Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Rakkine - 22.02.23 - klo:10:26
-
Kertokaas yks juttu tosta kipsistä, miksi se pitää mullasta heti levittämisen jälkeen, mihin se kehoitus perustuu?
-
Onko kipsin levitys imagokysymys vai tarpeeseen?
-
Kertokaas yks juttu tosta kipsistä, miksi se pitää mullasta heti levittämisen jälkeen, mihin se kehoitus perustuu?
Ei tarvi mullata.
-
Eiks se lehdes ollu jot imago on tärkeempi ku teho. Aika erikoista touhuu...
-
Kyllähän sitä kipsiä voi levittää, jos pH on korkea ja magnesiumia on liikaa suhteessa kalsiumiin. Tarkoittaa usein reippaasti kalkittua savipeltoa. Mutta jos tuo Ca/Mg luku on sopiva, turha sitä on kipsillä pilata. Vaikka kuinka imagoon ottaisi. Ja rikin osalta löytyy muitakin rikkilannoitteita.
-
Oliko se jotenkin niin et tuo kipsi pidätti jotenkin ravinteita?
-
Oliko se jotenkin niin et tuo kipsi pidätti jotenkin ravinteita?
Kipsin pitäisi "sitoa" ravinteet tiukemmin maahiukkaseen, jolloin eroosion aiheuttamat ravinnehuuhtoutumat pitäisivät vähentyä. Itse asiassa kipsikäsittelyn pitäisi vähentää merkittävästi myös itse eroosiota. Käsittelyn jälkeistä kevytmuokkausta suositellaan, en tiedä, miksi. Aitosuorakylvöä ei suositella multaamattoman kipsin päälle. Tiedän tapauksia, että näinkin on tehty. Vielä ei ole tullut sorruttua valkoisen ongelmajätevuoren jatkosijoitukseen. Lähes kaikki pellot toki kävisivät ongelmajätevarastoksi.
-
Päävaikutus on kai Ca /Mg tasapainon korjaus. Jos on korkea Mg pitoisuus suhteessa Ca mururakenne on maassa huonompi. Tälläseudulla yleensä pelloissa on pulaa magnesiumista ja myös kaliumluvut ovat alhaisia.
Tuosta ei näissä hypetyksissä ollenkaan puhuta, että tällaiset pellot kipsi pilaa. >:(
Mitenkä mahtais kipsi sopia HeS lohkolle: Ph 7,7 Ca 7000 P 20, K 160, Mg 290 S 12?
-
Oliko se jotenkin niin et tuo kipsi pidätti jotenkin ravinteita?
Kipsin pitäisi "sitoa" ravinteet tiukemmin maahiukkaseen, jolloin eroosion aiheuttamat ravinnehuuhtoutumat pitäisivät vähentyä. Itse asiassa kipsikäsittelyn pitäisi vähentää merkittävästi myös itse eroosiota. Käsittelyn jälkeistä kevytmuokkausta suositellaan, en tiedä, miksi. Aitosuorakylvöä ei suositella multaamattoman kipsin päälle. Tiedän tapauksia, että näinkin on tehty. Vielä ei ole tullut sorruttua valkoisen ongelmajätevuoren jatkosijoitukseen. Lähes kaikki pellot toki kävisivät ongelmajätevarastoksi.
Kevytmuokkausta suositellaan siksi että pintamaan suolapitoisuus nousee hetkellisesti kipsin levityksen jälkeen mikä voi häiritä itämistä kylvettäessä heti levityksen jälkeen.
-
Päävaikutus on kai Ca /Mg tasapainon korjaus. Jos on korkea Mg pitoisuus suhteessa Ca mururakenne on maassa huonompi. Tälläseudulla yleensä pelloissa on pulaa magnesiumista ja myös kaliumluvut ovat alhaisia.
Tuosta ei näissä hypetyksissä ollenkaan puhuta, että tällaiset pellot kipsi pilaa. >:(
Mitenkä mahtais kipsi sopia HeS lohkolle: Ph 7,7 Ca 7000 P 20, K 160, Mg 290 S 12?
Eri paneeleissa olevat itämeri-ihmiset ovat hyvä esimerkki siitä, että asiaa ei tunneta, mutta tunnetaan meininki, fiilispohja ja imagokysymykset. Tuo on hyvä esimerkki epäasiallisesta Ca/Mg suhteesta. Varsinkin vanhoilla ja varmaan nykyisilläkin juurikasmailla, kalkki on tehnyt tehtävänsä.
Miten tuotakin sitten korjaa? Ei ainakaan kipsillä. Yksi vaihtoehto on dumpata orgaanista ainesta tai vaikka ihan hiiltä (muodin mukaisesti), jotta saataisiin tilaa magnesiumille. Tai sitten ajaa rikkiä, jotta pH laskee ja sitä kautta saataisiin lisää pelivaraa.
