~55 milliä tuli vuorokauteen Savossa. Ei tätä nyt enää olisi tarvinnut, kun ei kesälläkään tullut. 

Kyntökelit hiukan parani, kun tuli tuota vettä, mutta hienosti se maahan hävisi. Normaalisti tuollaisen vuorokausisademäärän jälkeen saisi pitää huilipävän, mutta nyt oli kyntökeli mitä parhain. Ei edes aurat kuraantunut ja luistokin oli 5-8% paikkeilla.

Luvussa on toki vasikat, hiehot ja siitossonnit emojen lisäksi mukana. Kaksitoista maisemansiivousuuhta on noitten lisäksi, mutta niitä ei lasketa. Maksimissaan taitaa olla n. 65 ha syksyn puolella laidunta käytössä. Keväällä tarve vähempi, joten tehdään säilörehuksi. Kun ei ole luomussa, niin ehkä hiukan pienemmällä alalla pärjää. Toki laidunkin vaatii hoitoa, mutta helpommalla mä pääsen kesäkauden laiduntamisella, kuin jos koko kööri olisi majoituksessa. Isot vasikat vaativat jo melkoisesti tilaa verrattuna vastasyntyneisiin. Huomaa hyvin nyt vierotusaikaan, kun karsinassa on lehmien lisäksi niitten vasikat. Syyspoikivilla taas huokaisen helpotuksesta huhtikuussa, kun pennut lähtee maailmalle tai siirrän toiseen katokseeen.

[/quote]

Lähinnä ihmettelen sitä kun laiduntamista ihannoidaan karjankasvattajien toimesta..
[/quote]

Niin en tiedä ihannoinnista, mutta jokainen oma karvakorva on laitumella kesällä ja talvella ulkoilevat rajatummalla alueella. Onhan laiduntaminen naudan ominta osa-aluetta ja toimintaa lajityypillisimmillään. Vaikka tuntuisi, ettei just tällä hetkellä saa omasta mielestään lisäeuroja siitä toiminnasta, niin voi tulla yllättävänkin nopea asennemuutos vaikkapa nautojen pitämistä ritiläpalkkien päällä sisätiloissa kohtaan. Vrt virikehäkit kananmunantuotannossa.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana on lehmälauma ollut karussa kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla ukkonen oli rikkonut paimenpojan iltäyöstä. Lisäksi pari kertaa on tainnut yksittäinen vasikka aiheuttaa liikehdintää. Lisäksi kerran lomittaja unohti veräjän auki ja mammat penikoineen vaihtoivat omatoimisesti laidunta. Ei minusta ihan hirveän suuri ongelma, kun eläimiä on kuitenkin n. 250 laitumella yleensä seitsemässä eri paikassa/laumassa. Aidat pitää olla kunnossa. Vettä ja syötävää pitää tietysti olla. Syksyisin levottomuus lisääntyy, mutta siihen auttaa paalihäkki ja paali siellä. Varmaan jokin ikiaikainen talvilaitumille siirtymisvietti aiheuttaa tuon. Sähkökatkot, ukkonen ja valtion karja ovat hankalimmat satunnaismuuttujat.

Laiduntamaton (navetassa kokovuoden oleva) emolehmä on kuluttajan kusetusta, kuten tuo vapaan lehmän maito. Laiduntavat lypsy- ja emolehmät luovat imagon, jota toiset härskisti hyödyntävät.

Tarpeeksi kun punaviher-kone hokee puolitotuuksia, niin niistä tuleekin koko totuuksia. Lemmikithän elävät lajityypillistä elämää, vaikka todellisuudessa ovat vieraantuneenpia kuin tuotantoeläimet. Voisi yle seuraavat kymmenen vuotta käyttää tarmonsa lemmikkien olojen kritisoimiseen yhtä ponnekkaasti, kun on tuotantoeläinten osalta tehnyt.

Ei itelläkään kaikki lehmät laidunna kävelymatkan päässä navetasta vaan autokyydillä siirtyvät laitumelle ja takaisin. Tulee tietty lisäkustannus siirrosta ja laiduntarkeista kesän aikana. Vesi pitää saada menemään putkea pitkin laitumille tai sitä pitää olla muutoin saatavissa laidunalueelta, vaikka oastamalla laitumen naapurilta. Sähkön saa tarvittaessa auringosta akulla varmistettuna.

