Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.11.22 - klo:01:03

...  vaan vasta 30.4. seuraavana keväänä ... myös aikainen kevätkyntö jäänee pois vaihtoehdoista.

-SS-

Tässä näkyy Suomen vaihtelevat olosuhteet; tuossa vaiheessa pohjoisempana^TM aletaan tuossa vaiheessa siirtämään suksia kesävarastoon... Joskus soittelin kollegalle Etelä-Savoon toukokuun puoltaväliä lähestyessä. Hän oli painanut viikon yötä päivää pakoputki punahehkuisena pellolla, itse olin vasta juuri ehtinyt täydentää nurmet pintakylvönä. Lopulta häneltä tuli se totuuskin: "sullon mahtavan pitkä talviloma".     -----   Aika isossa osassa Suomea - varsinaisen Suomen kevätkyntöön soveltumattomien savikoiden ulkopuolella - 30.4. ei ole vielä asiaa pellolle.

Ehkä ilmasto on muuttunut, mutta jos kevät on kohtuu normaalin aikaisessa, vappu on vedenjakaja, jolloin juurikkaat ja myöhäiset viljat on pitänyt jo kylvää, muuten ainakin viljaennuste on 20 cm korkeaa neljän jyvän tähkää.

Tuossa lähistöllä, jossa kevätkynnetään noin 100-150 ha:n kosteat vesijätöt, kyntö tapahtuu selvästi ennen kylvöjä, usein siinä 15.4 seutuvilla. Jousietuladalla varustettu keltapunainen jyrä viimeistelee kylvöalustan, Räpid-kylvö siihen. Näin olen sivusta työketjua arvioinut.

Sadontuotto näyttäisi olevan paikkakunnan yleisemmin  kitkerään rutikuivuuteen verrattuna jopa moninkertainen. Hetken aikaa voisi luulla olevansa kuin Pohjanmaan riisivainioilla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Petri - 05.11.22 - klo:07:12

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.11.22 - klo:01:03

...  vaan vasta 30.4. seuraavana keväänä ... myös aikainen kevätkyntö jäänee pois vaihtoehdoista.

-SS-

Tässä näkyy Suomen vaihtelevat olosuhteet; tuossa vaiheessa pohjoisempana^TM aletaan tuossa vaiheessa siirtämään suksia kesävarastoon... Joskus soittelin kollegalle Etelä-Savoon toukokuun puoltaväliä lähestyessä. Hän oli painanut viikon yötä päivää pakoputki punahehkuisena pellolla, itse olin vasta juuri ehtinyt täydentää nurmet pintakylvönä. Lopulta häneltä tuli se totuuskin: "sullon mahtavan pitkä talviloma".     -----   Aika isossa osassa Suomea - varsinaisen Suomen kevätkyntöön soveltumattomien savikoiden ulkopuolella - 30.4. ei ole vielä asiaa pellolle.

Ehkä ilmasto on muuttunut, mutta jos kevät on kohtuu normaalin aikaisessa, vappu on vedenjakaja, jolloin juurikkaat ja myöhäiset viljat on pitänyt jo kylvää, muuten ainakin viljaennuste on 20 cm korkeaa neljän jyvän tähkää.

Tuossa lähistöllä, jossa kevätkynnetään noin 100-150 ha:n kosteat vesijätöt, kyntö tapahtuu selvästi ennen kylvöjä, usein siinä 15.4 seutuvilla. Jousietuladalla varustettu keltapunainen jyrä viimeistelee kylvöalustan, Räpid-kylvö siihen. Näin olen sivusta työketjua arvioinut.

Sadontuotto näyttäisi olevan paikkakunnan yleisemmin  kitkerään rutikuivuuteen verrattuna jopa moninkertainen. Hetken aikaa voisi luulla olevansa kuin Pohjanmaan riisivainioilla.

-SS-

Se on se teidän ruokamultakerros. Iso kvk, mutta ilman sopivaa veden määrää ihan paskaa maata viljellä. Vaatisi hiiltä, jotta vesitalous olisi parempi.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 05.11.22 - klo:07:12

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.11.22 - klo:01:03

...  vaan vasta 30.4. seuraavana keväänä ... myös aikainen kevätkyntö jäänee pois vaihtoehdoista.

