Onko kokemuksia kuivurin automaation modernisoinnista?

Koska tuota ohjelmointikokemusta on hieman kertynyt, niin valmiiden kuivuriautomaatioiden sijasta kiinnostaa tavallisen ohjelmoitavan logiikan käyttäminen. Sähkömies asentaisi Siemens Logo!:n ja pari lisäpalikkaa. Ohjelma omasta takaa ja säästöä syntyy tuhansittain.
Kuulostaa helpolta. Kannattaako ryhtyä tuumasta toimeen?

Jossain koneviestissä oli juttua jostain ukosta, joka oli teettäny automatiikan jollain puljulla kuivuriin.

Toki mahdollistahan se on se oma viritys. Varmaan tietenkin tarvii olla enemmän kuin "Hello World!" kokemusta.

Millä ohjelmoitavalla logiikalla meinaisit tehdä? Ja käytätkö jotain mikro-ohjainta myös?

Juuri tuota Siemensin Logo!:a olisi tarkoitus käyttää. Plussia ovat helppo ohjelmointi ja halpa hinta. Perusyksikkö maksaa reilun satasen. Lisiksi tarvittaisiin muutama lisäosa esimerkiksi tekstiviestien lähettämistä varten. Antureineen päivineen tarvikkeet jäänevät alle viiden sadan.

Pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Oman mikro-ohjaimeen perustuvan järjestelmän tekeminen veisi aikaa ja rahaa moninverroin valmiiseen logiikkamoduuliin nähden.

Juuri tuota Siemensin Logo!:a olisi tarkoitus käyttää. Plussia ovat helppo ohjelmointi ja halpa hinta. Perusyksikkö maksaa reilun satasen. Lisiksi tarvittaisiin muutama lisäosa esimerkiksi tekstiviestien lähettämistä varten. Antureineen päivineen tarvikkeet jäänevät alle viiden sadan.

Pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Oman mikro-ohjaimeen perustuvan järjestelmän tekeminen veisi aikaa ja rahaa moninverroin valmiiseen logiikkamoduuliin nähden.

No kato perskele. Tuollaisiakin mötiköitä on olemassa. Tehdäänkös tuossa logiikka leikkaa liimaa periaatteella vai ihan perus funktioita naputtelemalla?

Kun Prosessori lehti lopetettiin, niin eihän sitä enää mistään järkevää lehteä löydä, jossa noita pömpeleitä esitellään.

Kyllä se varmaan aivan mahdollista on. Logo ei ole mulle tuttu, mä olen tehnyt omat projektini Unitronicsin palikoilla. Nuo ohjelmoidaan ihan sillä perinteisellä tikapuukaaviolla. Tai sitä itse käytän, kai niihin kehittyneempiin versioihin löytyy moniakin ohjelmointityökaluja.

Sitä en tiedä että pitääkö tuollaisella automaatiosysteemillä sitten olla joku mokoman hyväksyntä.. eli jos kuivuri vaikka palaa niin mitä vakuutusnyhtiö sanoo jos ohjaus on DoItYourself-systeemi. Byrokratian tuntien herää vaan epäilyksiä...

Joku on näemmä tehnyt opinnäytetyön aiheesta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46318/Kasittula_Aki.pdf?sequence=1

Työssä on perehdytty myös määräyksiin. Riittää, että asennuksen on tehnyt ammattimies. Kuivuriuunista tosin on erityismääräyksiä. Uskoisin, että tässä tapauksessa suojaa antaa nimenomaan tehdastekoisten laitteiden käyttö. Minkä tahansa automaation taas luulisi olevan turvallisempi, kuin yksikseen päälle jätetyn kuivurin.

Mulla oli aikoinaan työkaveri joka teki 90 luvulla modernisoinnin jota suunnittelet.En laitosta ole nähnyt...

periaatteessahan tuossa ei mitään kovin ihmeellistä ole jos pysyy perustoiminnoissa.
Automaattitäytöt,tyhjennykset jyms lisäävät dataa sitten jonnii verran.

En ole tarkemmin tutustunut logiikkaohjatun nykyaikaisen kuivurin sielunelämään, joten alkoi kiinnostaa että miten ne on periaatteessa toteutettu.

Korvaako se logiikka vaan käsiohjatun keskuksen nappulat vai onko äly- ja turvatoiminnot siirretty oikeasti sille logiikalle? Eli onko esim käynnistyssekvenssit tehty yhä ketjulla perinteisiä aikareleitä, ja ovatko turvatoiminnot yhä viidakko releiden vetojen ja apukärkien kytkentöjä? Siis esim syöttäjä ei voi pyöriä ellei elevaattori pyöri jne, poltin ei käynnisty ellei puhallin pyöri jne..

Epäilen että vaan ne nappulat on korvattu. Toisessa tapauksessa itse keskus yksinkertaistuisi hurjasti, siellä ei oikeastaan tarvittaisi kuin moottorikohtaiset kontaktorit ja lämpöreleet, mutta itse logiikan pitäisi olla sitten erittäin toimintavarma ja bugiton. Ja luultavasti täyttää jotakin erityisiä määräyksiä ja vaatimuksia.

