Mielestäni ei ole muita vaihtoehtoja kuin glyfosaattia keväällä, kun ruoho on lähtenyt kunnolla kasvuun. Sitten suorakylvö. Yksi kollega menetteli näin menneenä keväänä aika kovaan rehunurmeen. Kylvö venyi kuun lopulle, mutta ei siitä ongelmia tullut. Suorakylvössä tiheään sänkeen, kosteutta riitti ja kaura kasvoi hyvin. Pitää vaan olla kunnollinen suorakylvinkone, joka jaksaa painaa syvemmälle. Heinämaa voi päästä kuivahtamaan kevään edetessä ja sitten on kovaa.

Onko pakko päättää jo ensi keväänä? Pane hakemukseen rehunurmeksi, niin jää hyvin aikaa hävittää nurmi.

Täälläpäin viimetalvi tuhosi suojavyöhykenurmetkin niin  totaalisesti, ettei niistä ole odotettavissa kauheata satoa ensivuonna, ellei niitä ole täydenyskylvetty.

Mielestäni ei ole muita vaihtoehtoja kuin glyfosaattia keväällä, kun ruoho on lähtenyt kunnolla kasvuun. Sitten suorakylvö. Yksi kollega menetteli näin menneenä keväänä aika kovaan rehunurmeen. Kylvö venyi kuun lopulle, mutta ei siitä ongelmia tullut. Suorakylvössä tiheään sänkeen, kosteutta riitti ja kaura kasvoi hyvin. Pitää vaan olla kunnollinen suorakylvinkone, joka jaksaa painaa syvemmälle. Heinämaa voi päästä kuivahtamaan kevään edetessä ja sitten on kovaa.

Kysyjällä ei välttämättä ole pääsyä suorakylvökoneelle. Nyt voisi miettiä, mikä perinteinen muokkausväline tehoaisi vanhaan nurmeen. Jos nurmi on lyhyeksi niitetty, voisi ajatella perinteistä kultivaattoria siipiterillä. Ensin muutaman sentin syvyyteen ja sitten syvempään viistosti ristiin. Sitten kun pelto kuivahtaa, lautasmuokkarilla kokkareiden pieniminen ja juurten pilkkominen.

Voisi harkita glyfosaatilla puhdistetun pellon hajakylvöä ja vanhalla lapiorullaäkeellä pariin kertaan ristiin sekoittamista. Lopuksi jyräys. Varmasti kasvaa paremmin kuin kevätkyntämällä. Kaura voisi parhaiten toimia sillä tavalla.

Jos talossa on lautasäes, voisi ajaa ensin pintaturpeet rikki, ja jatkaa siipiteräkultivaattorilla muutaman kuivan päivän aikana. Joka tapauksessa kyseisen lohkon kylvö menee viimeiseksi, käyttää sitten mitä tahansa menetelmää. Paksu vaaleaksi kulottunut nurmikuntta hidastaa mullan kuivumista yllättävästi, vaikka pelto muuten pitäisikin pyörän alla.

-SS-

Hiukan hitaammin taimettuvilla kasveilla (herne, kumina ym) olen tehnyt myös niin että vihreään nurmeen suorakylvö hiukan syvemmän puoleen, ja vähän ennen taimien pinnalle tuloa glyfoa niskaan. Lähtenyt samalla moni kasvuun lähtenyt rikkakasvikin.
Juolan ja heinän suhteen toiminee viljoillakin mutta väliajan lyhyydestä johtuen kylvössä herännet rikat eivät välttämättä ehdi osallistumaan samaan kisaan.

Vaatii tietysti sen suorakylvimen. Ja pintaan tulon tarkkailussa ei kannata epäonnistua tai huomaa olevansa ns. myöhässä

Rypsiä??

Kymmenkunta vuotta sitten oli tällainen mielenkiintoinen rehu-urakka. Tehtiin säilörehut talon pelloilta juhannuksen jälkeen paaliin. Seuraavaksi oli vuorossa glyfosaatti ja rypsinkylvö sänkeen. Oli kuulemma tullut ihan puitava sato

Viljan hinnan nousu muutaman vuoden takaisesta on pistänyt ajatuksia uusiksi. 4 t viljaa (varauksella) x 150 €/t = 600 €/ha ei takavuosina liiemmin innostanut kaikkien mahdollisten heinäklippujen kylvöön, kun tukea sai varmasti sen 500 €/ha. Nyt on toinen ääni kellossa, mutta on hyvä muistaa, että tuotantopanosten historiallisen kovat hinnat tarkoittavat sitä, että liiketoiminnan riskit ovat tällä hetkellä erittäin suuret. Jos kasvukaudesta 2023 tuleekin kasvukausien 2020 ja 2021 toisinto, ei kaikkien tilojen kukkarot enää kestä moista hullunmyllyä, vaan tiloja rupeaa putoamaan pois pelistä.