Puoliksi elossa olevan orgaanisen aineen dumppaamisesta vain osa jää reaktiopintana maahan ja ajan kuluessa iso osa tästä sekunda-hiilestä kaasuuntuu ilmoille. Joten hiilitasapainoa joudutaan ylläpitämään nurmikiertoa hyväksi käyttäen. Ja mikäs siinä käyttäessä. Puhtaalla mustalla hiilellä saadaan kestävä reaktiopinta, jotta kationinvaihtokapasiteettia saadaan nostettua kestävämmin.
Se on kauheeta, jos kalsiumia täynnä olevaan maahan aletaan lisäämään lisää kalsiumia kipsin muodossa. Ja on selvää, että tämä kasvukunnon heikkeneminen halutaan unohtaa tai sitä ei haluta ottaa esille. Halutaan vain parantaa savimaan rakennetta sokeasti, jotta fosforia ei pääsisi karkaamaan eroosion vaikutuksesta. Sitten päädytään tilanteeseen, jossa imago ratkaisee. Sitten on se yksi, jolla on kipsiä paljon jätteenä, eiku myytävänä.
-
Päävaikutus on kai Ca /Mg tasapainon korjaus. Jos on korkea Mg pitoisuus suhteessa Ca mururakenne on maassa huonompi. Tälläseudulla yleensä pelloissa on pulaa magnesiumista ja myös kaliumluvut ovat alhaisia.
Tuosta ei näissä hypetyksissä ollenkaan puhuta, että tällaiset pellot kipsi pilaa. >:(
Mitenkä mahtais kipsi sopia HeS lohkolle: Ph 7,7 Ca 7000 P 20, K 160, Mg 290 S 12?
Aikas korkeaksi on pH päässyt... ;D . Kirjallisuuden perusteella tuollaisen maan pitäisi olla todella eroosioherkkää, kun on noin korkea Ca/Mg-suhde. Oletko havainnut erityistä eroosioherkkyyttä?
-
Aikas korkeaksi on pH päässyt... ;D . Kirjallisuuden perusteella tuollaisen maan pitäisi olla todella eroosioherkkää, kun on noin korkea Ca/Mg-suhde. Oletko havainnut erityistä eroosioherkkyyttä?
En tiedä vielä. ;) Eikös korkean Mg pitäisi heikentää mururakennetta ja lisätä eroosiota. Korkea Ca sitten taas vaikeuttaa muiden ravinteiden saantia. Rm tuossa multavuus.
-
Päävaikutus on kai Ca /Mg tasapainon korjaus. Jos on korkea Mg pitoisuus suhteessa Ca mururakenne on maassa huonompi. Tälläseudulla yleensä pelloissa on pulaa magnesiumista ja myös kaliumluvut ovat alhaisia.
Tuosta ei näissä hypetyksissä ollenkaan puhuta, että tällaiset pellot kipsi pilaa. >:(
Mitenkä mahtais kipsi sopia HeS lohkolle: Ph 7,7 Ca 7000 P 20, K 160, Mg 290 S 12?
Mihin olette hukanneet fosforit, meillä on tuosa ongelmapellossa fosforit siinä 90-100 seutuvilla, muut arvot samaa luokkaa esimerkin kanssa.
-SS-
-
Aikas korkeaksi on pH päässyt... ;D . Kirjallisuuden perusteella tuollaisen maan pitäisi olla todella eroosioherkkää, kun on noin korkea Ca/Mg-suhde. Oletko havainnut erityistä eroosioherkkyyttä?
En tiedä vielä. ;) Eikös korkean Mg pitäisi heikentää mururakennetta ja lisätä eroosiota. Korkea Ca sitten taas vaikeuttaa muiden ravinteiden saantia. Rm tuossa multavuus.
Joo, näin se menee.
-
Aikas korkeaksi on pH päässyt... ;D . Kirjallisuuden perusteella tuollaisen maan pitäisi olla todella eroosioherkkää, kun on noin korkea Ca/Mg-suhde. Oletko havainnut erityistä eroosioherkkyyttä?
En tiedä vielä. ;) Eikös korkean Mg pitäisi heikentää mururakennetta ja lisätä eroosiota. Korkea Ca sitten taas vaikeuttaa muiden ravinteiden saantia. Rm tuossa multavuus.
Joo, näin se menee.
