No, kyllä kolmivuotisen apilanurmen jälkeen typpilannoitustarve on alhaisempi kuin kolme vuotta kevätviljaa, vähän vinoonkin tulkittuna.

Se, miten erilaiset kasvustot sitten säilyttävät ravinteet talven yli, onkin jo monimutkaisempi juttu. Pienimmät päästöt ovat tietysti tilanteessa, jossa maa on suht. kuollut eikä ravinteita ole jäänyt edellisestä kasvustosta yhtään...

Olen pariin otteeseen perehtynyt keskeisen Euroopan viljelykulttuuriin ja kyllä pääsääntönä on elävä kasvusto talven yli, jos tavoitteena on minimoida huuhtoumat. Ja vaikkapa syysvehnää ei pidetä kovinkaan kummoisena, parempi on vaikka joku roteva kerääjäkasvusto tyyliin keltasinappi. Vaikka sen talvi tappaakin ja sitä kautta huuhtoumariski kasvaa.

Viherlannoitusnurmi vaatii hoitoa siinä missä satonurmikin. Esmes itse täydennämme nurmis aina keväällä, lopetusvuoden kevättä lukuunottamatta. Ehkä tämä pakkonurmettaminen on rapautuneen nurmiosaamisen lisäksi luonut kulttuuria, jossa tavoitteena on vain minimoida kulut ja v1tutus, ei hakea maksimaalista hyötyä. Mikä on kyllä harmillista, kaikkien näkökulmasta.

Minkälaisia viherlannoitusnurmiaseoksia Petri käyttää? Maalaji ja pH vaikuttaa tottakai, mutta ympättyä apilaa löytyy varmaan jostain?

Minkälaisia viherlannoitusnurmiaseoksia Petri käyttää? Maalaji ja pH vaikuttaa tottakai, mutta ympättyä apilaa löytyy varmaan jostain?

Naturcomin siemenet ovat käsittääkseni valmiiksi ympättyjä. Kannattaa vierailla liikkeen sivuilla, sieltä selvinnee tarkemmin.

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 02.01.23 - klo:21:06

Minkälaisia viherlannoitusnurmiaseoksia Petri käyttää? Maalaji ja pH vaikuttaa tottakai, mutta ympättyä apilaa löytyy varmaan jostain?

Naturcomin siemenet ovat käsittääkseni valmiiksi ympättyjä. Kannattaa vierailla liikkeen sivuilla, sieltä selvinnee tarkemmin.

Tai vaikka elomestarin sivuilla

Onko havaintoja, ovatko nämä kaupan ympätyt siemenet hömppäymppää vai onko niissä eläviä "typpibakteereja" olemassa? Tai onko niillä kokeiltu koeruutuja. Onko kukaan kokeillut pisteymppäystä, jossa olisi nähnyt kuinka kauas ymppäyspisteestä bakteerit vaeltavat? Ehkä menee vähän pelleilyksi, mutta koepalstoilla tällaista voisi kokeilla?

Itsellä nurmet käytetään enimmäkseen rehuksi, puhtaasta viherlannoituskäytöstä vähemmän kokemusta; siitä kannattaa goooglailla vaikka Tuomas Mattilan tai Juuso Joonan kokemuksia. Omat maalajit enimmäkseen happaman sulfaattisavipatjan olevia erm-hietoja/hiesuja, oma seos timotei-nurminata-alsikeapila-puna-apila.

Naturcomin siemenissä ymppi on toimiva, prosessia on hierottu "jonkin verran". Itse ymppäämällä tietysti tietää, mitä tekee.

paljion mahtaa hintoja nostaa nuo toimet?    ite mietin jos kuiteski petonimyllyä käyttäis...

paljion mahtaa hintoja nostaa nuo toimet?    ite mietin jos kuiteski petonimyllyä käyttäis...

Pari euroa per siemenkilo apiloilla, herneillä noin 15 c/kg.

kiitti.   ku ei ole aikasemmin tullu nuita mietittyä..   tuo alsike kyl menestyy miunkii happamilla pelloilla ja lie lisänä ihan hyä missä vain..

puna-apila kestää sen 5-7 vuotta sen takia miulla nurmet uusiutuu hitaanlaisesti kiertoon nähen.    ei raaski kyntää viljalle joka 4. vuosi.

puna-apila kestää sen 5-7 vuotta sen takia miulla nurmet uusiutuu hitaanlaisesti kiertoon nähen.    ei raaski kyntää viljalle joka 4. vuosi.

