Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Moottoripolkupyörä Man - 31.12.22 - klo:22:31
-
Jätetään taloudellinen kannattavuus ja politiikka kokonaan pois ja keskitytään siihen mielenkiintoisempaan.
Onko tutkittu tai havaittu, millä tavoin eri typensitojabakteerit elävät eri maalajeissa? Tarkoitan aikoja, jolloin isäntäkasvia ei ole kasvussa. Tai jos on vähävetyinen ylikalkittu, onnettomalla kationinvaihtokapasiteetilla varustettu soramonttupelto. Millä se raukka elää? Vai onko parempi, jos ymppää aina.
-
Jätetään taloudellinen kannattavuus ja politiikka kokonaan pois ja keskitytään siihen mielenkiintoisempaan.
Onko tutkittu tai havaittu, millä tavoin eri typensitojabakteerit elävät eri maalajeissa? Tarkoitan aikoja, jolloin isäntäkasvia ei ole kasvussa. Tai jos on vähävetyinen ylikalkittu, onnettomalla kationinvaihtokapasiteetilla varustettu soramonttupelto. Millä se raukka elää? Vai onko parempi, jos ymppää aina.
Kyllä ne ovat aika sitkeähenkisiä. Ymppituottajan kannalta vähän huono juttu, mutta viljelijä voi ajatella tietysti toisin...
Yksikin onnistunut kasvusto onnistuu lisäämään maan typpibakteeripopulaation varsin hyväksi. Seuraavaan viljelykertaan säilymisessä ratkaisevin yksittäinen tekijä on maan pH. Happamassa määrä laskee nopeammin, kalkitussa (pH>6) nämä kotoisten apiloiden, herneen ja virnojen bakteerit useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. Mailasten bakteeripopulaatio tippuu nopeammin. Kvantitatiivisiä pitkäaikaisseurantoja ei ole oikein julkaistu, joten täsmällisiä lukuja on vaikea antaa.
Noin omassa viljelyssä, kun olen lähtenyt happamien sulfaattisavien päälle rakentamaan peltojen kasvukykyä, parikin ymppäyskierrosta näyttää tarpeelliselta. Taas neutraaleilla savikoilla tai moreenimailla näyttää isoisänkin hyvä apilikko vielä jälkivaikutusta. Tätä kaikkea pitää sitten punnita ymppäyksen kustannusta vastaan; ehkä olisi pitänyt todennäköisyyslaskentaa ja vakuutusmatematiikkaa opiskella enemmän?
-
Nythän tässä olisi hyvä sauma markkinoida ymppejä, jos resursseja vaan riittää. Vaikka typensidontakasvien reipas kierto ihan tavanomaisessakin viljelyssä on näyttänyt hyötynsä, aihe saattaa vielä monellakin tilalla kuulua sinne hömppään. Moni kasvitila ei periaatteestakaan laita hömppää, koska se on jumalan viljan pilkkaa. Se kertoo näköalattomuudesta. Usein toisaalta kertoo myös turhautumisesta koko nykyiseen maataloustouhuun.
Ongelma on ehkä osin siinä, että ympäristötukiehdot nähdään yleensä punaisena vaatteena ja vihreiden salajuonelta. Siksi kaikki vähänkin väkisin yritetyt hiilensidonnat ja muut "hömpät" tukiehdoissa halutaan heittää romukoppaan, jos siitä ei saa tarpeeksi tukirahaa. Millä sitä sitten saa tiloille kerrottua, että pienikin viljelykierto, myös niillä parhailla lohkoilla, on hyväksi? Hyvä kysymys. Ehkä ensin pitäisi saada tukiehtoniskalenkin tunne pois.
-
Millä sitä sitten saa tiloille kerrottua, että pienikin viljelykierto, myös niillä parhailla lohkoilla, on hyväksi?
Muistelen joskus 90-luvulla juuri kun joku (kansallisen maatalouspolitiikan aikainen) kolmivuotinen pakkokesanto oli lopussa ja niitä kynnettiin taas viljalle. Olin jossain tutkimussuunnitelma-aiheisessa palaverissa Jokioisilla, kun mr. Viljamies Jaakko Köylijärvi vaan totesi, ettei "koskaan ole nähnyt yhtä paljon lakoviljaa maakunnassa" . Nurmen esikasvivaikutukseen ei uskottu tulokset näkyivät..
Tuon jumalanvilja-argumentin luulen jääneen jo taakse, tulkitsen asiaa enemmän yleisenä muutosvastarintana, mikä ei kyllä juurikaan muutosta helpota...
Ja kyllä palkokasveilla on epäilemättä kysyntää tänä vuonna, toivottavasti vaan siementä laadukkaista lajikkeista on riittävästi tarjolla.
-
Millä sitä sitten saa tiloille kerrottua, että pienikin viljelykierto, myös niillä parhailla lohkoilla, on hyväksi?
Muistelen joskus 90-luvulla juuri kun joku (kansallisen maatalouspolitiikan aikainen) kolmivuotinen pakkokesanto oli lopussa ja niitä kynnettiin taas viljalle. Olin jossain tutkimussuunnitelma-aiheisessa palaverissa Jokioisilla, kun mr. Viljamies Jaakko Köylijärvi vaan totesi, ettei "koskaan ole nähnyt yhtä paljon lakoviljaa maakunnassa" . Nurmen esikasvivaikutukseen ei uskottu tulokset näkyivät..
Tuon jumalanvilja-argumentin luulen jääneen jo taakse, tulkitsen asiaa enemmän yleisenä muutosvastarintana, mikä ei kyllä juurikaan muutosta helpota...
Ja kyllä palkokasveilla on epäilemättä kysyntää tänä vuonna, toivottavasti vaan siementä laadukkaista lajikkeista on riittävästi tarjolla.
Kunnioitan Köylijärven ammattitaitoa, mutta tuossa syy-seuraussuhteessa hän meni pahasti metsään.
Tuolloin oli kovia viljaylituotantovuosia kauttaaltaan, kesannot poisluettuna ! EU-neuvotteluja kiihdytettiin, koska markkinoimismaksut olivat jo 80 penniä kilolta. Se, että palkkiokesannot laitettiin normaalijakauman 20% osuuden heikoimmille pelloille, oli vain järkevää. Kokonaisssato ei laskenut, vaikka palkkiokesantoja oli 400000 ha, muita kesantoja 200000 ha. Meillä oli 1988-1991 tuollainen palkkiokesannointi, ensimmäisenä vuotena ei meinannut silppuri tai niittokone mennä läpi, kolmantena vuotena oli jo hyvin huuhtoutunut heinänurmi, apilat kuolleet jääpoltteeseen, ja semmoista läpinäkyvää heinähuntua enää oli, oli joutuisa niittää jopa sormipalkkikoneella. Useampi vuosi hinkkahinkkaa, ja glyfosaattiakin meni, kun otin uudelleen viljelyyn.
