Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Meillä oli Soneran 1M liittymä. Useasti on tutkittu Soneran sivuja, mutta nopeampaa ei saanut. Viime viikolla yhteys alkoi kuitenkin pätkimään. Tyyliin minuutti toimii, viisi minuuttia poikki ja taas minuutin toimii.
Yhteys Soneran asiakaspalveluun ja lupasivat laittaa vikailmoituksen. Sitten kysyttiin "Miksi käytätte tuota yhteyttä, kun halvempi ja nopeampikin on saatavana?".
No yhteys vaihtui 8-megaiseen, mutta pätkiminen on toistaiseksi säilynyt. Toimiessaan vasteaika on 10 ms luokkaa ja nopeus noin 7Mbps.
Tuommoinen hyslerin 300c on ainakin ulkomittoihin nähden pieni sisältä...
Vaikka tilaa ulkomittoihin nähden vähän olisikin, niin useimmiten sitä on 300C:ssä kuitenkin aivan riittävästi. Ja onko niillä ulkomitoilla maaseudulla muutenkaan väliä?
Eli onkos jollakulla moisista potkulaudoista kokemuksia? Tiedän että niissä on etupään nivelissä helposti sanomista, mutta neet voinee vaihtaa parempiin. Mutta muuten minkämoinen härveli kyseessä?
Perävaunupainot on olemattomia, 300c:stä ei ole kokemusta mutta Neon oli jonkun aikaa firman autona ja alkoi jotenkin paikat pettämään puolelta jos toiseltakin alle sata tuhatta ajettuna.
Neon oli aikoinaan halvin Yhdysvalloissa myyty uusi auto. 300C taas on Chryslerin huippumalli. Eivät ehkä ihan verrattavissa keskenään.
Eli onkos jollakulla moisista potkulaudoista kokemuksia? Tiedän että niissä on etupään nivelissä helposti sanomista, mutta neet voinee vaihtaa parempiin. Mutta muuten minkämoinen härveli kyseessä?
Etupään nivelissä on ollut sanomista, mutta vika ei ole ollut nivelissä vaan katsastajassa. Tästä löytyy ihan maahantuojan lausuntokin. Amerikassa ei ole alunperin suunniteltukaan täysin välyksettömiä niveliä. Mutta suomalainen katsastusmies saattaa hylätä kunnollisetkin nivelet, vaikka niissä olisi vain asianmukainen käyntivälys.
Toisaalta moottori ja voimansiirto ovat lähes ikuisia.
Katsastustilastoja ei kannata katsoa liikaa autoa valitessaan. Chrysler ei jätä tielle, vaikka nivelissä väljää olisikin. Katsastuksessa se taas näkyy. Joku volkkari taas voi hyvin jättää tielle, jos TSI tai DSG leviää, mutta katsastuksessa se ei näy.
Mikähän nyt sitten olisi paras tapa kuivauksen lopetukseen? Suoraan viljasta mittaavat anturit tuntuvat ilmeisen epätarkoilta. Tulo- ja poistoilman lämpötiloja vertaamalla tuloksen saisi varmaan hyvinkin tarkasti, mutta laskukaavan kehittelyssä voi olla ongelmansa.
Poistoilman kosteus on se perinteinen tapa, mutta onko se luotettava ja miten arvo vaihtelee viljalajeittain?
Unitronics näyttää lupaavan alimmaksi säilytysläpötilaksi vain 20 astetta pakkasta. Täytyisi nostaa sähkökaappi talveksi sisätiloihin.
Onko kokemuksia kuivurin automaation modernisoinnista?
Koska tuota ohjelmointikokemusta on hieman kertynyt, niin valmiiden kuivuriautomaatioiden sijasta kiinnostaa tavallisen ohjelmoitavan logiikan käyttäminen. Sähkömies asentaisi Siemens Logo!:n ja pari lisäpalikkaa. Ohjelma omasta takaa ja säästöä syntyy tuhansittain.
