tuota;  onko tuo ns. ruokamulta joku tärkeä asia?     itellä tuolla peltolohko joka kivinen mutta on ollut viljelemättä jo vuotesta 1974 ja ajattelin ajaa tuolta pellolle painautumiin ja vanhojen avo-ojien päälle multaa, mutta heinikon alla onkin vain vajaa 10 senttiä tummaa multaa ja sen alla sitten ruskona tunnettua.    luulin et tuolla olis ollu enemmän tuota ruokamultaa kun saanut rauhassa olla jo vuosikymmeniä.      onko se hiili tuolla ruskossa vai ruokamullassa?

tuota;  onko tuo ns. ruokamulta joku tärkeä asia?     itellä tuolla peltolohko joka kivinen mutta on ollut viljelemättä jo vuotesta 1974 ja ajattelin ajaa tuolta pellolle painautumiin ja vanhojen avo-ojien päälle multaa, mutta heinikon alla onkin vain vajaa 10 senttiä tummaa multaa ja sen alla sitten ruskona tunnettua.    luulin et tuolla olis ollu enemmän tuota ruokamultaa kun saanut rauhassa olla jo vuosikymmeniä.      onko se hiili tuolla ruskossa vai ruokamullassa?

En nyt tunne termiä 'rusko' mutta eipä tuo haitanne.

Kyllä mä pitäisin sitä ruokamultaa hyvinkin tärkeänä - jos siis sitä maata on tarkoitus viljellä. Eloperäisillä mailla nyt ei ole niin nuukaa kun sitä uutta multavaa kerrosta syntyy kyllä siitä pohjan turpeestakin kun se alkaa lahota, mutta kivennäismailla en muutenkin niukkaa ruokamultaa hukkaisi enkä syvälle hautaisi.

Voihan sitä kuvitella millaista olisi savikolla viljellä sitä kyntökerroksen alapuolella olevaa 'koskematonta'  maata. Aika tokinaista touhua olisi... ainakin meikäläisen pelloilla. Välillä vähän aurat siitä vaaleaa lisua sekaan nostaa, aivan eri väristäkin kuin normaali muokkauskeros.

tuo rusko on sitä pohjamaata jossa ei taho kasvaa etes heinä..     viime keväänä kuorittu kohta ei kasva vielä syksyllä mitään..      mutta sitä ihmettelin kuin vähän 50 vuotessa tuota ruokamultaa syntyy kun ei viljellä..    heinikko kuiteski aika hyin kasvaa joka kesä..   tai paremminkin se horsmikko kasvaa nykyään..

tuo rusko on sitä pohjamaata jossa ei taho kasvaa etes heinä..     viime keväänä kuorittu kohta ei kasva vielä syksyllä mitään..      mutta sitä ihmettelin kuin vähän 50 vuotessa tuota ruokamultaa syntyy kun ei viljellä..    heinikko kuiteski aika hyin kasvaa joka kesä..   tai paremminkin se horsmikko kasvaa nykyään..

Hidastahan se on, yhdessä sukupolvessa ei kauheasti tapahdu. Lisäksi jos kasvavat kasvit ovat sellaisia että eivät halua juuriaankaan kovin syvälle kurottaa niin eipä se multava kerros kasva kuin pinnalta ja hyvin hitaasti siitäkin. Muokkaus aiheuttanee sen että juuria on enemmän koko muokkaussyvyydessä ja näin multava kerros muodostuu paksummaksi - tietenkin samalla myös pitoisuudeltaan vähemmän multavaksi mutta kuitekin. Suorakylvössä tuon huomaa ehkä nopeimmin, ihan pintaan syntyy lahoavista kasvinjätteistä hyvinkin multava kerros jo 10 vuodessa mutta se ei ulotu sitten yhtään sen syvemmälle.

Savipohjaisessa metsässä näkee myös miten ohut se elävämpi humuskerros siinä pinnalla on. Kuusi kun myrskyssä kaatuu niin mukaan lähtee 5-10 cm multaa ja sammalta ja pohjalla on melkolailla koskematon karu savi. Tietenkin siellä hiusjuuret menevät siihenkin mutta ei sitä silmällä huomaa.

mihin tuossa se hiili sit sitotaan ?   ite en tajua tuota..   luulis et joku lisä tulis mut vain reikiä ruskoon ilmestyy,   juuret kait nuita..

mihin tuossa se hiili sit sitotaan ?   ite en tajua tuota..   luulis et joku lisä tulis mut vain reikiä ruskoon ilmestyy,   juuret kait nuita..

Käytännössä kai kaikki mikä ei ole mineraalista tai muuten ei-eloperäistä sitoo ja sisältää siis hiiltä. Eli kaikki orgaaninen on hiilipitoista, ja sen orgaanisen aineksen pysyvä lisääntyminen siis sitoo hiiltä. Jos otat kourallisen multaa ja kuumennat sen +600 C niin karkeasti voinee sanoa että kaikki se pois palanut aines oli orgaanisia hiiliyhdisteitä. Jos se kourallinen oli eloperäisestä maasta, jäljelle ei jäänyt juuri mitään; jos se oli hiekkaa tai savea niin juuri mitään ei hävinnyt.

Luonnon hiili on näkymätöntä, se ei tarkoita välttämättä vain grillihiiliä :-)
Orgaaninen kenia = hiiliyhdisteiden kemia, hiiltä on lähes kaikissa tunnetuissa kemiallisissa yhdisteissä.
(Wikipediasta:) Kemiallisia yhdisteitä tunnetaan kaikkiaan jo yli 50 miljoonaa kpl ja orgaanisten yhdisteiden osuus kaikista tunnetuista kemiallisista yhdisteistä on yli 95 %

Käytännössä humusta syntyy kasvinosien hajotessa ja lahotessa erilaisten hajoamisprosessien tuloksena. Osa hiilestä karkaa takaisin ilmaan (hiilidioksina) ja osa sitten sitoutuu pysyvämmin niihin jäljelle jääviin orgaanisiin yhdisteisiin joista multa enimmäkseen koostuu. Ja tietenkin kaikki olemassa olevat kasvit ja eliöt sisältävät hiiltä.

tuossa jossai lehessä oli kuva hiilen levityksestä.  kuution pusseja rivissä ja peltoa aika paljon.   miten tuo mahtaa kustantaa?   ja kuin kauan mahtaa vaikutus kestää?   onkohan samantasoista kuin kipsijuttu?