Lainaus käyttäjältä: ja101 - 18.04.23 - klo:16:13

Lainaus käyttäjältä: Pölhökustaa - 18.04.23 - klo:11:39

Mitä tulee peltoaurinkovoimaloiden perustamiseen, niin niiden arvostelijoilla on mittakaavaharha. Suomessa voi huoleti "aurinkopaneloida" tuhansia hehtaareita peltomaata ilman että se vaikuttaa millään lailla meidän huoltovarmuuteen.  Meillä on tuhansia hehtaareita esim. vuokralle annettuja peltoja, joiden kalkituksista ei huolehdita, joissa on sarkaojat, joissa kasvaa enimmäkseen hömppäheiniä, eli peltoja joita  viljellään pelkästään tukien keräämisen takia, eli huonoja ja huonotuottoisia peltoja. Esim. nuo Hurukselan Koiportaan pellot, joille yhtä voimalaa suunnitellaan, on juuri tuollaisia.

Hassu tässä onkin se, että kun tuon tyyppisille heikoille pelloille aletaan suunnittelemaan aurinkovoimalaa ja tarjotaan jopa vuokraa, jonka määrä voittaa minkä tahansa viljelykasvin tuoton, yht äkkiä nuo pellot muuttuvatkin niin hyviksi ja arvokkaiksi, ettei niitä haluta mistään hinnasta antaa vuokralle, mieluummin tyydytään siihen muutaman satasen vuotuiseen hehtaarituotuottoon ja vuodesta toiseen manataan maanviljelyn heikkoa kannattavuutta Suomessa.

Jos mulle tarjottaisiin pelloistani 1500-2000€ luokkaa olevaa vuosivuokraa,niin hetkeäkään epäröimättä tarttuisin  tarjoukseen.

Tuskin tarttuisit meinaan kun olisit nähnyt ne sopimustekstit.. 
Ainakaan jos sulla on velkaa niistä pelloista. Sen verta riskialtista bisnestä olisi nimen kirjoittaminen alle.. 

Mut siitä olen samaa mieltä et kyl Suomesta löytyy paljon heikkotuotosia peltoja joita voi laittaa paneeleille.. mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä enemmän niitä on..

Paikallisestihan nuo sotkee sitten peltomarkkinat niinkuin aiemmin kirjoitin... nim. Kokemusta on 

No mitä ihmeellistä ja pelottavaa niissä sopimusteksteissä  sitten on, ettei uskaltaisi edes hyvää vuokraa vastaan peltojaan vuokrata?
Voitko vähän paljastaa, vai onko ne suuriakin salaisuuksia?

Ne on salaisia ni en taida uskaltaa paljastaa edes täällä mut tuossa yllä kirjoitin siitä ehkä suurimmasta ongelmasta mikä ei suoraan liity sopimustekstiin vaan ihan vaan siihen et mitäs jos firma syystä tai toisesta tekee konkat tai muuten vuokranmaksu alkaa tökkiä.. tukikelpoisuus kun häviää niin aika arvottomia ne pellot on sen jälkeen.. millä maksat velat sitten?

Tätä ongelmaahan ei ole jos pelloista ei ole velkaa, homma on muutenkin harrastus ja leipä tulee muualta pöytään. Ja olihan siitä jossain lehdessä juttua et tuo tukiasiakin saattaisi tulevaisuudessa muuttua et pääsis takaisin tukien piiriin mut tiedä sit kun se on vaan ajatuksia jota heitelty ilmoille..

niiiinpä.   ei moista taiaja moni miettiä ku huippuhyän sopimuksen allekirjuuttaa.    nuitahan on nähty jo muillakin aloilla..      kuuntelin tuossa yleltä jossain ku oli nuista tuulivoimaloista juttua...    kivaaa!

