Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Petrille kysymys.  (Luettu 10792 kertaa)

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1503
Vs: Petrille kysymys.
Jos tarkoitat Ilkka Herliniä, hän on vuodesta 2014 viljellyt Qvidjaa

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5036
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Petrille kysymys.
Jos tarkoitat Ilkka Herliniä, hän on vuodesta 2014 viljellyt Qvidjaa
Ja tuo vajaa 10v nyt ei ole vielä pitkäkään aika.
Kylhän se on enemmän niin et viljely pitää muuttaa sellaiseksi et sitä voi suorittaa sitten kokoajan eikä niin et otan tässä nyt muutaman vuoden pikakurssin pellonkunnostuksessa ja sen jälkee   palaa sit taas takaisin tavalliseen toimintaan.

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2214
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Petrille kysymys.
Jos tarkoitat Ilkka Herliniä, hän on vuodesta 2014 viljellyt Qvidjaa
Ja tuo vajaa 10v nyt ei ole vielä pitkäkään aika.
Kylhän se on enemmän niin et viljely pitää muuttaa sellaiseksi et sitä voi suorittaa sitten kokoajan eikä niin et otan tässä nyt muutaman vuoden pikakurssin pellonkunnostuksessa ja sen jälkee   palaa sit taas takaisin tavalliseen toimintaan.
.

Herlinillä on miljonäärinä varaa harrastaa peltojensa kunnostamista ja muutakin maailman parantamista.  Tavallinen viljelijä jos päättää alkaa kunnostaa peltojaan, pitää olla hyvät tulot muualta, kun jollain pitää elääkin.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5036
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Petrille kysymys.
Jos tarkoitat Ilkka Herliniä, hän on vuodesta 2014 viljellyt Qvidjaa
Ja tuo vajaa 10v nyt ei ole vielä pitkäkään aika.
Kylhän se on enemmän niin et viljely pitää muuttaa sellaiseksi et sitä voi suorittaa sitten kokoajan eikä niin et otan tässä nyt muutaman vuoden pikakurssin pellonkunnostuksessa ja sen jälkee   palaa sit taas takaisin tavalliseen toimintaan.
.

Herlinillä on miljonäärinä varaa harrastaa peltojensa kunnostamista ja muutakin maailman parantamista.  Tavallinen viljelijä jos päättää alkaa kunnostaa peltojaan, pitää olla hyvät tulot muualta, kun jollain pitää elääkin.
Juu samoilla linjoilla. Näin luomuun hiljattain vasta siirtyneen ja peltojen kunnostusta harjoittaneena niin mikään ei tapahdu nopeasti. Jollain on elettävä ettei kokoaikaa voi "latailla" ja kunnostaa peltoja. Helpottaa asiaa jos lompakko jo ennestään kunnossa tai hyvä työpaikka muualla. Näin kokopäivätilallisena yritettävä kiiruhtaa hitaasti saa nähdä riittääkö pelimerkit jatkaa tätä.

Peltojen kunnostus nyt ei sinänsä ole kiinni pelkästään siitä et viljeleekö taviksena vai luomuna. Taviksessa voi aivan samalla lailla suorittaa kunnostustöitä ja tulevalla kaudella niistä maksetaan jopa enemmän tukea kuin viljan viljelystä. Kannattavuuden tai sen määrittelee enemmän se et saako niiltä jäljelle jääviltä hehtaareilta riittävän tulon elämiseen  ja kuluihin vai onko ajauduttu jo niin pitkälle että ei voida enää tiputtaa esim neljännestä pois tuotannosta. Toisilla voi tuottaa jopa paremmin se että kunnostelee heinällä vain niitä peltoja eikä yritä edes viljellä viljaa..

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64333
Vs: Petrille kysymys.
mut kannattaako sitä viljaa tuottaa?   kun eemeli siitä jatkuvasti itkee..   