Satotasojen kehitys oli silloin jo selvää, yltiömärkä 1981 - vuosi ja äärimmäisen kylmä kesä 1987 näkyivät selvänä notkahduksena, mutta trendi siltikin oli vahvasti nouseva. 2000-luvulla ravinteiden käyttö on vähentynyt, peltotaseet ovat miinuksella fosforin osalta, silti nouseva trendi on edelleen ollut vallitseva. Nyt säät saattavat kiusata jatkossa entistä enemmän.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Kokonaissato_1971_1991.jpg)
Kuva: satotason kehitys 20 vuoden aikana ennen EU:ta ( MTT)
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Viljasadot_1999_2022.jpg)
Kuva: Viljasatojen kehitys 22 viime vuoden aikana, huomaa 2017 ja 2019 kosteat vuodet, ja 2018 äärimmäinen kuivuus. (Luke)
Viherkesannointi, jossa vihermassa jää talven liottamaksi, aiheuttaa enemmän liukoisen ravinteen valumia kuin paljas mullos. Tästä on näyttöä Kanadan vesiensuojeluohjelman tuloksien muodossa. Rantapeltojen nurmivöhykkeet lisäsivät ravinteita, vaikka muuta olisi luullut. Syy lienee se, että kasvuston vihreän massan solut rikkoutuvat pakkasissa, ja sulakaudet liuottavat solunesteet ravinteineen vesistöön.
-SS-
-
hienoa lukea jotain totella oikeeta asiaa..
-
Palkkiokesantovuosina meidän tilan pelloille ilmaantui hukkakaura, niitä ennen tuo kasvi oli tuttu vain Maaseudun Tulevaisuuden sivuilta.
-
Nykypäivän lajikkeilla ja kemialla pääsee syyskyntö-monokulttuuri viljelijät vieläkin hyviin keskisatoihin, jos viljelyalue on suotuisa ja vuosi läheskään normaali.
Mutta nyt voi muutosta tulla jos tuotantopanosten hinnat suhteessa tuottoon karkaa pysyvästi. Osa toki tekee ennemmin konkurssin kun ottaa apila kiertoon
-
Nykypäivän lajikkeilla ja kemialla pääsee syyskyntö-monokulttuuri viljelijät vieläkin hyviin keskisatoihin, jos viljelyalue on suotuisa ja vuosi läheskään normaali.
Mutta nyt voi muutosta tulla jos tuotantopanosten hinnat suhteessa tuottoon karkaa pysyvästi. Osa toki tekee ennemmin konkurssin kun ottaa apila kiertoon
Jos viljalleen saa hyvän hinnan, niin kalliillakin lannoitteella saa vielä hyvän katteen hyvälaatuisesta pellosta.
-
Nykypäivän lajikkeilla ja kemialla pääsee syyskyntö-monokulttuuri viljelijät vieläkin hyviin keskisatoihin, jos viljelyalue on suotuisa ja vuosi läheskään normaali.
Mutta nyt voi muutosta tulla jos tuotantopanosten hinnat suhteessa tuottoon karkaa pysyvästi. Osa toki tekee ennemmin konkurssin kun ottaa apila kiertoon
Jos viljalleen saa hyvän hinnan, niin kalliillakin lannoitteella saa vielä hyvän katteen hyvälaatuisesta pellosta.
Tätä yritin pukea sanoiksi. Olen samaa mieltä, että kyse on lopulta aina siitä mitä viivan alle jää.
Apilaviljelijöillä riskit on pienempiä mutta hintapiikin kohdalla vastaavasti tulee takkiin.
-
Nykypäivän lajikkeilla ja kemialla pääsee syyskyntö-monokulttuuri viljelijät vieläkin hyviin keskisatoihin, jos viljelyalue on suotuisa ja vuosi läheskään normaali.
Mutta nyt voi muutosta tulla jos tuotantopanosten hinnat suhteessa tuottoon karkaa pysyvästi. Osa toki tekee ennemmin konkurssin kun ottaa apila kiertoon
Jos viljalleen saa hyvän hinnan, niin kalliillakin lannoitteella saa vielä hyvän katteen hyvälaatuisesta pellosta.
Tätä yritin pukea sanoiksi. Olen samaa mieltä, että kyse on lopulta aina siitä mitä viivan alle jää.
Apilaviljelijöillä riskit on pienempiä mutta hintapiikin kohdalla vastaavasti tulee takkiin.
Mielenkiintoinen tapa ajatella.. Väitätkö siis, että apilaviljelijöille jää hintapiikin sattuessa viivan alle negatiivista? Rohkenen kyllä epäillä.
-
Nykypäivän lajikkeilla ja kemialla pääsee syyskyntö-monokulttuuri viljelijät vieläkin hyviin keskisatoihin, jos viljelyalue on suotuisa ja vuosi läheskään normaali.
Mutta nyt voi muutosta tulla jos tuotantopanosten hinnat suhteessa tuottoon karkaa pysyvästi. Osa toki tekee ennemmin konkurssin kun ottaa apila kiertoon
Jos viljalleen saa hyvän hinnan, niin kalliillakin lannoitteella saa vielä hyvän katteen hyvälaatuisesta pellosta.
Tätä yritin pukea sanoiksi. Olen samaa mieltä, että kyse on lopulta aina siitä mitä viivan alle jää.
Apilaviljelijöillä riskit on pienempiä mutta hintapiikin kohdalla vastaavasti tulee takkiin.
Mielenkiintoinen tapa ajatella.. Väitätkö siis, että apilaviljelijöille jää hintapiikin sattuessa viivan alle negatiivista? Rohkenen kyllä epäillä.
Olisko tarkoitus sanoa niin et jos sitä apilaa on vaikka 25% alasta ja loput 75% viljaa niin satoa tulee samassa suhteessa. Ja näin ollen myytävää 75% verran normaalista.
Mut jottei olisi ihan näin helppoa niin mikäli se vihervaihtoehto kiertää lohkoilla eikä vaan niin et on huonoilla lohkoilla aina niin voisi olettaa et satotaso nousee jonkin verran. Itse en usko 25% nousuun mutta jos samalla lasketaan et lannoitetta ja muutenkin kulua on 25% vähemmän niin tulos voi olla sama. Kasvukausissakin on eroa toisena vuonna koko ala voi antaa huippusadon toisena sit kaikki menee pommiin.