Niin tai korkea kalsiumpitoisuus vie muilta kationeilta reaktiopaikkoja, jolloin mm. Mg, K ja Na kationit eivät varastoidu maahan, vaan liukenevat helposti. Silloin magnesiumia ja kaliumia pitäisi lannoittaa tasaisesti koko kasvukauden ajan, kun niitä ei ole tarpeeksi varastoituneena maahan kasville käyttökelpoisessa muodossa.
Joku maaperäionisti voisi joskus avata hiukan tuota maaperäkemiaa, jotta asioilla olisi jotain järkevää johdonmukaisuutta. Niin moni asia nykyään perustuu mainosteksteihin.
-
Sitten vielä nuo varasto- tai reservi viljavuudet. Mullakin kun on analysoitu reservikaliumeja ne ovat kuitenkin ihan hyviä, vaikka viljavuskaliumit ovatkin alhaisia. Nurmirehuissa ja juurikkaassa kaliumpitoisuudet ovat myös olleet kalilannoituksen kanssa aika korkeita. Noista on kuitenkin saatavana kovin vähän tietoa. Viimevuosina olen väkilannoitteissa antanut vain typpeä. Lisäksi tulee sitten naudan lantaa, jonka ravinteet ovat pääasiassa kaliumia.
-
Sitten vielä nuo varasto- tai reservi viljavuudet. Mullakin kun on analysoitu reservikaliumeja ne ovat kuitenkin ihan hyviä, vaikka viljavuskaliumit ovatkin alhaisia. Nurmirehuissa ja juurikkaassa kaliumpitoisuudet ovat myös olleet kalilannoituksen kanssa aika korkeita. Noista on kuitenkin saatavana kovin vähän tietoa. Viimevuosina olen väkilannoitteissa antanut vain typpeä. Lisäksi tulee sitten naudan lantaa, jonka ravinteet ovat pääasiassa kaliumia.
Kaliumin saatavuus kasveille ei aina korreloi viljavuusanalyysin kanssa. Osa savimineraaleista luovuttaa kaliumia, vaikkei se K viljavuusuutolla näykään. MeilläpäinTM taas kaliumluvut ovat alhaisia ja puutosoireet selvästi näkyviä. Biotiittilisäys ei juuri näy viljavuusluvuissa, mutta kasvustoissa sitäkin paremmin.
Kipsi soveltuu lähinnä tuon Ca/Mg -suhteen oikaisuun korkean pH:n tilanteissa, vesiensuojeluvaikutus on aika lyhytikäinen kuitenkin, vaikka se Ca olisikin alhainen.
-
Sitten vielä nuo varasto- tai reservi viljavuudet. Mullakin kun on analysoitu reservikaliumeja ne ovat kuitenkin ihan hyviä, vaikka viljavuskaliumit ovatkin alhaisia. Nurmirehuissa ja juurikkaassa kaliumpitoisuudet ovat myös olleet kalilannoituksen kanssa aika korkeita. Noista on kuitenkin saatavana kovin vähän tietoa. Viimevuosina olen väkilannoitteissa antanut vain typpeä. Lisäksi tulee sitten naudan lantaa, jonka ravinteet ovat pääasiassa kaliumia.
Kaliumin saatavuus kasveille ei aina korreloi viljavuusanalyysin kanssa. Osa savimineraaleista luovuttaa kaliumia, vaikkei se K viljavuusuutolla näykään. MeilläpäinTM taas kaliumluvut ovat alhaisia ja puutosoireet selvästi näkyviä. Biotiittilisäys ei juuri näy viljavuusluvuissa, mutta kasvustoissa sitäkin paremmin.
Kipsi soveltuu lähinnä tuon Ca/Mg -suhteen oikaisuun korkean pH:n tilanteissa, vesiensuojeluvaikutus on aika lyhytikäinen kuitenkin, vaikka se Ca olisikin alhainen.
Miten tämä kipsihypetys nähdään TeilläpäinTM tai puolueessaTM? Siksi -tai-, koska oletan, että tästä on ristiriitaisia näkemyksiä.
-
Miten tämä kipsihypetys nähdään TeilläpäinTM tai puolueessaTM? Siksi -tai-, koska oletan, että tästä on ristiriitaisia näkemyksiä.
Täällä Perämeren pohjukassa en tiedä kenenkään kipsiä tilanneen. Savikoita ei juuri ole ja hapan sulfaattisavi pohjalla pitää huolen että myös karbonaatti eli kalkkikivijauhe sopii siihen Ca-tarpeeseen oikein hyvin.