Muuten en tiedä, onko tämä homma mitenkään järkevää bisneksenä. Ajan saa kyllä menemään ihan mukavasti. Tukiriippuvuus ja toisaalta tilin tuleminen vasikasta nostaa riskiä aika tavalla. Yksi poliittinen päätös esim tälle tukikaudelle hävitti itseltä 27 k€ tukirahaa per vuosi yhdessä yössä ja yksi nukahdus väärällä hetkellä tarkoittaa vasikkatilin häviämistä savuna ilmaan kyseisen lehmän kohdalla. Muutama nukahdus sadan lehmän kohdalla vuodessa tuplaa helposti vasikkakuolleisuuden, kun niitä joitakin epäkurantteja syntyy joka tapauksessa, vaikka tekisi mitä.

Mutta kyllä tänne sekaan mahtuu. Muistaa vaan sitten lukea ihan puhtailla silmälaseilla ne teurastamoiden laskelmat... nehän tunnetusti perustuvat parhaan neljänneksen lukuihin ja siihen että tuotanto on täydessä vauhdissa. Juju onkin siinä, että miten sinne päästään.

Eikös oikeat puimurit vedä tuon 50-100 t tunnissa? Siinä ei sitten tosin vekslailla puimuria pellonpäätyyn parkkeeratun kiesin viereen ja kasvustotkin on oltava tukevia.

Omat puitavat viljat meni sitten yhtä kuivattua 12 kuution kärryä vaille mursketuubiin. Kuivatun Meliuksen hlp oli 73 ilman tautiruiskutusta ja kasvunsäädettä. En tiedä olisiko ne auttaneet, mutta jätin ajamatta, kun kasvustot näyttivät niin masentavilta kesällä. Satotasoa on hiukan vaikea määrittä tarkasti, kun ei punnittu ja kosteudetkin vaihteli melkoisesti, mutta johonkin neljän viiden tonnin (hiukan yli) haarukkaan lohkosta riippuen menivät. Olen tyytyväinen.  Heinä alla pelastui, eikä ollut lakoa. Jyväkokokin oli ihan messevä.

Niin notta pitääskö ketjun aloittajan miettiä josko ostais hiluxsin ja siihen kärryn jolla ajaisi jyvänsä.?

Sitten viä notta tieliikennelaki menee traktoreidenkin osalta taas uusiksi 2020, ja tästä ei sitten tiedetä vielä mitään.

Miten muuten tulkitsette näitä uusia EeUuu säädöksiä, jos jarruton kärry painaa  2800 korokelaidoin  niin kuormaa saa olla 700kg + vetokoukulle tuleva paino joka on ? Vetokoneena voi olla vaikka T144 vallu painoltaan 7300kg jonikalla ei ei onnistu niin kuin alla näkyy.


” Valmistajat ovat yleisesti siirtyneet jarruttomien hinattavien massojen osalta tieliikennelain sallimia pienempiin massoihin jo kauan sitten. Esimerkiksi tällä vuosimallin 2014 John Deere 6110 MC -traktorilla on sallittua vetää kytkentämassaltaan 3 000 kg painavaa jarrutonta työkonetta tai perävaunua.”

Tuossa jontikassa voi olla sen verran heppoiset jarrut, että valmistaja (tai hidatuvuusvaatimus) on itse rajoittanut jarruttoman massan alle direktiivin salliman maksimin.

Lainaus käyttäjältä: psymbiote - 01.09.19 - klo:00:39

Kuinka monta kuormaa pitää viedä, että uus kärri on maksettu? Ite oon tyytyväisenä ajellu pellon ja kuivaajan väliä 20km 100hl kärryillä. Ja samoilla kärryillä oon ajellu tavarat kaupalle taas sinne 20km päähän. Tosin valtra on nopeella lootalla, että joutusasti liikkuu. Ei siinä, ite oon kans haaveillu isommista kärryistä myyntihommia ajatellen, mutta en oo saanu aikaan.