Pidemmässä juoksussa kai ajatus ainakin savimailla on et saadaan orgaanista ainesta lisää ja näin ollen ääriolosuhteitakin kestetään paremmin. Sadon myymis ajankohdalla on myös vaikutusta ja voihan pienempää satoa varastoida myös kauemmin ilman investointia varastotiloihin. Näin hintapiikkikin voi olla mahdollinen.
Kaiken kaikkiaan niin tilakohtainen asia et jokaisen on omassa päässä mietittävä ja kenties kokeiltava mikä itselle on paras. Tähän asti viherjutut ovat ainakin täällä alueella olleet tavisviljatiloilla vain niitä huonojen lohkojen juttuja. Muilla sit yritetty tuottaa maksimaalisesti. Tuleva tukikausi ja korkea lannoitteiden hinta saattaa muuttaa tätä..
-
Nykypäivän lajikkeilla ja kemialla pääsee syyskyntö-monokulttuuri viljelijät vieläkin hyviin keskisatoihin, jos viljelyalue on suotuisa ja vuosi läheskään normaali.
Mutta nyt voi muutosta tulla jos tuotantopanosten hinnat suhteessa tuottoon karkaa pysyvästi. Osa toki tekee ennemmin konkurssin kun ottaa apila kiertoon
Jos viljalleen saa hyvän hinnan, niin kalliillakin lannoitteella saa vielä hyvän katteen hyvälaatuisesta pellosta.
Tätä yritin pukea sanoiksi. Olen samaa mieltä, että kyse on lopulta aina siitä mitä viivan alle jää.
Apilaviljelijöillä riskit on pienempiä mutta hintapiikin kohdalla vastaavasti tulee takkiin.
Mielenkiintoinen tapa ajatella.. Väitätkö siis, että apilaviljelijöille jää hintapiikin sattuessa viivan alle negatiivista? Rohkenen kyllä epäillä.
Sanavalintani ontui. En tarkoita negatiivista tokikaan vaan niin kuin ja101 tuossa selvensikin
-
Perustuuko nuo Kanadan havainnot ihan molekyylitason sidoksiin ja sitä kautta sulamisveden "päästö" litkuihin vai onko niissä eroosiovaikutus mukana? Eli viekö virta mennessään isompia jään rikkomia kasvipartikkeleita.
Suojavyöhykkeiden kasvimassan poisto puoltaisi tätä kokonaisvaikutusta, mutta taas pelkkien niittämättömien suojakaistojen ravinnekeräys ei siten olisikaan hyvä asia. Koska sitten kasvukauden aikana kerääntyneet ravinteet liukenisivat ja myös eroosion vaikutuksesta poistuisivat tästä ravinnekonsentraatiokaistasta talven jälkeen.
Jos suojakaistan tilalla olisi ihan kunnon vesivako se saattaisi peltolohkosta riippuen kerätä eroosion aiheuttamat ravinteet niin kauan kun sulamisvedet mahtuvat vesivakoon. Reippaalla rinnepellolla tai tulvapellolla tämäkään ei olisi mikään ratkaisu. Ehkä jankkuroitu koskematon suojakaista vähentäisi eroosiovaikutusta. Ja toisaalta tämä taas edistäisi vähämultaisilla kevyillä mailla kationien karkaamista syvempiin maakerroksiin.
Toisaalta taas syyskynnetty maa saattaisi läpäistä vettä paremmin sulamisvaiheessa, jolloin vesi ei kulkeutuisi sinne ojien varsiin pintavaluntana. Ja taas toisaalta tällainen pellon pinta nopeassa sulamisessa muuttuisi eroosion pelikentäksi. Kultaisen keskitien hakeminen on aina peltokohtainen.
Ja vaikka taloudellisesti olisi tärkeää yrittää estää typen karkaamista, havainnot pakkasen vaikutuksesta myös muihin ravinteisiin olisi hyvä ottaa huomioon. Ja tähän kun lisää vielä sen hiilen haihtumisen, saadaan lisää muuttujia kehiin.
Ja sitten käytännössä kun tilakoot kasvavat ja peltoja on siellä täällä ja osa on vuokrapeltoja, täsmäiskuja jokaiselle pellolle on mahdotonta tehdä. Eli taas tästä näkökulmasta tilakoon kasvu ei ole hyvä asia.
-
Nykypäivän lajikkeilla ja kemialla pääsee syyskyntö-monokulttuuri viljelijät vieläkin hyviin keskisatoihin, jos viljelyalue on suotuisa ja vuosi läheskään normaali.
Mutta nyt voi muutosta tulla jos tuotantopanosten hinnat suhteessa tuottoon karkaa pysyvästi. Osa toki tekee ennemmin konkurssin kun ottaa apila kiertoon
Jos viljalleen saa hyvän hinnan, niin kalliillakin lannoitteella saa vielä hyvän katteen hyvälaatuisesta pellosta.
Tätä yritin pukea sanoiksi. Olen samaa mieltä, että kyse on lopulta aina siitä mitä viivan alle jää.
Apilaviljelijöillä riskit on pienempiä mutta hintapiikin kohdalla vastaavasti tulee takkiin.
Mielenkiintoinen tapa ajatella.. Väitätkö siis, että apilaviljelijöille jää hintapiikin sattuessa viivan alle negatiivista? Rohkenen kyllä epäillä.
Sanavalintani ontui. En tarkoita negatiivista tokikaan vaan niin kuin ja101 tuossa selvensikin
Näin, sattuuhan näitä epäselvästi sanomisia itse kullekin ja paremmissakin piireissä. Luin kyllä tarkoitusperäsi rivien välistä ihan oikein ;).
-
No, kyllä kolmivuotisen apilanurmen jälkeen typpilannoitustarve on alhaisempi kuin kolme vuotta kevätviljaa, vähän vinoonkin tulkittuna.
Se, miten erilaiset kasvustot sitten säilyttävät ravinteet talven yli, onkin jo monimutkaisempi juttu. Pienimmät päästöt ovat tietysti tilanteessa, jossa maa on suht. kuollut eikä ravinteita ole jäänyt edellisestä kasvustosta yhtään...
Olen pariin otteeseen perehtynyt keskeisen Euroopan viljelykulttuuriin ja kyllä pääsääntönä on elävä kasvusto talven yli, jos tavoitteena on minimoida huuhtoumat. Ja vaikkapa syysvehnää ei pidetä kovinkaan kummoisena, parempi on vaikka joku roteva kerääjäkasvusto tyyliin keltasinappi. Vaikka sen talvi tappaakin ja sitä kautta huuhtoumariski kasvaa.