Kuulostaa helpolta. Kannattaako ryhtyä tuumasta toimeen?
Minä olen pieniä logiikkasovelluksia toimitellut joitakin kymmeniä. Paras hinta/laatu/ominaisuudet-suhde on mielestäni ollut Unitronicsin kilkkeissä, mutta Siemens merkkinä vakuuttaa kyllä elinkaaren pituudella. En tee itse keskuksien vahvasähköpuolen asennuksia, ne saa rakentaa luvat omaava sähkömies.
Pienet ja vaarattomat sovellukset ovat helppoja, mutta kokemuksen karttuessa osaa helpommin rakentaa ohjelmiston "varman päälle" niin, että esim. sähkökatkon sattuessa systeemi osaa toipua jotenkin fiksusti.
Alkuperäiseen kysymykseen sanoisin, että kannattaa 
Mika
www.facebook.com/mikansahkopaja
Unitronicsin pömpelit näyttävätkin mielenkiintoisilta. Missä hinnoissa ne liikkuvat? Logoja tuntui olevan melkein joka kaupassa, mutta Unitronicseja ei tahdo löytyä mistään.
Näemmä siis kokoat keskusten suojajännitepuolen valmiiksi, ja sähkömies asentelee "oikeat" sähköt.
Eli periaate näyttää yksinkertaiselta: Logiikka havainnoi tulo- sekä poistoilman lämpötilaa ja ohjaa kaikkia laitteita. Jos toiminnallisuuden rajoittaa siihen, että kuivauksen ja jäähdytyksen lopetus tehdään automaattisesti, jää ohjelmakin yksinkertaiseksi. Automaattitäytöt ja tyhjennykset vaatisivat enemmän toimilaitteitakin.
Mitenköhän sähköinen toteutus kannattaisi tehdä? Nykyisessä keskuksessa on jo turvaominaisuudet releytettyinä. Niille ei varmaankaan kannata tehdä mitään. Samoin pannun ohjauksen saa antaa olla tavallisella termostaatilla.
Eli mitä tarkalleen haluaisit logiikalla ohjata?
Kuivauksen lopetuksen ohjaukseen löytyy ainakin Antilta kohtuuhinnalla ratkasu. Jäähdytyksen katkasu poistolämmön mukaan on hieman hankalaa vaihtelevan ulkolämpötilan vuoksi. Viljan lämpötila ehkä parempi mittari. Siihenki Antilta saatavilla ratkasu. Kello varmin jähytyksen katkasija.
Jäähdytys olikin tarkoitus katkaista kellolla. Antilta on jo kysytty ja hinta ei kyllä ollut kohtuullinen.
Paljonko se maksoi?
Melkein 7000€
Eli periaate näyttää yksinkertaiselta: Logiikka havainnoi tulo- sekä poistoilman lämpötilaa ja ohjaa kaikkia laitteita. Jos toiminnallisuuden rajoittaa siihen, että kuivauksen ja jäähdytyksen lopetus tehdään automaattisesti, jää ohjelmakin yksinkertaiseksi. Automaattitäytöt ja tyhjennykset vaatisivat enemmän toimilaitteitakin.
Mitenköhän sähköinen toteutus kannattaisi tehdä? Nykyisessä keskuksessa on jo turvaominaisuudet releytettyinä. Niille ei varmaankaan kannata tehdä mitään. Samoin pannun ohjauksen saa antaa olla tavallisella termostaatilla.
Eli mitä tarkalleen haluaisit logiikalla ohjata?
Kuivauksen lopetuksen ohjaukseen löytyy ainakin Antilta kohtuuhinnalla ratkasu. Jäähdytyksen katkasu poistolämmön mukaan on hieman hankalaa vaihtelevan ulkolämpötilan vuoksi. Viljan lämpötila ehkä parempi mittari. Siihenki Antilta saatavilla ratkasu. Kello varmin jähytyksen katkasija.
