Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Nyt hiiltä säilömään.  (Luettu 7709 kertaa)

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8681
  • Don't dream your life, live your dreams.
Nyt hiiltä säilömään.
Kaikki ”eemelit”  heti ilmastotalkoisiin.   ;D

https://archive.ph/y9b4d   

"Maaperän orgaanisen hiilen lisääntymisen sanotaan olevan tärkeää ns. ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n tutkimuksen mukaan maaperän hiilen määrä vaihtelee tuotannon mukaan ja maatalousmaan hiilivarasto on suurin maitotiloilla.

Koska maaperässä on enemmän hiiltä kuin kasvillisuudessa ja ilmakehässä yhteensä, erilaiset maan hiilivarastoa lisäävät viljelytoimenpiteet voivat toimia tehokkaana hiilinieluna ja vähentää hiilidioksidin määrää ilmassa.

SLU:n tutkimus osoittaa, että maatalousmaan hiilivarastoissa on suuria eroja riippuen siitä, mitä maatilat tuottavat. Maidontuotantoa, karjankasvatusta, viljanviljelyä ja sikataloutta harjoittavilta tiloilta otettujen maanäytteiden perusteella voidaan todeta, että hiilipitoisuus kasvaa keskimäärin kaikilla tilatyypeillä, mutta suurin on maitotiloilla.

- Nousu oli merkittävä viimeisen kymmenen vuoden aikana, sanoi SLU:n tutkija Katharina Meurer Uddevalla-konferenssissa tammikuussa pidetyssä puheessa.

Selvityksen mukaan ennen kaikkea kasvinviljely tarkoittaa sitä, että märehtijä tiloilla on suurempi hiilivarasto. Todetaan myös, että maan maaperän hiilivarat ovat suurimmat Etelä- ja Länsi-Götanmaalla, missä on myös eniten märehtijöitä.

Toinen johtopäätös käsittelee ruotsalaisen maidontuotannon ilmastovaikutuksia, jossa voidaan nähdä, että päästöt maitokiloa kohden pienenevät, jos hiilimuutokset otettaisiin huomioon arvioidulla kymmenen vuoden ajanjaksolla.

Tämän päivän maidon päästöjen laskentajärjestelmä ei ota huomioon maaperän hiilen muutoksia ajan mittaan, uskotaan. Jos huomioidaan ajanjakson aikana varastoitunut maaperän hiili, ilmastojalanjälki pieneni 17 prosenttia, Katharina Meurer toteaa."

Viimeksi muokattu: 09.02.23 - klo:19:49 kirjoittanut de Citonni

On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

jeep

  • Vieras

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12039
Vs: Nyt hiiltä säilömään.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Nyt hiiltä säilömään.
hitto,   täälläpäin just meijeri tyrkyttää jotain kurssia moiseen.   mut en tunne yhtään eemeliä, - täällä.

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8681
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: Nyt hiiltä säilömään.
Et kai sinä mitään kurssia tarvitse, jatkat vaan vanhaan malliin.  Nyt kun on todettu että kotieläintilat etenkin lypsykarjatilat ovat hiilinielu.

Eemeleillä tarkoitin vapaan sanan ”eemeleitä”, jotka meuhkaavat teille ”tissinkoittajille”, että voisivat myös ryhtyä nielemään hiiltä samalla tavalla kuin Oksa.    ;D ;D
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Nyt hiiltä säilömään.
Olisi varmaa hyvä selventää muutamaa seikkaa. Maalajien tarkennus olisi hyvä kertoa. Korpeen raivattu heinäpelto sisältää varmasti hirveästi hiiltä. Kunnon suolle raivattuna, pelto sisältää vielä enemmän hiiltä. Kierto eläintiloilla on tietenkin parempi kuin kasvitiloilla, koska lanta laitetaan takaisin peltoon. Tilasta riippuen, hiiltä tulee lantaan, myös tilan ulkopuolelta. Vaikka osa karkaa esim. metaanina ilmoille (joka on se maatalouden kamalakaasu), hiiltä siirtyy lannan mukana maaperään. Tämä hiili on kuitenkin ilman humifioitumista ihan samaa homoa hiiltä, joka on mukana päivittäisessä maapallon hiilikierrossa.