Foorumin kiintiövihreänä oletan, että kysyt ...Vihreiden tuoreessa (2022) maatalouspoliittisessa ohjelmassa lukee : "uusien valumien estämisen pitää olla tehokasta, jolloin kaikki keinot kuten kosteikot, laskeutumisaltaat vesistöihin johtavien laskuojien päässä, turvemaiden jatkuva kasvipeitteisyys tai poikkeustapauksissa kipsikäsittelyt kyntämisen yhteydessä rannikkoalueiden savikoilla on otettava käyttöön". Koetin hakea ja jossain kohtaa vesiensuojeluohjelmassa(2011) ja luonnonsuojeluohjelmassa (2018) on sana kipsi mainittuna, mutta en kaivanut niitä enää esille. Eli 30-sivuisessa ohjelmassa ei kovin suurella painolla?
-
Miten tämä kipsihypetys nähdään TeilläpäinTM tai puolueessaTM? Siksi -tai-, koska oletan, että tästä on ristiriitaisia näkemyksiä.
Täällä Perämeren pohjukassa en tiedä kenenkään kipsiä tilanneen. Savikoita ei juuri ole ja hapan sulfaattisavi pohjalla pitää huolen että myös karbonaatti eli kalkkikivijauhe sopii siihen Ca-tarpeeseen oikein hyvin.
Foorumin kiintiövihreänä oletan, että kysyt ...Vihreiden tuoreessa (2022) maatalouspoliittisessa ohjelmassa lukee : "uusien valumien estämisen pitää olla tehokasta, jolloin kaikki keinot kuten kosteikot, laskeutumisaltaat vesistöihin johtavien laskuojien päässä, turvemaiden jatkuva kasvipeitteisyys tai poikkeustapauksissa kipsikäsittelyt kyntämisen yhteydessä rannikkoalueiden savikoilla on otettava käyttöön". Koetin hakea ja jossain kohtaa vesiensuojeluohjelmassa(2011) ja luonnonsuojeluohjelmassa (2018) on sana kipsi mainittuna, mutta en kaivanut niitä enää esille. Eli 30-sivuisessa ohjelmassa ei kovin suurella painolla?
Yllättävän maltillinen on tuo vihreiden suhtautuminen. Voisi jopa väittää, että suhtautuminen on hiukan todenmukaista.
Mutta mistä johtuu tämä mielentön hypetys. Onko jaralla niin kova mahti, että se on saanut puolijulkisuudella vedettyä mukaan kaikenlaisia hiihtäjiä. Maaseutuliitteessä elyn ihminen jopa ihmetteli vähätellen joitain joenvarsikyliä Varsinais-Suomessa, joiden viljelijät eivät haluneet ottaa kipsiä pelloilleen, vaikka ilmaiseksi olisi saatu. Moommalaan kipsi kelpaa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8d2fda4e-ee9a-4343-b7ac-66bdf12eac2d
Täytyy kyllä ihailla jaran lobbausvoimaa. Jara ei tee bisnestä kipsillä (sanottiin), mutta lastaus ja seulontakuluihin hanke työntää rahaa 10 euroa tonni. Jos minulla olisi ongelma-ainetta takapihalla ja sitä tulee vain lisää, voisin mielellään luopua siitä 10 euroa per tonni hinnalla.
-
Jos sairaus on vakava, uskotellaan mieluiten, että kuumeenalennuslääke auttaa.
-
Puhdistaa valumia, lannoitusvaikutusta, pienentää jaran jäteongelmaa, viljelijän imago paranee, ei haittavaikutuksia ja eu maksaa.
-
Kai tuosta kipsistä nyt joillekin maatyypeille on hyötyä? Ja teidän jutuista päättelen että jos Calsium-Magnesium-suhde on väärä, voi silloin kipsistä olla jopa enemmän haittaa?
Ja kun olen noita kipsivalistusaineistoja lueskellut, ei niissä tuota Ca-Mg ongelmaa tuoda esiin. Pelkkiä positiivisia, seikkoja vain.
No tavallista kalsiittikalkkia olen tilannut nyt pH:n nostoon.
Nordkalkin laskuri tuota kalsiittia suositteli, pH noilla kalkituslohkoilla 6,0-6,2.
-
Jos maassa on magnesiumia paljon suhteessa kalsiumiin on kipsistä paljonkin hyötyä. On mielestäni kuitenkin edesvastuutonta väittää, että kipsi sopisi kaikkiin peltoihin. Pitäisi katsoa myös viljavuusanalyysiä.
Jostain syystä kipsikäsittelyn soveltuvuuskartoissa on mun kotilohko, jossa jäykimmät savet merkitty sopimattomaksi. Siinä on myös happaman pohjamaan alueita ja siihen on viimevuosituhannella haettu happaman pohjamaan kalkitustukea. Mahtaakohan tuollainen kummitella edelleen ympäristöväen tiedostoissa. ::)
-
Kukas se tällä palstalla oli, kun jossain aiemmassa keskustelussa kehui maan pH:n laskeneen heti kipsikäsittelyn jälkeen...?