Kasvinviljelyssä joutuu joka vuosi tekemään jotain kylvöä ja tarvittaessa kyntöä. Pl. jotkut monivuotiset erikoiskasvit. Monivuotinen nurmi on siksi saanut nimityksen hömppä, kun se on vähän sellaista hömppää. Ja jos sitä ei korjata mihinkään, se on vielä suurempaa hömppää. Nykytiedon valossa parhaat ratkaisut ovat käytännön tekijöiden silmissä hömppää. Muuttumattomat asenteet ja tukialueiden ja tuotantomuotojen välinen kuilu eivät auta asiaa.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 08.01.23 - klo:14:08

puna-apila kestää sen 5-7 vuotta sen takia miulla nurmet uusiutuu hitaanlaisesti kiertoon nähen.    ei raaski kyntää viljalle joka 4. vuosi.

Kasvinviljelyssä joutuu joka vuosi tekemään jotain kylvöä ja tarvittaessa kyntöä. Pl. jotkut monivuotiset erikoiskasvit. Monivuotinen nurmi on siksi saanut nimityksen hömppä, kun se on vähän sellaista hömppää. Ja jos sitä ei korjata mihinkään, se on vielä suurempaa hömppää. Nykytiedon valossa parhaat ratkaisut ovat käytännön tekijöiden silmissä hömppää. Muuttumattomat asenteet ja tukialueiden ja tuotantomuotojen välinen kuilu eivät auta asiaa.

Kyllä hömppä on ihan puhtasti tukioptimointimielessä kylvettyä nurmea millä ei ole viljelijän puolesta mitään agronomista tavoitetta vaan riittää kun siellä kasvaa sen verran jotain vihreää että täyttää ehdot.

itelä noista laitumista osa hömppää ku vain keväisin lisään sinne siementä ja samat kivikot ollu muokkaamatta kohta 25 vuotta...   tai saattaa olla jopa enemmänki..   muutaman vuoten välein tarttee vaan keväisin yrittää hävittää nokkosta.    mut tiijä sit vaikka kohta se oliskii se pääkasvi ja tulos..

puna-apila kestää sen 5-7 vuotta sen takia miulla nurmet uusiutuu hitaanlaisesti kiertoon nähen.    ei raaski kyntää viljalle joka 4. vuosi.

Tämä on näitä kivimaiden erikoisia. 18 vuotta Etelä-Savoa vaati muutaman vuoden poisoppimista, kun lähes kivettömiä sulfaattimaita tuli työkohteeksi. Ilman intensiivistä täydennyskylvöä neljännen nurmivuoden sadoissa ei ole paljoa raportoitavaa...

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 08.01.23 - klo:14:21

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 08.01.23 - klo:14:08

puna-apila kestää sen 5-7 vuotta sen takia miulla nurmet uusiutuu hitaanlaisesti kiertoon nähen.    ei raaski kyntää viljalle joka 4. vuosi.

Kasvinviljelyssä joutuu joka vuosi tekemään jotain kylvöä ja tarvittaessa kyntöä. Pl. jotkut monivuotiset erikoiskasvit. Monivuotinen nurmi on siksi saanut nimityksen hömppä, kun se on vähän sellaista hömppää. Ja jos sitä ei korjata mihinkään, se on vielä suurempaa hömppää. Nykytiedon valossa parhaat ratkaisut ovat käytännön tekijöiden silmissä hömppää. Muuttumattomat asenteet ja tukialueiden ja tuotantomuotojen välinen kuilu eivät auta asiaa.

Kyllä hömppä on ihan puhtasti tukioptimointimielessä kylvettyä nurmea millä ei ole viljelijän puolesta mitään agronomista tavoitetta vaan riittää kun siellä kasvaa sen verran jotain vihreää että täyttää ehdot.

Onko jollakin varaa olla tekemättä tukioptimointia, jos tukia on saatavilla ja kriisi on kokoajan päällä? Hömppäkin on vähän keneltä kysyy. Pitääkö tuottaa ruokaa ihmisille, jotka äänestävät väärin? Pitääkö sitoa hiiltä, jotta maailma pelastuu? Ehkä silloin pelto on hömppää, jos puut pitää kaataa ennen kylvöä pois. No silloinhan se ei oikein ole kai edes pelto. Nykypolitiikan silmissä ehkä paras pelto.

Mutta tästä hömppäasenteesta taisinkin jo aiemmin mainita ja sitä on aina liikkeellä.