-SS-

Tässä näkyy Suomen vaihtelevat olosuhteet; tuossa vaiheessa pohjoisempana^TM aletaan tuossa vaiheessa siirtämään suksia kesävarastoon... Joskus soittelin kollegalle Etelä-Savoon toukokuun puoltaväliä lähestyessä. Hän oli painanut viikon yötä päivää pakoputki punahehkuisena pellolla, itse olin vasta juuri ehtinyt täydentää nurmet pintakylvönä. Lopulta häneltä tuli se totuuskin: "sullon mahtavan pitkä talviloma".     -----   Aika isossa osassa Suomea - varsinaisen Suomen kevätkyntöön soveltumattomien savikoiden ulkopuolella - 30.4. ei ole vielä asiaa pellolle.

Ehkä ilmasto on muuttunut, mutta jos kevät on kohtuu normaalin aikaisessa, vappu on vedenjakaja, jolloin juurikkaat ja myöhäiset viljat on pitänyt jo kylvää, muuten ainakin viljaennuste on 20 cm korkeaa neljän jyvän tähkää.

Tuossa lähistöllä, jossa kevätkynnetään noin 100-150 ha:n kosteat vesijätöt, kyntö tapahtuu selvästi ennen kylvöjä, usein siinä 15.4 seutuvilla. Jousietuladalla varustettu keltapunainen jyrä viimeistelee kylvöalustan, Räpid-kylvö siihen. Näin olen sivusta työketjua arvioinut.

Sadontuotto näyttäisi olevan paikkakunnan yleisemmin  kitkerään rutikuivuuteen verrattuna jopa moninkertainen. Hetken aikaa voisi luulla olevansa kuin Pohjanmaan riisivainioilla.

-SS-

Kyllä tässä meidänkin korkeudella jo alkaa tuo 30.4. olla poikkeuksellisen aikainen ajankohta ihan edullisimpia lohkoja lukuunottamatta. Pitkään oli keskimääräinen aloitus toukokuun puolivälin tienoilla, nyt toki tällä vuosituhannella on tultu siitä lähemmäs kuun alkua mutta ei ihan niin paljoa mitä kevään tulo muuten on aikaistunut.

Kirkkonummi, Siuntio, erittäin aikaisia kylvöaikoja vuodesta toiseen, Lohjan pohjoisosissa ja Vihdissä on vielä lumiriekaleita metsänreunoissa, kun Kirkkonummen rannikolla viljat on jo kylvetty.  Varsinais-Suomen eteläiset kunnat ovat aina myös aikaisessa; Rymättylässä aikaisin varhaisperunan istutusaika on ollut 28.2..

Aika monena keväänä on tässäkin päästy huhtikuun viimeisellä viikolla kylvöille. Nyt on ollut useampi vuosi, kun lämpimänkuivan huhtikuun jälkeen kylmä ja räntäinen kausi on iskenyt toukokuun alkuun, ja kylvöt ovat pahimmillaan venyneet kuukaudella. Jotenkin vain huhtikuun lämpöjaksot pitäisi uskaltaa käyttää hyväksi, vaikka toukokuun alun yöpakkaset ovat etelässä jopa kovempia kuin pohjoisessa, johtuen pitemmästä yöstä. Kaura ja vehnä varmaan kohtuullisesti kestävät oraallakin yöpakkasta. Ohraa en uskaltaisi. Epos kevätvehnä on esimerkki joissakin maissa syyskylvöisestä kevätvehnästä, joka tuntui lähtevän kunnolla kasvuun huhtikuun kolmanmnella viikolla kylvettynä, vasta sellaisen vetisen kylmän toukokuun jälkeen. SIlloin satotaso oli syysvehnämäinen. Muina vuosina , vaikka oli lämmintä ja mukavaa koko kevään, ei pärjännyt Zebrallekaan.

Sänkipellot eivät kuivu ihan samaan tahtiin kuin syyskynnöt, ei olekaan ihme, että tässä aukealla erityisesti näyttää olevan sänkipeltoja alle 5% koko alasta, kynnettyä ja kultivoitua suurin osa. Epäilen, että ei ole kohdentamisalueen 80% kasvipeitteisyydelle enää tilausta, muutamantuhannen palkinto, ja keväällä homma venyy, vaikka koneet kulkisivatkin jo pellolla, märkä pohjamaa rankaisee kuivalle kesälle.

Voi ollakin, että tein taas ison virheen 80%:n kasvipeiteyritelmässä, vaikka syyskylvöt tietenkin lisäävät kasvipeitettä. Olen vakaasti tämän kesän perusteella sitä mieltä, että kylvömaan muokkausvalmistelu syksyllä ja rukiin käyttö peitekasvina (=kasvipeitteisyys) antaa kevätkylvöille paljon paremman lähtökohdan kuin sänki.