Mutta koska yrittäjä yrittää viimeiseen asti, palataanpa alkuperäiseen aiheeseen: Tarkemmin ajateltuna glyfotus voisikin olla järkevämpää tehdä vasta kylvön jälkeen, mutta heti 1-2 pv kylvön jälkeen. Näin toimittaessa voisi ajatella, että ruiskutus vaikuttaisi paremmin, kun kylvökoneen vantailla ei mentäisi kähjäämään ruiskutettua kasvustoa. Näin kylvöillekin pääsisi jo varhaisemmin, kun ei tarvitsisi odotella, että etiketin päivävaatimukset täyttyvät.

Suorakylvöurakointi ei mielestäni pyöri missään tähtitieteellisissä hinnoissa, joten jos omaa konetta ei ole, kannattaa kysellä naapurustosta. Ihan halpaa kun ei ole sekään, jos täytyy 10 kertaa muokkailla lautasmuokkaimella ja kultivaattorilla, että saa sitkeät juurimättäät pienittyä sen verran, että kylvö ja varsinainen kylvömuokkaus voivat onnistua.

Jos siinä nurmessa ei ole juolavehnää, ei sitä glyfosaattia välttämättä tarvitse, utta kyntää pitäs ja sitte kylvömuokkaus ettei päästä liikaa kuivaan ja kovettumaan. Mielestäni nurmen sänkeen suorakylvö voi olla sellanen että heinää kasvaa.Kääntämällä nurmi vilja vie voiton. Tosin se kynto on hidasta hommaa.Syksyllähän tuo pitäs tehdä, mutta kun muut asiat siihen vaikuttaa se sitten rajoittaa. Ja tietysti nämä kasvipeitteisyys vaatimuksetkin. Ehtiikö se glyfosaatti oikeesti vaikuttamaan keväällä parissa viikossa, syksyllä kasvin nestevirtausten vuoksihan sillä on parempi teho nimneomaan juuristolle.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 31.10.22 - klo:19:24

Mielestäni ei ole muita vaihtoehtoja kuin glyfosaattia keväällä, kun ruoho on lähtenyt kunnolla kasvuun. Sitten suorakylvö. Yksi kollega menetteli näin menneenä keväänä aika kovaan rehunurmeen. Kylvö venyi kuun lopulle, mutta ei siitä ongelmia tullut. Suorakylvössä tiheään sänkeen, kosteutta riitti ja kaura kasvoi hyvin. Pitää vaan olla kunnollinen suorakylvinkone, joka jaksaa painaa syvemmälle. Heinämaa voi päästä kuivahtamaan kevään edetessä ja sitten on kovaa.

Kysyjällä ei välttämättä ole pääsyä suorakylvökoneelle. Nyt voisi miettiä, mikä perinteinen muokkausväline tehoaisi vanhaan nurmeen. Jos nurmi on lyhyeksi niitetty, voisi ajatella perinteistä kultivaattoria siipiterillä. Ensin muutaman sentin syvyyteen ja sitten syvempään viistosti ristiin. Sitten kun pelto kuivahtaa, lautasmuokkarilla kokkareiden pieniminen ja juurten pilkkominen.

Voisi harkita glyfosaatilla puhdistetun pellon hajakylvöä ja vanhalla lapiorullaäkeellä pariin kertaan ristiin sekoittamista. Lopuksi jyräys. Varmasti kasvaa paremmin kuin kevätkyntämällä. Kaura voisi parhaiten toimia sillä tavalla.

Jos talossa on lautasäes, voisi ajaa ensin pintaturpeet rikki, ja jatkaa siipiteräkultivaattorilla muutaman kuivan päivän aikana. Joka tapauksessa kyseisen lohkon kylvö menee viimeiseksi, käyttää sitten mitä tahansa menetelmää. Paksu vaaleaksi kulottunut nurmikuntta hidastaa mullan kuivumista yllättävästi, vaikka pelto muuten pitäisikin pyörän alla.

