Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.09.23 - klo:14:35

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 14.09.23 - klo:14:12

Aika monet täällä(kin) puhuvat, että kylvävät syysvehnän ihan ilman syyslannoitusta. Tarkoitus olisi nyt syyskuun puolivälissä kylvää, eikä kiinnostaisi haaskata kallista apulantaa (talvehtimisvaraus). Pellot ovat savimaita, fosforit luokassa välttävä. Onnistuuko ilman apulantaa?

Varmasti onnistuu, sillä syysvehnällä talvehtiminen ratkaisee sen, onko sato 0 kg/ha, 3000 kg/ha vai 5500 kg/ha. Mutta syyslannoitus on yhtenä tekijänä siinä, tuleeko satoa vaikkapa 7500 kg/ha. On muistettava, että monet lannoittamatta kylvävät hallitsevat karjanlannan kyllästämää maaperää, jolloin liukoiset kalit ja fosforit ovat varsin riittävät ilmankin mitään syyslannoitusta. Jos haluat varmistaa satokilpailutasot, suosittelisin levittämään moniravinteista edes hiukan.

Omalta osaltani katson, että syysvehnää on kaikilla niin paljon himossa kylvää, että on parasta ehkä kääntää rattia toisaalle päin ja panostaa kevätvehnään ja ohraankin enemmän kuin syysvehnään. Rehuvehnä tökkii myydä tällaisena vuotena ensimmäiseksi, sitten syysvehnä ja vasta viimeiseksi korkean valkuaisen kevätvehnä. Lisäksi kestorikkakasvit tuntuvat runsastuvat syysvehnän viljelyssä, kun pohjavesialueella ei ole Broadway tai Monitor/Attribut super  vaihtoehto. Eilen  vasta Roundupilla kävin syysvehnän sängellä, että olisi jotakin vihreää ruiskutettavana. Että viikon ajan pitänee vielä odottaa, silloin ei ainakaan syyslannoitus ole järkevää, kun suurimmat sadot on jo poissuljettu. Toisenlaisia mielipiteitä varmasti tulee lähes naapurista, mutta näillä nyt on kaksikymmentä tonnia varastovosfaattia pellossa valmiiksi, ja orgaaninen typpi vasta alkaa liueta näin syksymmällä.

Muut sänget vasta paljastuivat, maata pitkin leikattuna siellä ei ole ruiskutettavaa, vaikka juolanjuurta maassa jo on.

-SS-

Pitää myös muistaa, että jos kevätlannoituksen levittää vasta joulun jälkeen, menetetään sadosta vähintään neljät tonnia jokaiselta joulun yli menevältä päivältä. Siinä on tapanintanssit jätettävä väliin, jos meinaa saada yhtään mitään. Tämä näkyy ongelmana mm. Yhdysvalloissa, jossa joulua erehdytään juhlimaan vasta silloin 25. päivä. Sitten mennään vaan vanhalla muistilla, eikä tajuta levittää apulantaa ennen kuin on liian myöhäistä. Jotkut uskovaiset levittävät vasta loppiaisen jälkeen ja sitten vaaditaan kriisitukea. Omaa tyhmyyttä, kun ei mennä ajoissa pellolle.

...kohtuuankaraa vidduilua SS:lle...😉...odottelemme vastausta...😉

No tässä on ysitonnareita viljelevä lähellä, ja on aina vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin kevätlevityksillä.

Omilta koealoilta olen tuon huomannut, että kevään lannoitus pitää saada kosteuden vetäytymisen mukana painumaan juuristokerrokseen eikä pinnan tuhkaan. Jos kevät on lämpimän tihkusateinen, eikä rutikuivan sateeton maaliskuulta asti, ei sillä ole mitään väliä, milloin sinne muistaa levittimellä mennä.