Logiikan suhteen kannattaa varmaan hetki miettiä mitä tapahtuu vaikka sopivan sähköhäiriön sattuessa. Hetkellinen paha jännitenotkahdus saattaa saada logiikan tilaan jossa se ei resetoidu mutta ei ole järjissäänkään. Perinteinen kello+relehässäkkä on tuossa suhteessa hieman tunteettomampi. Paranoidimpi suunnittelisi siihen jonkinlaisen vahtikoiran joka edes sammuttaa systeemit jos äly vaikuttaa pitkään kovin älyttömältä (logiikka voi sisältää sellaisen jo sisäänrakennettuna). Ukkosen aiheuttama induktiopiikki voi myös antaa muutaman millisekunnin täysin väärää tietoa antureilta tms. Logiikan nopeus on tuossa tapauksessa haittana, perinteinen rele ei ehdi vetää vaikka täyttöanturilta tulisikin nopea pulssi eikä pulssin energiakaan riitä relettä hetkauttamaan, mutta logiikka ehtii sen jännitetason kyllä huomata ja jos kytkentä/ohjelma ei ole tähän varautunut niin toiminta voi yllättää.

Mites tuo logiikkapömpeli suhtautuu hystereesin käyttöön. Vai voiko sitä järkevästi ohjelmoida?

Perustuukos nuo anturilta tulevat tiedot keskeytyksiin vai lukeeko pömpeli antureiden arvoja vuorotellen toisensa perään?  Jälkimmäisellä vaihtoehdolla vikatilan ja väliaikaisen piikin voi erottaa ajastuksella.

Vai meneekö se ooreiluksi ja ändäilyksi?

Mites tuo logiikkapömpeli suhtautuu hystereesin käyttöön. Vai voiko sitä järkevästi ohjelmoida?

Perustuukos nuo anturilta tulevat tiedot keskeytyksiin vai lukeeko pömpeli antureiden arvoja vuorotellen toisensa perään?  Jälkimmäisellä vaihtoehdolla vikatilan ja väliaikaisen piikin voi erottaa ajastuksella.

Vai meneekö se ooreiluksi ja ändäilyksi?

Perusversiot kiertävät silmukassa ja suorittavat ohjelma-askelia peräjälkeen. Ja piikit ja kosketinvärähtelyt voi suodattaa tosiaan softassa. Systeemit jotka ohjaavat paperikoneita ovat sitten eri juttu, niihin saanee mitä vaan mitä rahalla voi saada.
Kuivurissa ei ole mitään niin reaaliaikaisuutta vaaativa, voi vaikka tarkkailla inputtia ja muutoksen havaitsemisen jälkeen lukea tila sekunnin päästä vielä uudelleen , ennen toimenpiteisiin ryhtymistä..

Hystereesin voi ohjelmoida.  Eihän se tarvitse kuin eri vertailuarvon on- ja off tiloille.

Periaatteella

Hystereesi=5
- jos lämpö yli 70 kytke lähtö pois
- jos lämpö alle (70-hystereesi)  kytke lähtö päälle

Muissa tapauksissa lähdön tilaa ei muuteta.


Myös timereilla voi joissain tapauksissa tietysti estää turhan nopeita ees-taas sahailuja. Joistakin logiikoista löytyy myös  valmis PID-moduli  johon kuuluu parametrina deadband tms.

Minun kokemukseni aiheesta rajoittuu pienimuotoiseen teollisuusautomaation, kuivurit ovat sen ulkopuolella. Mutta ihmiset ne ovat niitäkin ohjaussysteemejä tehneet...

Okei, tuota Logoa katellessa huomasin, että vanhuus ei tule yksin.

Aivan tämän aiheen ulkopuolelta, nykyään ei oikeen enää näytä C tai vastaava kielikään riittävän vaan pitää olla graafinen alusta. Joskus Basic oli kova juttu konekieltä helpottamaan.

Toki se tekee ohjelmoinnin mielenkiintoiseksi ja auttaa ihmisiä kiinnostumaan tuollaisista asioista.

Muistan muinoin, kun opeteltiin koulussa ohjelmomaan mikro-ohjaimia assemblyllä. Porukka oli pihalla kuin lumiukot. Vaikka jokainen osasi tietokonetta käyttää ja C/C++ ohjelmointia murjottiin menemään unissakin, niin todellisen toiminnan ohjelmointi tuli täysin shokkina.

Sitten tuon tahkoamisen jälkeen tuntui hölmöltä, että me ollaan opiskeltu asioita täysin väärässä järjestyksessä. Tuskin toisaalta ketään olisi saanut houkuteltua tuohon, koska tiedettiin, että tehokkaampiakin ohjelmointitapoja on olemassa.

Tähän otsikkoon liittyvään ajatukseen em. vuodatuksella ei ole mitään tekemistä. Kunhan vaan totesin että vanhuus ei tule yksin. 