No, tuskinpa se uusi kärry tulee koskaan täysin maksettuna sillä, että samalla ajokerralla saa enemmän viljaa vietyä. Mutta pitää toki laskea senkin päälle, että sama kärry tuo lisäkapasiteettia myös puintiin. Mulla on nyt yksi 80 hl yksiakselinen kärry sekä yksi 100 hl telikärry. Puimuri 10 jalan, mutta silläkin on tänäkin syksynä saanut nopsaan kärryt täyteen kun aamut oli sellaisia että se vähäkin kaste oli häipynyt puoleen päivään mennessä. Eli se helpottaisi myös puintia, varsinkin kun kuivuriin mahtuu vain maks.. 90 hehtoa.

 Ja kai sille kärrylle jotain jälleenmyyntiarvoa sitten jää, kun noin 20 vuoden päästä lopetan viljelyn, jos terveys riittää, ja jos ei EU tee sitä ennen viljelyä kannattamattomaksi Suomessa ja jos ja jos ja jos...🙂

 Joka tapauksessa mun pinta-aloilla tulee ensi syksynä normivuonna noin 15 reissua pelkkää viljanajoa kärryillä tuonne luovutuspisteelle 20 km:n päähän. Onhan se toki mietittävä, ajanko nuo 15 reissua nykyisellä 100 hehtoisella kärryllä vai teenkö vain 10 reissua syksyssä esim. 160 hehtoisella ja saan joudukkuutta  puintiin samalla.

 Päätyö kun on maailmalla niin olisi hyvä että saisi aina peltotyöt vauhdilla tehtyä. Tänä vuonna onnistuu hyvin, nähtävästi jää vain viiteen vuorokauteen se määrä, jolloin piti olla palkkatyöstä pois puintien vuoksi. Viikonloput ja illat toki on menneet pellolla ja kuivurilla.
Sillä jokainen tunti pellolla on tunti pois palkkatyöstä.

Jos ei ole liian tarkalla kantavuus noissa sun vanhoissa kärryissä, niin hitsaat vetokidan isomman perään ja ajelet junalla. Katot silleen, että saat kuitenkin kipattua etuvaunun ilman taemman irrotusta. Takavaunu ei voi olla hirveän aisapainoinen, jos etuvaunun (telin)kantavuus alkaa olla rajoilla ykköskärrynäkin. Tarvittava letkutus takavaunua varten. Jos nykyinen telikärry ei kestä, hommaat jarrullisen uuden/käytetyn etuvaunun tai ostat traktoripörssistä jarrullisen käytetyn viljavankkurin takavaunuksi. Jarrut on joka tapauksessa hyvä olla traktorin jarrujen säästämiseksi ja jos oikeasti tarttee pysähtyä. Ja taitaa noilla 15 motin viljakuormilla olla ihan pakollinenkin, jos pienehkö traktori.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 01.09.19 - klo:23:15

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 01.09.19 - klo:02:31

Surkein sato kymmeneen vuoteen tulossa.

Sato parempi kuin viime vuonna, mutta laatu surkeaa,  jopa heikompaa kuin viime vuoden helteiden jälkeen. Kuivuus ja lie elokuun alkupuolen hallat syynä.

On kuitenkin muistettava, että "satotappio" on viime vuoteen verrattuna vain puolet, hinnat ovat sen verran alhaalla, ja taitavat myös pysyä alhaalla.

Sitten kun hömppärikollisuuden vieroksunnan takia vielä se 350000 ha joutomaita ja puolitaimikkoa laitetaan tukien menettämisen pelossa valtakunnallisesti takaisin väkisinviljelyyn, sitten vasta laadut paranevat, varmaan. Markkinathan tarvitsevat sen 600 miljoonan kilon kevyen ohran lisän. Ettei vaan hinnat pääse enää koskaan karkaamaan.

-SS-

Hömpän lisäksi kannattaa muistaa vielä tuo perhanan pysyvä nurmi. Sen takia itsekin viljaa viljelen, jottei kaikki lohkot menisi pysyviksi. Osa tosin menee silppurilla rehuaumaan, mutta puitavaakin jätin. Katotaan ylittyykö hlp 70 vai tuleeko pettymys eli muutama lisätonni tuohon sinun kevyen ohran kiintiöön.