-SS-

 

Tässä on tuo maalajijuttu ja se, kuinka paljon typpeä irtoaa keväällä maaperästä. Täysin hiekkamonttuperiaatteella lannoitetta saa lyödä päivittäin, mutta jos on jotain orgaanista ainesta, typpikierto toimii tavalla tai toisella. Ja sitten kuinka se eliö ja olio pitää typpiputiikkia käynnissä. Jos nyt vähänkin on jotain viljelykiertoa ja multavaa maata, niin se kahdeksan tonttua onnistuu syysvehnällä suhteellisen varmasti vuosittain. Paitsi jos ei huolehdi siitä, että ravinnetasapaino on koko kasvukauden toimiva. Se tietää ruiskukoktailia ja/tai kauheaa paskan tinttaamista etukäteen. Tämä vuosi on ollut haastava kuivuuden vuoksi, mikä korostaa maan kasvukunnon ja maalajin merkitystä. Mutta kyllä se huhtikuun levityskin toimii ihan hyvin, jos puitteet ovat kohdillaan.

Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 

 Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin 

Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.

Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 

 Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin 

Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.

Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 15.09.23 - klo:21:54

Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 

 Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin 

Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.

Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..

Joo, samoilla kannoilla olen, huonommaksi meni. Myös siinä mielessä, että rahaa tulee joka tapauksessa vähemmän kuin ennen. Toisaalta nyt käy glyfotettu nurmikin ja suojavyöhyke kasvipeitteisyyteen - se on hyvä.

Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee.

Apulantaa? Karjanlantaa?

Kyvömuokkaus tuottaa vähän päänvaivaa, syysvehnälle tarkoitettu ala on kynnetty, mutta ei taidan enää tänä syksynä kuivua. Miten tuo onnistuisi jos menisi kertaalleen s-piikkiäkeellä ja kylväisi vähän nihkeään maahan? Pääosin savimaita tämä ala. Keväällähän tuollainen tuottaa huonon lopputuloksen mutta syysviljallaa ehkä onnistuu?

Kai se viel sentä kuivahtaa, koska kynnetty? Kynnös savi pitää äestää melko nopeesti, kynnös ku pääsee kuivahtaa ni o paha pelkällä äkeellä saada pieneksi. Miksei sitä samalla si äestää useemmmpaa kertaaki, jos jo kynnetty ni ei sii muutama äestys kert ny enää teetä pal  työtä.

Pitääkö sinne väkipakolla työntää siemeniä.

Itte valmistelin palan syysvehnää varten jo ajat sitten mutta päätin jättää kylvämättä. Olkoot äestettynä kevääseen asti. Kurassa tahiiminen on kohtuu älytöntä hommaa, ei se maa siittä tykkää...

Elokuulta peräisin ollut kynnös sisälsi 2022 rypsiä erittäin hienon oraan. Kerrankin iti kunnolla, 16 kuukautta kylvöstä.

Viilut olivat kopettuneet savitiileksi, kun olivat veden alla syyskuun alussa. Tasausäes pomppi lisäpainotettunakin, tuskin jälkeä jäi.

Levitin syysvehnän pintaan ja äestin kilin kalin paukkinalla joustopiikkiäkeellä   olkoon siinä, itäköön jos huvittaa.

Elokuussa kylvettyjä rukiita on vaivannut liettyminen. Saviset töyräät eivät näytä ihan parhaimmilta, mutta nyt kuivalla syntyneet halkeamat antanevat tilaa juurille. Proruissilaisten kiintiöt kyllä täyttävät markkinat ilman meikäläistäkin.

-SS-

Viiko sitten kynnetty nurmi savi, jyrsinkylvö ma-ti. Sitten tuli vettä. Nyt kuivahko pinta mutta lits lots märkää pinnan alla.

Vielä kun tulis sellanen viikon poutajakso, niin sais syysvehnää ~20 ha peltoon niin alkais olemaan tämä satokausi paketissa.