Onkohan jossain valmiita laskentapohjia, jossa voisi syöttää muuttujille erilaisia arvoja ja sitten saa tulosta investoinnin takaisinmaksuajasta? 
Eli aurinkopaneeleita mietimme, kun olisi viitisensataa neliötä sopivasti etelään antavaa kattoa. Omaa käyttöä kesäaikana ei juuri ole, eli pitää miettiä täysin omana mahdollisena erillisinvestointinaan. Pari vuotta sitten silloisilla sähkönhinnoilla vastaus oli selkeä, ettei kannata, mutta nyt voisi leikkiä ennustajaa ja tutkailla uudestaan. Tämän kylänurkan yhteinen muuntaja olisi noin 100 metriä katonreunasta, eli tarvittaessa voisi vetää ihan omankin kaapelin, jos (kun) tilan oma sulake alkaa ahdistamaan.

Myyntitoiminta ei taida kannattaa. Hinta on pörssihinta ja tukia saa vain kotitalousvähennyksen asennuksesta, jos laittaa investoinnin yksityistalouteen. Maataloustukea saa vain maatalouteen tarvittaviin paneeleihin. Omaan maatalouskäyttöön tehdystä investoinnista saa hyvät tuet ja säästää siirtomaksut ja sähköverot, joten kannattavuus on eri luokkaa varsinkin suurilla karjatiloilla.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 05.04.23 - klo:16:08

Onkohan jossain valmiita laskentapohjia, jossa voisi syöttää muuttujille erilaisia arvoja ja sitten saa tulosta investoinnin takaisinmaksuajasta? 
Eli aurinkopaneeleita mietimme, kun olisi viitisensataa neliötä sopivasti etelään antavaa kattoa. Omaa käyttöä kesäaikana ei juuri ole, eli pitää miettiä täysin omana mahdollisena erillisinvestointinaan. Pari vuotta sitten silloisilla sähkönhinnoilla vastaus oli selkeä, ettei kannata, mutta nyt voisi leikkiä ennustajaa ja tutkailla uudestaan. Tämän kylänurkan yhteinen muuntaja olisi noin 100 metriä katonreunasta, eli tarvittaessa voisi vetää ihan omankin kaapelin, jos (kun) tilan oma sulake alkaa ahdistamaan.

Myyntitoiminta ei taida kannattaa. Hinta on pörssihinta ja tukia saa vain kotitalousvähennyksen asennuksesta, jos laittaa investoinnin yksityistalouteen. Maataloustukea saa vain maatalouteen tarvittaviin paneeleihin. Omaan maatalouskäyttöön tehdystä investoinnista saa hyvät tuet ja säästää siirtomaksut ja sähköverot, joten kannattavuus on eri luokkaa varsinkin suurilla karjatiloilla.

Ei kaikille sähköyhtiöille tartte myydä pörssiehdoilla. Meillä on Kymenlaakson Sähkön kanssa diili, jossa ne ostaa meiltä samalla hinnalla ylijäämän millä me ostetaan niiltä sähköä.

^
Tuollaisella sopimuksella on viime kesänä tehnyt heikon tilin. Tänä kesänä varmaan toisinpäin. Mutta mitä itte olen sähköyhtiöiltä paneeleita kysellyt (Väre, Vattenfall , Lumme ) niin kaikilla on hinnoittelu ollut spot - jotain. Samoin minulle sähköämyyvä firma ostaa ylijäämää spot hinnalla. Ja tuolta firmalta tuli jopa sähköposti, jonka sisältö oli, että aurinkovoimalan ylimitoitus ei ole kannattavaa. Mutta mikä sitten on ylimitoitusta. Omat kulutushuiput n. 10kw tunnis ja ne keskipäivätkin sitten vaan 1-2 kw. 10kwp laitos ei tuota vielä aamulla kuin rippeet. paneelien asennus olisi mahdollista itä, etelä, länsilappeille, mutta myyjät eivät oikein tunnu tajuavan mitä tuolla hakisin takaa. Tiedän kyllä Väreen asentaneen noin maitotillalle. Kait se etelä asennus parhaan kokonaistehon antaa, mutta ei itselle sitä parasta säästöä. Mutta ihan kaikkea ei enää kannata noiden lypsyaikojen takia suunnitella  Tämä kesä taitaa vierähtää syksyn puolelle , jos noita omalle katolle ilmestyy. Siinähän tuloo pian kesälomakausikin ...