-
Kipsihän sopii hyvällä pH:lla oleviin savimaihin, joissa magnesium hiipii luonnollisesti ylöspäin. Mutta jos kationitasapaino on kunnossa, reipas kalsiumin lisäys kipsin mukana aiheuttaa tasapainoon vinoutumaan. Myönnettäköön, että savimaalla kalsiumongelma korjaantuu vähitellen, joten suurta haittaa kipsistä tuskin on. Pellot tarvitsevat kuitenkin ylläpitokalkitusta, joten se pitää myös ottaa huomioon.
Mutta jos sitä laitetaan maahan, jossa on magnesiumia jo valmiiksi vähän, siitä voi tulla ongelma. Varsinkin, jos pelto on kalkittu ja kalsiumia on paljon ja orgaanista ainesta on vähän.
Nythän asia kerrotaan niin, että kipsin lisääminen peltoon vähentää itämeren fosforikuormitusta. Viljelijöille pitäisi kuitenkin kertoa, mitä kipsin lisäys maahan aiheuttaa. Ainakin jonkinlaiset perusteet ja sitten selittää ne hyödyt ja haitat.
-
Viime kesänä hain ja sain tuota kipsitukea.No täälläkin usein haukutun proagrian asiantuntijan kanssa katsottiin lohkot eli lohkotiedot syötettiin tämän kipsihankkeen teettämään tietokoneohjelmaan. Tulos oli se että ei oikein hyvin soveltuisi meikälaisen maille.Savikoita vähän ja niissäkin tuo kalsiumin ja magnesiumin suhde oli kiikun kaakun rajamailla.Todettiin että antaa olla eli en ottanut tuota levitettäväksi. Jonkin verran noita kasoja syksyllä näkyi,naapuri taisi ottaa parisataa tonnia.
Viime viikolla levitettiin oikeaa kalkkia muutamalle palalle.
-
Jos maassa on magnesiumia paljon suhteessa kalsiumiin on kipsistä paljonkin hyötyä. On mielestäni kuitenkin edesvastuutonta väittää, että kipsi sopisi kaikkiin peltoihin. Pitäisi katsoa myös viljavuusanalyysiä.
Jostain syystä kipsikäsittelyn soveltuvuuskartoissa on mun kotilohko, jossa jäykimmät savet merkitty sopimattomaksi. Siinä on myös happaman pohjamaan alueita ja siihen on viimevuosituhannella haettu happaman pohjamaan kalkitustukea. Mahtaakohan tuollainen kummitella edelleen ympäristöväen tiedostoissa. ::)
Tämä ainoastaan sillä oletuksella et ph on jo pitkän matkaa yli 7. Mikäli ph on alle tuon niin kalsiittikalkki on parempi vaihtoehto.
-
Koronakotteeseen verrattava kusetus sillä erolla, että tämä on tieteellisesti todettu auttavan edes joissain olosuhteissa.
Mutta kun ilman saa niin pitäähän sitä nyt ottaa :o
-
Kukas se tällä palstalla oli, kun jossain aiemmassa keskustelussa kehui maan pH:n laskeneen heti kipsikäsittelyn jälkeen...?
Mulla oli vastaavaa kokemusta. PH ei laskenut heti kipsikäsittelyn jälkeen, mutta heti viljavuusanalyysin jälkeen kyllä.
-
Itse fosforin karkaamisongelmahan liittyy yleensä eroosioon. Nyt eroosion seurauksia yritetään lieventää sitomalla fosforia mm. kipsin kalsiumiin ja muihin alkuaineisiin. Ja jos mietitään, että eroosio ei katso, onko fosfori missä muodossa maaperässä, eikö mielummin pitäisi keskittyä eroosion estämiseen tai sen torjuntaan. Suojakaistat tai viherkaistat eivät estä eroosiota, muuta kuin siitä kohdasta, missä kaistat sijaitsevat. Pitäisikö siirtyä systeemiin, jossa valumavesiä ei päästetä vapaasti valumaan, vaan ne johdetaan maan sisään tai altaaseen tai laajaan imeytyspintaan, kuten metsään?
-
Itse fosforin karkaamisongelmahan liittyy yleensä eroosioon. .... Pitäisikö siirtyä systeemiin, jossa valumavesiä ei päästetä vapaasti valumaan, vaan ne johdetaan maan sisään tai altaaseen tai laajaan imeytyspintaan, kuten metsään?
Eli pelto pitää saada kuntoon, että vesi imeytyy siihen peltoon eikä lähde liikkeelle... Nurmea, aluskasveja, kevyet koneet, hyvät renkaat, kasvipeitteisyyttä jne. Ihan perusteita.