-SS-

Ok. Luomuviljelijät ovat käyttäneet kultivaattoria juurikin noin, että ensimmäinen kierros hyvin pintaan, vain sen verran maata irti, että kasvusto on irrallaan. Sitten täytyy odotella, että ruohot kulottuvat ja sen jälkeen seuraava kierros syvemmästä. Pitäisi olla kohtuullisen toimiva konsti, mutta keväällä hieman haastava, jos ollaan poutivalla seudulla. Lautasmuokkain saattaa myös toimia, mutta maan ei pidä kuivahtaa liikaa ja koneessa tulee olla painoa, muuten voi mennä pintaviiltelyksi.

Paras tulee kun kyntää keväällä ja mahdollisimman nopeasti kylvö perään jos on pelkoa liika kuivumisesta.
Jos laiskottaa niin suorakylvö ja glyfoa päälle kylvön jälkeen.

Kevätkynnöissä olen havainnut että raskas lautasmuokkari pian kynnön perään helpottaa mahdollista kuivuusongelmaa. Semmoinen toista tonnia per leveysmetri teräslevypakkeri tiivistää murustunutta kynnöstä sopivasti uudelleen. Lisäksi jos tahtoo olla vähän turpeinen kynnös niin sekin ongelma katoaa samalla.

Jos kynnös on savikkoa ja murukoko luokkaa matka-TV niin sitten ei pelasta sekään.

Lautastinttarilla kyllä saa tiiviiksi ja juurikin pilattua sen nurmen tekemän maan kuohkeuden. Ainakin väärään aikaan tehtynä. Viho viimeinen kapine.

Lautastinttarilla kyllä saa tiiviiksi ja juurikin pilattua sen nurmen tekemän maan kuohkeuden. Ainakin väärään aikaan tehtynä. Viho viimeinen kapine.

No ei sitä tietysti liian märkänä pidä mennä tekemään. Kuten ei mitään muutakaan.
Ei se minusta multavalle  ja äestyskelpoiselle hieman kuivahtaneelle nurmen kevätkynnökselle suurempaa hallaa tee.
Sen verran tiivistää että myyrät ei enää juokse viilujen alla, murut säilyvät ihan irtonaisina. Ei se muruinen maa sen ihmeemmin muuksi muutu, suurimmat ilmaonkalot vähenevät ja murut koskettavat toisiaan vähän paremmin.
Sen 'tiivistymän' voi kevyesti kauhoa kukkalapiolla auki. Paljon enemmän ja syvemmältä tiivistää jo traktorin pyörät kyntäessä. Helposti 3 tonnia 'metrin leveällä pyörällä' eli jos taka-akselilla 2 x 500 mm renkaat. Aurat ylhäällä 5 tonnia...

Lautasmuokkaria on aiheesta syyllistetty kun on menty väärään aikaan väärään paikkaan mutta ei se laitteesta silti käyttökelvotonta tee. Ei syysmärälle kittisavelle.
Se on pelastanut ainakin allekirjoittaneen monesta pälkähästä. Tavanomaisen muokkauskaluston korvaaja se ei ole tavanomaisissa olosuhteissa.

Kyllä mää luen tätä ketjua huuli pyöreänä käsittämättä oikein mitä täällä ajetaan takaa. Kuuluu mielestäni samaan kategoriaan kuin floora mainos. "mitä me syötiin ennen kun ei ollut flooraa". Voisi kait muunnella muotoon ... miten me kynnettiin nurmi ennen glyfoa, siipiterä kultivaattoria, lautasmuokkainta jne. Vastaus kyntämällä auroilla ja äjestämällä lapiorullaäkeellä. Jos nurmi on pelkkää juolaa niin sittenhän tuo ei toimi. Kyllä kevätkynnös pelastaa monena vuonna täystuhoilta kuten tämän kesän jumalattomista sadekuuroista taas opimme.

Juurikin näin.

Savimaalla kevätkynnön välttäminen ei ole laiskuutta vaan sadonvarmistusta. Kylillä olen viimekeväinä nähnyt onnistumisia tolla glyfo+ suorakylvöllä hömpän lopetuksissa. Olen joskus nähnyt onnistumisen savimaan kevätkynnölläkin, mutta sitten tarvitaan erikoisen sateinen alkukesä. Useammin olen nähnyt epäonnistumisia ja itselläkin on kevyen maan savisempi nurkka jäänyt ilman satoa kevätkynnön jälkeen.
Joskus harrastelijankin kannattaisi käyttää urakoitsijaa, eikä lähteä ihan mielettömään hinkka hinkka operaatioon vakkei ihan niinpaljoa saakaan ajaa traktorilla.