Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Eipä tuohon kustannusarvioon voi mitää yksittäistä lukua heittää, kun ei ole tarkempaa tietoa sun rakennuksesta. Ykköstonnilla tekee, jos ei tarttee betonilattiaa ja suostuu käyttämään kierrätysosia ja jos on eristämätön. Laskennallinen hinta betonilattialle taitaa olla 30 € neliö. Kai siitäkin voi tinkiä omalla työllä. Oma puukin on kustannus, vaikkei siitä rahaa ulos valu, koska puutili jää saamatta. Ei tuollainen katos varmaan putkimiestä tarttee, jos vaan eläinten juomavesi pitää järjestää. Vetää muoviputkella ja tarvittavilla liittimillä veden. Korkeintaan jos asuinrakennuksesta pitää lähtö ottaa, niin siellä voi olla hyvä käyttää ammattilaista. Veden sulana pysyminen pitää varmistaa ja maksaa sitten hiukan lisää. Valistunut arvaus on, että betoilattian jälkeen kallein on se juoma-allas plus tykötarpeet, mutta niitäkin voi löytää käytettynä. Sen verran on noita lopettavia tiloja, että jos aikaa on, niin käytettyä tavaraa on varmasti myynnissä tuota sun pihattohanketta varten.
Enkä mitenkään halua latistaa kenenkään aloittavan yrittäjän mieltä. Lähinnä vaan ihmettelen halukkuutta näinkin sitovaan ja (keskimäärin) huonosti palkattuun hommaan. Tosin sulla on hiukan erilainen bisnesajatus kuin peruskarjanpito. Joka tapauksessa onnea yritykseen.
Reilu parikymmentä vuotta sitten hain rahoitusta yritystoiminnan aloittamiseen Finnveralta ja jopa sainkin silloisen pienyrittäjälainan sieltä. Rahoitusneuvoja tuumasi ennen lainapaperien alekirjoittamista, että jos homma alkaa mennä pieleen, niin et ota sitten uutta lainaa, vaan tulet tänne ja ajetaan homma hallitusti alas ja neuvotellaan lainan takaisinmaksu sitten uudelleen. Hyvä neuvo, jota en onneksi tarvinnut konkreettisesti noudattaa.
Ruottalaisilla menee niin kauan hyvin, kun ruokamarkkina pelaa, mutta rajojen sulkeutuessa loppuu ruoka ja alkaa anarkia viikossa. Näin on ruottalaiset asiantuntijat itse kertoneet. Näistä ei hirveästi puhuta. Sivulauseessa saatetaan mainita. Ruoka tulee kaupasta ja sähkö pistorasiasta. Sähköstäkin on pari varoittavaa esimerkkiä viime ajoilta sekä kansainvälisesti että ihan paikallisesti. Fingridillä kun tuli pari kertaa jakeluhäiriö jostakin syystä, niin muutama Kuopion maalaisesikaupunki oli pimeänä. Taisi yltää naapurimaakunnan puolelle asti.
Uhkakuvia voidaan maalailla aina. Mikä on uhkakuvan toteutumisen todennäköisyys? Toisena puolena vaakakupissa on aina uhkakuvaan varautumisen hinta? Ja aikajänne. Jos nyt ei totaalista katastrofia tule tyylin iso meteoriitti iskeytyy maahan, niin vaikkapa sodan merkit ovat yleensä sen verran etukäteen näkyvissä, että on aikaa varautua. Aika hätäiseen se ruokapula täälläkin yllättää, jos öljyhanat menee kiinni. Kun merkittävä osa maataloudesta on siirretty kauas asutuksesta. Vaikkapa Tanska niin selviää paljon helpommalla, kun kaikki sekä asutus että tuotanto noin Helsinki - Hanko - Pori - Tampere alueella. Mutta olennaista on todennäköisyys ja varautumisen hinta. Siinä sitten tehdään riskianalyysi.
Näitä uhkakuvien totetumisien riskejä kai nämä huoltovarmuuskeskuksen tyypit just laskee ja arvioi. En osaa arvioida, miten nopeasti ja milloin tällainen rajat sulkeva kriisi tulisi, mutta ei se välttämättä suoraan sotaan välttämättä liity. Pakolaistulva afrikasta on varmaan yksi iso uhka ja se voi pullahtaa aika nopeastikin sitten, kun sen aika on. Putin tolskaa omalla ja vähän toistenkin tontillaan. Britit kinaavat brexitistään ja eu kipuilee äärioikean ja -vasemman välissä. Sitten on vielä idän pikkuvaltio Kiina. En tiedä. Nämä jos sopivasti yhtä aikaa kohtaavat.
Mutta oma viljasato jää niukaksi kuivuuden takia ja voi olla joutuu senkin vähän ajamaan säilörehuksi.