Viherlannoitusnurmi vaatii hoitoa siinä missä satonurmikin. Esmes itse täydennämme nurmis aina keväällä, lopetusvuoden kevättä lukuunottamatta. Ehkä tämä pakkonurmettaminen on rapautuneen nurmiosaamisen lisäksi luonut kulttuuria, jossa tavoitteena on vain minimoida kulut ja v1tutus, ei hakea maksimaalista hyötyä. Mikä on kyllä harmillista, kaikkien näkökulmasta.
-
Minkälaisia viherlannoitusnurmiaseoksia Petri käyttää? Maalaji ja pH vaikuttaa tottakai, mutta ympättyä apilaa löytyy varmaan jostain?
-
Minkälaisia viherlannoitusnurmiaseoksia Petri käyttää? Maalaji ja pH vaikuttaa tottakai, mutta ympättyä apilaa löytyy varmaan jostain?
Naturcomin siemenet ovat käsittääkseni valmiiksi ympättyjä. Kannattaa vierailla liikkeen sivuilla, sieltä selvinnee tarkemmin.
-
Minkälaisia viherlannoitusnurmiaseoksia Petri käyttää? Maalaji ja pH vaikuttaa tottakai, mutta ympättyä apilaa löytyy varmaan jostain?
Naturcomin siemenet ovat käsittääkseni valmiiksi ympättyjä. Kannattaa vierailla liikkeen sivuilla, sieltä selvinnee tarkemmin.
Tai vaikka elomestarin sivuilla
-
Onko havaintoja, ovatko nämä kaupan ympätyt siemenet hömppäymppää vai onko niissä eläviä "typpibakteereja" olemassa? Tai onko niillä kokeiltu koeruutuja. Onko kukaan kokeillut pisteymppäystä, jossa olisi nähnyt kuinka kauas ymppäyspisteestä bakteerit vaeltavat? Ehkä menee vähän pelleilyksi, mutta koepalstoilla tällaista voisi kokeilla?
-
Itsellä nurmet käytetään enimmäkseen rehuksi, puhtaasta viherlannoituskäytöstä vähemmän kokemusta; siitä kannattaa goooglailla vaikka Tuomas Mattilan tai Juuso Joonan kokemuksia. Omat maalajit enimmäkseen happaman sulfaattisavipatjan olevia erm-hietoja/hiesuja, oma seos timotei-nurminata-alsikeapila-puna-apila.
Naturcomin siemenissä ymppi on toimiva, prosessia on hierottu "jonkin verran". Itse ymppäämällä tietysti tietää, mitä tekee.
-
paljion mahtaa hintoja nostaa nuo toimet? ite mietin jos kuiteski petonimyllyä käyttäis...
-
paljion mahtaa hintoja nostaa nuo toimet? ite mietin jos kuiteski petonimyllyä käyttäis...
Pari euroa per siemenkilo apiloilla, herneillä noin 15 c/kg.
-
kiitti. ku ei ole aikasemmin tullu nuita mietittyä.. tuo alsike kyl menestyy miunkii happamilla pelloilla ja lie lisänä ihan hyä missä vain..
-
puna-apila kestää sen 5-7 vuotta sen takia miulla nurmet uusiutuu hitaanlaisesti kiertoon nähen. ei raaski kyntää viljalle joka 4. vuosi.
-
puna-apila kestää sen 5-7 vuotta sen takia miulla nurmet uusiutuu hitaanlaisesti kiertoon nähen. ei raaski kyntää viljalle joka 4. vuosi.
Kasvinviljelyssä joutuu joka vuosi tekemään jotain kylvöä ja tarvittaessa kyntöä. Pl. jotkut monivuotiset erikoiskasvit. Monivuotinen nurmi on siksi saanut nimityksen hömppä, kun se on vähän sellaista hömppää. Ja jos sitä ei korjata mihinkään, se on vielä suurempaa hömppää. Nykytiedon valossa parhaat ratkaisut ovat käytännön tekijöiden silmissä hömppää. Muuttumattomat asenteet ja tukialueiden ja tuotantomuotojen välinen kuilu eivät auta asiaa.
-
puna-apila kestää sen 5-7 vuotta sen takia miulla nurmet uusiutuu hitaanlaisesti kiertoon nähen. ei raaski kyntää viljalle joka 4. vuosi.
Kasvinviljelyssä joutuu joka vuosi tekemään jotain kylvöä ja tarvittaessa kyntöä. Pl. jotkut monivuotiset erikoiskasvit. Monivuotinen nurmi on siksi saanut nimityksen hömppä, kun se on vähän sellaista hömppää. Ja jos sitä ei korjata mihinkään, se on vielä suurempaa hömppää. Nykytiedon valossa parhaat ratkaisut ovat käytännön tekijöiden silmissä hömppää. Muuttumattomat asenteet ja tukialueiden ja tuotantomuotojen välinen kuilu eivät auta asiaa.
Kyllä hömppä on ihan puhtasti tukioptimointimielessä kylvettyä nurmea millä ei ole viljelijän puolesta mitään agronomista tavoitetta vaan riittää kun siellä kasvaa sen verran jotain vihreää että täyttää ehdot.
-
itelä noista laitumista osa hömppää ku vain keväisin lisään sinne siementä ja samat kivikot ollu muokkaamatta kohta 25 vuotta... tai saattaa olla jopa enemmänki.. muutaman vuoten välein tarttee vaan keväisin yrittää hävittää nokkosta. mut tiijä sit vaikka kohta se oliskii se pääkasvi ja tulos..
-
puna-apila kestää sen 5-7 vuotta sen takia miulla nurmet uusiutuu hitaanlaisesti kiertoon nähen. ei raaski kyntää viljalle joka 4. vuosi.
Tämä on näitä kivimaiden erikoisia. 18 vuotta Etelä-Savoa vaati muutaman vuoden poisoppimista, kun lähes kivettömiä sulfaattimaita tuli työkohteeksi. Ilman intensiivistä täydennyskylvöä neljännen nurmivuoden sadoissa ei ole paljoa raportoitavaa...
-
puna-apila kestää sen 5-7 vuotta sen takia miulla nurmet uusiutuu hitaanlaisesti kiertoon nähen. ei raaski kyntää viljalle joka 4. vuosi.
