Piti tonkia viljelymuistiinpanoja, etten puhu ihan paskaa. Kyllä siellä muinaishistoriassa oli nurmen jälkeen kylvetty maissi useampanakin vuonna ja saatu jopa kovaakin satoa. En tunne tätä toukka-juttua. Enkä muista tarkkaan, että olisi ollut kasvustoissa tuholaisia. Vai onko kyseinen toukka juuristoa tuhoavaa mallia. En ole viljellyt maissia moneen vuoteen, mutta silloin kun sitä oli, niin oli monena vuonna. Jotenkin jäi vaan mieleen, että enempi vaikutusta oli kesän säillä ja erityisesti loppukesän lämpösummalla. Maissihan on tunnetusti lyhyen päivän kasvi ja alkaa kasvamaan meikäläisen leveysasteilla vasta heinäkuun puolen välin jälkeen, jos siis lämpöä piisaa, eikä halla yllätä.

Tuo näytti varsin toimivalta paketilta. Itelläkin oli omatekoinen katiska käytössä aikana, jolloin ei ollut emoilla kunnon poikimatiloja ja lehmät poikivat joko tarhaan tai laitumelle. Katiska oli pikkutraktorin perässä ja sillä napattiin vasikka merkkausta ja punnitusta varten. Ei päässyt lehmä häiritsemään tai puskemaan. Oma turvallisuus ennen kaikkea. Mut ei tullut vasikoillekaan vahinkoja.

Miksei muka käy? On ainakin meillä käyny.

Supersammakolle: pihalla olen, sehän nyt on selvääkin selvempää.

Evoluutio hoitaa tämän tukiongelman. Jos Suomen kansa haluaa eroon kansallisesta tuesta, niin sehän äänestää Edistyspuolueen pääministeripuolueeksi ja kansalliset tuet lakkaavat. Jos kansa haluaa jotakin muutaa, niin siitä seuraa jotakin muuta.

Maajussit vaan sopeutuu kulloiseenkin tilanteeseen kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Osa jatkaa, osa lopettaa hallitusti, osa hallitsemattomasti. Itse en ainakaan ota minkäälaisia paineita kansakunnan muonittamisesta. Keksin jotakin muuta ajanvietettä, jos nykyinen homma tyssää syystä tai toisesta.

Syytä en tiedä tähän kalvojen puhkeamattomuuteen, mutta syntymä aika lailla monimutkainen tapahtuma, joten siihen liittyy paljon vaihtelua ja satunnaistekijöitä. Voisikohan normaalijakaumalla ja hajonnalla selvittää tämänkin mysteerin. Eihän luonnossa kaikki synny samasta muotista. Ne, joilla kalvot puhkeavat oikeaan aikaan saavat mahdollisuuden elää. Ne, joilla kalvot puhkeavat liian aikaisin, voivat kuivaa ja juuttua kiinni ja ne, joilla kalvot eivät puhkea, tukehtuvat sikiönesteeseen. Eli suurin osa osuu keskiarvon lähelle ja jäävät henkiin, ääripäät karsitaan.

Omassa karjassa näitä kalvon puhkeamattomuuksia esiintyy silloin tällöin. Joskus löytyy terveen näköinen, kuivaksi nuoltu (todistusaineisto hävitettynä) vasikka kuolleena emonsa vierestä. Eikä patologikaan anna selvää kuolinsyytä. Tällöin voi olla, että vasikka on tukehtunut em. syystä. Pienestä aineistosta on vaan mahdotonta tehdä mitään kovin suuria johtopäätöksiä. Joskus olen pohtinut, että nopeasti syntyvät ja kenties pienet vasikat ovat vaaravyöhykkeellä, koska edestakainen liike synnytyskanavassa jää vähiin ja kalvot eivät ehdi hajota. Joskus tosin kalvot hajoavat, mutta riekale jää sierainten päälle ja vasikka tukehtuisi siihenkin, jos hoitaja tai emo ei ehdi sitä poistaa.

Jestas sentään mikä keskustelurimpsu. Yöunet vähenivät huomattavasti, kun jäin Roopen pudottamaan koukkuun. Taidan ennen nukahtamista miettiä, millainenhan tuo Roopen havittelema "utopia-yhteiskunta" olisi. Ei siis rajoituksia, ei tukia, ei mitään pakollista. Vissiin leijuttaisiin pilvessä kaiket päivät ilma pelkoa krapulasta tai morkkiksesta. Naitaisiin kenties välillä. Elettäis pyhällä hengellä ikuista elämää. Syötäis lunta ja juotais vettä päälle. Ei pierutkaan haisis. Kuulostaa hyvältä. Ajatelkaa, ei veroja eikä kuolemaa. Pitänee äänestää Roopea...

