Pintalevitinhommiksi taitaa ainakin mennä monessa paikkaa jäänsulatusaineen levittäminen. Ei taida kalkkivaunua nyt kantaa monenkaan pelto. Kalkkihan se ehkä kuitenkin olisi kaikkein paras moninaisine hyötyineen, mutta kuinkakohan paljon jotain hienoa hiekkaa pitäisi levittää, että toimisi? Aika tummaahan se on.

Paimiossa on routaa 60 cm ja siellä ollut enemmän lunta. Jääalueella routaa vielä enemmän. Eiköhän tuo kestä mitä vaan.

Onko kellään kokemusta kaliumkloridin ja/tai kaliumsulfaatin levityksestä jään sulattamiseksi. Ennen vanhaan täällä levitettiin ureaa syysvehnäjäätiköille, mutta se on kielletty ehdollisuuden vaatimuksissa.

-SS-

Mun muistikuvan mukaan kun silloin reilu 50 vuotta sitten urealla jäätä sulatettiin niin ne kuoli kaikki. Vetäisiköhän osmoosi nesteet ulos oraista?

Paimiossa on routaa 60 cm ja siellä ollut enemmän lunta. Jääalueella routaa vielä enemmän. Eiköhän tuo kestä mitä vaan.

Missä ihmeen vaiheessa tuollainen routa on päässyt syntymään?

Teräskuonaa aikoinaan levitettiin hangille, toki levitykseen tarvii sen kalkkivaunun, ei mene läpi lannoitteenlevittimestä..
 Puolimetrinen hanki suli reilussa viikossa pois. Kuonalohkoille  kevätkyntö ja kylvöaikaa sai aikaistettua jopa pari viikkoa muihin peltoihin  verrattuna. P-Savon hietamailla siis...

Jos oiken hätä pellolle niin lumilingolla linkoaa lumi+sänki+multamössöä hangen päälle maaliskuun lopulla...
 

Lainaus käyttäjältä: Make - 26.02.24 - klo:09:18

Paimiossa on routaa 60 cm ja siellä ollut enemmän lunta. Jääalueella routaa vielä enemmän. Eiköhän tuo kestä mitä vaan.

Missä ihmeen vaiheessa tuollainen routa on päässyt syntymään?

10 cm lunta ja kuukausi parikymmentä pakkasta. Pakkaset alkoi jo ennen lumen tuloa. https://www.sjt.fi/?p=3651

Tuota kalkinlevitystä kokeilin 2022 kevättalvella. Ei auttanut.  Eli Förbyssä sekoitettu Gustafssonin silikaattikalkki on semmoista hiekkakalkkituotetta, otin kolmasosan ruskeaa biotiittiä seokseksi.

Eihän se kuonakalkin veroista ole, mutta kuonakalkkia ei enää ole tässä lähellä saatavana.

2022 jäätikkö oli liian paksu ja liian pitkään. Nyt voisi olla mahdollisuus, että alkaa jäähän tulla reikiä, jos vaikka viikon pitäisi lauhaa vielä.

-SS-

Tuota kalkinlevitystä kokeilin 2022 kevättalvella. Ei auttanut.  Eli Förbyssä sekoitettu Gustafssonin silikaattikalkki on semmoista hiekkakalkkituotetta, otin kolmasosan ruskeaa biotiittiä seokseksi.

Eihän se kuonakalkin veroista ole, mutta kuonakalkkia ei enää ole tässä lähellä saatavana.

2022 jäätikkö oli liian paksu ja liian pitkään. Nyt voisi olla mahdollisuus, että alkaa jäähän tulla reikiä, jos vaikka viikon pitäisi lauhaa vielä.