Kasvinviljelyssä joutuu joka vuosi tekemään jotain kylvöä ja tarvittaessa kyntöä. Pl. jotkut monivuotiset erikoiskasvit. Monivuotinen nurmi on siksi saanut nimityksen hömppä, kun se on vähän sellaista hömppää. Ja jos sitä ei korjata mihinkään, se on vielä suurempaa hömppää. Nykytiedon valossa parhaat ratkaisut ovat käytännön tekijöiden silmissä hömppää. Muuttumattomat asenteet ja tukialueiden ja tuotantomuotojen välinen kuilu eivät auta asiaa.
Kyllä hömppä on ihan puhtasti tukioptimointimielessä kylvettyä nurmea millä ei ole viljelijän puolesta mitään agronomista tavoitetta vaan riittää kun siellä kasvaa sen verran jotain vihreää että täyttää ehdot.
Onko jollakin varaa olla tekemättä tukioptimointia, jos tukia on saatavilla ja kriisi on kokoajan päällä? Hömppäkin on vähän keneltä kysyy. Pitääkö tuottaa ruokaa ihmisille, jotka äänestävät väärin? Pitääkö sitoa hiiltä, jotta maailma pelastuu? Ehkä silloin pelto on hömppää, jos puut pitää kaataa ennen kylvöä pois. No silloinhan se ei oikein ole kai edes pelto. Nykypolitiikan silmissä ehkä paras pelto.
Mutta tästä hömppäasenteesta taisinkin jo aiemmin mainita ja sitä on aina liikkeellä.
-
Mä en usko koko kriisiin. Jos oikeasti olisi kriisi päällä niin "raatoja" tulisi enemmän. Ajetaanko sitä kuuluisaa taksia sitten vaan enemmän vai mitä...
Ja en myöskään usko et kaikki vielä läheskään tekevät tukioptimointeja. Muuten meinaan jos tekisivät niin ei meillä taaskaan olisi tilannetta et viljaa on liikaa. Ymmärrän ne jotka saavat sen 8t per ha vuodesta alle 100 kilon typpimäärällä että heidän ei kannata optimoidakkaan mut aika paljon on niitä jotka saavat sen 3-4t siinä kannattais jo oikeasti miettiä et kannattaako ainakin jos kulupuolikin on vielä korkea. Mut jokainen tekee itse parhaimmaksi katsomansa päätökset ja sillä selvä.
-
Voi optimoida tukia ja silti viljellä myös agronomisesti fiksusti. Jos ainoa tavoite on maksimoida kulloinkin meneillään olevan vuoden tulos, on kymmenen vuoden kuluttua ulkona bisneksestä.
-
Voi optimoida tukia ja silti viljellä myös agronomisesti fiksusti. Jos ainoa tavoite on maksimoida kulloinkin meneillään olevan vuoden tulos, on kymmenen vuoden kuluttua ulkona bisneksestä.
Tuskin niin monta vuotta näitä huipputuloksen havittelijoita on tullut seurattua.
Nyt pitää erottaa se että optimoidaanko eurot vai kilot. Harvoissa tapauksissa ne kulkevat käsikädessä. Lisäksi tuonne välille mahtuu monella eri tyylillä toimivaa viljelijää..
-
Itse en hömppiä viljele tai voisi myös ajatella kun on luomua niin koko ala.
Mielestäni noita nurmia myös maanhoito mielessä monenlaisella taktiikalla kannattaisi viljellä. Ne huonot lohkot joiden oikea ratkaisu olisi metsittäminen, niin niissä optimoida tuet. Kerran perustaa kunnolla ja sitten riittää kun niittää ennen kuvausta.
Hyvillä lohkoilla joilla on tarkoitus viljellä viljaa tai vaikka jurttia. Niin erittäinhuokelminen siemenvalinta, apilaa ja syväjuurisia heiniä. Huolellinen perusmuokkaus ja sitä ennen ojat kuntoon ja kivet pois jne. ei anneta sitä kasvustoa korjata rehuksi koska siinä saadaan tiivistymiä ja raiteita. Rikkakasvit ruiskutetaan ja muutenkin torjutaan. Huolellinen lopetus ja sitten päästään nauttimaan hyväkuntoisen pellon viljelystä huomattavasti pienemmillä panoksilla.
-
Itse en hömppiä viljele tai voisi myös ajatella kun on luomua niin koko ala.
Mielestäni noita nurmia myös maanhoito mielessä monenlaisella taktiikalla kannattaisi viljellä. Ne huonot lohkot joiden oikea ratkaisu olisi metsittäminen, niin niissä optimoida tuet. Kerran perustaa kunnolla ja sitten riittää kun niittää ennen kuvausta.
Hyvillä lohkoilla joilla on tarkoitus viljellä viljaa tai vaikka jurttia. Niin erittäinhuokelminen siemenvalinta, apilaa ja syväjuurisia heiniä. Huolellinen perusmuokkaus ja sitä ennen ojat kuntoon ja kivet pois jne. ei anneta sitä kasvustoa korjata rehuksi koska siinä saadaan tiivistymiä ja raiteita. Rikkakasvit ruiskutetaan ja muutenkin torjutaan. Huolellinen lopetus ja sitten päästään nauttimaan hyväkuntoisen pellon viljelystä huomattavasti pienemmillä panoksilla.
Aika hyvä näkökulma, mielestäni.
-
Itse en hömppiä viljele tai voisi myös ajatella kun on luomua niin koko ala.
Mielestäni noita nurmia myös maanhoito mielessä monenlaisella taktiikalla kannattaisi viljellä. Ne huonot lohkot joiden oikea ratkaisu olisi metsittäminen, niin niissä optimoida tuet. Kerran perustaa kunnolla ja sitten riittää kun niittää ennen kuvausta.
Hyvillä lohkoilla joilla on tarkoitus viljellä viljaa tai vaikka jurttia. Niin erittäinhuokelminen siemenvalinta, apilaa ja syväjuurisia heiniä. Huolellinen perusmuokkaus ja sitä ennen ojat kuntoon ja kivet pois jne. ei anneta sitä kasvustoa korjata rehuksi koska siinä saadaan tiivistymiä ja raiteita. Rikkakasvit ruiskutetaan ja muutenkin torjutaan. Huolellinen lopetus ja sitten päästään nauttimaan hyväkuntoisen pellon viljelystä huomattavasti pienemmillä panoksilla.
