseksi parhaan sadon antoi Topsin 400 g/ha ( 4599 kg/ha)

Sitten Proline 0.8 l/ha ( 4442 kg/ha) , sitten Topis 200 g/ha + Amistar 0.4 l/ha ( 4394 kg/ha)

Vertailukäsittely 3670 kg/ha

-SS-

Eli ihan peräti kuuden kilon ero halvan ja kalliin välillä. Jotenkin epäillyttää noi koeruutu tulokset, eikö ne ole kuitenkin niin pieniä ruutuja, että sattumalla on paljon enemmän vaikutusta tuloksiin kuin aineella.
Oman kokemuksen mukaan myrkyn vetäminen käytännössä välttämättömyys. Viime talvi oli poikkeus, silloin hometta ei ollut, mutta maat ehtivätkin jäätyä ennen kuin lumipeite tuli. Normaalisti näin ei käy, lumi tulee aina sulaan maahan. Yhtenä talvena moottorikelkan ura oli huomattavasti paremmin säilynyt talven jälkeen kuin muu pelto. Olenkin miettinyt että pitäisikö luomumiesten jyrätä peltonsa, jotta maa jäätyisi kunnolla
Mutta siellä etelässä asia on varmaankin vähän eri, kuin täällä pohjois-Pirkanmaalla.

Onko näissä lumihomeen torjuntaan tarkoitetuissa aineissa joitain merkittäviä teho eroja keskenään?
Amistar+Proline ilmeisesti suojaa myös uutta kasvua, antaen pelivaraa ruiskutuksen ajoitukseen. On tosin huomattavasti kalliimpi yhdistelmä kuin perus Sportak tai Topsin.

MIkä noiden rivipyörien juttu oikeen on viljanviljelyssä? Erikoiskasveissa kun kylvetään sananmukaiseen riviin niin ymmärrän.

Kai sitä kuvitellaan että sadonarvo kompensoi renkaan hinnan ja muut haitat mitä kapeista renkaista on. Kapeudesta on hyötyä vasta korrenkasvu vaihessa ja jälkeen, ei aikaisemmin. Sitä ennen voi vetää vaikka paripyörillä. Jos renkailla ei turhia tiellä ajele ovat myös pitkäikäisiä joten ei kustannus/vuosi välttämättä mahdoton ole. Mutta jos tarpeeksi vanhalla kalustolla ruiskuttelee tulevat rivirenkaat jo ihan vakion. Eikös vanhoissa takapotkuissa ole 13.6 ihan vakiona, eihän se ole kuin 345mm.

Minkälaisia paineita olette pitäneet 300/95 R46 renkaissa nostolaiteruiskun kanssa?

2,5bar on ollut 270mm Taurus soilsaverin paine meillä.
ruisku painaa täyden laskin kanssa noin 1700kg.

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 19.09.13 - klo:21:02

Lainaus käyttäjältä: liete - 19.09.13 - klo:20:32

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 19.09.13 - klo:19:27

Lainaus käyttäjältä: liete - 18.09.13 - klo:19:50

Kuun alussa kylyvetyssä syysvehnässä on rypsin sänkeen karhitulla osalla turkkina rypsin taimia.. Tukahtuukohan tai homehtuuko syysvehnä jos rypsi kasvaa kovin reheväks vielä lämpiminä syyspäivinä...

No ei se varmasti tilannetta paranna, vedä vaan mcpa saat saunakukatkin samalla pois. Keväällä sitten helppo torjua loput rikat. Tänä vuonna pellolla on mukava ajella kun on kuivaa, ei raiteita missään.

No jos jättäs noin, kun ei oo isosta alasta kyse ja suurin osa kynnetyllä, ruisku jo talaviteloilla. Ensimmäisen kerran koko syysvehnee, katotaan miten onnistuu näillä mailla..

Mulla on sellaiset kokemukset lumihomeruiskutuksesta, etten uskaltaisi jättää sitä tekemättä. Ruisku täytyy muutenkin laittaa kaksi kertaa talviteloille ennen ja jälkeen lumihomeruiskutuksen. Syysviljojen viljely on kaikkea muuta kuin helppoa, se lisää hirvittävän monta työvaihetta lisää ja koneiden putsaukset ja huollot. Pelkkä kevätviljojen viljely on selväpiirteistä hommaa.