Jäähdytys olikin tarkoitus katkaista kellolla. Antilta on jo kysytty ja hinta ei kyllä ollut kohtuullinen. Tietysti vaakakupissa painaa myös mahdollisuus myöhempään laajennukseen esimerkiksi täyttö- ja tyhjennysautomatiikan saralla.
Eli periaate näyttää yksinkertaiselta: Logiikka havainnoi tulo- sekä poistoilman lämpötilaa ja ohjaa kaikkia laitteita. Jos toiminnallisuuden rajoittaa siihen, että kuivauksen ja jäähdytyksen lopetus tehdään automaattisesti, jää ohjelmakin yksinkertaiseksi. Automaattitäytöt ja tyhjennykset vaatisivat enemmän toimilaitteitakin.
Mitenköhän sähköinen toteutus kannattaisi tehdä? Nykyisessä keskuksessa on jo turvaominaisuudet releytettyinä. Niille ei varmaankaan kannata tehdä mitään. Samoin pannun ohjauksen saa antaa olla tavallisella termostaatilla. Logiikka pitänee asentaa käsiohjauskytkinten rinnalle. Yksi uusi katkaisin, jolla valitaan, tuleeko releiden ohjausvirta logiikalta vai kytkimiltä.
Toki sähkömiehelläkin on omat mielipiteensä.
Joku on näemmä tehnyt opinnäytetyön aiheesta.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46318/Kasittula_Aki.pdf?sequence=1Työssä on perehdytty myös määräyksiin. Riittää, että asennuksen on tehnyt ammattimies. Kuivuriuunista tosin on erityismääräyksiä. Uskoisin, että tässä tapauksessa suojaa antaa nimenomaan tehdastekoisten laitteiden käyttö. Minkä tahansa automaation taas luulisi olevan turvallisempi, kuin yksikseen päälle jätetyn kuivurin.
Juuri tuota
Siemensin Logo!:a olisi tarkoitus käyttää. Plussia ovat helppo ohjelmointi ja halpa hinta. Perusyksikkö maksaa reilun satasen. Lisiksi tarvittaisiin muutama lisäosa esimerkiksi tekstiviestien lähettämistä varten. Antureineen päivineen tarvikkeet jäänevät alle viiden sadan.
Pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Oman mikro-ohjaimeen perustuvan järjestelmän tekeminen veisi aikaa ja rahaa moninverroin valmiiseen logiikkamoduuliin nähden.
Onko kokemuksia kuivurin automaation modernisoinnista?
Koska tuota ohjelmointikokemusta on hieman kertynyt, niin valmiiden kuivuriautomaatioiden sijasta kiinnostaa tavallisen ohjelmoitavan logiikan käyttäminen. Sähkömies asentaisi Siemens Logo!:n ja pari lisäpalikkaa. Ohjelma omasta takaa ja säästöä syntyy tuhansittain.
Kuulostaa helpolta. Kannattaako ryhtyä tuumasta toimeen?
Minulla on Ledlenser. Melkein samanlainen kuin kuvassa. Ikää tulee nyt talvella 3 vuotta. Omat kokemukseni eivät kylläkään vastaa ollenkaan yllä olevia.
Paristokotelon kansi on hieman haasteellinen asentaa, mutta joustavuus on riittävä. Katkaisija toimii täsmällisesti, mutta on vaikea käyttää hanskat kädessä. Valon laajuutta saa säädettyä hanskoillakin.
Valon saa käännettyä alaviistoon portaittain. Ainakin itselleni nämä portaat ovat juuri oikeissa paikoissa.
Kestävältä laite vaikuttaa. Pimeällä aikaa käytän sitä päivittäin ja ainoa "vika" on pannan lievä kuluminen.
Täällä on suoritettu sängen ja kyntömaan äestystä menestyksekkäästi ihan tavallisella Multivan Optimalla, vaikka ohjekirja sen jyrkästi kieltääkin. Kaipa Topline toimii vielä paremmin, koska on siihen tarkoitettukin.