Ei se pelto kyl nyt ihan hetkessä hyväksi muutu. ::)
Ainakaan itsellä eivät nämä 30v-40v ilman heiniä olleet pellot parin vuoden apilaruokonata nurmista muuttuneet miksikään tai miksikään mut ei sen vuoksi ole tarvinnut mitään lannoitusta säätää tai muutenkaan. Oletan et vaatii pitempi aikaista nurmen viljelyä et muutosta tapahtuu. Ei vain voi taloudellisesti laittaa kaikkia heinällä useammaksi vuodeksi..
-
No ei se vuodessa eikä viidessä juuri muutukaan jos on hyvin tintattu. Mutta aina parempi se on kun huonon ohran jäljiltä joka on märältä pellolta puitu ja näyttävään tyyliin lennosta tyhjennetty, siihen paripyörä kärryyn
-
No ei se vuodessa eikä viidessä juuri muutukaan jos on hyvin tintattu. Mutta aina parempi se on kun huonon ohran jäljiltä joka on märältä pellolta puitu ja näyttävään tyyliin lennosta tyhjennetty, siihen paripyörä kärryyn
Totta juu. Tähän kun yhdistää vielä painavalla lantakärryllä ajelun niin ongelma senkuin pahenee. Ohra on kyl niin paska kasvi et pitäis melkein lailla kieltää mokoman viljely ;D
-
Taitaa mennä vähän aiheesta ohi mutta kysympä silti 😊
Laitoin viimekeväänä riistapeltoon kaura-apila-valkomesikkä seosta ajatuksella että tänä vuonna ilmoitan viherlannoitusnurmena ja murskata kasvusto kesällä ja laittaa joko syysvehnää tai suraavana keväänä jotain viljaa.
Noh, säännöthän muuttuukin täksi kevääksi ja pitääkin olla 4kasvia.
Miksikähän muuksi tuo kannattaisi ilmoittaa kuin VLNksi. Tuo VLN tukikin piti nousta muttei nyt sitten yaida noustakaan😏
-
Taitaa mennä vähän aiheesta ohi mutta kysympä silti 😊
Laitoin viimekeväänä riistapeltoon kaura-apila-valkomesikkä seosta ajatuksella että tänä vuonna ilmoitan viherlannoitusnurmena ja murskata kasvusto kesällä ja laittaa joko syysvehnää tai suraavana keväänä jotain viljaa.
Noh, säännöthän muuttuukin täksi kevääksi ja pitääkin olla 4kasvia.
Miksikähän muuksi tuo kannattaisi ilmoittaa kuin VLNksi. Tuo VLN tukikin piti nousta muttei nyt sitten yaida noustakaan😏
Taas menivät pilaamaan VLN:n noilla ehdoilla.. :-[
Onko tullut tarkennuksia tuohon 4 kasviin?
Siis kylväessä pitää olla 4 vai pitääkö kasvustostakin löytyä 4 eri kasvia.. Ei kylläkään seuraavana vuonna löydy kuin apilaa..
Jos kylväessä riittää 4 kasvia, niin apila+siilon pohjalta vanhoja viljoja sekaan kunhan vain typensitoja % on kohillaan.. 8)
Itse perustin viime kesänä vln:t vain apilalla kun omaa siementä on suursäkillinen käytössä.
Pitää sitten ensi kesänä ilmoittaa säilörehuna...
-
Oliko tossa säilörehussa jotain velvotteita ja saako kyntää syksyllä 🤔
-
Oliko tossa säilörehussa jotain velvotteita ja saako kyntää syksyllä 🤔
Ei siinä mitään ihmeempää. Luomussa pidetty sellaista "sääntöä" et ekan rehusadon jälkeen saa muokata eli n. Juhannuksena..
Vln eurot sen 80e mut jää ympin vajaa 50e saamatta. Eli tuotantonurmi häviää reilulla 30e ja voi ollaa vaikka vain puna-apila ja timppaa. Eli kyl mä laittaisin tuotantonurmeksi näillä tiedoilla. Ehdothan voi vielä tarkentua.
Sitä en sit tiedä käviskö ympin maanparannuskasviksi meikäläisen vuoksi. 190e/ha ja kai se saa sen ympin perusosan vajaa 50e viel päälle. Tämä on se ehkä rahakkain vaihtoehto mut ehtoja en tarkkaan tunne..
-
No ei se vuodessa eikä viidessä juuri muutukaan jos on hyvin tintattu. Mutta aina parempi se on kun huonon ohran jäljiltä joka on märältä pellolta puitu ja näyttävään tyyliin lennosta tyhjennetty, siihen paripyörä kärryyn
Totta juu. Tähän kun yhdistää vielä painavalla lantakärryllä ajelun niin ongelma senkuin pahenee. Ohra on kyl niin paska kasvi et pitäis melkein lailla kieltää mokoman viljely ;D
Eikös siinä koneviestin suoraankylvökokeessa havaittu kyntöjankko vielä yli kymmenen vuoden suorakylvöjakson jälkeen? Jonkun maalajin kun kunnolla tinttaa, niin ei mene syvätkään juuret läpi ilman mekaanista jankon rikkomista. Kauheat koneet kun nykyään riehuvat pellolla, niin massa tekee tehtävänsä.
-
No ei se vuodessa eikä viidessä juuri muutukaan jos on hyvin tintattu. Mutta aina parempi se on kun huonon ohran jäljiltä joka on märältä pellolta puitu ja näyttävään tyyliin lennosta tyhjennetty, siihen paripyörä kärryyn
Totta juu. Tähän kun yhdistää vielä painavalla lantakärryllä ajelun niin ongelma senkuin pahenee. Ohra on kyl niin paska kasvi et pitäis melkein lailla kieltää mokoman viljely ;D
Eikös siinä koneviestin suoraankylvökokeessa havaittu kyntöjankko vielä yli kymmenen vuoden suorakylvöjakson jälkeen? Jonkun maalajin kun kunnolla tinttaa, niin ei mene syvätkään juuret läpi ilman mekaanista jankon rikkomista. Kauheat koneet kun nykyään riehuvat pellolla, niin massa tekee tehtävänsä.
Saatto olla en muista.
Se on Juu noi koneiden koot kasvaneet, mutta onhan se vähän niinkin ettei sellainen 50ha ja 4tonninen foortti enää oikein elätä. Itsellä pidän tuota paskakärryä kaikkein pahimpana vaikkei kyseessä ole edes urakointikokoluokan kärry.
Olen kokeillut myös jankkurointia apilanurmen ensimmäisen vuoden loppukesästä mut ei ainakaan merkittävää muutosta tullut verrokkiin niin että oli vielä yksi vuosi nurmea ennen syyskylvöä. Kasvusto saman näköistä apilassa. Juuriston syvyyttä en kaivellut. Vesi seisoi samalla lailla pellolla talvella.