Ja sitten lomien jälkeen ruuhkaa ja syksyllä on pimeetä ja sateista, joulun jälkeen…. lunta liikaa. Eli keväämmällä…. noilla opeilla kun tekee niin on aina hyvä syy olla tekemättä🤣🤣🤣🤣

Patterit omia kulutushuippuja varten https://youtu.be/d-kbrvsQ9TQ

Ja sitten lomien jälkeen ruuhkaa ja syksyllä on pimeetä ja sateista, joulun jälkeen…. lunta liikaa. Eli keväämmällä…. noilla opeilla kun tekee niin on aina hyvä syy olla tekemättä🤣🤣🤣🤣

Jo se että saa tarjouksen paikalliselta  sähköasentajilla kestää kuukausia. Yhtä vielä odotellaan. So***** helmikuussa käynyt viime viikolla, ei vielä tarjousta Kattomaalarit on tulossa kesäkuussa, joten kyllä siinä lomat painaa sen jälkeen päälle. Mutta ihan omia mokiahan nuo, ainakin osaltaan.

Patterit omia kulutushuippuja varten https://youtu.be/d-kbrvsQ9TQ

Akulla oman kulutuksen osuutta voi nostaa. Halvin akku on lämpimän veden varaaja. Invertterin voi säätää lämmittämään se silloin, kun tulee paljon aurinkosähköä. Sopii hyvin karjatiloille, joilla on lypsyajat.  Heille suosittelisin myös paneelien hajauttamista eri suuntiin, jos se on mahdollista.

Löytyyköhän täältä tietoa ( voi kun olis vielä Sorkkis) miten katon väri vaikuttaa aurinkopaneelien tuottoon. Lueskelin jotain palstaa , jossa aurinkopaneeli heput kehuskeli tuotoillaan. Mutta tuli tajuttua niistä kirjoituksista , että pilvisen päivän tuotto hakkaa täysin kirkkaan ja kuuman (25 asteen) tuotot mennen tullen. ja syyksi sielläkin mainittiin kuumuus ja tuollaisella lämmöllä tuotto on vaan 75% viileän sään tuotosta. Tämä taisi olla asia jota yks asentaja mulle yritti kertoa omasta kokemuksestaan. Oli maalannut katon mustaksi ja sanoi, että paras päivä heinäkuussa nippa nappa 80% piikki tehosta, muuten jäädään alle tuostakin. No mä ajattelin sitten ottaa toisen toimijan kamaa Mutta katto mihin se on tulossa on vielä kunnostusmaalausta vailla. Vaihtoehdot kait musta . Maalarin mukaan mikään elollinen ei ainakaan siellä kasva. Entinen vihreä vai joku harmaa. Josta Maalari sanoi, että muutaman vuoden päästä kasvaa ihan pirusti sammalta jäkälää, mitä lie. Mutta yhteen suureen sikalaan olivat uutena laittaneet harmaan tai muuten vaalean. Ja siellä ainakin on nyt paneelit (taisi olla se syy värille). Mustallahan nuo yleensä on mutta onko se järkevä väri? Niin voisihan sen jättää maalaamatta , mutta se viheriäkin on lähes irronnut ja taisi olla samalla sivustolla missä oli noita tuottoja kuvia sinkitystä katosta vuoden ja kahden päästä paneelien asennuksesta. Aikaisemmin ruosteeton katto oli muuttunut ruosteiseksi. Irtooko noista jotain vai pelkkä vesikö ruostuttaa ?