Älä helvetissä neljää viikkoa märehdi yhtä kuollutta lehmää. Luepa tän päivän maastullista pääkirjoitussivulta sen naistoimittajan juttu. Poltti itsensä puolessatoista vuodessa loppuun karjahommassa. Parina päivänä voi funtsailla, että olisiko voinut tehdä jotain toisin. Jos olisi, sisäistää sen ja tekee sitten seuraavan kerran niin. Jos ei, niin sitten ei. Tässä hommassa jos kasaa ittelleen kaiken tuulettimeen osuvan paskan, niin aika pian hukkuu sen kuorman alle.
Kiloja en muista, mutta 2 menee auton kärryllä.
Mutta meneekö laillisesti...?
Mela voisi tuosta hyvästä maksaa sulle sen viissatasen. Päivän hyvä työ.
Johtuikohan tuo apulantojen hinnannousu siitä, että rosvolaiva hipihiljaa antaa ilmaiseksi korvaavia lannoitteita paakkuuntuneiden ja liisteröityneiden ostajille. Kevään kylvöillä on ollut kuulemma ongelmia tiettyjen lajien juoksevuudessa. Tuli vaan yhden kollegan kanssa puheeksi, kun ihmettelin omien säkkien isoa paakkuuntuneisuuden määrää. En tosin itse hokannut edes vaatia mitään korvausta, kun luulin, että oma moka varastoinnissa, mutta ei ehkä sittenkään. Pari korvauksen saanutta tiedän, mutta onko muilla asiasta havaintoa.
1 milli eilen, jos ei huomenna tule mitään, niin seuraavat kymmenen vuorokautta on luvassa hellettä ja poutaa. Alkaa hommat olla siinä vaiheessa taputeltu. Laidunnus menee enempi perseelleen kuin viime kesänä ja saa nähdä miten toinen säilörehusato jaksaa vielä kärvistellä. Onpahan toisaalta kiva pötkötellä Kuopio -rockfestareilla kuivalla nurmikolla...
En tiedä mchalesta, mutta urakkamiehen kuhnilla joskus oikein kuivalla heinällä joutuu ajamaan puolilla terillä, kun tavara murenee liikaa, eikä lähde oikein kunnolla pyörimään ja paalista tulee epämuotoinen.
Voihan ne naudat olla samassa rakennuksessa, mutta eri karsinassa. Väliaidat vaan sitten metalliputkea tai vastaavaa, jottei mene kukaan läpi. Betonilattia jos vaaditaan, niin se nostaa kustannuksia. Laitumella sitten omina ryhminään. Asiahan ei sinällään mulle kuulu, mutta saako tuollaisella eläinmäärällä mitään tuloa aikaan, sitovuus/vastuu on aina kuitenkin 24/7/365 eläinten kanssa touhutessa.
Noista Valtroista lähtee ratti irti lyömällä. Mutteri hiukan löysälle, sopiva kuparipötkö akselia vasten, ratin pituussäätö sopivaan kohtaan ja tiukka lukitus, reisillä nostaa rattia napakasti ja lyö samalla kuparipötköön lujasti joko kuparilla tai muulla moskalla. Viime vuosina ei ole tullut testailtua mutta pari elämää sitten tuli tehtyä enempikin. Tästä syystä en osaa auttaa tuohon alkuperäiseen ongelmaan.
Otti myös eilisaamuna korvaan tuo keskustelu tulevista tuista ja vaatimuksista,haastattelun loppua kuulin.Taisi olla tämä prof.Jyrki Niemi ja joku MTK:n jehu.Särähti kyllä korvaan kun tuo proffa sanoi että tulevaisuudessa vaaditaan enemmän tuon ympäristön suojelun suhteen vähemmällä rahalla ja että siinä on suomalaisilla viljelijöillä myös mahdollisuus kun voi vedota Suomen edelläkävijyyteen ja tuotteiden korkeampaan laatuun ja ympäristösuojelullisiin käytäntöihin sekä muita tiukempiin vaatimuksiin.MTK:n mies vähän äkelteli että onko esim.Eu:n alueella likikään samat käytännöt mutta nyökytteli osalle ajatuksista.
Käyköhän siinä kuitenkin niin että asiakas kaupassa ostaa sen halvimman vaikka tuote on tuotettu vähän löysemmillä säännöillä.Hintako ratkaisee?
Ihmetyttää ja naurattaa tuo maatalouden ympärillä pyörivien kravattikaulojen lapsellinen usko siihen että suomalaisen maatalouden parempi ympäristöystävällisyys ja tiukemmat vaatimukset olisi jonkinlainen etu ja myyntivaltti.
Ei ulkomainen ruuanostaja ruokahyllyn äärellä ajattele, että ostanpa tuon suomalaisen tuotteen, kun se on tuotettu niin ympäristöystävällisesti.