Muutosta varmaan tapahtuu mutta todella hitaasti. Siihen ei välttämättä yksi viljelijäpolvi riitä. Pikavoittoja ei ole jaossa.
-
kuis kauan se herlinkin on parantana niitä peltojaan ja alkava olla hyässä kunnossa alkaa viljellä..
-
Jos tarkoitat Ilkka Herliniä, hän on vuodesta 2014 viljellyt Qvidjaa
-
Jos tarkoitat Ilkka Herliniä, hän on vuodesta 2014 viljellyt Qvidjaa
Ja tuo vajaa 10v nyt ei ole vielä pitkäkään aika.
Kylhän se on enemmän niin et viljely pitää muuttaa sellaiseksi et sitä voi suorittaa sitten kokoajan eikä niin et otan tässä nyt muutaman vuoden pikakurssin pellonkunnostuksessa ja sen jälkee palaa sit taas takaisin tavalliseen toimintaan.
-
Jos tarkoitat Ilkka Herliniä, hän on vuodesta 2014 viljellyt Qvidjaa
Ja tuo vajaa 10v nyt ei ole vielä pitkäkään aika.
Kylhän se on enemmän niin et viljely pitää muuttaa sellaiseksi et sitä voi suorittaa sitten kokoajan eikä niin et otan tässä nyt muutaman vuoden pikakurssin pellonkunnostuksessa ja sen jälkee palaa sit taas takaisin tavalliseen toimintaan.
.
Herlinillä on miljonäärinä varaa harrastaa peltojensa kunnostamista ja muutakin maailman parantamista. Tavallinen viljelijä jos päättää alkaa kunnostaa peltojaan, pitää olla hyvät tulot muualta, kun jollain pitää elääkin.
-
Jos tarkoitat Ilkka Herliniä, hän on vuodesta 2014 viljellyt Qvidjaa
Ja tuo vajaa 10v nyt ei ole vielä pitkäkään aika.
Kylhän se on enemmän niin et viljely pitää muuttaa sellaiseksi et sitä voi suorittaa sitten kokoajan eikä niin et otan tässä nyt muutaman vuoden pikakurssin pellonkunnostuksessa ja sen jälkee palaa sit taas takaisin tavalliseen toimintaan.
.
Herlinillä on miljonäärinä varaa harrastaa peltojensa kunnostamista ja muutakin maailman parantamista. Tavallinen viljelijä jos päättää alkaa kunnostaa peltojaan, pitää olla hyvät tulot muualta, kun jollain pitää elääkin.
Juu samoilla linjoilla. Näin luomuun hiljattain vasta siirtyneen ja peltojen kunnostusta harjoittaneena niin mikään ei tapahdu nopeasti. Jollain on elettävä ettei kokoaikaa voi "latailla" ja kunnostaa peltoja. Helpottaa asiaa jos lompakko jo ennestään kunnossa tai hyvä työpaikka muualla. Näin kokopäivätilallisena yritettävä kiiruhtaa hitaasti saa nähdä riittääkö pelimerkit jatkaa tätä.
Peltojen kunnostus nyt ei sinänsä ole kiinni pelkästään siitä et viljeleekö taviksena vai luomuna. Taviksessa voi aivan samalla lailla suorittaa kunnostustöitä ja tulevalla kaudella niistä maksetaan jopa enemmän tukea kuin viljan viljelystä. Kannattavuuden tai sen määrittelee enemmän se et saako niiltä jäljelle jääviltä hehtaareilta riittävän tulon elämiseen ja kuluihin vai onko ajauduttu jo niin pitkälle että ei voida enää tiputtaa esim neljännestä pois tuotannosta. Toisilla voi tuottaa jopa paremmin se että kunnostelee heinällä vain niitä peltoja eikä yritä edes viljellä viljaa..
-
mut kannattaako sitä viljaa tuottaa? kun eemeli siitä jatkuvasti itkee..
-
mut kannattaako sitä viljaa tuottaa? kun eemeli siitä jatkuvasti itkee..
Varmaan tilakohtainen asia. Tonnin lannalla, 3 tonnin sadolla 250e tonnihinnalla ei kannata... 4t sadolla siinä rajoilla ei ehkä. Jos apupaska sen 700e/t ni sit tietysti laskelma muuttuu. Isompi sato vaatii enemmän kuivausta ja kasvinsuojelultakin aletaan vaatia enemmän. Jokainen miettiköön itse. Luomussa laskelma erilainen..
-
Eikös Amerikassa jollainlailla Suomea vastaavissa oloissa ole pelloilla sisällissodan aikaiset. armeikan karavaanien maiheuttamat tiiviisrymät olemassa. Sitä en tiedä onko niille yritetty mitään tehdä ja miten viljellään.
-
Luulisi näiden rutikuivien kesien purkavan noita tiivistymiä?
Täällä on parina vuonna savi- ja savimullan halkeamat olleet puoli metriä syviä, heinänkorrella mitaten.
Jankkuria en ole kokeillut...
-
routasta ei ole tainnut olla apuja pitkään aikaan? ite mietin milloin viimeeks ollu kunnon routavuosi.. nykyään ekalumi tuppaa jäämään pintaan ennen pakkasia.
-
Eikös Amerikassa jollainlailla Suomea vastaavissa oloissa ole pelloilla sisällissodan aikaiset. armeikan karavaanien maiheuttamat tiiviisrymät olemassa. Sitä en tiedä onko niille yritetty mitään tehdä ja miten viljellään.
Samaa miettinyt kun jenkkifarmarien touhuja youtuubista katsellut. Pari sellasta juttua tulee kyl mieleen kun noita katsoo. Monesti aika kuivaa kun siellä pellolla tekevät jotain kai sen vuoksi suorakylvetäänkin aika paljon. Ei sillä "peltoja kuivata muokkaamalla". Ja sit kasvivalikoima on sellaisia joilla juuristot ovat jo lähtökohtaisesti parempi kuin täkäläisillä ohralla. Kokonaismassa ei tietysti häviä mihinkään. Mut onko maalajit sit jotenkin erilaisia?
-
Luulisi näiden rutikuivien kesien purkavan noita tiivistymiä?
Täällä on parina vuonna savi- ja savimullan halkeamat olleet puoli metriä syviä, heinänkorrella mitaten.
Jankkuria en ole kokeillut...