Ainakin rypsi ja kevätvehnä kasvoivat paljon paremmin syysviljarikossa kuin sänkiäestetyssä. Myöhään kevätkynnetyssä ei kasvanut yhtään mitään, rikatkin kuivuivat sirkkalehdille.

-SS-

Sängen aukaisu keväällä osoittautui alkuvaikeuksien jälkeen ihan toimivaksi menetelmäksi. Tasasi mukavasti työhuippua ja säilöi kosteutta. Mutta ei se sänkikään juhannukseen asti pysy kosteana vaan osaa kuivahtaa yllättävänkin nopeasti. Usein on ollut niin, että kun aamupäivällä ajoi lautasmuokkaajalla pellon auki, niin iltapäivällä saattoi lähteä jo huoletta kylvämään. Oli juuri sopivaa ja ennemmin hieman kuivan puolella. Olen järkeillyt tämän niin, että talven jälkeen tiivis maa johtaa kosteutta ja haihduttaa sitä suhteellisen tehokkaasti. Kevään pitkittyessä saattaisi olla paikallaan ajaa sänki rikki, jotta pinnalle muodostuisi murukerrosta suojaksi. Näin tämä näytti toimivan monta vuotta, mutta sitten joku jossain keksi nämä märät toukokuut, enkä olisi lainkaan yllättynyt vaikka ensi kevät olisi taas kylmä, kolea ja märkä. Jatkon suhteen en siis sano, että sänki olisi hyvä valinta, mutta itse olen jättänyt sitä jonkin verran. Toimii jonkinlaisena vakuutena, jos tuleekin kuiva kevät.

Varmasti toimii kiekkoräpidillä  jolla siis varmaan voi kylvää sänkeen suoraankin.  Jos taas koko kylvöketju on perinteinen syyskyntö-tiheäpiikkäes-laahavannaskylvökone, on paljon muitoksia tehtävä kalustoon, jotta sitä keväälle jäänyttä pahnaputua saa mukavasti kylvetyksi.

Syysmuokattu pahna menee keväällä hauraaksi ja äes muuttaa sen kuivana kevätpäivänä hienojakoiseksi putuksi, joka juoksee hyvin tavanomaisessa kylvövantaassa.

Heti kun maa ja sänki jäätyy, yritän helpottaa ongelmaa murskaamalla sängen maata pitkin y-terä -kesantoleikkurilla. Joskus pääsin paljonkin helpottamaan kevät-äestystä sillä keinolla.

-SS-

Varmasti toimii kiekkoräpidillä  jolla siis varmaan voi kylvää sänkeen suoraankin.  Jos taas koko kylvöketju on perinteinen syyskyntö-tiheäpiikkäes-laahavannaskylvökone, on paljon muitoksia tehtävä kalustoon, jotta sitä keväälle jäänyttä pahnaputua saa mukavasti kylvetyksi.

Syysmuokattu pahna menee keväällä hauraaksi ja äes muuttaa sen kuivana kevätpäivänä hienojakoiseksi putuksi, joka juoksee hyvin tavanomaisessa kylvövantaassa.

Heti kun maa ja sänki jäätyy, yritän helpottaa ongelmaa murskaamalla sängen maata pitkin y-terä -kesantoleikkurilla. Joskus pääsin paljonkin helpottamaan kevät-äestystä sillä keinolla.

-SS-

Eikä edes oikein tarvitse yrittää. Mukava pakkanen, niin murskaantuu melkein itsestään. Oli terät mitä tahansa. Tehoakaan ei juuri tarvitse raktorista.

Varmasti toimii kiekkoräpidillä  jolla siis varmaan voi kylvää sänkeen suoraankin.  Jos taas koko kylvöketju on perinteinen syyskyntö-tiheäpiikkäes-laahavannaskylvökone, on paljon muitoksia tehtävä kalustoon, jotta sitä keväälle jäänyttä pahnaputua saa mukavasti kylvetyksi.

Syysmuokattu pahna menee keväällä hauraaksi ja äes muuttaa sen kuivana kevätpäivänä hienojakoiseksi putuksi, joka juoksee hyvin tavanomaisessa kylvövantaassa.