-
Itse fosforin karkaamisongelmahan liittyy yleensä eroosioon. .... Pitäisikö siirtyä systeemiin, jossa valumavesiä ei päästetä vapaasti valumaan, vaan ne johdetaan maan sisään tai altaaseen tai laajaan imeytyspintaan, kuten metsään?
Eli pelto pitää saada kuntoon, että vesi imeytyy siihen peltoon eikä lähde liikkeelle... Nurmea, aluskasveja, kevyet koneet, hyvät renkaat, kasvipeitteisyyttä jne. Ihan perusteita.
Ei sovi tuollainen ajattelu eturivin tinttareille ;D
Kasvipeite on ihan hyvä ja helppo aloittaa tuo. Ei maksa mitään tai no koneita voi joutua vähän päivittämään mut suorakylvökoneitakin alkaa saamaan jo kohtuu hinnalla. Ei nyt ehkä 20ha tilan taloudelle sopivia mut jos on yli 50ha niin silloin. Siitä voi sitten lisätä kerääjäkasvien käyttöä ja jättää osan nurmelle siitä sitten.
Tuleva tukikausi mahdollistaisi tavisviljelijälle tukien muodossa hyvän mahdollisuuden alkaa laittamaan peltoja kuntoon. Korkea lannoitehintakin puoltaa tätä, mut eipä näin taida tapahtua..
-
Itse fosforin karkaamisongelmahan liittyy yleensä eroosioon. .... Pitäisikö siirtyä systeemiin, jossa valumavesiä ei päästetä vapaasti valumaan, vaan ne johdetaan maan sisään tai altaaseen tai laajaan imeytyspintaan, kuten metsään?
Eli pelto pitää saada kuntoon, että vesi imeytyy siihen peltoon eikä lähde liikkeelle... Nurmea, aluskasveja, kevyet koneet, hyvät renkaat, kasvipeitteisyyttä jne. Ihan perusteita.
Jos valumavesiä halutaan vähentää noiin eikö kyntö ole siihen tehokas menetelmä? Kyntövakojen välit ja kuohkeutettu kyntökerros lisäävät vesitilavuutta ja antavat aikaa sadevsille imeytyä maaperään.
-
Nythän hiilikin on otettu näyteikkunaan kipsin levityksessä.
No mutta kuitenkin. Pahiten kuormittavat pellot ovat yleensä niitä, joissa toimenpiteet eroosion estämiseksi maksaisivat rahaa kaikista eniten. Esim. rinnepellot ja tulvapellot. Pelkällä suojavyöhykkeellä ei saada estettyä virtaavaa vettä varsinkaan sulamisaikaan, jolloin imeytyminenkin on heikompaa. Kyllähän kaikenlaisia altaita ja penkereitä saisi tehtyä, mutta joskus siellä pellon päässä on se iso viemäri ja peli on menetetty.
-
Eroosion hallinta nurmilla ja varsinkin typensitojakasveilla vaatii vuoden ympäri vihannan ilmaston. Routaisen maan talvitulvissa lähtee pakkasen kuihduttaman kasvuston liukoinen ravinne veden mukana.
Siksi suojavyöhykkeiltä korjataan kasvusto pois, mutta samalla heikennetään kasvien juurakko muutamassa vuodessa lähes olemattomaksi, koska korjuulla pumpataan maasta ravinteita ja myös multavuutta pois.
-SS-
-
Eroosion hallinta nurmilla ja varsinkin typensitojakasveilla vaatii vuoden ympäri vihannan ilmaston. Routaisen maan talvitulvissa lähtee pakkasen kuihduttaman kasvuston liukoinen ravinne veden mukana.
Siksi suojavyöhykkeiltä korjataan kasvusto pois, mutta samalla heikennetään kasvien juurakko muutamassa vuodessa lähes olemattomaksi, koska korjuulla pumpataan maasta ravinteita ja myös multavuutta pois.
-SS-
Ravinteiden rinnepellon korjaamaton kasvimassa onkin helposti liukoista, tai ainakin orgaanista fosforia. Idea tosin lienee, että nurmi on puhkonut sitä tintattua savikkoa läpäisevämmäksi, mikä kyllä ajan myötä tapahtuukin.
Mutta tuo muutamassa vuodessa hengettömäksi köyhtyminen on kyllä yara-propagandaa, anteeksi vain. Ainakin palkokasvipitoisilla nurmilla. Fosfori riittää helposti muutamaksi vuosikymmeneksi, saviseuduilla en oikein usko kaliuminkaan ehtymiseen, kun täällä punaisten kalileimojen pohjoisessakin ainakin 5-6 vuotta menee varsin asiallisella kasvulla. Ja liukoisten ravinteiden ehtyessä apila laittaa syvään juuristoon pikkuisen lisäenergiaa.