Hiiltä ei voi sitoa tehokkaasti maaperään ilman suurempia virityksiä muuten kuin kaasuttamalla orgaaninen aines hapettomassa tilassa. Ja lopputulos sijoitettuna maahan. Luonnollinen sitoutuminen on marginaalista. Siksi hiilen sitominen on väärä sanonta. Siinä korkeintaan puskuroidaan hiiltä maaperään, joka viljelymenetelmistä riippuen karkaa ilmakehään pienen ajan sisällä. Onhan tämä vihreiden hössötys hauskaa katseltavaa ja kun herran jestas internet on täynnä jopa suomenkielisiä artikkeleita humuksen muodostuksesta ja humifioitumisprosessista.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Nyt hiiltä säilömään.
Olisi varmaa hyvä selventää muutamaa seikkaa. Maalajien tarkennus olisi hyvä kertoa. Korpeen raivattu heinäpelto sisältää varmasti hirveästi hiiltä. Kunnon suolle raivattuna, pelto sisältää vielä enemmän hiiltä. Kierto eläintiloilla on tietenkin parempi kuin kasvitiloilla, koska lanta laitetaan takaisin peltoon. Tilasta riippuen, hiiltä tulee lantaan, myös tilan ulkopuolelta. Vaikka osa karkaa esim. metaanina ilmoille (joka on se maatalouden kamalakaasu), hiiltä siirtyy lannan mukana maaperään. Tämä hiili on kuitenkin ilman humifioitumista ihan samaa homoa hiiltä, joka on mukana päivittäisessä maapallon hiilikierrossa.

Hiiltä ei voi sitoa tehokkaasti maaperään ilman suurempia virityksiä muuten kuin kaasuttamalla orgaaninen aines hapettomassa tilassa. Ja lopputulos sijoitettuna maahan. Luonnollinen sitoutuminen on marginaalista. Siksi hiilen sitominen on väärä sanonta. Siinä korkeintaan puskuroidaan hiiltä maaperään, joka viljelymenetelmistä riippuen karkaa ilmakehään pienen ajan sisällä. Onhan tämä vihreiden hössötys hauskaa katseltavaa ja kun herran jestas internet on täynnä jopa suomenkielisiä artikkeleita humuksen muodostuksesta ja humifioitumisprosessista.

Ei kannata kiistää tutkimuksia. Mutta voi lähteä purkamaan asiaa toiseltakin kantilta. Okei, nautakarjataloudessa hiilitasapaino on korkeammalla tasolla. Loputtomasti hiilipitoisuus ei voi kasvaa, se on alkeellisestikin mahdotonta. Mutta hiilitasapaino ei todennäköisesti ole ainakaan lihantuotannossa sentään kymmenkertainen pelkkään kasvinviljelyyn verrattuna, sillä joskus vielä 1980-luvulla oli semmoisia lukemia tiedossa, että naudanlihakiloon tarvitaan noin 10 rehuyksikköä, sianlihakiloon noin 5 ja kanalihakiloon noin 3,5 rehuyksikköä. Rehuyksiköt jossakin määrin voidaan syöttää myös suoraan ihmisravinnoksi, nurmirehua lukuun ottamatta. Naudanlihantuotannon tehokkuus kasvaisi väkirehuihin siirtymällä, mutta tällöin myös siirrytään käyttämään rehuja, jotka olisivat käyttökelpoisia myös ihmisten rehustuksessa.

Se, että 7 miljardin ihmisen ravinnontuotantoon varattaisiin laidun- ja peltoalaa useankymmenen miljardin nauta- ja muun eläinyksikön verran lisää aineenvaihduntamaan, lienee mahdoton ajatus, ja edellyttää koko luonnontilaisen maa-alan valjastamista tähän tarkoitukseen, eli "hiilen sidontaan" . Ehkä ei ole järkevää. Tällä hetkellä erittäin vähän lihaa ja eläintuotteita käyttäviä - tai täysin kasvisruokavaliolla eläviä ihmisiä -  maailmassa lienee melkoinen osa, esimerkiksi Afrikassa lihan keskikulutus on 11 kg/capita, Intiassa 6,5 kg, Kiinassa 45 kg. Amerikassa 124 kg/capita. Euroopassa 107 kg/capita

-SS-

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Nyt hiiltä säilömään.
hyin on toimina jo vuosikymmeniä.   mikä lie nuita juttuja muuttannu parin vuoten aikana?   joku uhvoko??