Järjetön idea tehdä lämmintä. Ilmanvaihto pitää miettiä ihan eri lähtökohdista tai sitten se on sellainen turkkilainen sauna, jossa eläimet sairastuu ja likaantuu. Onhan tässä ketjussa jo monessa kohtaa sanottu, missä hintaluokassa tuollainen kylmä katos/maja on tehtävissä. Onneksi sulla on koulut käytynä ja osaat hommat paremmin kuin me kouluja käymättömät parkkimittarit.

Mulla on taas sellainen mielikuva, että pitää olla koko ajan voimassa eli viimeistään edellisenä päivänä "otettu" kun menee edelliset vanhaksi. Lähettää voi sitten myös yliajalla, mutta ei tietenkään ikuisuuksien päästä.

Farmit lupaa "tänne päin" ensi viikon alkuun asti yölämpötiloiksi 14-15 astetta. Heinäkuussa ei ollut päivälämpötilatkaan noin korkealla.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 25.08.19 - klo:08:41

Ei ole juurikaan ollut tauteja kuivuudesta johtuen. Jos alkaa kostea ja lämmin kausi, puskee heinä ohrakasvuston läpi.

Ilman tautiainetta ränsistyykin sitten hetkessä. Puin rahtia ilman tautiaineita, ja kasvusto osin menossa peltoon, jopa samalla pöydän leveydellä tuoreen vihreää. Nyt kolmas sadepäivä puinnin jälkeen, veikkaan että tilanne olisi huomattavasti pahempi ellei niitä olisi puitu ennen näitä sateita pois. Tämän ja viime viikon sateet 78mm ja lisää on luvasssa illaksi, kahdessa viikossa satanut lähes kaksi kertaa yhtä paljon kuin edellisen 10 viikon aikana. Vielä ei ole missään nimessä märkää, kuivahkoa voisi sanoa.

Poutaa luvassa, mutta millaista ja kuinka pitkään? Kaksi viikkoa ollut epävakaista, jossain vaiheessa kääntyy poudallekin.

Näytti kasvustot ruiskutusaikaan niin huonoilta, että jätin tautiaineen poikkeuksellisesti käyttämättä kasvunsääteestä puhumattakaan. Ainoastaan rikka-aineella ajelin. En tiedä, onko tuo Melius kovin herkkä ränsistymään, kun viime vuonna vasta ekaa kertaa viljelin. Mielenkiintoista nähdä, miten tässä lopulta käy. Kasvustot on parantaneet kuin sika juoksuaan eli ovat paremman näköisiä kuin aiemmin kesällä. Tulikohan nuukailtua sittenkin liian hätäseen tuon tautiaineen kanssa? Pelkäsin silloin, että pitää ajaa kaikki rehuksi, kun olivat harvanoloisia ja heinä alla odottamassa kosteutta (kasvaakseen läpi), jota ei sitten koko kesänä tullutkaan. Tautiaineella kun on pitkä varoaika, niin pitää katella ruiskutus vähän sen mukaan. No kuukauden päästä on hyvä jälkiviisastella...

Kyllä tuo sade laitumillekin kelpaisi. Toissa yönä tuli taas viis milliä, mutta ei nuo parit viiden millin kuurot ihan hirveästi maata kostuttaneet. Kaivettiin pihaa ja pölymaata oli läpeensä. Varmaan joutuu vasikat vierottamaan hiukan etuajassa ja ottamaan ne navettaan paremmille eväille ja jättäämään emot sitten ulos heinäruokintaan. Viime syksynä loppukesän sateet jatkoivat lämpimän syksyn auttamana laidunkautta reilusti lokakuulle. Tämä jälleen täällä Kuopion koillisella esikaupunkialueella.

Loput kakkossadosta pitäisi tehdä ensi viikolla, kun ennuste näyttää poutaa. Puinnit, jos niitä jää, menevät reilusti syyskuulle. Melius vaan paisuttaa jyvää kuivalannan voimalla, vaikken tautiainetta tänä vuonna ajanutkaan. Ei ole juurikaan ollut tauteja kuivuudesta johtuen. Jos alkaa kostea ja lämmin kausi, puskee heinä ohrakasvuston läpi.