Tietynlaisella jankon rikkomisella saadaan imeytyvää vettä ohjattua tasaisemmin koko pellon alueella. Tällä on merkitystä myös sulamisvesien aiheuttaman eroosion estossa. Mutta sitten taas, jos jankkuroidaan täsmäjankkuroinnilla niin, että ei jankkuroida "koko" peltoa, pystyykö kasvit kasvattamaan juurensa tiivistymän ulkopuolelle. Että jos jankkurin piikit ovat metrin etäisyydellä tai puolen metrin etäisyydellä toisistaan. Ja jos jankkuroidaan koko pelto ja vesitalous on mitä on, voidaan saada paljon upottavaa maata.
Yksittäistä sääntöä on mahdotonta luoda kattamaan kaikkia peltoja, koska on ne maalajit, pinnanmuodot, vesitalous ja viljeltävät kasvit.
-
routasta ei ole tainnut olla apuja pitkään aikaan? ite mietin milloin viimeeks ollu kunnon routavuosi.. nykyään ekalumi tuppaa jäämään pintaan ennen pakkasia.
Viime talvena viimeksi oli etelässä kunnon routatalvi.
-
Luulisi näiden rutikuivien kesien purkavan noita tiivistymiä?
Täällä on parina vuonna savi- ja savimullan halkeamat olleet puoli metriä syviä, heinänkorrella mitaten.
Jankkuria en ole kokeillut...
Ja syvemmällekin. Laitoin kemiallisviljelyssä aikoinaan isohkoon kuivuushalkeamaan 70 cm tikun ja kun pudotin, katosi kokonaan näkyvistä... Yli metriin halkeama ulottui.
Nykyisin, kun on jankkuroitu, kasvatettu syväjuurisia kasveja (syysrypsi, ruis, apila, ruokonata, mailanen, ym) ja mietitty joka käänteessä pellon kasvukuntoa, eivät halkeamat enää ole ylettyneet läheskään yhtä syvälle. Itse asiassa viime kesänä ihmettelin, kun halkeamat oli olivat samalla lohkolla tosi matalia, vaikka kuivuus oli edelliskertaa jopa pahempi.
-
Luulisi näiden rutikuivien kesien purkavan noita tiivistymiä?
Täällä on parina vuonna savi- ja savimullan halkeamat olleet puoli metriä syviä, heinänkorrella mitaten.
Jankkuria en ole kokeillut...
Tietynlaisella jankon rikkomisella saadaan imeytyvää vettä ohjattua tasaisemmin koko pellon alueella. Tällä on merkitystä myös sulamisvesien aiheuttaman eroosion estossa. Mutta sitten taas, jos jankkuroidaan täsmäjankkuroinnilla niin, että ei jankkuroida "koko" peltoa, pystyykö kasvit kasvattamaan juurensa tiivistymän ulkopuolelle. Että jos jankkurin piikit ovat metrin etäisyydellä tai puolen metrin etäisyydellä toisistaan. Ja jos jankkuroidaan koko pelto ja vesitalous on mitä on, voidaan saada paljon upottavaa maata.
Yksittäistä sääntöä on mahdotonta luoda kattamaan kaikkia peltoja, koska on ne maalajit, pinnanmuodot, vesitalous ja viljeltävät kasvit.
Tai jankkuroinnilla voidaan saada aikaan myös paljon kantavampaa maata, kun vesi pääseekin sen kyntökerroksen läpi syvemmälle tai salaojien kautta kokonaan pois pellolta...
Viimeisen kappaleen allekirjoitan täysin! Ei ole olemassa yhtä täysin oikeaa ratkaisua mihinkään maaperän ongelmaan. Jokaisen lohkon, tai jopa lohkon osan, osalta pitäisi ottaa lapio kouraan ja kaivaa ongelman perussyy esille!
-
Luulisi näiden rutikuivien kesien purkavan noita tiivistymiä?
Täällä on parina vuonna savi- ja savimullan halkeamat olleet puoli metriä syviä, heinänkorrella mitaten.
Jankkuria en ole kokeillut...
Tietynlaisella jankon rikkomisella saadaan imeytyvää vettä ohjattua tasaisemmin koko pellon alueella. Tällä on merkitystä myös sulamisvesien aiheuttaman eroosion estossa. Mutta sitten taas, jos jankkuroidaan täsmäjankkuroinnilla niin, että ei jankkuroida "koko" peltoa, pystyykö kasvit kasvattamaan juurensa tiivistymän ulkopuolelle. Että jos jankkurin piikit ovat metrin etäisyydellä tai puolen metrin etäisyydellä toisistaan. Ja jos jankkuroidaan koko pelto ja vesitalous on mitä on, voidaan saada paljon upottavaa maata.
Yksittäistä sääntöä on mahdotonta luoda kattamaan kaikkia peltoja, koska on ne maalajit, pinnanmuodot, vesitalous ja viljeltävät kasvit.
Tai jankkuroinnilla voidaan saada aikaan myös paljon kantavampaa maata, kun vesi pääseekin sen kyntökerroksen läpi syvemmälle tai salaojien kautta kokonaan pois pellolta...
Viimeisen kappaleen allekirjoitan täysin! Ei ole olemassa yhtä täysin oikeaa ratkaisua mihinkään maaperän ongelmaan. Jokaisen lohkon, tai jopa lohkon osan, osalta pitäisi ottaa lapio kouraan ja kaivaa ongelman perussyy esille!
Joku erikoisviljelijä joskus muistaakseni jankkuroi sellaisella terämallilla, joka nosti maata ylöspäin koko työleveydellä murtaakseen jankkoa. Jos salaojitus on kunnossa, tällainen maan murtaminen ei välttämättä luo upottavaa peltoa.
Mutta jos ojitus ei toimi, on mahdollista saada aikaan mielenkiintoisia silmäkkeitä. Tällaisesta kokemusta, kun kantavana pohjana on ollut se jankko ja sen harvakin murtaminen on edesauttanut sukelluksia. Kyseessä pelto, jossa ei ole minkäänlaista ojitusta.
No, toisaalta ei ole kokemusta siitä, voiko tosi harvalla piikkivälillä estää upottamista. Ja koskeeko kasvukunnon paranemisen kohdat vain sitten niitä harvoja piikin kohtia. Kun parempaa kasvua ja parempaa olosuhteiden kestoa eri menetelmillä haetaan.
-
helevatta. miulla ei nuita routia ole pelloilla ollu sit ku 1990 - luvulla. viime talvena tuli lumet jo aikaseen ja routa jäi väliin.. kun oli niiiin paljon lunta. joinain vuosina joku 10 senttiä routaa mut ei enenpää. tekis moreenilleki hyää kunnon routa.