Sula maa imisi veden paremmin. 

Jäät ovat alkaneet haurastua, juuri sopivasti kovan pakkasjakson alle.


Kuva: Aspekt syysvehnä, etelärinne


Kuva: myöhään syksyllä sänkiäestettyyn levitetty Ceylon syysvehnä

Näyttää siltä, että tuuli oli pyyhkinyt lumet pois tuosta mustalta kumpareelta, tammikuun kovat pakkaset tappoivat varmaan osan oraista, olivat täysin mustia paljastuttuaan jään alta.

-SS-

Kertokaapahan kokemuksia tuosta pintalevitys-syyskylvöstä. Näillä nurkilla aika harva moista touhua harrastaa, mutta Loimaalla ja Koskella tiedän ihan eturiviläistenkin käyttäneen "huiska-kylvöä". -SS- käyttää puhallinlevitintä, mutta näillä nykyaikaisilla keskipakoislevittimillä kai onnistuu myös ihan ok?

Puhallinlevittimessä ei ole puomin vakaajia, joten matalammalla oleva puomin pää tekee raidallista jälkeä.

Kaksikiekkolevitin tekee leveämmällä ja tasaisemmin. Puhallinlevitin tuli koska oma budjetti oli 500 €. Pikkusuppilollisista bögballeistakin pyydettiin saman verran.

-SS-

Mää vedin 20ha Igloota nyt huiskalla kun muuta mahdollisuutta ei ollut enää jatkaa syyskylvöjä (sateet tuli). Hiukan se syksyllä ui, koska ainut muokkaus oli siemen/kananpötkö -seoksen lautasmultaus. Kyl mää riskinä pidän sitä, että pinnassa olevat siemenet on herkempiä kevään lämpötilavaihtelujen repimiselle ja kylmille tuulille.

Varattuna on sille lohkolle Iisakkia täydennyskylvöön. Jos syysvehnää on joukossa kohtuullisesti muttei tarpeeksi teen sen apulantavantaat ylös nostettuina (lannoite pintaan kiertokoeasennolla). Näin maassa on kolmannes vähemmän repiviä vantaita. Tästä on ihan hyvät kokemukset. Mikäli joukossa on hyviä alueita niistä voi ajaa yli matalanostolla niin samalla takahara tekee maalle ja oraille versotusilmauksen.

Tuo siementen multaantuminen tuossa pintakylvössä juuri epäilyttää. Itse kun kuulun vielä siihen koulukuntaan, että syysviljan siemenkin saisi mennä aika syvälle... Toisaalta pintalevittimellä levittää äkkiä, eikä tarvitse tallata, jos märemmät syksyt taas palaavat riesaksi.

Multauksessa osa menee syvään, osa jää enemmän pinnalle. Siksi hajakylvöllä sienenmäärää lisätään.

Semmoinen harvan rivivälin kylvöjälki tulee kun levittää kynnökselle suoraan ja äestää yli. Varmasti siemenet ovat riittävän syvällä kun karisevat viilujen väliin ja multaa päälle.

Sänkivellissä ei ole syysviljan oraan yhtä hyvä kasvaa. Ruis ainakin kellastuu.  Semmoinen hailakka ja rasittunut on koko kesän kasvusto siinä. Suorakylvökset toimivat myös, jos on kelejä.

-SS-

Tuo siementen multaantuminen tuossa pintakylvössä juuri epäilyttää. Itse kun kuulun vielä siihen koulukuntaan, että syysviljan siemenkin saisi mennä aika syvälle... Toisaalta pintalevittimellä levittää äkkiä, eikä tarvitse tallata, jos märemmät syksyt taas palaavat riesaksi.

Kevyillä mailla toimii multauksessa 12m rikkaäes riittävän hyvin.

Savella pitää peittomuokkaus tehdä s-piikkiäkellä, kylläkin parhaiten on toiminut  etuäes-takaäes yhdistelmä eli höylä-äes edessä takana s-piikki.