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5036
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Petrille kysymys.
mut kannattaako sitä viljaa tuottaa?   kun eemeli siitä jatkuvasti itkee..   
Varmaan tilakohtainen asia. Tonnin lannalla, 3 tonnin sadolla 250e tonnihinnalla ei kannata... 4t sadolla siinä rajoilla ei ehkä. Jos apupaska sen 700e/t ni sit tietysti laskelma muuttuu. Isompi sato vaatii enemmän kuivausta ja kasvinsuojelultakin aletaan vaatia enemmän. Jokainen miettiköön itse. Luomussa laskelma erilainen..

lahenvainio

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 132
Vs: Petrille kysymys.
Eikös Amerikassa jollainlailla Suomea vastaavissa oloissa ole pelloilla sisällissodan aikaiset. armeikan karavaanien maiheuttamat  tiiviisrymät olemassa. Sitä en tiedä onko niille yritetty mitään tehdä ja miten viljellään.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4307
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Petrille kysymys.
Luulisi näiden rutikuivien kesien purkavan noita tiivistymiä?
Täällä on parina vuonna savi- ja savimullan halkeamat olleet puoli metriä syviä, heinänkorrella mitaten.
Jankkuria en ole kokeillut...

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64333
Vs: Petrille kysymys.
routasta ei ole tainnut olla apuja pitkään aikaan?   ite mietin milloin viimeeks ollu kunnon routavuosi..  nykyään ekalumi tuppaa jäämään pintaan   ennen pakkasia.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5036
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Petrille kysymys.
Eikös Amerikassa jollainlailla Suomea vastaavissa oloissa ole pelloilla sisällissodan aikaiset. armeikan karavaanien maiheuttamat  tiiviisrymät olemassa. Sitä en tiedä onko niille yritetty mitään tehdä ja miten viljellään.
Samaa miettinyt kun jenkkifarmarien touhuja youtuubista katsellut. Pari sellasta juttua tulee kyl mieleen kun noita katsoo. Monesti aika kuivaa kun siellä pellolla tekevät jotain kai sen vuoksi suorakylvetäänkin aika paljon. Ei sillä "peltoja kuivata muokkaamalla". Ja sit kasvivalikoima on sellaisia joilla juuristot ovat jo lähtökohtaisesti parempi kuin täkäläisillä ohralla. Kokonaismassa ei tietysti häviä mihinkään. Mut onko maalajit sit jotenkin erilaisia?

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Petrille kysymys.
Luulisi näiden rutikuivien kesien purkavan noita tiivistymiä?
Täällä on parina vuonna savi- ja savimullan halkeamat olleet puoli metriä syviä, heinänkorrella mitaten.
Jankkuria en ole kokeillut...

Tietynlaisella jankon rikkomisella saadaan imeytyvää vettä ohjattua tasaisemmin koko pellon alueella. Tällä on merkitystä myös sulamisvesien aiheuttaman eroosion estossa. Mutta sitten taas, jos jankkuroidaan täsmäjankkuroinnilla niin, että ei jankkuroida "koko" peltoa, pystyykö kasvit kasvattamaan juurensa tiivistymän ulkopuolelle. Että jos jankkurin piikit ovat metrin etäisyydellä tai puolen metrin etäisyydellä toisistaan. Ja jos jankkuroidaan koko pelto ja vesitalous on mitä on, voidaan saada paljon upottavaa maata.

Yksittäistä sääntöä on mahdotonta luoda kattamaan kaikkia peltoja, koska on ne maalajit, pinnanmuodot, vesitalous ja viljeltävät kasvit.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5824
Vs: Petrille kysymys.
routasta ei ole tainnut olla apuja pitkään aikaan?   ite mietin milloin viimeeks ollu kunnon routavuosi..  nykyään ekalumi tuppaa jäämään pintaan   ennen pakkasia.
Viime talvena viimeksi oli etelässä kunnon routatalvi.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1536
Vs: Petrille kysymys.
Luulisi näiden rutikuivien kesien purkavan noita tiivistymiä?
Täällä on parina vuonna savi- ja savimullan halkeamat olleet puoli metriä syviä, heinänkorrella mitaten.
Jankkuria en ole kokeillut...

Ja syvemmällekin. Laitoin kemiallisviljelyssä aikoinaan isohkoon kuivuushalkeamaan 70 cm tikun ja kun pudotin, katosi kokonaan näkyvistä... Yli metriin halkeama ulottui.

Nykyisin, kun on jankkuroitu, kasvatettu syväjuurisia kasveja (syysrypsi, ruis, apila, ruokonata, mailanen, ym) ja mietitty joka käänteessä pellon kasvukuntoa, eivät halkeamat enää ole ylettyneet läheskään yhtä syvälle. Itse asiassa viime kesänä ihmettelin, kun halkeamat oli olivat samalla lohkolla tosi matalia, vaikka kuivuus oli edelliskertaa jopa pahempi.
Don Essex

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1536
Vs: Petrille kysymys.
Luulisi näiden rutikuivien kesien purkavan noita tiivistymiä?
Täällä on parina vuonna savi- ja savimullan halkeamat olleet puoli metriä syviä, heinänkorrella mitaten.
Jankkuria en ole kokeillut...