-SS-

Miten mulle on jäänyt sellainen muistikuva, että juuri niiltä kohdilta korjasit syysvehnäsatoa syksyllä 2022, jotka olivat saaneet kalkin niskaansa keväällä. Vai muistanko taas väärin? Sekin on hyvin mahdollista...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 26.02.24 - klo:10:17

Tuota kalkinlevitystä kokeilin 2022 kevättalvella. Ei auttanut.  Eli Förbyssä sekoitettu Gustafssonin silikaattikalkki on semmoista hiekkakalkkituotetta, otin kolmasosan ruskeaa biotiittiä seokseksi.

Eihän se kuonakalkin veroista ole, mutta kuonakalkkia ei enää ole tässä lähellä saatavana.

2022 jäätikkö oli liian paksu ja liian pitkään. Nyt voisi olla mahdollisuus, että alkaa jäähän tulla reikiä, jos vaikka viikon pitäisi lauhaa vielä.

-SS-

Miten mulle on jäänyt sellainen muistikuva, että juuri niiltä kohdilta korjasit syysvehnäsatoa syksyllä 2022, jotka olivat saaneet kalkin niskaansa keväällä. Vai muistanko taas väärin? Sekin on hyvin mahdollista...

Biotiittikalkkia tuli silloin noin 100 tonnia, noin 6 t /ha , syysrapsi, syysohra, syysvehnä. Jyrkin etelärinne syysvehnää selvisi. Ohralla ja syysrapsilla ei ollut mitään mahdollisuutta. Nytkin se sama rinne tuli laitetuksi pintaankylvöllä, ja vihreätä pilkistää jo rei'istä. Mutta ei ole kuin runsaat 2 ha. Siitä pitäisi se 5 tonnia saada siementä taas, että pääsisi kylvämään. Kallis ostosiemenen Aspekt-lajike taitaa kuolla tuonne.

Uskon, että kalkki ei sinä talvena pelastanut, vaan rinteen kaltevuus, 110 m / 15-17 m

Talvehtimista pitänee tulevaisuudessa testata sillä tavalla, että jakaa kylvölaatikon fanerilla kahtia ja kylvää kahta lajiketta, niin näkee eron useammalla maalajilla ja kaltevuudella.

-SS-

Pintalevitinhommiksi taitaa ainakin mennä monessa paikkaa jäänsulatusaineen levittäminen. Ei taida kalkkivaunua nyt kantaa monenkaan pelto. Kalkkihan se ehkä kuitenkin olisi kaikkein paras moninaisine hyötyineen, mutta kuinkakohan paljon jotain hienoa hiekkaa pitäisi levittää, että toimisi? Aika tummaahan se on.

Förbyn silikaattia levitetty kalkinlevittimella pahimpiin notkopaikkoihin jään päälle viime viikolla. Gustaffssonin auto kippasi pellolla, hyvin kesti.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 26.02.24 - klo:12:38

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 26.02.24 - klo:10:17

Tuota kalkinlevitystä kokeilin 2022 kevättalvella. Ei auttanut.  Eli Förbyssä sekoitettu Gustafssonin silikaattikalkki on semmoista hiekkakalkkituotetta, otin kolmasosan ruskeaa biotiittiä seokseksi.

Eihän se kuonakalkin veroista ole, mutta kuonakalkkia ei enää ole tässä lähellä saatavana.

2022 jäätikkö oli liian paksu ja liian pitkään. Nyt voisi olla mahdollisuus, että alkaa jäähän tulla reikiä, jos vaikka viikon pitäisi lauhaa vielä.

-SS-

Miten mulle on jäänyt sellainen muistikuva, että juuri niiltä kohdilta korjasit syysvehnäsatoa syksyllä 2022, jotka olivat saaneet kalkin niskaansa keväällä. Vai muistanko taas väärin? Sekin on hyvin mahdollista...

Biotiittikalkkia tuli silloin noin 100 tonnia, noin 6 t /ha , syysrapsi, syysohra, syysvehnä. Jyrkin etelärinne syysvehnää selvisi. Ohralla ja syysrapsilla ei ollut mitään mahdollisuutta. Nytkin se sama rinne tuli laitetuksi pintaankylvöllä, ja vihreätä pilkistää jo rei'istä. Mutta ei ole kuin runsaat 2 ha. Siitä pitäisi se 5 tonnia saada siementä taas, että pääsisi kylvämään. Kallis ostosiemenen Aspekt-lajike taitaa kuolla tuonne.