Tuosta puuttui vielä komission tarkastusdelegaation vierailu. Sekin on koettu. Tosin vuosia sitten

Nupoutus on mun mielestä myös sijoitus, ei pelkkä kustannus. Tilatasolla on tosin vaikea osoittaa selkeästi rahasummaa, jonka nupot eläimet tuottavat verrattuna sarvellisiin. Teuraseläinten ei tarvitse kasvaa montaa kiloa enempää, kun nupoutuskustannus on maksettu. Saati jos sillä estetään jonkun heikon eläimen keihästys raatoautokamaksi. Lisäksi kalusteet joutuvat vähemmälle rasitukselle. Työturvallisuus paranee. Käsittääkseni muualla nupoutetaan huomattavasti enemmän.

Lypsykarjatilanhan ei tarvitse nupouttaa terninä lähteviä vasikoita, koska ne nupoutetaan keskitetysti ternikasvattamossa. Eli vain lehmiksi kasvatettavat jää omalle kontolle.

Profi international tullut vuodesta 98. Se on siis saksalaisen lehden brittisisar. Osin näissä on samoja juttuja keskenään, mutta international on eglantilaisella painotuksella ja näkökulmalla. Tilajutut on tietysti brittitiloilta. Siinäkin on valitettavasti näitä monkijöitä, kun engelsmannit tykkäävät niillä ajella ja ostella. KM ja KV tulevat myös. Maatilan Pellervo tulee nykyään pakosta, kun Lihatalous yhdistyi pellervon kotieläin-liitteeksi.

On työnteettäjän asia varautua urakoitsijan laskuun. Varsinkin hehtaaritaksa on helppo laittaa budjettiin sen kuukauden kohdalle, kun työ normaalisti tehdään. Silloin sitä rahaa on sitä laskunmaksua varten olemassa, eikä tarttee odotella tukia tuskanhiki otsalla. Kun varaa vielä hiukan reilummin, voi käydä sellainenkin yllätys, että rahaa jää johonkin muuhunkin tarkoitukseen. Muita hankintoja sitten tehdään sellaisena aikana, kun budjetti sallii.

Sahattiin sarvet kaikilta sarvellisilta emolehmiltä uuteen pihattoon siirryttäessä. Tosin nuoremmilta vasta seuraavana syksynä, jottei tumpit kasvaisi kohtuuttomasti uudestaan. Sahauksessa tai lähinnä lääkeaineissa on rajoituksia tiineyden vaiheen suhteen eli voi aiheuttaa keskenmenoja jos väärään aikaan käyttää. Yhdeltä nuorehkolta lehmältä tumppi tulehtui ja se jouduttiin lääkitsemään.

Laumakäytös rauhouttui huomattavasti ja aremmatkin eläimet uskaltavat olla reilusti syömässä, koska ei tarvitse pelätä "selkään puukotusta". Vanhatkin lehmät löytävät kyllä paikkansa laumassa, lähinnä se on henkisestä kantista kiinni, mutta häirikkä lehmät putoavat alemmas ja rauhoittuvat, koska eivät voi piiloutua sarviensa taa. Sarvista ei ole ollut meidän tilalla mitään hyötyä ja ne lassoleikit (johon joku niitä sarvia kaipasi) loppuu, kun hankki kunnolliset käsittelylaitteet.

Viisi vuotta on kaikki syntyvät vasikat (mikäli eivät ole geneettisesti nupoja) nupoutettu. Eläinlääkäri laittaa rauhoituksen, puudutuksen ja kipulääkkeen ja itse hoidetaan nupoutus. Kustannus on 6-12 e alv0 per vasikka (riippuen eläinlääkäristä ja ryhmäkoosta) sisältäen eläinlääkärin palkkion ja lääkkeet. Rauta, kaasu ja oma työ lisäksi.  On nupoutettu myös joitakin yksittäisiä "harhalaakeja", jolloin hinta tulee em. summaa suuremmaksi. Ei voi olla rahasta enää kiinni tämä homma tai sitten on parempi lopettaa tilanpito.

Aika turhaa keskustelua, tuntuuko nupoutus eläimestä ilman kivunlievitystä pahalta vai ei. Jokainenhan voi omaan päähänsä kokeilla, jos muuta väittää. Lisäksi jos markkinoidaan Suomea eläintenhyvinvoinnin mallimaana, niin kivunlievitys pitäis olla automaattinen toimenpide.