Eli periaate näyttää yksinkertaiselta: Logiikka havainnoi tulo- sekä poistoilman lämpötilaa ja ohjaa kaikkia laitteita. Jos toiminnallisuuden rajoittaa siihen, että kuivauksen ja jäähdytyksen lopetus tehdään automaattisesti, jää ohjelmakin yksinkertaiseksi. Automaattitäytöt ja tyhjennykset vaatisivat enemmän toimilaitteitakin.

Mitenköhän sähköinen toteutus kannattaisi tehdä? Nykyisessä keskuksessa on jo turvaominaisuudet releytettyinä. Niille ei varmaankaan kannata tehdä mitään. Samoin pannun ohjauksen saa antaa olla tavallisella termostaatilla. Logiikka pitänee asentaa käsiohjauskytkinten rinnalle. Yksi uusi katkaisin, jolla valitaan, tuleeko releiden ohjausvirta logiikalta vai kytkimiltä.

Toki sähkömiehelläkin on omat mielipiteensä.

Onko kokemuksia kuivurin automaation modernisoinnista?

Koska tuota ohjelmointikokemusta on hieman kertynyt, niin valmiiden kuivuriautomaatioiden sijasta kiinnostaa tavallisen ohjelmoitavan logiikan käyttäminen. Sähkömies asentaisi Siemens Logo!:n ja pari lisäpalikkaa. Ohjelma omasta takaa ja säästöä syntyy tuhansittain.
Kuulostaa helpolta. Kannattaako ryhtyä tuumasta toimeen?

Minä olen pieniä logiikkasovelluksia toimitellut joitakin kymmeniä. Paras hinta/laatu/ominaisuudet-suhde on mielestäni ollut Unitronicsin kilkkeissä, mutta Siemens merkkinä vakuuttaa kyllä elinkaaren pituudella. En tee itse keskuksien vahvasähköpuolen asennuksia, ne saa rakentaa luvat omaava sähkömies.

Pienet ja vaarattomat sovellukset ovat helppoja, mutta kokemuksen karttuessa osaa helpommin rakentaa ohjelmiston "varman päälle" niin, että esim. sähkökatkon sattuessa systeemi osaa toipua jotenkin fiksusti.

Alkuperäiseen kysymykseen sanoisin, että kannattaa


Mika

www.facebook.com/mikansahkopaja

Eli periaate näyttää yksinkertaiselta: Logiikka havainnoi tulo- sekä poistoilman lämpötilaa ja ohjaa kaikkia laitteita. Jos toiminnallisuuden rajoittaa siihen, että kuivauksen ja jäähdytyksen lopetus tehdään automaattisesti, jää ohjelmakin yksinkertaiseksi. Automaattitäytöt ja tyhjennykset vaatisivat enemmän toimilaitteitakin.

Mitenköhän sähköinen toteutus kannattaisi tehdä? Nykyisessä keskuksessa on jo turvaominaisuudet releytettyinä. Niille ei varmaankaan kannata tehdä mitään. Samoin pannun ohjauksen saa antaa olla tavallisella termostaatilla.

Eli mitä tarkalleen haluaisit logiikalla ohjata?
Kuivauksen lopetuksen ohjaukseen löytyy ainakin Antilta kohtuuhinnalla ratkasu. Jäähdytyksen katkasu poistolämmön mukaan on hieman hankalaa vaihtelevan ulkolämpötilan vuoksi. Viljan lämpötila ehkä parempi mittari. Siihenki Antilta saatavilla ratkasu. Kello varmin jähytyksen katkasija.

Lainaus käyttäjältä: Niitti - 11.01.15 - klo:12:44

Eli periaate näyttää yksinkertaiselta: Logiikka havainnoi tulo- sekä poistoilman lämpötilaa ja ohjaa kaikkia laitteita. Jos toiminnallisuuden rajoittaa siihen, että kuivauksen ja jäähdytyksen lopetus tehdään automaattisesti, jää ohjelmakin yksinkertaiseksi. Automaattitäytöt ja tyhjennykset vaatisivat enemmän toimilaitteitakin.

Mitenköhän sähköinen toteutus kannattaisi tehdä? Nykyisessä keskuksessa on jo turvaominaisuudet releytettyinä. Niille ei varmaankaan kannata tehdä mitään. Samoin pannun ohjauksen saa antaa olla tavallisella termostaatilla.

Eli mitä tarkalleen haluaisit logiikalla ohjata?
Kuivauksen lopetuksen ohjaukseen löytyy ainakin Antilta kohtuuhinnalla ratkasu. Jäähdytyksen katkasu poistolämmön mukaan on hieman hankalaa vaihtelevan ulkolämpötilan vuoksi. Viljan lämpötila ehkä parempi mittari. Siihenki Antilta saatavilla ratkasu. Kello varmin jähytyksen katkasija.

Jäähdytys olikin tarkoitus katkaista kellolla. Antilta on jo kysytty ja hinta ei kyllä ollut kohtuullinen. Tietysti vaakakupissa painaa myös mahdollisuus myöhempään laajennukseen esimerkiksi täyttö- ja tyhjennysautomatiikan saralla.