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Nyt hiiltä säilömään.
Avainsana on juurikin hiilitasapaino. Ja on muistettava, että peltomaan hiili on "dynaamisessa tasapainossa" eli uutta muodostuu ja vanhaa hajoaa koko ajan. Eri viljelykierroilla tämä tasapaino asettuu erilaiseen hiilen määrään: nurmiviljelyssä pellon hiilivarasto on suurempi kuin kasvinviljelyssä, eli tätä ilmakehään päästettyä hiiltä on hetkellisesti (niin kauan kuin viljelykierrossa on nurmia tai viljanviljelyssä aluskasveja ym.). Tämä vanha Brittein saarilta otettu seuranta selvittänee asiaa vähän lisää

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Nyt hiiltä säilömään.
Onkohan tuossa selvyyttä, perustuuko laskenta pelkkään kyntöön? Nykyään kun sitä suorakylvöäkin harrastetaan. Joskus tällaista tutkimusta oli ainakin kyntöön perustuvasta viljelystä.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Nyt hiiltä säilömään.
Onkohan tuossa selvyyttä, perustuuko laskenta pelkkään kyntöön? Nykyään kun sitä suorakylvöäkin harrastetaan. Joskus tällaista tutkimusta oli ainakin kyntöön perustuvasta viljelystä.
Tuo laittamani kuva oli analyysien, ei laskelmien perusteella. Se peltomaan hiilitasapaino riippuu aika monesta: pellon iästä  muokkauksesta, hiilisyötteestä, kasvilajista, pH:sta, lannoituksesta jne. Tuo Rothamstedin kuva on todennäköisesti kyntäen viljapeltoa muokaten. Suorakylvössä hiilen eli humuksen määrä asettunee 'napsun verran' korkeammalle.

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Nyt hiiltä säilömään.
Onkohan tuossa selvyyttä, perustuuko laskenta pelkkään kyntöön? Nykyään kun sitä suorakylvöäkin harrastetaan. Joskus tällaista tutkimusta oli ainakin kyntöön perustuvasta viljelystä.
Tuo laittamani kuva oli analyysien, ei laskelmien perusteella. Se peltomaan hiilitasapaino riippuu aika monesta: pellon iästä  muokkauksesta, hiilisyötteestä, kasvilajista, pH:sta, lannoituksesta jne. Tuo Rothamstedin kuva on todennäköisesti kyntäen viljapeltoa muokaten. Suorakylvössä hiilen eli humuksen määrä asettunee 'napsun verran' korkeammalle.

Tässä on mielenkiintoinen ristiriita. Britit ovat tutkineet ruokamullan häviämistä vuosikymmenet. Ts. hiilen kaasuuntumista ruokamultakerroksesta ilmojen teille. Humuksen pitäisi säilyä maaperässä satoja vuosia, mutta ruokamultatutkimuksien mukaan hiiltä on hävinnyt aika lailla. Ei ole linkkejä noihin tutkimuksiin, mutta muistaakseni se oli tuon tapaista.

Mutta voikohan olla myös niin, että humifioitumisprosessi voisi olla myös käänteinen, jossa humus alkaisi luonnollisten ilmiöiden vuoksi "rapautua" hiilikiertoon. Tai sitten prosessi on niin hidas, että humusta ei synny kuin marginaalisia määriä. Tämä taas puhuisi senkin puolesta, että hiiltä lisättäisiin maahan esim. energiantuotannon sivutuotteena, biohiilenä, jolloin maaperän hiilivarasto saataisiin moninkertaistettua. Tämä taas toisi hyötyjä maan multavuuteen ja sitä kautta kationinvaihto-kapasiteettiin. Että jos oikeasti haluttaisiin sitoa hiiltä maahan.

Mutta onhan se laskennallisesti iso määrä hiiltä tuo luonnollisen hiilitaseen nosto, jos sitä hömppäkulttuuria saataisiin lisättyä pelloilla. Ja osoittaahan tuo brittitutkimus sen puolesta.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Nyt hiiltä säilömään.
No nyt päästään sitten asioihin sanojen takana. SOM eli Soil Organic Matter on kaikki orgaaninen, mitä maassa on. Humus on taas hajoamisen "lopputuote", mutta ei sekään ikuista ole, vaan siitäkin pieni osa hajoaa vuosittain. Eli on määrittelykysymys, missä vaiheessa "hajoavasta" orgaanisesta aineesta tulee "humusta". Siksi kun viljelyjärjestelmää muutetaan (vaikkapa nurmesta viljaan, noin karkeasti luokiteltuna), niin muutos on aluksi nopeaa, koska se nopeammin hajoava, analyyttisesti eloperäiseksi osoitettava (hehkutuskevennyksellä) aine lisääntyy ja hajoa nopeammin.

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2269
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Nyt hiiltä säilömään.
Hiilensidonnalle maataloudessa annetaan liian suuret odotukset:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.16640#.Y_OXjyEcwIY.twitter

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Nyt hiiltä säilömään.
Hiilensidonnalle maataloudessa annetaan liian suuret odotukset:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.16640#.Y_OXjyEcwIY.twitter

Mutta on ehkä varaa lisätä hiiliyhdisteiden määrää monellakin suomalaisella pellolla, ennen kuin katto tulisi vastaan.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.