Syysvehnä lähti kasvuun aika hyvin, tosin ensin ruskettu vähien lumien sulettua. Kohtalainen kasvusto on nyt kynnetyllä lohkon osalla, mutta rypsin sänkeen perustettu on paikotellen aukkosta ja heikkokasvuista.. Vieläkään ei oo minkäänlaista ruiskutusta tehty. Rikat vois varmaan torjua lähipäivinä, tosin eipä niitä pahemmin näy olevan, mutta tautiainetta jos laittas samalla puolikkaan annoksen. Cantor ei vissiin käy syysvehnälle, kun selosteessa ei mainita kun kevätviljoista?

Kyntö antaa vesitilaa ja on käsitykseni mukaan siksi varmin tapa syysvilja perustaa.
Talvi oli erikoinen ja kevään kovat yö pakkaset ja aurinkonpaisteet heikensivät kasvustoa.
Lumihome ruiskutuksesta ei ollut ainakaan minulla mitään hyötyä tänä vuonna.
Rikkoja olen torjunut express+cantorilla, mutta ehkä tässä vaiheessa nuo -SS-:n mainitsemat voisivat olla tehokkaampia. Syytä kieltoon olen vähän ihmetellyt, Cantor toimii kuitenkin kylmissäkin olosuhteissa.

Naapurikylällä viljelijä kävi tuonna vuonna tarkistamassa pellon Mavrik-ruiskutuksen jälkeen ja pellossa oli runsaasti tuholaisia, jotka viis veisasivat torjunnasta. No hän uusi ruiskutuksen toisella aineella ja sato pelastui. Että torjunnan teho kannattaa tarkistaa ainakin Mavrikin kohdalla.

Minulla on käsitys ettei Mavrikilla ole lainkaan karkote vaikutusta, tappaa ainoastaan osuessaan.
Itse olen tehnyt ruiskutuksen niin että juuri kun kasvusto on tulossa kukkaan, tarkoittaa sitä että jossain aurinkoisessa kohtaa peltoa kukkii jo, vedetään karate ja siitä noin vajaan viikon päästä toinen kierros Mavrikilla. Ruiskutus tietenkin yöllä. Tällä hetkellä kukkaa ei ole vielä missään ja varjoisimmissa paikoissa ei ole edes nuppuja.
Mehiläispönttöjä on muutaman pellon reunalla ja tarhurin kanssa on väleissä pysytty.

Ottaa puhalluksen käyttöön,niin vesimäärät saa olla 50-100l,
Aineesta ja kasvustosta riippumatta!

Puhallinruisku olisi tietty hieno, minkälaisella kalustolla ja renkailla metvil ruiskuttelee. Ilmeisesti teet myös rahtia?

Sulla onkin näköjään toi vesimäärä hehtaarilla vähän toista kun tavan viljanviljelijällä. Ja ruiskutuskertoja kun tulee ainakin puoli tusinaa kesässä? Oletko esim.sitä Finncontin pyttyä harkinnut, vois olla ihan soiva peli noilla vesimäärillä.

Mulla kun ei ole kun viljat ja sänget ruiskuteltavana ja yksinkertaisemmat aineet ni pärjää aika vähällä vedellä. 1200 litran reppu ja 500 keulalla tarvittaessa niin yhdellä täytöllä menee yli 20 ha.

Asenteen voin mainittuun paikkaan tunkea, kunhan ensin löytyy se "normaali" jostakin. Näissä ympyröissä ne on aika harvassa...

2620 taitaa ruiskuttaa kuminaa, jossa tarvitaan isot vesimäärät oikeastaan kaikissa ruiskutuksissa. Kuminakoi tarvii melkeinpä vielä silwet goldinkin.
Minulla on kanssa 900reppu ja 600 edessä sillä pääsee jo muutaman hehtaarin jos vesimäärä on 400l/ha. Lisäksi on 4,5motin vesivaunu jossa voi viedä lämpimät vedet pellonreunaan. Keltaisilla suuttimilla en tee oikein mitään, seuraavaksi pitää alkaa harkitsemaan ruskeita tuulisuuttimia.

Viikko sitten löytyi ja ruiskutettukkin on juuri ennen kukintaa.

Pohjois Pirkanmaalla ei vielä kuki eikä toukille ole edes paljon syötävää,  odottelisin vielä ruiskutusta, mutta huolestuin kun löysin jo nyt matoja, että onko niitä tavanomaista enemmän.