Tässä on tämä kyselyjen ja hyllyjen välisen toiminnan ristiriita. Kun kyselyssä kysytään, että "vaikuttaako ilmasto", niin siihen kuuluu vastata, että vaikuttaa, koska se on hyvä asia. Joillakin se oikeasti vaikuttaakin, mutta isolla osalla hinta/laatu ratkaisee. Vaikka ei aina etsisikään sitä halvinta, mutta jos rahalle ei katsotaa saatavan vastinetta, tavara jää hyllyyn.
Kyselyistä vielä, että jos ihmiset käyttäisivät alkoholia saman verran kuin kyselyissä vastaavat käyttävänsä alkoholia, niin Suomen alkoholinkulutus olisi muistaakseni kolmanneksen pienempi siihen nähden mitä se on.
Mutta jos joku sanoo, että "valloitamme maailman, koska meillä on puhtaimmat elintarvikkeet". Niin ensinnäkin niiden puhtaimpien elintarvikkeiden tuottamiseen on käytetty maailman eniten tukea. Ja vielä omasta pussista, ei EUn. Onko tässä mitään järkeä? Tuemme eniten maailmassa, jotta saisimme sen ilon, että viemme ulos ja ulkomaiset kuluttajat saavat tukisubvention? Minusta järjetöntä. Pitäisi olla Ruotsin malliin eli tuki järkeviin rajoihin ja tuotanto luokkaa 60-80% kotimaisesta kulutuksesta. Ruotsissa taitaa EU-tuettu vilja olla ainoa, jossa 100% omavaraisuus. Mm peruna. Vaikka meille tuodaan Ruotsista varhaisperunaa, niin sitä tuodaan meidän kuluttajiemme persouden (pitää saada uusia perunoita) takia kun markkinat (kysyntä) sen mahdollistavat. Mutta Ruotsin omavaraisuus perunasta oli joku vuosi sitten 60-70% luokkaa. Mutta meillä omavaraisuus lähes kaikessa on 90+ prosenttia. Ja tuet korkeat. Meneekö Ruotsilla heikosti? Elintarvikkeet hirmuhinnoissa? Ei mene heikosta ja ei hirmuhintoja. Miksi emme tässä ota mallia?
Mutta aina kun aletaan puhua puhtaimmista elintarvikkeista, niin poistan varmistimen. Ihan kiva se on. Mutta kyselyissä lähes kaikkien maiden kansalaiset pitävät oman maan elintarvikkeita puhtaimpina ja parhaimpina. Siinä on vaikea millään mainoskampanjalla tms ottaa merkittävää siivua markkinoista. Ainakaan jos hinta on niin korkea, kuin joidenkin mielestä tällaisella puhtaimmalla tuotteella pitäisi olla.
Ruottalaisilla menee niin kauan hyvin, kun ruokamarkkina pelaa, mutta rajojen sulkeutuessa loppuu ruoka ja alkaa anarkia viikossa. Näin on ruottalaiset asiantuntijat itse kertoneet. Näistä ei hirveästi puhuta. Sivulauseessa saatetaan mainita. Ruoka tulee kaupasta ja sähkö pistorasiasta. Sähköstäkin on pari varoittavaa esimerkkiä viime ajoilta sekä kansainvälisesti että ihan paikallisesti. Fingridillä kun tuli pari kertaa jakeluhäiriö jostakin syystä, niin muutama Kuopion maalaisesikaupunki oli pimeänä. Taisi yltää naapurimaakunnan puolelle asti.
Eastwoodille onnittelut hyvästä päätöksestä.
Itsekin tässä funtsailee, mitä tekisi isona. Oli tarkoitus jatkaa seuraavat viisi vuotta vähintään noitten karvakorvien kanssa painimista, mutta perhepoliittinen iso muutos sotki tilanteen. Katotaan, miten tästä edetään. Paskaa on tullut monelta kantilta tuulettimeen, joten näkymä on hiukan epäselvä. Täytyynee yrittää saada rillit puhtaaksi näkyvyyden parantamiseksi, jotta voisi tehdä järkeviä päätöksiä tulevaisuuden suhteen.
Jos teet käytetyistä sähköpylväistä ja käytetystä kattopellistä pienen (kolmiseinäisen) katoksen, niin ei paljoa maksa, jos itse teet. Kallein osa on tuo juoma-allas. Jostain tuuliverhosta (sekundaviira) seinät tai ulkonäkösyistä rakolautaa.
Ei satanut kuin kuiville heinille, joten huonolta näyttää.
Jos on kohtuullinenkaan matka viedä raato eviraan eli nykyiseen ruokavirastoon tutkitavaksi, niin kannattaisi harkita sitä. Vasikoitahan tai esimerkiksi pään, jalan tms. voi lähettää matkahuollon kautta. Aina ei sielläkään löydy mitään selkeää syytä, mutta sulkee se jotain sitten pois. On lisäksi hoitavalle eläinlääkärille myös lisäopiksi.