Tuli sadepäivänä käytyä sukuloimassa ja samalla sai aika hyvän läpileikkauksen varsinais-suomen pelloista, tai ainakin sen mitä maantieltä näkyy. Jestas, mutta on isännät innostuneet syyskylvöille. Sinäänsä pidän tuota suuntausta oikeana, mutta miten mahtaa käydä rukille ens syksynä jollei ole sopparia. Voi olla, että pulttisiilon tekijöillä on tulossa kiire kesä. Kun jos tuo määrä säilyy talven ylitse, niin voi olla kippiajat aika kortilla, tai ainakin hinta on sitten jotain ihan muuta mihin on totuttu.

Vehnä turvallisempi vaihtoehto, kun sitä syödään muuallakin kuin suomessa niin vienti vetää johonkin hintaan.

Vielä kun tulis sellanen viikon poutajakso, niin sais syysvehnää ~20 ha peltoon niin alkais olemaan tämä satokausi paketissa.

Tuli sadepäivänä käytyä sukuloimassa ja samalla sai aika hyvän läpileikkauksen varsinais-suomen pelloista, tai ainakin sen mitä maantieltä näkyy. Jestas, mutta on isännät innostuneet syyskylvöille. Sinäänsä pidän tuota suuntausta oikeana, mutta miten mahtaa käydä rukille ens syksynä jollei ole sopparia. Voi olla, että pulttisiilon tekijöillä on tulossa kiire kesä. Kun jos tuo määrä säilyy talven ylitse, niin voi olla kippiajat aika kortilla, tai ainakin hinta on sitten jotain ihan muuta mihin on totuttu.

Vehnä turvallisempi vaihtoehto, kun sitä syödään muuallakin kuin suomessa niin vienti vetää johonkin hintaan.

Siis 2020 jälkeen ruis on ollut 99%:sti sopimuskasvi, ja oikealla viljelysopimuksella, ei millään puitesopimuksella. Nytkin Fazer tekee vielä 2024 ruissopimuksia hintaan noin 220 €. Nyt tämän kuun loppuun mennessä ensi vuoden sopimukset lienevät tulleen täyteen.  Fazerhan aloitti ruisviljelysopimukset vuonna 2014, ja koska rukiilla ei ole muuta käyttöä eikä järkevänhintaista vientikohdetta, siihen on vain alistuttava. Jos Fazer mahdollisesti harjoittaisi pistehinnoittelua erikseen sopimusviljelijöittensä joukossa, olisi siitä mahdotonta saada tietoa. Arvioisin, että myllyille edullisinta on pitää tietynlainen kiinteä ruista viljelevä ydinjoukko mukana, ja ottaa ns. tunkkeja ylibuukkauksille ja kauemman rahdin takaa.

Jos uskaltaa itsenäisesti ottaa riskin rukiin talvehtimisesta, laadusta, torajyvistä ja hl-painosta ja sakoluvusta,  voi tietenkin yrittää tähdätä tasan 50 tonnin jaolla omaan ruisvarastoon, ja analysoida itse viljan laatu, ja ottaa osaa seuraavan talven viljaosuuskunnan ostotarjouskierrokseen. Tällöin viljeljän pitkäaikaisvarastoon jää aina jokin 0..45 tonnin irtoruiserä, joka ei kelpaa keskusliikkeelle, rehutehtaalle, myllylle, vientiin, ei mihinkään. Eli pitää taas odottaa vuosi ja sopivaan 50 tonnina tasajaollisuutta. Nykyinen hintataso ei kyllä oikein kanna ylimääräistä varastointia, talvehtimis- , torajyvä- ja sakolukuriskiä.

Varastoon päätyvä ruis voi vuoden säistä riippuen ollakin kelvotonta matalasakoista torajyväsotkua. Polttoonkin joutuu melkein maksamaan, että pääsee eroon.

-SS-

Kyllähän siellä Salon suunnallakin +100km on aika monta littuviljan ostajaa tai muuten vaan jotka ostavat naudoille merkittäviä määriä viljaa. Kysy YV.llä jos kiinnostaa