Tietynlaisella jankon rikkomisella saadaan imeytyvää vettä ohjattua tasaisemmin koko pellon alueella. Tällä on merkitystä myös sulamisvesien aiheuttaman eroosion estossa. Mutta sitten taas, jos jankkuroidaan täsmäjankkuroinnilla niin, että ei jankkuroida "koko" peltoa, pystyykö kasvit kasvattamaan juurensa tiivistymän ulkopuolelle. Että jos jankkurin piikit ovat metrin etäisyydellä tai puolen metrin etäisyydellä toisistaan. Ja jos jankkuroidaan koko pelto ja vesitalous on mitä on, voidaan saada paljon upottavaa maata.

Yksittäistä sääntöä on mahdotonta luoda kattamaan kaikkia peltoja, koska on ne maalajit, pinnanmuodot, vesitalous ja viljeltävät kasvit.

Tai jankkuroinnilla voidaan saada aikaan myös paljon kantavampaa maata, kun vesi pääseekin sen kyntökerroksen läpi syvemmälle tai salaojien kautta kokonaan pois pellolta...

Viimeisen kappaleen allekirjoitan täysin! Ei ole olemassa yhtä täysin oikeaa ratkaisua mihinkään maaperän ongelmaan. Jokaisen lohkon, tai jopa lohkon osan, osalta pitäisi ottaa lapio kouraan ja kaivaa ongelman perussyy esille!
Don Essex

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Petrille kysymys.
Luulisi näiden rutikuivien kesien purkavan noita tiivistymiä?
Täällä on parina vuonna savi- ja savimullan halkeamat olleet puoli metriä syviä, heinänkorrella mitaten.
Jankkuria en ole kokeillut...

Tietynlaisella jankon rikkomisella saadaan imeytyvää vettä ohjattua tasaisemmin koko pellon alueella. Tällä on merkitystä myös sulamisvesien aiheuttaman eroosion estossa. Mutta sitten taas, jos jankkuroidaan täsmäjankkuroinnilla niin, että ei jankkuroida "koko" peltoa, pystyykö kasvit kasvattamaan juurensa tiivistymän ulkopuolelle. Että jos jankkurin piikit ovat metrin etäisyydellä tai puolen metrin etäisyydellä toisistaan. Ja jos jankkuroidaan koko pelto ja vesitalous on mitä on, voidaan saada paljon upottavaa maata.

Yksittäistä sääntöä on mahdotonta luoda kattamaan kaikkia peltoja, koska on ne maalajit, pinnanmuodot, vesitalous ja viljeltävät kasvit.

Tai jankkuroinnilla voidaan saada aikaan myös paljon kantavampaa maata, kun vesi pääseekin sen kyntökerroksen läpi syvemmälle tai salaojien kautta kokonaan pois pellolta...

Viimeisen kappaleen allekirjoitan täysin! Ei ole olemassa yhtä täysin oikeaa ratkaisua mihinkään maaperän ongelmaan. Jokaisen lohkon, tai jopa lohkon osan, osalta pitäisi ottaa lapio kouraan ja kaivaa ongelman perussyy esille!

Joku erikoisviljelijä joskus muistaakseni jankkuroi sellaisella terämallilla, joka nosti maata ylöspäin koko työleveydellä murtaakseen jankkoa. Jos salaojitus on kunnossa, tällainen maan murtaminen ei välttämättä luo upottavaa peltoa.

Mutta jos ojitus ei toimi, on mahdollista saada aikaan mielenkiintoisia silmäkkeitä. Tällaisesta kokemusta, kun kantavana pohjana on ollut se jankko ja sen harvakin murtaminen on edesauttanut sukelluksia. Kyseessä pelto, jossa ei ole minkäänlaista ojitusta.

No, toisaalta ei ole kokemusta siitä, voiko tosi harvalla piikkivälillä estää upottamista. Ja koskeeko kasvukunnon paranemisen kohdat vain sitten niitä harvoja piikin kohtia. Kun parempaa kasvua ja parempaa olosuhteiden kestoa eri menetelmillä haetaan.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.