Kuinka paljon on sitten sopiva siemenmäärän lisäys? Jonkun tiedän laittaneen hajakylvönä Ceylonia 350 kg/ha. Aika rehevää voi oraasta syksyllä tulla suurella siemenmäärällä, jos kaikki itävät, vaikka talvi sitten verottaisikin harvemmaksi.

Mä laitoin Etanaa aika tarkkaan 300 kg/ha. Syksyllä näytti sopivalta, näkee nyt sitten miten kävi...

Kuinka paljon on sitten sopiva siemenmäärän lisäys? Jonkun tiedän laittaneen hajakylvönä Ceylonia 350 kg/ha. Aika rehevää voi oraasta syksyllä tulla suurella siemenmäärällä, jos kaikki itävät, vaikka talvi sitten verottaisikin harvemmaksi.

Lounais-Suomen koeaseman tiedote n:3 vuodelta 1975 kertaa syysvehnätietoutta Lounais-Suomen savikoilla. 

Silloiset lannoituskokeet muuttivat aikaisempaa syyslannoituksen vaikuttavuuden käsitystä, ja kevätlevitys antoikin suurimmat vasteet. Kuitenkin, tuloksista ehkä tehtiin turhan äkkinäinen johtopäätös myöhäisen kevätlannoituksen paremmuudesta.

Siihen aikaan (1960-1975) syyskuun  puolivälin kylvöt pääsääntöisesti tuottivat heikommin kuin syyskuun alun kylvöt. Syksyjen lämpimyys on nyttemmin  muuttanut tuota perusoletusta selvästi.

Siihenkin aikaan tiedettiin, että syysvehnän korkea kylvötiheys (jopa 750 kpl m2) ei vaikuttanut suhteellisiin talvituhoihin, käytännössä lumettomina talvina. Oraita kuolee aina, ja korkea orastiheys syksyllä  merkitsee korkeampaa orastiheyttä keväällä. Mietoisissa saatiin tulos, että 300 kg/ha oli sopiva määrä syyskuun lopulla. Hajakylvö edellyttää jonkin verran suurempaa siemenäärää, joten 350 kg/ha ei ehkä ole  liioittelua.

Kylvösyvyyden vaikutus lienee rousteherkillä mailla oleellinen, mutta lajikkeen kasvutavasta ja juurtumisesta riippuu myös paljon. Esimerkiksi hybridirukiit on kylvettävä alle matalaan, muuten harvakseltaan nousevat idut jäävät multamurun alle kiikkiin.

-SS-

Mää heitin 350kg Igloota. Seuraamme keväämmällä tilannetta.

Mää heitin 350kg Igloota. Seuraamme keväämmällä tilannetta.

Väliaikatietona kysyn, vieläkö on jääkansi päällä, vai onko jo auennut...?

On hiukan etäämmällä en oo siellä nyt käynyt. Ei meillä jäätä niinkään ole. Semmosta sohjoo ja vettä. Huomattiin, et ihan 10km säteellä vaihtelee lumitilanne yllättävän paljon. Joku lumisade tullu ehkä enempi vetenä tai jääny tulematta likempänä Loimaan kauppalaa.

Tuo pelto on tasainen ja kun muut kylvöt on kaikki kynnön kautta niin pidän niiden edellytyksiä parempana. Sen verran jossain kurkkii, että lumihometta ei taida olla yhtään ja rapsin taimetkaan eivät näytä mitenkään mädäntyneiltä. Tosin vihreitä kaikki oli hetken jäiden lähdön jälkeen myös kaks vuotta sitten..

Joitain etelä jyrkkä reuna esiin tullut, vihreetä, ei se kerro kuitenkaan mitään, vielä.
Omat, ainakin sen 30cm lumen alla. Mettätöissä nytte, jäätynyt lumi päällä joka on ryynimäistä eikä kanna ja alla sohjon kaltaista, sen alla sula maa. Varmaan sama pelloissa. Silloin kun satoi, se lumi imi paljon ja ja pitää sen veden siellä sulan maan päällä, miten oraat siell vihtyy en osaa sanoo. Jäätä siellä ei ole