Tälläisiä mietiskelen, miettiikö kukaan muu

Löytyyköhän täältä tietoa ( voi kun olis vielä Sorkkis) miten katon väri vaikuttaa aurinkopaneelien tuottoon. Lueskelin jotain palstaa , jossa aurinkopaneeli heput kehuskeli tuotoillaan. Mutta tuli tajuttua niistä kirjoituksista , että pilvisen päivän tuotto hakkaa täysin kirkkaan ja kuuman (25 asteen) tuotot mennen tullen. ja syyksi sielläkin mainittiin kuumuus ja tuollaisella lämmöllä tuotto on vaan 75% viileän sään tuotosta. Tämä taisi olla asia jota yks asentaja mulle yritti kertoa omasta kokemuksestaan. Oli maalannut katon mustaksi ja sanoi, että paras päivä heinäkuussa nippa nappa 80% piikki tehosta, muuten jäädään alle tuostakin. No mä ajattelin sitten ottaa toisen toimijan kamaa Mutta katto mihin se on tulossa on vielä kunnostusmaalausta vailla. Vaihtoehdot kait musta . Maalarin mukaan mikään elollinen ei ainakaan siellä kasva. Entinen vihreä vai joku harmaa. Josta Maalari sanoi, että muutaman vuoden päästä kasvaa ihan pirusti sammalta jäkälää, mitä lie. Mutta yhteen suureen sikalaan olivat uutena laittaneet harmaan tai muuten vaalean. Ja siellä ainakin on nyt paneelit (taisi olla se syy värille). Mustallahan nuo yleensä on mutta onko se järkevä väri? Niin voisihan sen jättää maalaamatta , mutta se viheriäkin on lähes irronnut ja taisi olla samalla sivustolla missä oli noita tuottoja kuvia sinkitystä katosta vuoden ja kahden päästä paneelien asennuksesta. Aikaisemmin ruosteeton katto oli muuttunut ruosteiseksi. Irtooko noista jotain vai pelkkä vesikö ruostuttaa ?

Tälläisiä mietiskelen, miettiikö kukaan muu

kyllä lämpötilan nousu pudottaa paneelien hyötysuhdetta. Näin jossain ihan käppyrät aiheesta mutta en muista missä

Peittää lähipellot rypytetyllä alumiinifoliolla, sinne keskelle sijoitettuna paneelien tuotto kasvaa mukavasti.

-SS-

Mitenkä toi panelien sijoittelu täällä pohjoisessa?  Aurinko on kuitenkin suuren osan vuodesta aika alhaalla.  Tuollaisella loivalla lappeella kulma ei taida olla optimaalinen.  Jos laittaisi vaikka seinälle, niin syksyn ja kevään aurinko saattaisi olla paremmassa kulmassa ja kevään lumipeite voisi myös tehostaa säteilyä.  Talvella näkee usein lumen peittämiä paneeleja katoilla.  Seinällä pysyisivät puhtaina.

Seinää sanovat hyväksi tai ainakin paremmaksi kuin kattoa talvella. Tosin ei se tuotto kait talvella kovin kummoista silti ole. Yhdessä lehdessä oli juttua kun joku pelle peloton rakensi kaksi "purjetta" paneeleista. Purjeet kääntyivät  vuorokauden mukaan ja kulmaa sai säädettyä niin että talvella pystyssä ja kesällä sitten enemmän lappeellaan. Näin kertoi saavansa paremmin tuottoa. Laitteiston teho oli 13,2 kwp ja huippu tehot huhtikuussa oli olleet 16,5 kw. Muistaakseni uskoi tuottavansa lähes 20 000 kwh sähkö vuodessa , normaalisti tuollaiselle lasketaan n. 11 000 kwh tuotto.

Tämä uutinen romutti käsityksen sähkön alhaisesta hinnasta tuotannon lisääntymisen perusteella. Viimeinkin kun miilu  saatiin toimimaan, niin se ajetaan alas. Tai rajoitetaan sen tuotantoa. Odotettiin, että sähkön hinta tulisi alas voimalan käynnistyttyä. Kyllähän se varmaan tulikin. Mutta, jos sähkön hinta menee liian alas, niin sen tuotantoa rajoitetaan. Aurinkosähköjärjestelmään investointi tuntuu tämän uutisen perusteella entistä järkevämmältä.

https://yle.fi/a/74-20032308