Uskon, että kalkki ei sinä talvena pelastanut, vaan rinteen kaltevuus, 110 m / 15-17 m

Talvehtimista pitänee tulevaisuudessa testata sillä tavalla, että jakaa kylvölaatikon fanerilla kahtia ja kylvää kahta lajiketta, niin näkee eron useammalla maalajilla ja kaltevuudella.

-SS-

Etelänpuoleinen rinne tietysti sulaa kaikkein nopeiten, mutta vaikuttiko levitetty kalkki siis mitenkään sulamisnopeuteen? Vai oliko se ihan yksi tyhjän kanssa koko levitys, jos kalkki nyt koskaan hukkaan menee?

1990-luvun lopussa levitytin aurinkoisen maaliskuun 20. päivän tienoilla perjantaina päivällä kuonakalkit, ja jää ja lumi oli sulanut sunnuntai-iltapäivään mennessä kokonaan. Pellosta tuli ihan mukiinmenevä syysviljasato, mitään kasitonnaria, mutta nelitonnari kuitenkin.

Tuo 2022 silikaatti-biotiitti sulatti kyllä jäätä, nopeammin kuin ilman . Mutta rinteessä, johon alun perin ei pitänyt riittää, ajettiin pari kierrosta, niin henkitoreissaan olevassa kasvustossa ei ollut eroa, oli kalkkia tai ei. Talvehtineiden lehtien päällä oleva ruskeanharmaa hiekka jotenkin kyllä kuivatti ne pois, mutta uusi piikki tuli kasvin keskeltä kummassakin tapauksessa. Viime talvena viljelyyn otettavalle pellolle, nurmelle, levitetty silikaattikalkki ei tuhonnut vihreää. Kultivointi ja äestys olikin sitten jo melko haastavaa, kun kuiva kevät pöllytti valkoista kalkkia traktoriin ja ilmansuodattimeen ja hytin puhaltimeen.

Ei tuo kalkkikaan ilmaista ole. Joten kun kevätvehnänsiemen on jo hankittu, on vielä mietinnässä, toipuuko se syysvehnä niin ennalleen, että sen satotasoero kevätvehnään korvaa kalkituksen kustannuksen, kun ja jos kalkitus ei ole enää minimitekijä pellossa.  Sitten kun alkaa olla Ca/Mg suhde tarvita korjaamista osassa alaa, pitäisi dolomiittia käyttää tai magnesiumsulfaattia pistää oikein lujasti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.02.24 - klo:22:28

Onko kellään kokemusta kaliumkloridin ja/tai kaliumsulfaatin levityksestä jään sulattamiseksi. Ennen vanhaan täällä levitettiin ureaa syysvehnäjäätiköille, mutta se on kielletty ehdollisuuden vaatimuksissa.

-SS-

Mun muistikuvan mukaan kun silloin reilu 50 vuotta sitten urealla jäätä sulatettiin niin ne kuoli kaikki. Vetäisiköhän osmoosi nesteet ulos oraista?

Kertomusten mukkaan täällä on poltettu urealla heinikoita noihin aikoihin.Jossain pitäs olla ureasäkki muistona noista ajoista.

Paimiossa on routaa 60 cm ja siellä ollut enemmän lunta. Jääalueella routaa vielä enemmän. Eiköhän tuo kestä mitä vaan.

Täällä Hämeessä oli kynnetyssä syysviljamaassa viikko sitten n. 5 cm semmosta roudan tapaista pinnassa, lapiolla sai hyvin puhki, on varmaan sulanut näillä vesillä pois.

Kävin ajamassa maastossa, märkää sohjoo ja sulaa alla, sohjo siinä asteessa että ei ihan kanna.