-
Itse fosforin karkaamisongelmahan liittyy yleensä eroosioon. .... Pitäisikö siirtyä systeemiin, jossa valumavesiä ei päästetä vapaasti valumaan, vaan ne johdetaan maan sisään tai altaaseen tai laajaan imeytyspintaan, kuten metsään?
Eli pelto pitää saada kuntoon, että vesi imeytyy siihen peltoon eikä lähde liikkeelle... Nurmea, aluskasveja, kevyet koneet, hyvät renkaat, kasvipeitteisyyttä jne. Ihan perusteita.
Jos valumavesiä halutaan vähentää noiin eikö kyntö ole siihen tehokas menetelmä? Kyntövakojen välit ja kuohkeutettu kyntökerros lisäävät vesitilavuutta ja antavat aikaa sadevsille imeytyä maaperään.
Kyllähän kyntö tavallaan toimii sulalla kelillä valumavesien vähentäjänä, mutta sitten on pidettävä huoli siitä, ettei tule vakoa siihen kohtaan, mistä vesi virtaa, muuten tulee oja ja syvä. Kaiken kaikkiaan nurmikasvusto ja peittävä sellainen lienee kuitenkin paras vähentämään eroosiota.
-
Eroosion hallinta nurmilla ja varsinkin typensitojakasveilla vaatii vuoden ympäri vihannan ilmaston. Routaisen maan talvitulvissa lähtee pakkasen kuihduttaman kasvuston liukoinen ravinne veden mukana.
Siksi suojavyöhykkeiltä korjataan kasvusto pois, mutta samalla heikennetään kasvien juurakko muutamassa vuodessa lähes olemattomaksi, koska korjuulla pumpataan maasta ravinteita ja myös multavuutta pois.
-SS-
Ravinteiden rinnepellon korjaamaton kasvimassa onkin helposti liukoista, tai ainakin orgaanista fosforia. Idea tosin lienee, että nurmi on puhkonut sitä tintattua savikkoa läpäisevämmäksi, mikä kyllä ajan myötä tapahtuukin.
Mutta tuo muutamassa vuodessa hengettömäksi köyhtyminen on kyllä yara-propagandaa, anteeksi vain. Ainakin palkokasvipitoisilla nurmilla. Fosfori riittää helposti muutamaksi vuosikymmeneksi, saviseuduilla en oikein usko kaliuminkaan ehtymiseen, kun täällä punaisten kalileimojen pohjoisessakin ainakin 5-6 vuotta menee varsin asiallisella kasvulla. Ja liukoisten ravinteiden ehtyessä apila laittaa syvään juuristoon pikkuisen lisäenergiaa.
Mulla oli muutamassa paikassa kymmenisen vuotta suojavyöhyke sopimus, kyllä niissä alkoi jäykimmissä jokitöyryissä heinän kasvu olla aika olematonta juurikin tuossa suurinpiirtein 5 vuoden jälkeen. Multavat paikat kasvoi lähes samalla tavalla loppuun asti. Apilaa noisssa ei ollut, toki sinne sitä alkoi luonnostaan tulla loppuaikoina.
-
Eroosion hallinta nurmilla ja varsinkin typensitojakasveilla vaatii vuoden ympäri vihannan ilmaston. Routaisen maan talvitulvissa lähtee pakkasen kuihduttaman kasvuston liukoinen ravinne veden mukana.
Siksi suojavyöhykkeiltä korjataan kasvusto pois, mutta samalla heikennetään kasvien juurakko muutamassa vuodessa lähes olemattomaksi, koska korjuulla pumpataan maasta ravinteita ja myös multavuutta pois.
-SS-
Ravinteiden rinnepellon korjaamaton kasvimassa onkin helposti liukoista, tai ainakin orgaanista fosforia. Idea tosin lienee, että nurmi on puhkonut sitä tintattua savikkoa läpäisevämmäksi, mikä kyllä ajan myötä tapahtuukin.
Mutta tuo muutamassa vuodessa hengettömäksi köyhtyminen on kyllä yara-propagandaa, anteeksi vain. Ainakin palkokasvipitoisilla nurmilla. Fosfori riittää helposti muutamaksi vuosikymmeneksi, saviseuduilla en oikein usko kaliuminkaan ehtymiseen, kun täällä punaisten kalileimojen pohjoisessakin ainakin 5-6 vuotta menee varsin asiallisella kasvulla. Ja liukoisten ravinteiden ehtyessä apila laittaa syvään juuristoon pikkuisen lisäenergiaa.