Heti kun maa ja sänki jäätyy, yritän helpottaa ongelmaa murskaamalla sängen maata pitkin y-terä -kesantoleikkurilla. Joskus pääsin paljonkin helpottamaan kevät-äestystä sillä keinolla.

-SS-

Lautasmuokkaimella keväällä avatun sängen kylvö kyllä onnistuu laahavannaskoneella suurimmaksi osaksi, jotain rukiin sänkeä ei ehkä kannata kokeilla ja kevätviljoillakin jos aletaan olla kasitonnariluokassa aika varauksella mutta näillä tavanomaisilla satotasoilla toimii täysin.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.11.22 - klo:17:34

Varmasti toimii kiekkoräpidillä  jolla siis varmaan voi kylvää sänkeen suoraankin.  Jos taas koko kylvöketju on perinteinen syyskyntö-tiheäpiikkäes-laahavannaskylvökone, on paljon muitoksia tehtävä kalustoon, jotta sitä keväälle jäänyttä pahnaputua saa mukavasti kylvetyksi.

Syysmuokattu pahna menee keväällä hauraaksi ja äes muuttaa sen kuivana kevätpäivänä hienojakoiseksi putuksi, joka juoksee hyvin tavanomaisessa kylvövantaassa.

Heti kun maa ja sänki jäätyy, yritän helpottaa ongelmaa murskaamalla sängen maata pitkin y-terä -kesantoleikkurilla. Joskus pääsin paljonkin helpottamaan kevät-äestystä sillä keinolla.

-SS-

Eikä edes oikein tarvitse yrittää. Mukava pakkanen, niin murskaantuu melkein itsestään. Oli terät mitä tahansa. Tehoakaan ei juuri tarvitse raktorista.

Eikö olisi kätevämpää pitää puimurin pöytää vähän alempana ja säätää silppuri nimensä mukaisesti silppuamaan (pl. ruis)? Tulisi kerta-ajolla valmista ja silti olisi nopeampaa kuin ajaa erikseen murskalla. Ja sitten kun ottaa huomioon vielä sen, että näinä ns. nykytalvina ei välttämättä edes tule semmoista lumetonta pakkasjaksoa, että voisi käydä murskailemassa sänkipeltoja...

Yhden kerran olen syksyllä tapellut kurakossa sänkeä piennarmurskaimella lyhyeksi, kun puimurinkuljettaja piti vähän turhan ylhäällä pöytää. Silloin päätin, että sai olla ensimmäinen ja viimeinen kerta, vaan eipä tullut silloin mieleen odottaa pakkasta. Tosin hukkaan olisi odotus mennytkin, sillä kyseinen syksy oli 2019 ja vastassa oli historiankirjoihin täysin roudattomana ja lumettomana talvena jäänyt talvi 2019-2020. No tuo talvi jäi historiankirjoihin muutoinkin.

Sängen aukaisu keväällä osoittautui alkuvaikeuksien jälkeen ihan toimivaksi menetelmäksi. Tasasi mukavasti työhuippua ja säilöi kosteutta. Mutta ei se sänkikään juhannukseen asti pysy kosteana vaan osaa kuivahtaa yllättävänkin nopeasti. Usein on ollut niin, että kun aamupäivällä ajoi lautasmuokkaajalla pellon auki, niin iltapäivällä saattoi lähteä jo huoletta kylvämään. Oli juuri sopivaa ja ennemmin hieman kuivan puolella. Olen järkeillyt tämän niin, että talven jälkeen tiivis maa johtaa kosteutta ja haihduttaa sitä suhteellisen tehokkaasti. Kevään pitkittyessä saattaisi olla paikallaan ajaa sänki rikki, jotta pinnalle muodostuisi murukerrosta suojaksi. Näin tämä näytti toimivan monta vuotta, mutta sitten joku jossain keksi nämä märät toukokuut, enkä olisi lainkaan yllättynyt vaikka ensi kevät olisi taas kylmä, kolea ja märkä. Jatkon suhteen en siis sano, että sänki olisi hyvä valinta, mutta itse olen jättänyt sitä jonkin verran. Toimii jonkinlaisena vakuutena, jos tuleekin kuiva kevät.

Viime keväänä huomasin, että sänkimaat pitivät kosteuden poikkeuksellisen huonosti. Tähän oli varmastikin syynä se, että 2021 syksyltä ei peltoon jäänyt juurikaan pahnaa, kun ohran pituus oli vain 20 cm, ja kaurakin oli lyhempää kuin ohra normaalina vuonna. Näillä savimailla joutuu yleensä odottamaan sängen aukaisun jälkeen toista vuorokautta, että vaivautuva savespallo kuivahtaa muokkautuvaksi, mutta viime keväänä lautasmuokkain avasi sängen alta niin kuivaa maata, että äestämään olisi voinut mennä vaikka tunnin päästä. Hyvin poikkeuksellista siis, ja poikkeuksellista tai ei, mutta näillä mailla viime keväänä kosteuden piti parhaiten syyskynnös.

miten muuten teilläpäin on maa märkää?   tänä syksynä just huomasin että jo 15-20 sentin jälkeen onkin maa ihan kuivaa..   mettäpellon kuorinta onnistuu hyin; kauhalla nurmi ja pinta kasaan ja sit talikolla kivet erottaen kuivaa maata läjään.          pinta litkuuntuu mutta sen alla sit pitävä kuivaa...

Kuivaa on, vieläkin, siis pohjaavesi. Mutta sänki murskattu matoksi maata vasten ja tulee kylmä märkä kevät.Silloin se kyllä kuivuu tosi hitaasti

miten muuten teilläpäin on maa märkää?   tänä syksynä just huomasin että jo 15-20 sentin jälkeen onkin maa ihan kuivaa..   mettäpellon kuorinta onnistuu hyin; kauhalla nurmi ja pinta kasaan ja sit talikolla kivet erottaen kuivaa maata läjään.          pinta litkuuntuu mutta sen alla sit pitävä kuivaa...

Mikäs projekti on menossa?

Eikö olisi kätevämpää pitää puimurin pöytää vähän alempana ja säätää silppuri nimensä mukaisesti silppuamaan (pl. ruis)?

Kyllä-kyllä. Ei kuitenkaan ole ns. suurtehosilppuria, juuri hankin melko kalliin teräsarjan vastaterineen, eipä tuo kovin paljon heiluvateräinen tuosta parantunut, pitäisikö käyttää hammastettuja teriä ? Kiinteäteräinen Rekord Clipper vastaterät pörhöllään teki parempaa jälkeä. Ja kyllä, sen verran alhaalla pitelen, että pöydän jalas kiiltävän jäljen jättää. Jonkun kerran kun kuningaspuimuria olen rahtina käyttänyt, korkeamman sängen se jättää, jo pienten epätasaisuuksien kompensoimiseksi. Pöydän kulman säädöllä ottavaksi saisin tuossa Claasissa  ehkä ajosyvyyttä lisääkin, mutta amerikkalaiseen tapaan tehdyt ns. soijapapupöydät vasta mahdollistaisivat aidon maanpinnalta leikkuun.

Jos miettii jonkinlaisen sänkiäkeen rakentelua, tulee siinäkin hintaa. Kiekkovannassarjaa kylvökoneeseen voisi harkita, tai kiekkovannaskone kokonaan uusi. Mutta jos ajattelee 80 % ja esim. 40 %  korvauseroa, 5000-10000 euron investoinnit vain sitä varten eivät tule maksuun, jos satotasot samalla eivät nouse merkittävästi.

Edelleenkin peitekasvit kevytmuokkauksen alle/päälle syksyllä jotakin edullista kylväen voisivat olla se ratkaisu, jolla ainostaan siemenkulun kustannuksella saa syysmuokkaukset tehdyksi ilman suurta  tappiota kasvipeitteisyyden palkkiosta.

-SS-

Paras tulee kun kyntää keväällä ja mahdollisimman nopeasti kylvö perään jos on pelkoa liika kuivumisesta.
Jos laiskottaa niin suorakylvö ja glyfoa päälle kylvön jälkeen.

Vastataan nyt alkuperäiseen kysymykseen.
Juur noin toimittiin.

Toukokuun puolenvälin jälkeen päästiin kyntämään, sama-seuraavana päivänä äestys ja oliko seuraavana vai sitä seuraavana kylvö. Maalajit oli multaisia.

Rikkaruiskutukset tein normaaliin tapaan, ja tuloksena todella puhdas kasvusto, (ja sänki), sekä kuivasta kesästä huolimatta kevätvehnää korjattiin noin 5t / ha.

Ylitti kyllä kaikki odotukset. Arvelin että roska ja heinä ottaa vallan, vilja ei idä, ja se mitä itää niin kuivaa lopulta pystyyn.
Kyllä se rapamaa on näemmä sama miten sitä viljelee, aina se jotenkin onnistuu.