Mulla oli muutamassa paikassa kymmenisen vuotta suojavyöhyke sopimus, kyllä niissä alkoi jäykimmissä jokitöyryissä heinän kasvu olla aika olematonta juurikin tuossa suurinpiirtein 5 vuoden jälkeen. Multavat paikat kasvoi lähes samalla tavalla loppuun asti. Apilaa noisssa ei ollut, toki sinne sitä alkoi luonnostaan tulla loppuaikoina.
Hankalassa savessa saattaa olla myös se, että maanviljelyn seurauksena multavuus on vähentynyt ja maan rakenne on aikojen saatossa huonontunut. Kasvin juurilla ei ole yksinkertaisesti tilaa kasvaa ravinteiden ääreen ja fosforin ja typen saanti huonontuu. Maanäytteessähän tällaista ongelmaa ei ole. Vaikka kvk ja pH olisivatkin kunnossa, hajoitettava orgaaninen aines aiheuttaa väkisinkin elämää maahaan, joten biologinen kuohkeutus vaikuttaa koko ajan. Hyvä esimerkki on ihan vaan kyntöjankko, jota ei kasvien juuret läpäise ihan helposti. Jankon kun rikkoo, alkaa hyödyt näkymään, jos muut kasvutekijät ovat kunnossa.
-
Eroosion hallinta nurmilla ja varsinkin typensitojakasveilla vaatii vuoden ympäri vihannan ilmaston. Routaisen maan talvitulvissa lähtee pakkasen kuihduttaman kasvuston liukoinen ravinne veden mukana.
Siksi suojavyöhykkeiltä korjataan kasvusto pois, mutta samalla heikennetään kasvien juurakko muutamassa vuodessa lähes olemattomaksi, koska korjuulla pumpataan maasta ravinteita ja myös multavuutta pois.
-SS-
Myös nurmella pääosa kasvustosta on maan alla. Niiton jälkeen osa juuristosta kuolee, eli se muuttuu eloperäiseksi ainekseksi. Kasvin kasvaessa juuristo kasvaa uudelleen. Typpilannoitus edistää juuriston ja maanpäällisen osan kasvua.
-
Kertokaas yks juttu tosta kipsistä, miksi se pitää mullasta heti levittämisen jälkeen, mihin se kehoitus perustuu?
Ei tarvi mullata.
Samaa mieltä melkein kaimani kanssa. Rakennekalkki kyllä pitää mullta heti koska siinä oleva sammutettu kalkki reagoi nopeasti.
-
Eroosion hallinta nurmilla ja varsinkin typensitojakasveilla vaatii vuoden ympäri vihannan ilmaston. Routaisen maan talvitulvissa lähtee pakkasen kuihduttaman kasvuston liukoinen ravinne veden mukana.
Siksi suojavyöhykkeiltä korjataan kasvusto pois, mutta samalla heikennetään kasvien juurakko muutamassa vuodessa lähes olemattomaksi, koska korjuulla pumpataan maasta ravinteita ja myös multavuutta pois.
-SS-
Ravinteiden rinnepellon korjaamaton kasvimassa onkin helposti liukoista, tai ainakin orgaanista fosforia. Idea tosin lienee, että nurmi on puhkonut sitä tintattua savikkoa läpäisevämmäksi, mikä kyllä ajan myötä tapahtuukin.
Mutta tuo muutamassa vuodessa hengettömäksi köyhtyminen on kyllä yara-propagandaa, anteeksi vain. Ainakin palkokasvipitoisilla nurmilla. Fosfori riittää helposti muutamaksi vuosikymmeneksi, saviseuduilla en oikein usko kaliuminkaan ehtymiseen, kun täällä punaisten kalileimojen pohjoisessakin ainakin 5-6 vuotta menee varsin asiallisella kasvulla. Ja liukoisten ravinteiden ehtyessä apila laittaa syvään juuristoon pikkuisen lisäenergiaa.
Mulla oli muutamassa paikassa kymmenisen vuotta suojavyöhyke sopimus, kyllä niissä alkoi jäykimmissä jokitöyryissä heinän kasvu olla aika olematonta juurikin tuossa suurinpiirtein 5 vuoden jälkeen. Multavat paikat kasvoi lähes samalla tavalla loppuun asti. Apilaa noisssa ei ollut, toki sinne sitä alkoi luonnostaan tulla loppuaikoina.
Tähän vielä joku aika sitten tekemäni graafi aikanaan Hämeen tutkimusasemalla tehdyistä "ravinteiden säästötapakokeista", jossa surkean viljavuusluvun pelloilla apilan satotasoon ei vuotuislannoituksella ollut 15 vuoden seurantajaksolla juurikaan vaikutusta..